MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Samankaltaiset tiedostot
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

9 Lukumäärien laskemisesta

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Hannu Pajula. Stirlingin luvuista

Hanoin tornit. Merkitään a n :llä pienintä tarvittavaa määrää siirtoja n:lle kiekolle. Tietysti a 1 = 1. Helposti nähdään myös, että a 2 = 3:

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT

Matematiikan tukikurssi

Tehtävä 3. Määrää seuraavien jonojen raja-arvot 1.

Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /

Joulukuun vaativammat valmennustehtävät ratkaisut

Luku kahden alkuluvun summana

C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4)

OHJ-2300 Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan Syksy 2008

STOKASTISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 7

4.3 Erillisten joukkojen yhdisteet

Sattuman matematiikkaa III

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 1 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

III. SARJATEORIAN ALKEITA. III.1. Sarjan suppeneminen. x k = x 1 + x 2 + x ,

Perustehtäviä. Sarjateorian tehtävät 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 24

Modaalilogiikan harjoitusteht vi Aatu Koskensilta 1 Harjoitusteht v t Teht v 100 a) Osoitamme, ett Th(F 1 F 2 ) Th(F 1 ) [ Th(F 2 ) vastaesim

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 5. ( ) Jeremias Berg

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

z z 0 (m 1)! g(m 1) (z0) k=0 Siksi kun funktioon f(z) sovelletaan Cauchyn integraalilausetta, on voimassa: sin(z 2 dz = (z i) n+1 k=0

VALIKOITUJA KOHTIA LUKUTEORIASTA

termit on luontevaa kirjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme lukusarjojen teoriaan: a k = s.

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA II BASICS OF NUMBER THEORY PART II. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO

M 2 M = sup E M 2 t. E X t = lim. niin martingaalikonvergenssilauseen oletukset ovat voimassa, eli löydämme satunnaismuuttujan M, joka toteuttaa ehdon

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

4.7 Todennäköisyysjakaumia

Riemannin sarjateoreema

Laskennallisen kombinatoriikan perusongelmia

Ennen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä

1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT

Eulerin φ-funktion ominaisuuksia

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k

J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle.

2.1. Bijektio. Funktion kasvaminen ja väheneminen ********************************************************

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen

Lukuteoria. Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa)

3. Markovin prosessit ja vahva Markovin ominaisuus

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus diskreettiin matematiikkaan (Syksy 2008) 4. harjoitus Ratkaisuja (Jussi Martin)

DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA. Taustaa

Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen

Vakuutusmatematiikan sovellukset klo 9-15

[ ] [ 2 [ ] [ ] ( ) [ ] Tehtävä 1. ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 2( ) = 1. E v k 1( ) R E[ v k v k ] E e k e k e k e k. e k e k e k e k.

Todennäköisyysjakaumat 1/5 Sisältö ESITIEDOT: todennäköisyyslaskenta, määrätty integraali

5. Potenssisarjat 5.1. Määritelmä ja suppeneminen

Pyramidi 3 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 139 Päivitetty a) 402 Suplementtikulmille on voimassa

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Olkoot X ja Y riippumattomia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvot, varianssit ja kovarianssi ovat

Eksponenttifunktio. Johdanto. Määritelmä. Pekka Alestalo Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

K-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä

Luku 1: Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5.

Tehtävä 11 : 1. Tehtävä 11 : 2

M y. u w r zi. M x. F z. F x. M z. F y

4 Matemaattinen induktio

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään

x k x j < ε Seuraavat kolme lausetta kertovat Cauchy jonojen perusominaisuudet. kaikilla n m ε. x k y + y x j < ε 2 + ε 2 = ε.

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

= 5! 2 2!3! = = 10. Edelleen tästä joukosta voidaan valita kolme särmää yhteensä = 10! 3 3!7! = = 120

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, VY, TY / Insinööriosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe sarja A

Cantorin joukon suoristuvuus tasossa

Luku 1: Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt

Täydellisesti multiplikatiivisten funktioiden karakterisoinnit

TOD.NÄK JA TILASTOT, MAA10 Kombinaatio, k-kombinaatio

Matematiikan tukikurssi

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

3. Täydellisyys ja Banachin avaruus. ominaisuutta sanotaan täydellisyydeksi. Toisena esimerkkinä mainitaan avaruus

2017 = = = = = = 26 1

S , Fysiikka III (ES) Tentti Tentti / välikoeuusinta. Laaditaan taulukko monisteen esimerkin 3.1. tapaan ( nj njk Pk

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, HY Kurssikoe Ratkaisuehdotus. 1. (35 pistettä)

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely.

Matemaattinen Analyysi

Ominaisvektoreiden lineaarinen riippumattomuus

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

Matematiikkalehti 2/2013.

Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 6A Ratkaisuehdotuksia.

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2

(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA

(c) Määrää/Determine välillä/in the interval [1000, 10000] olevien 7. jaollisten kokonaislukujen lukumäärä/ number of integers divisible by 7.

Transkriptio:

MS-A0402 Disreetin matematiian perusteet Osa 3: Kombinatoriia Riia Kangaslampi 2017 Matematiian ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto

Kombinatoriia

Summaperiaate Esimeri 1 Opetusohjelmaomiteaan valitaan matematiian edustaja joo professorien, lehtorien tai matematiian pääaineopiselijoiden jouosta. Jos professoreita on 12, lehtoreita 8 ja pääaineopiselijoita 83 (ja uaan ei uulu ahteen ryhmään), niin uina monella tavalla valinta voidaan tehdä? 12+8+83=103 tavalla 1 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Summaperiaate Lause 2 (Summaperiaate) Oloot A 1,..., A n erillisiä äärellisiä jouoja: i {1,..., n}: A i <, i, j {1,..., n}: i j A i A j =. Tällöin A 1... A n = A 1 +... + A n. Todistus. Taululla (indutio). Muistetaan viime viiolta: A = m taroittaa, että on olemassa bijetio A {1,..., m}. 2 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Kyyhyslaaperiaate Esimeri 3 Montao opiselijaa on urssilla oltava, jotta vähintään seitsemän heistä saisi saman arvosanan (0-5)? 37 opiselijaa. Idea: Jos n palloa asetetaan :hon laatioon, niin ainain yhteen laatioon tulee vähintään n palloa. Tässä esiintyi attofuntio: x = min {m Z : m x} 3 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Kyyhyslaaperiaate Lause 4 (Kyyhyslaaperiaate) Oloot A ja B äärellisiä jouoja. Jos f : A B on miä tahansa funtio ja jos A > B, niin f ei voi olla injetio. (Yleisemmin: jos n N: A > n B, niin b B : f 1 ({b}) n + 1.) Todistus. Todistus taululla: vastaoletus ja summaperiaate. Vaia lause on ilmeinen, se esiintyy päättelyissä yllättävän usein; s. Boo of Proof -irjan luu 12.3. 4 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Kyyhyslaaperiaate Esimeri 5 Oloon m N ja oloon S m aiien oreintaan m-pituisten bittijonojen jouo. Määritellään paausmenetelmä jouossa S m funtiona S m S m 1. Paausmenetelmä on häviötön, jos funtio on injetio. Kyyhyslaaperiaatteen nojalla ei ole olemassa yleistä häviötöntä paausmenetelmää, osa selvästi S m > S m 1 aiilla m. (Erioistapausissa on olemassa häviöttömiä paausmenetelmiä, jota äyttävät hyväseen tunnettuja tiedostoraenteita.) 5 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Tuloperiaate Esimeri 6 Kirjahyllyssä on viisi fysiian irjaa, seitsemän tietoteniian irjaa ja ymmenen matematiian irjaa. Monellao eri tavalla hyllystä voidaan valita asi eri alan irjaa? 155 tavalla. Otetaan vastausen perusteluun työalusi tuloperiaate: 6 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Tuloperiaate Lause 7 (Tuloperiaate) Oloot A 1,..., A n äärellisiä jouoja. Tällöin A 1... A n = A 1... A n. Jouon A 1... A n := {(a 1,..., a n ): a i A i aiilla i} alioita sanotaan järjestetyisi listoisi (tai äärellisisi jonoisi). 7 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Tuloperiaate Nyt saadaan esimerin ysymyseen vastaus perusteltua näppärästi: Rataisu Oloot F, T ja M fysiian, tietoteniian ja matematiian irjojen jouot. Tällöin sallitut valinnat ovat jouon (F T ) (F M) (T M) aliot. Summaperiaatteen nojalla valintoja on F T + F M + T M appaletta, joten tuloperiaatteen nojalla irjat voidaan valita eri tavalla. F T + F M + T M = 35 + 50 + 70 = 155 8 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Tuloperiaate Tuloperiaatteen todistus. Tapaus n = 1 selvä. Tehdään tapaus n = 2; yleinen tapaus samoin indutiolla. Oloon A = ja B = m; meritään A = {a 1,..., a } ja B = {b 1,..., b m }. Tällöin A B = i=1 j=1 m {(a i, b j )}, missä jouot {(a i, b j )} ovat erillisiä, joten summaperiaatteen nojalla A B = m {(a i, b j )} = i=1 j=1 m 1 = m = A B. i=1 j=1 9 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Tuloperiaate Huomio Edellä esiintyi uusi merintä; yleisesti määritellään (X = perusjouo) n A := { x X : x A jollein {1,..., n} } =1 ja n A := { x X : x A aiille {1,..., n} }. =1 Nämä ovat yhdisteen ja leiausen yleistyset useammalle uin ahdelle jouolle. (Vastaava merintä äärettömälle yhdisteelle ja leiauselle toi nähtiin jo äärettömän jouoperheen yhteydessä.) 10 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Tuloperiaate Esimeri 8 Todistetaan, että äärellisen jouon A osajouojen luumäärä on P(A) = 2 A : Oloon A = n; meritään A = {a 1,..., a n }. Määritellään {0, 1} n := {0, 1} {0, 1} (n-pituiset bittijonot) ja funtio f : P(A) {0, 1} n asettamalla f (B) = (i 1,..., i n ), missä { 1, jos aj B, i j = 0, muulloin. Tällöin f on bijetio, joten jouon mahtavuuden määritelmän ja tuloperiaatteen nojalla P(A) = {0, 1} n = 2 n = 2 A. Aiheesta taremmin / eri tavalla: Boo of Proof, luu 3.1. 11 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Kertoma Määritelmä 9 Luvun n N ertoma (eng. factorial) n! määritellään reursiivisesti: 0! = 1 ja! = ( 1)! aiilla 1. Tällöin indutiolla saadaan tuttu aava n! = 1 2... (n 1) n. 12 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Kertoma Esimeri 10 Kuina monta nollaa on luvun 10! lopussa? Entä luvun 100! lopussa? Luvun 10! = 1 2 3 4 }{{} 5 6 7 8 9 }{{} 10 ysi nolla toinen nolla lopussa on asi nollaa. Ysi tulee teijästä 10 ja toinen ertomalla teijä 5 millä tahansa parillisella luvulla. Jäljelle jääviä luuja ertomalla nollia ei synny lisää. Luvun 100! lopussa on 24 nollaa (luvun 5 moniertoja on tulonteijöiden jouossa 20, niistä 4 myös luvun 25 moniertoja). 13 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Kertoma Esimeri 11 Jos n:stä meristä muodostetaan :n pituisia merijonoja ilman samojen merien toistoa, niin mahdollisia tapoja on n (n 1)... (n ( 1) ) = n (n 1)... (n + 1). Kun lavennetaan luvulla (n )! = 1... (n ), saadaan n! järjestettyjen merijonojen (ilman toistoa) luumääräsi (n )!. 14 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Osajouojen luumäärä Jos A on äärellinen jouo ja A, niin -alioista A:n osajouoa utsutaan josus -ombinaatiosi jouossa A. Termi viittaa siihen, että uin -alioinen osajouo saadaan valitsemalla aliota jouosta A ilman, että järjestysellä on meritystä. Lause 12 Jos A = n ja {0,..., n}, niin -alioisia A:n osajouoja A on ( ) n! n!(n )! =: appaletta. 15 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Osajouojen luumäärä Todistus. Aiemmasta tiedämme, että erilaisia :n alion järjestettyjä listoja n! (ilman toistoa) on appaletta. Toisaalta aliota (n )! voidaan järjestää! tavalla, joten osajouojen (järjestämättömiä n! listoja ilman toistoa) luumäärä saadaan jaamalla luu (n )! luvulla!. 16 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Binomierroin Termiä ( n ), missä n, N ja 0 n, utsutaan binomiertoimesi. Se voidaan määritellä joo aavalla (uten edellisessä alvossa) tai osajouojen luumääränä. Pätee ( ( n 0) = n ( n) = 1 ja n ) ( 1 = n n 1) = n. Tapana on määritellä myös ( n ) = 0, un n + 1. Esimeri 13 Kuina monella tavalla voidaan muodostaa 75 henilön jouosta 9 hengen omitea ja sille 4 hengen hallitus? ( 75 )( 9 ) ( 9 4 = 75 )( 75 4 ) 4 9 4 = 15825048394050 tavalla 17 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Binomierroin Lause 14 (Pascalin aava) ( ) ( ) n n 1 = 1 ( n 1 + ). Todistus. Oloon A = n ja a A. Jaetaan -alioiset A:n osajouot ahteen luoaan sen muaan, uuluuo alio a jouoon vai ei. Osajouoja, joihin alio a uuluu, on ( n 1 1) appaletta ja osajouoja, joihin alio a ei uulu, on ( ) n 1 appaletta. 18 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Binomierroin Esimeri 15 Äseisen tulosen ( ) n = ( ) n 1 + 1 ( ) n 1 eli ( ) ( ) n + 1 n = + 1 ( ) n avulla saadaan raennettua Pascalin olmio, un lisäsi muistetaan ( n ) ( 0 = n ) n = 1 aiille n. (Taululla.) 19 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Binomiaava Lause 16 Kaiilla n N ja aiilla x, y R pätee (x + y) n = n =0 ( ) n x y n. Todistus 1 (ombinatorinen) Kun (x + y) errotaan itsellään n ertaa ja tulo lasetaan aui, saadaan summa jossa esiintyy termejä x y n ullein = 0, 1,..., n. Kuina monta ertaa termi x y n esiintyy, un on iinnitetty? 20 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Binomiaava Todistus 1 (jatuu) Termi x y n saadaan, un tulon (x + y)(x + y)... (x + y) (termejä n pl) auilasussa valitaan täsmälleen ertaa x eli täsmälleen n ertaa y. Tämä voidaan tehdä ( ) ( n = n ) n tavalla. Todistus 2 (indutio) Kun n = 1, aava saa muodon x + y = x + y. Oletetaan, että väite pätee jollein n. Tällöin (x + y) n+1 = (x + y)(x + y) n 21 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Binomiaava Todistus (jatuu) (ind.) = (x + y) = x =0 n =0 ( ) n x y n n ( ) n x y n + y =0 n ( ) n x y n =0 n ( ) n n ( ) n = x +1 y n + x y n +1 =0 =0 ( n 1 ( ) ( n n ( ) n = x n+1 + )x +1 y n + y n+1 + )x y n +1 =1 22 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Binomiaava Todistus (jatuu) n 1 ( ) n n = x n+1 + x +1 y n + =0 =1 n ( ) n = x n+1 + x y n ( 1) + 1 =1 n (( ) n = x n+1 + + 1 =1 (Pascal) n ( n + 1 = x n+1 + =1 ( ) n x y n +1 + y n+1 n =1 ( ) n x y n +1 + y n+1 ( )) n x y n ( 1) + y n+1 ) x y n ( 1) + y n+1 23 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Binomiaava Todistus (jatuu) n+1 ( ) n + 1 = x y (n+1). =0 Esimeri 17 Todistetaan ahdella tavalla, että n ( n =0 ) = 2 n. Tapa 1. 2 n = (1 + 1) n = n =0 ( n ) 1 1 n = n =0 ( n ). 24 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Binomiaava Tapa 2. Jouossa, jossa on n aliota, on yhteensä 2 n osajouoa. Näistä -alioisia on ( n ) appaletta. Esimeri 18 Misi 4 n = n Misi ( ) ( n = n n 1 Vastaus: =0 3( n 1)? )? Kuten tapa 1 yllä; 4 = 1 + 3. Valitaan n:n ihmisen jouosta :n henilön omitea ja sille puheenjohtaja. Yhtälön vasemmalla puolella valitaan ensin omitea ja sitten puheenjohtaja, oiealla puolella valitaan ensin puheenjohtaja ja sitten loput omiteasta. 25 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Multinomiertoimet Esimeri 19 Eräs henilö aioo valita 100 päivää vuonna 2017, joina hän juosee 10 ilometrin lenin, 200 päivää, joina hän juosee 5 ilometrin lenin, ja 65, joina hän ei harrasta liiuntaa. Monellao tavalla hän voi tehdä nämä valinnat? Jos ensin valitaan 365 päivän jouosta 100 päivää, jolloin hän juosee 10 ilometrin lenin, niin vaihtoehtoja on ( 365 100). Jos jäljellä olevista 365 100 = 265 päivistä valitaan 200 päivää, jolloin hän juosee 5 ilometrin lenin, niin vaihtoehtoja on ( 265 200). Kaiien vaihtoehtojen luumääräsi tuloperiaatteen nojalla tulee ( ) 365 100 ( ) 265. 200 26 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Multinomiertoimet Huomataan, että ( ) ( ) 365 265 100 200 = = = 365! 100! (365 100)! 265! 200! (265 200)! 365! 265! 100! 265! 200! 65! 365! 100! 200! 65!. Vaiuttaa järevältä, osa toisaalta yse onin siitä, uina monella tavalla 365 päivän jouo voidaan jaaa olmeen pistevieraaseen osajouoon, joissa on 100, 200 ja 65 aliota. Tämän innoittamana määritellään multinomierroin: 27 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Multinomiertoimet Määritelmä 20 (Multinomierroin) ( ) n = n 1, n 2,..., n m n! n 1! n 2!... n m!, un n = n 1+n 2 +...+n m. ( ) n Meritys: on vaihtoehtojen luumäärä un n 1, n 2,..., n m jouo A jaetaan osajouoisi A j, j = 1,..., m siten, että m j=1 A j = A, A i A j = un i j, ja A j = n j. Esimeri 21 Äseisen esimerin vastaus siis toisin irjoitettuna on ( ) 365 365! := 100, 200, 65 100! 200! 65!. 28 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Seulayhtälö Kahdelle jouolle: A B = A + B A B. Esimeri 22 Montao 8:n pituista bittijonoa joo alaa yösellä tai päättyy ahteen nollaan? Vastaus: 2 7 + 2 6 2 5 = 128 + 64 32 = 160. Kolmelle jouolle: A 1 A 2 A 3 = A 1 + A 2 + A 3 A 1 A 2 A 1 A 3 A 2 A 3 + A 1 A 2 A 3. 29 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Seulayhtälö Esimeri 23 (Erastotheneen seula) Määritetään uina moni luvuista 1,..., 100 on jaollinen olmella, seitsemällä tai yhdellätoista. Meritään jolloin A 3 = { n {1,..., 100}: n on jaollinen olmella }, A 7 = { n {1,..., 100}: n on jaollinen seitsemällä }, A 11 = { n {1,..., 100}: n on jaollinen yhdellätoista }, A 3 = 33, A 7 = 14, A 11 = 9, A 3 A 7 = 4, A 3 A 11 = 3, A 7 A 11 = 1, A 3 A 7 A 11 = 0. 30 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Seulayhtälö Siten seulayhtälön nojalla A 3 A 7 A 11 = A 3 + A 7 + A 11 A 3 A 7 A 3 A 11 A 7 A 11 + A 3 A 7 A 11 = 33 + 14 + 9 4 3 1 + 0 = 47 luua luvuista 1,..., 100 on jaollisia olmella, seitsemällä tai yhdellätoista. 31 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Seulayhtälö Kun olmen jouon tapausessa meritään S 1 = A 1 + A 2 + A 3, S 2 = A 1 A 2 + A 1 A 3 + A 2 A 3 ja S 3 = A 1 A 2 A 3, niin yhtälö saa muodon A 1 A 2 A 3 = 3 ( 1) 1 S. =1 32 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Seulayhtälö Lause 24 (Seulayhtälö) Jos A 1,..., A n ovat äärellisiä jouoja, niin missä A 1... A n = S = B n ( 1) 1 S, (1) =1 i B A i ja summaus yllä tapahtuu yli aiien jouon {1,..., n} osajouojen B, joille B =. 33 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Seulayhtälö Todistus. Joainen x A 1... A n tulee lasetusi täsmälleen erran yhtälön (1) vasemmalla puolella. Todistetaan, että näin tapahtuu myös yhtälön (1) oiealla puolella. Oloon siis x A 1... A n. Meritään symbolilla m sitä, moneeno aluperäisistä jouoista aliomme x uuluu: m := { {1,..., n}: x A }. Jos i {1,..., m}, niin x uuluu ( ) m i :een i:n jouon leiauseen, ja jos i {m + 1,..., n}, niin x ei uulu yhteenään i:n jouon leiauseen. 34 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402

Seulayhtälö Todistus (jatuu) Siten x tulee lasetusi yhtälön (1) oiealla puolella m ( ) m ( 1) i 1 = 1 i i=1 ertaa, sillä m i=0 ( 1)i 1( ) m i = (1 1) m = 0. (Huomio. Seulayhtälö on summaperiaatteen yleistys.) 35 / 35 R. Kangaslampi MS-A0402