Toisen asteen koulutus

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Toisen asteen koulutus"

Mikael Parviainen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta

2 Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista hylättiin keväällä Samalla esityksiin sisältynyt 260 milj. euron säästövaatimus poistui Todennäköisesti asiaan palataan tavalla tai toisella uuden hallituksen toimesta Terhi Päivärinta

3 16-18-vuotiaat vuosina (koko Suomi) vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka Lähde: Tilastokeskus Terhi Päivärinta

56000 55000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024

4 Kymenlaakso vuotiaat vuoteen 2030 mennessä Kymenlaakso Terhi Päivärinta

1 700 1 650 1 600 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

5 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus välttämätöntä Toisen asteen rakenneuudistusta on jatkettava ikäluokkakehityksen ja julkisen talouden tilanteen johdosta Valmistelutyö on tehtävä huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa ja kuntaperusteisesti Tavoitteena on oltava koulutuksen riittävä saavutettavuus koko maassa Kuntien rooli omistajaohjauksessa Terhi Päivärinta

huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa ja kuntaperusteisesti

6 Kuntaliiton tavoitteena koulutusmahdollisuudet turvaava järjestäjäverkko ja rahoitusjärjestelmä Lukio ja nuorten ammatillinen peruskoulutus: Väestön elinikäisen osaamisen kehittämistarpeet Uudistus toteutettava alueen nuoria ja aikuisia sekä yhteiskuntaa palvelevan järjestelmän avulla Perusopetuksen päättävällä nuorella tulee olla oikeus saada koulutuspaikka joko lukiosta tai ammatillisesta peruskoulutuksesta Kokonaisvastuu nuorista kunnilla Koulutuksen saatavuudesta ja saavutettavuudesta huolehdittava niin, että koulutuksen osallistuminen pääosin kotoa käsin Terhi Päivärinta

Perusopetuksen päättävällä nuorella tulee olla oikeus saada koulutuspaikka joko lukiosta tai ammatillisesta peruskoulutuksesta Kokonaisvastuu

7 Koulutusverkkoa kehitetään ja rationalisoidaan alueellisten koulutus- ja elinkeinopoliittisten linjausten ja kehittämisstrategioiden pohjalta. Riittävän vahva kunta ja tiivis alueellinen yhteistyö turvaavat edellytykset lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiselle Tarjontaa on tarkasteltava samanaikaisesti Järjestämiselle, ylläpidolle ja yhteistyölle erilaisia toteuttamistapoja Organisointitapaan vaikuttavat paikalliset ja alueelliset tarpeet ja mahdollisuudet Päätökset tehdään kunnissa Terhi Päivärinta

Riittävän vahva kunta ja tiivis alueellinen yhteistyö turvaavat edellytykset lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen

8 Kuntaliiton esitys lukio-, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi järjestämiseksi Kunta/kunnat suunnittelevat ja arvioivat mikä on alueen tarpeita kansalliset kielet huomioon ottaen parhaiten palveleva kokonaispalvelupaketti Koulutuksen järjestäminen - Vahva kunta - Seutukunta - Kuntayhtymä tai - Yksityinen taho Perusopetus Yliopistot Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusjärjestelmä Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämislupa Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmä Vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmä Lukiokoulutuksen järjestämislupa Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä Vapaan sivistystyön ylläpitämislupa Työelämä Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta Laki Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Lukiolaki Laki vapaasta sivistystyöstä Terhi Päivärinta Ammattikorkeakoulut

peruskoulutuksen järjestämislupa Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusjärjestelmä Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämislupa Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmä Vapaan

9 Rahoituksen ylläpitäjämalli toisella asteella säilyy Kunnat 58,11 % Valtio 41,89 % 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö2014 Kunnat 1,882 mrd. Valtio 1,357 mrd. =348,64 /as. josta lukio 70,59 /as. ammatillinen 187,97 /as. AMK 90,08 /as. Kunnat 2015 alkaen 70,56 % AMK rahoitus poistuu (64 % 2. aste, 36 % Peruspalvelut) järjestäjille ,239 mrd ,367 mrd. yksikköhintarahoitus, joka sisältää kuntien rahoitusosuuden Valtio 2015 alkaen 29,44% AMK rahoitus valtiolla Koulutuksen Lähde: OPH raportti Terhi Päivärinta

Kunnat 2015 alkaen 70,56 % AMK rahoitus poistuu (64 % 2. aste, 36 % Peruspalvelut) järjestäjille 2014 3,239 mrd. 2015 2,367 mrd.

10 Kunnat vastaavat lukiokoulutuksen järjestämisestä OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN MUKAAN SEKÄ VERTAILU EDELLISEEN VUOTEEN OMISTAJA Järjest. lkm Alle 18-v aloitt. 18-v aloitt. Sisäoppil. opisk. Yhteensä Yhteensä ed kevät Yhteensä ed syksy Muutos syksyyn Sisäopp. majoitettavat Muut majoitettavat Aineopisk. 1 Yksityinen Valtio Kunta Kuntayhtymä Yliopistot Raportti yhteensä Lähde: Opetushallituksen yksikkö- ja 20.9 opiskelijamääräraportit Terhi Päivärinta

1 Yksityinen 36 8919 1190 344 10453 10170 10598-145 253 0 2295 2 Valtio 3 324 4 0 328 322 326 2 0 0 2 3 Kunta 226 80882 3578 641 85101 83974 86933-1832 7 156 16738 4Kuntayhtymä 5 4330 352

11 Kuntataustaisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien rakenteellinen kehittäminen Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät Paras-hanke 2005 alkaen vuosi kunta kuntayhtymä Rekisteröityjä yhteisöjä ja säätiöitä 85 (vuosi 2015) (vuosi 2013, 86). Kolme suurinta kuntaomisteisia osakeyhtiöitä Kuntataustaisten ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien keskikoko opiskelijaa (ammatillinen peruskoulutus) Rekisteröityjen yhteisöjen ja säätiöiden ( yksityisten ) keskikoko 350 opiskelijaa, näistä 40:llä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjällä opiskelijamäärä on alle Terhi Päivärinta

Kolme suurinta kuntaomisteisia osakeyhtiöitä Kuntataustaisten ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien keskikoko 3 000 opiskelijaa (ammatillinen

12 Ammatillisen peruskoulutuksen Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusvastuu jakaantuisi kuntavaltiosuhteessa kuten nykyisinkin. Ammatillisen peruskoulutuksen määrällisestä säätelystä luovuttaisiin, koska ikäluokkakehitys ohjaisi nuorten ammatillisen peruskoulutuksen koulutusmääriä alueellisesti sekä ylös- että alaspäin. Valtakunnan tasolla järjestämisluvissa voisi olla alakohtaista säätelyä Terhi Päivärinta

Ammatillisen peruskoulutuksen määrällisestä säätelystä luovuttaisiin, koska ikäluokkakehitys ohjaisi

13 Nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen 2 +1 malli Ammatilliseen peruskoulutukseen kaksi ensimmäistä vuotta suoritetaan oppilaitosmuotoisena koulutuksena ja kolmas vuosi oppisopimuskoulutuksena. Haasteena on oppisopimustyöpaikkojen saaminen, erityisesti heikon työllisyystilanteen aikana Terhi Päivärinta

koulutuksena ja kolmas vuosi oppisopimuskoulutuksena.

14 Ammatilliseen aikuiskoulutukseen yksikanavainen rahoitus Muutetaan ammatillisen aikuiskoulutuksen (OKM -TEM) rahoitus yksikanavaiseksi ja selvitetään ammatillisen aikuiskoulutuksen hallinnoinnin ja rahoituksen siirto OKM:n hallinnon alalle. Mahdollistaa ammatillisen aikuiskoulutuksen ohjauksen ja hallinnoinnin tehostamisen. Siirto edellyttää ammatillisen aikuiskoulutuksen valtakunnallisen ja alueellisen ohjausjärjestelmän kehittämistä Terhi Päivärinta

hallinnon alalle. Mahdollistaa ammatillisen aikuiskoulutuksen ohjauksen ja hallinnoinnin tehostamisen.

15 Aikuiset ohjataan ammatillisen aikuiskoulutukseen Aikuiset ohjataan suorittamaan ammatillisia tutkintoja tai tutkinnon osia näyttötutkintojärjestelmään. Aikuiset osallistuvat näyttötutkintoihin valmistavaan koulutukseen tai osoittavat ammattitaitonsa osallistumalla suoraan näyttötutkintoon. Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusvastuu valtiolle Terhi Päivärinta

Aikuiset osallistuvat näyttötutkintoihin valmistavaan koulutukseen tai osoittavat

16 Mikä on tulevaisuuden kunta? Mikä on tuleva SOTE- ratkaisu? Maakunta-malli vai joku muu? Maakunta-malli voi johtaa myös toisen asteen koulutuksen järjestämisvastuun siirtämisen maakunnille; silloin uudistuksen pitäisi koskea niin lukio- kuin ammatillistakin koulutusta Maakuntamalli ei sovi kaikille alueille niiden erilaisuuden vuoksi Mitä tehtäviä jää peruskunnalle? Miten jäljelle jäävät palvelut rahoitetaan? Terhi Päivärinta

uudistuksen pitäisi koskea niin lukio- kuin ammatillistakin koulutusta Maakuntamalli ei sovi kaikille alueille

Samankaltaiset tiedostot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet: