Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Transkriptio

1 Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus Jorma Suonio

2 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat Jorma Suonio 2 Lähde: Tilastokeskus

3 MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Opetussuunnitelmat Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Lukion opetussuunnitelman on määrä uudistua ja se on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä Myös tuleva opetussuunnitelma perustuu luokattomuuteen ja runsaaseen valinnaisuuteen. Valtioneuvosto ei kuitenkaan ole päättänyt tavoitteista ja tuntijaosta eikä Opetushallitus ole siten voinut valmistella opetussuunnitelman perusteita. Aikataulun pitävyyttä voidaan alkaa epäillä. Ammatillisten perustutkintojen ja valmentavien koulutusten perusteet ja muut määräykset uudistetaan , joten muutos on käynnissä (HE annettu). Sähköiset ylioppilaskirjoitukset tulevat käyttöön syksystä 2016 alkaen asteittain. Järjestäminen vaati laitteistoinvestointeja.

4 MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Rahoitus ja järjestäjäverkko Sekä ammatillisen että lukiokoulutuksen rahoitusta tullaan karsimaan ja jakoperusteita muuttamaan. Rahoitus muuttuu samankaltaiseksi kuin korkeakoulusektorilla, jolloin painotetaan suoritteita. Samalla koulutuksen järjestämisluvat joudutaan hakemaan uudelleen. Uudet luvat tulevat voimaan Rahoitus tulee vaikuttamaan järjestäjäverkon keskittymiseen. Ammatillisessa koulutuksessa tavoitteena jatkaa keskittymistä. Pienten sektoriosaajien tulevaisuus? Lukiokoulutuksen osalta koulutuksenjärjestäjien määrä vähenee ja ajan oloon myös pienten yksiköiden määrä, kun pienten toimipisteiden ylläpitoa ei nähdä perustelluksi tai järjestämislupaa ei saada.

5 MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Muita velvoitteita Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki säädettiin joulukuussa 2013 ja se tuli voimaan elokuussa Lakiin sisältyy joukko opiskelijan subjektiivisia oikeuksia, se edellyttää opetussuunnitelman muutoksia sekä velvoittaa kuntaa järjestämään tiettyjä palveluita. Toimeenpanon valmistelu kaupungissa ja toisella asteella on aloitettu. Vaikutuksia saattaa mm. psykososiaalisen henkilöstön asemointiin ja johtosuhteisiin sekä sisäiseen ja ulkoiseen laskutukseen. Aiemmin voimaan tullut ns. SORA lainsäädäntö ja voimaan tulevat ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten säädösmuutokset ovat tuoneet ja tuovat koulutuksenjärjestäjille lisävastuita.

6 TOIMINNAN PAINOPISTEET LÄHIVUOSINA Toisen asteen koulutus kohtaa sekä ammatillisen että lukiokoulutuksen osalta huomattavia muutoksia: Opetussuunnitelmien ja tutkintojen uudistaminen Rahoituksen supistuminen ja rahoitusperusteiden muutokset Uudet subjektiiviset oikeudet Järjestämislupien uudelleenhakeminen, järjestäjäverkon kokoaminen Ratkaisukeinot on haettava rahoituksen ja kulujen puolelta: varmistettava riittävä opiskelijavirta ja varmistettava tulokset arvioitava palveluverkko ja rakentamisaikataulu pidettävä henkilöstömenot kurissa

7 Vaikutus omaan toimintaan (paikallinen pohdinta) Mikä on muutosten vaikutus nykyiseen järjestämistapaan. Jos ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko vähenee olennaisesti ja myös lukiokoulutus keskittyy, on arvioitava mm. seuraavia seikkoja Vastaako nykyinen järjestämistapa nykyistä laajemman koulutuksenjärjestäjän päätöksenteko-, johtamis- ja hallintotarpeeseen? Vaihtoehtoinen tapa? Eriytyykö ammatillinen ja lukiokoulutus toisistaan, kun järjestämisluvan saaneiden kartta on selvillä vai Pyritäänkö laajoihin toisen asteen koulutuksenjärjestäjiin, joka käsittää ammatillisen ja lukiokoulutuksen? Moni kysymys on tällä hetkellä ilmassa, koska valtioneuvosto ja ministeriö eivät ole antaneet asioihin liittyviä normeja. Pääperiaatteet on kuitenkin määritelty OKM:n toimesta ja kaupungin omat haasteet ovat tiedossa. Siksi kuvattuja vaihtoehtoisia ratkaisuja tulee mallintaa.

8 Kurjia kysymyksiä ja yhteisiä huolenaiheita, hajamietteitä Siirtyminen valtion talousarvioperusteiseen rahoitukseen: taloudellinen riski siirtyy koulutuksen järjestäjille ja kunnille. Millainen taloudellinen liikkumavara koulutuksen järjestäjillä on reagoida ja joustaa, huolehtia koko nuorten ikäluokasta ja kattavasta tarjonnasta ovatko tavoitteet ja rahoitus jatkossa tasapainossa? Vain osa toiminnasta voi joustaa, ns. palvelusitoumus, lainsäädäntöjen velvoitteet (esim. opiskelijalla oikeus riittävään opetukseen ja ohjaukseen)

9 Kurjia kysymyksiä ja yhteisiä huolenaiheita, hajamietteitä Rahoituspäätöksen aikataulu: rahoituspäätös nykyistä aiemmin(?), menetetäänkö reaaliaikaisuus mikäli perustana vähintään 2 v takaisia tietoja, sillä esim. suoriterahoituksen osuus v rahoituksessa perustuu vv tutkintojen ja tutkinnon osien määrään, opiskelijavuosien rahoitus v opiskelijatietoihin. Tietojen kerääminen, tietojen ja rahoituksen oikeellisuuden tarkastaminen yhä monimutkaisempaa. Missä määrin koulutuksen järjestäjä pystyy vaikuttamaan nuorten ja aikuisten hakeutumiseen ja työllistymiseen (yritysten, elinkeinoelämän vastuu tulee myös muistaa )

10 Kurjia kysymyksiä ja yhteisiä huolenaiheita, hajamietteitä Useat samanaikaiset muutokset ja toimenpiteet vaikeuttavat toiminnan lähiajan suunnittelua, ennakointia. Mitkä ovat samanaikaisten muutosten yhteisvaikutukset (yksittäisten koulutuksen järjestäjien päätöksillä tullaan karsimaan toimipisteverkkoa, tarjonta yksipuolistuu jne.)? Lisätäänkö valtion ohjausta vaikka kuntien rahoitusvastuu kasvaa edelleen?

11 Kurjia kysymyksiä ja yhteisiä huolenaiheita, hajamietteitä Miten taataan koulutuksen alueellinen saavutettavuus ja koulutustarjonnan monipuolisuus (vai määrätäänkö järjestämisluvassa paikkakunnat, joissa tulee järjestää opetusta)? Muuttoliike, nuorten sekä työttömien määrän alueelliset muutokset, millä aikataululla rahoitus reagoi muutoksiin? Mikä on investointien rahoituksen taso jatkossa, (Luovutaanko ns. takuusummasta kaikessa hiljaisuudessa?)