Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Transkriptio

1 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien rahoitusosuus säilyy

2 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi koskee merkittävään osaa nykyisestä koulutusjärjestelmästämme Yliopistot Työvoimakoulutus Ammattikorkeakoulut Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Lukio opiskelijaa Ammatillinen peruskoulutus opiskelijaa Ammatillinen aikuiskoulutus opiskelijaa Perusopetus

3 Keskeiset koulutuspoliittiset tavoitteet järjestelmä perusteeksi Perusopetuksen päättäneet vailla toisen asteen tutkintoa olevat - Koko ikäluokan koulutus toisella astella - Tutkinnon suorittaminen toisella asteella - Ammattikasvatus ja sivistys, jatko-opintovalmiudet - Laajat perusvalmiudet tulevaisuuden työuraan ja työtehtäviin, joita emme vielä edes tiedä Töissä ja työmarkkinoilla olevien osaamisen kehittäminen - Työmarkkinoiden toimivuuden lisääminen ja työllisyyden parantaminen - Nopea reagointi työmarkkinoiden tarpeisiin - Työelämän ja yksilön tarpeita vastaavien tutkinnon osien suorittaminen (esim. telakka teollisuuden työvoiman tarpeet) Työvoimakoulutus - Työllisyyden hoito - Erityisesti pitkäaikasityöttömien osaamisen kehittäminen - Räätälöity koulutus Koulutuksen järjestäjän toiminnassa poistetaan nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aidat

4 Tulevaisuuden ammatillinen koulutus Suunnassa kulkeva, ketterä ja joustava Suunnassa kulkeva Ketterä ja joustava Kansalliset koulutuspoliittiset tavoitteet Eduskunnan lainsäädäntöja budjettivalta Paikallisen tason päätösvalta mahdollistaa alueen kuntien vision ja strategioiden toteuttamisen sekä ketterän ja joustavan toiminnan erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela

5 Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä Työelämän ja yksilön tulevaisuuden tarpeita vastaava ammatillinen osaaminen 4. Miten koulutuksen järjestäjä jakaa resurssit yksilöille ja miten sitä ohjataan Koulutuspoliittiset tavoitteet, kenelle ensisijaisesti julkisin varoin rahoitettu koulutus kohdennetaan - Vailla toisen asteen tutkintoa olevat nuoret - Muut villa toisen asteen tutkintoa olevat - Työttömät - Pitkäaikaistyöttömät - Muut??? Kunnat n. 1 mrd. n. 180 /as OKM n. 1,8 mrd. Valtio n. 0,8 mrd. 3. Miten koulutuksen resurssit jaetaan koulutuksen järjestäjille ja määritellään koulutuksen järjestäjien väliset suhteet Taloudelliset resurssit (opiskelijatyöpäivät esim. otv tai otp) Toimita-alue 2. Miten kuntien rahoitusosuus toisen asteen koulutuksesta jaetaan kuntien kesken - Asukaslukuperusteisesti - Ikäluokkaperusteisesti - Jotenkin muuten - Mikä on kuntien rahoitusosuus kokonaisuudesta 1. Miten muodostuu ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus - Talousarvioon perustuva, kustannuksiin perustuva - Valtion talousarvion momentit yksi vai useampi - Mikä osuus ja miten laskettuna kerätään kunnilta, millä perusteella

6 Ammatillisen koulutuksen rahoitus säätely nykytila 1. Ammatillinen peruskoulutus, oppilaitosmuotoinen 2. Ammatillinen perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava koulutus (aikuisille) 3. Ammatillinen perustutkinto, oppisopimuskoulutus 4. Ammatillinen lisäkoulutus, oppilaitosmuotoinen, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä ei tutkintotavoitteinen ammatillinen lisäkoulutus Järjestämislupa, Määrällinen säätely Järjestämislupa, Ei määrällistä säätelyä Järjestämislupa, Vähimmäismäärä järjestämisluvassa, OKM vuosittaiset rahoituspäätökset Rahoittajana.: kunnat n. 67 %,valtio n. 33% Yhteensä n Kunnat n Valtio n Rahoittajana.: kunnat n. 67 %,valtio n. 33% Yhteensä n Kunnat n Valtio n Rahoittajana valtio sekä osallistuja/työnantaja Yhteensä n Kunnat Valtio n Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimuskoulutus, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä ei tutkintotavoitteinen ammatillinen lisäkoulutus Järjestämislupa, Vähimmäismäärä Järjestämisluvassa, OKM:n vuosittaiset rahoituspäätökset Rahoittajana valtio sekä osallistuja/työnantaja Yhteensä n Kunnat Valtio n Työvoimakoulutus TEM Hankintamenettely kilpailutus Rahoittajana valtio Ammatillinen koulutus n Kotoutumiskoulutus n

7 OKM ehdotusluonnos : Ammatillisen koulutuksen rahoitus säätely nykytila 1. Ammatillinen koulutus Järjestämisluvassa vähimmäismäärä OKM:n rahoituspäätökset Rahoittajana kunnat ja valtio Yhteensä n osa työvoimakoulutuksesta Kunnat n. Valtio n. + osa työvoimakoulutuksesta

8 Kuntaliitto: Ammatillisen koulutuksen rahoitus säätely 1. Koko ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon, työllistyminen ja/tai jatkoopinnot Perusopetuksen päättäneet vailla toisen asteen tutkintoa olevat Järjestämislupa Ikäluokan koko voisi toimia määrällisenä säätelijänä (vrt. lukiokoulutus) Rahoittajana kunnat ja valtio Yhteensä n Työmarkkinoiden toimivuuden lisääminen ja työllisyyden parantaminen Töissä ja työmarkkinoilla olevien osaamisen kehittäminen Järjestämislupa Vähimmäismäärä järjestämisluvassa OKM vuosittaiset rahoituspäätökset Rahoittajana kunnat ja valtio sekä osallistuja/työnantaja Yhteensä n Työllisyyden parantaminen Työvoimakoulutus: työttömät, erityisesti pitkäaikaistyöttömät Järjestämisluvassa OKM:n vuosittaiset rahoituspäätökset Rahoittajana kunnat ja valtio

9 Kuka ohjaa ja mihin suuntaan? Nähdäänkö ammatillisen koulutuksen järjestäjä itsenäisenä organisaationa, jonka tehtävänä on ansaintalogiikan mukaan tuottaa mahdollisimman paljon rahaa (hyötyä omalle organisaatiolle)? Onko ammatillisen koulutuksen järjestäjän ensisijainen tehtävä toteuttaa kansallista koulutuspolitiikkaa ja toimia kuntien ja alueiden välineenä osaltaan kouluttaa koko perusopetuksen jälkeinen ikäluokka sekä tulevaisuuden kunnan elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa. vai Jos valtakunnan tason koulutuspoliittinen ohjaus perustuu pääosin rahoituskertoimiin, omistajaohjauksen merkitys ja vastuu keskeisten tavoitteiden taloudellisesta saavuttamisesta kasvaa. Koulutuksen laatu

10 Keskeistä 1. Ammatillinen koulutus tulevaisuuden kunnan tehtävä: Kunnat järjestävät jatkossakin ammatillista koulutusta yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa ja kuntien rahoitusosuus säilyy 2. Ammatillisella koulutuksella tärkeä kasvatus- ja sivistystehtävä erityisesti nuorten (16 19 vuotiaat) koulutuksessa 3. Eduskunta ei luovuta keskeistä budjettivallan kautta tulevaa koulutuspoliittista ohjausmahdollisuutta ministeriön virkamiehille 4. Osaamisen osoittamisessa ja arvioinnissa joustavat käytännöt työpaikkojen tosiasialliset osallistumismahdollisuudet huomioiden

11 Kuntaliiton toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin sisäinen valmisteluryhmä vahvaa asiantuntemusta Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, ammatillinen koulutus, puh Neuvottelupäällikkö Hannu Freund, KT, Kuntatyönantajat puh Lakimies Minna Antila, opetus- ja kulttuuriyksikkö Puh Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen, kuntatalousyksikkö Puh