Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Transkriptio

1 Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

2 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä.

3 Miten Päijät-Hämeen koulutuskonserni syntyi vuonna 1996

4 Koulutuskonsernin jäsenkunnat

5 Suomen koulutusjärjestelmä

6 Strategiakartta

7 Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä

8 Koulutusmahdollisuudet Koulutuskeskus Salpauksessa voi suorittaa noin 40 perustutkintoa, 110 aikuisten näyttötutkintoina suoritettavaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa sekä ylioppilastutkinto. Lahden ammattikorkeakoulussa voi suorittaa 12 tutkintoa kuudella koulutusalalla, joissa yli 21 AMK-koulutusohjelmaa ja kahdeksan YAMK-koulutusohjelmaa. Lisäksi henkilöstö- ja täydennyskoulutusta erilaisia lupakorttikoulutuksia kehittämispalveluita työelämälle TKI-toimintaa

9 Koulutuskeskus Salpauksen ammatti- ja toimialat

10 Lahden ammattikorkeakoulun koulutusalat ja tutkinnot

11 Opiskelijamäärä, työvuosina (vuosi 2012, ) Salpaus, oppisopimuskoulutus 1608 Salpaus, lukio 163 Salpaus, aikuiskoulutus (opiskelijatyövuodet) 1247 LAMK, tutkintoon johtava koulutus 4014 Salpaus, ammatillinen koulutus 5430 LAMK, avoin amk, täyd.koulutus (opiskelijatyövuodet) 76

12 Opiskelijamäärä, henkilöinä (vuosi 2012, ) LAMK, tutkintoon johtava koulutus 4014 LAMK, avoin amk, täyd.koulutus (eri henkilöitä) 1000 Salpaus, aikuiskoulutus (eri henkilöitä) Salpaus, ammatillinen koulutus 5430 Salpaus, oppisopimuskoulutus 1608 Salpaus, lukio 163

13 Yksikköhintarahoitteisessa koulutuksessa on kirjoilla tällä hetkellä opiskelijoita 212 Suomen kunnasta (Salpaus 167 ja LAMK 171).

14

15 Henkilöstömäärä Tuoterengas % Yhteiset palvelut % Koulutuskeskus Salpaus % Lahden ammattikorkeakoulu % Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa yhteensä 1679 henkilöä. Opetushenkilöstön määrä 862. Tiedot: tilinpäätös 2012

16 Konsernin tuotot, % Opiskelija- ja henkilöstöravintolat 2,1 % EU-projektit 3,5 % Muut tuotot 5,4 % Tuoterengas 5,0 % Aikuiskoulutus 7,1 % Perus- eli yksikköhintarahoitus (Salpaus, LAMK) 76,9 % Tilinpäätös 2012 Toimintatuotot 132,0 milj.euroa Toimintakulut 121,0 milj.euroa josta henkilöstökuluja 84,2 milj.euroa Taseen loppusumma 142,6 milj.euroa Tiedot: tilinpäätös 2012

17 SUOMEN KUNNAT OPETUSTOIMEN RAHOITUS VUONNA 2012 Lukion, ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen rahoitus OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ KUNNAT 58,11% 1,95 mrd. = 362 /asukas 3,34 mrd VALTIO 1,39 mrd. yksikköhinta ( /opiskelija) x opiskelijamäärä Tilaaja-tuottaja -suhde KUNNAT (101 /asukas) KUNTAYHTYMÄT (143 /asukas) (362 euron jakaantuminen) YLLÄPITÄJÄT YKSITYISET (118 /asukas) (Lähde: Päivitetty

18 OPETUSTOIMEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄ Yksikköhintojen muutos 20,0 % Muutos ed. vuoteen % 15,0 % 10,0 % 5,0 % Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulut 0,0 % ,0 % Vuodet (Lähde: Päivitetty

19 OPETUSTOIMEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄ Kuntien osuus /asukas Vuodet Vuonna 2010 rahoitusjärjestelmän piirissä lukio-, ammatillinen ja ammattikorkeakoulutus. Vuonna 2009 asti mukana esi-, perus-, taiteen perusopetus, kirjasto- ja kulttuuritoimi (Lähde: Päivitetty

20 Mitä menossa keväällä 2013? Hallitusohjelman menosäästöt tiedossa olevat aloituspaikkamuutokset: LAMK tulossa olevat koulutuspaikkamuutokset: Salpaus yksikköhintojen leikkaus indeksikorotusten poistaminen valtionrahoituksen ohelle pienenee kuntaosuus Yhteistoimintaneuvottelut Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Suomessa toimilupien uudistaminen Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen rahoitusjärjestelmän siirto valtiolle rahoitusperusteiden muutos Tuoterenkaan toiminnallisten ja taloudellisten edellytysten turvaaminen Uudet työelämäneuvottelukunnat

21 Koulutus osana tulevia muutoksia Suomen kilpailukyky ja yhteiskunnan hyvinvointi on vahvasti sidoksissa osaamiseen. Osaavan työvoiman saatavuus on yritysten ja julkisen sektorin keskeinen elinehto ja työelämämme tarvitsee osaajia. Toisen asteen koulutus on osa aluekehitystä ja elinkeinopolitiikkaa yli kuntarajojen. Myös nuorisotakuun hoitamisessa toisen asteen koulutuksella on tärkeä roolinsa. Koulutuksen rahoituksen tulee tukea näitä päämääriä. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen rahoitus tulee myöntää ja maksaa jatkossakin suoraan koulutuspalveluiden tuottajille eli koulutuksen järjestäjille hallitusohjelman mukaisesti. Rahoituksen tulee olla ennakoitavaa ja edistää työelämän ja opiskelijoiden koulutustarpeisiin vastaamista. Tuloksellisesta toiminnasta on perusteltua palkita erikseen. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa valtio rahoittaa ko. lisäkoulutuksen yksin, mikä on toimiva järjestelmä ja sopisi myös ammatilliseen peruskoulutukseen. Opiskelijan vapaa hakeutuminen toisen asteen koulutukseen tulee pitää voimassa myös koulutuksen laadun näkökulmasta katsottuna, hyvät koulutusyksiköt ovat vetovoimaisia.

22