Modaalilogiikan harjoitusteht vi Aatu Koskensilta 1 Harjoitusteht v t Teht v 100 a) Osoitamme, ett Th(F 1 F 2 ) Th(F 1 ) [ Th(F 2 ) vastaesim
|
|
- Marjut Härkönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Modaalilogiian harjoitusteht vi Aatu Kosensilta 1 Harjoitusteht v t Teht v 100 a) Osoitamme, ett Th(F 1 F 2 ) Th(F 1 ) [ Th(F 2 ) vastaesimerin avulla. Otamme ehysisi F 1 = hz? ;?i ja F 1 = hz + ; Z + Z + i. Kehysess F 1 joainen muotoa A oleva aava on selv sti validi, un taas F 1 :ss ei. Jos olisi Th(F 1 F 2 ) = Th(F 1 ) [ Th(F 2 ) t ytyisi siis p te joaisella aavalle A F 1 F 2 A, osa A 2 Th(F 1 ) ja siten A 2 Th(F 1 ) [ Th(F 2 ). Mutta jos valitsemme A = p 1 :p 1 huomaamme, ett A ei voi p te miss n F 2 :sta F 1 F 2 :n tulleessa maailmassa, joten Th(F 1 F 2 ) Th(F 1 ) [ Th(F 2 ). b) V ite Th(F 1 F 2 ) = Th(F 1 ) \ Th(F 2 ) pit paiansa. Evivalentissa muodossa v ite uuluu F 1 F 2 A, (F 1 A ja F 2 A). Osoitamme, ett un w 2 F i, hf 1 F 2 ; P i; w A joss hf i ; P i; w A. Oletetaan siis, ett hf 1 F 2 ; P i; w A. Indutiivisen totuusm ritelm n muaan tied mme, ett A:n totuus riippuu propositiolauseiden totuudesta w:ss se niiss maailmoissa, joihin w:st p see. w:st p see uitenin vain F i :n maailmoihin, josta seuraa, ett hf i ; P i; w A, hf 1 F 2 ; P i; w A. Kun huomioimme, ett jos aava A on totta aiissa F 1 F 2 :n mallien maailmoissa, on se edellisen huomion muaan totta eriseen joaisessa F 1 :n ja F 2 :n mallien maailmoissa, saamme tulosesi, ett F 1 F 2 A jos ja vain jos F 1 A ja F 2 A. 1.2 Teht v 197 A B! C Osoitamme, ett p ttelys nt (RR) A B! C A B! C. Voimme silloin p tell seuraavasti: 1. A B! C (Oletus) 2. A! (B! C) (PL, 1) 3. A! (B! C) (RM, 2) 4. (B! C)! (B! C) (K) 5. A! (B! C) (PL, 2, 4) 6. A B! C (PL, 5) on johdettavissa. Oletetaan, ett on p telty 1.3 Teht v 203 Todistamme `K (A B), A B: 1. A B! A (PL) 2. A B! B (PL) 3. (A B)! A (RM, 1) 4. (A B)! B (RM, 2) 5. (A B)! A B (PL, 3, 4) 6. B! (A! A B) (PL) 7. B! (A! A B) (RM, 6) 1
2 2 Osio 2 8. (A! A B)! (A! (A B)) (K) 9. (A B) $ A B (PL, 5, 7, 8) 1.4 Teht v 213 Todistamme indutiolla n:n suhteen, ett A! B n A! n B. 1. Kun n = 0 on triviaali tapaus, osa 0 A! 0 B = A! B. 2. Oletetaan, ett v ite p tee luuun n asti. T ll in voimme siis A! B:st p tell n A! n B. T m n j leen voimme jataa todistusta seuraavasti: 1. n A! n B (Oletus) 2. ( n A! n B) (RN, 1) 3. ( n A! n B)! ( n A! n B) (K) 4. n A! n B (PL, 3, 2) mutta n A = n+1 A ja n B = n+1 B, joten v ite on todistettu. 1.5 Teht v 256 Prediaattilogiian aava 8w9w 0 P (w; w 0 ) m rittelee seriaalisuuden. Seriaalisuuden m rittelev modaalilogiian aava puolestaan on }(p 1 _ :p 1 ). M ritelm n taustalla on seuraava huomio: maailman w mielest ristiriita voi olla mahdollinen vain jos w:st ei p se mihin n maailmaan. 1.6 Teht v 257 Todistamme edellisen teht v n tulosen oieasi, t.s. hw ; Ri }(p 1 _ :p 1 ), (R on seriaalinen). ( ( ) Oletetaan, ett R on seriaalinen, t.s. 8w9w 0 : wrw 0. p 1 _ :p 1 on lauselogiian tautologia, joten se p tee joaisessa maailmassa mallin propositiosymboleille m ritt m st jaaumasta riippumatta. Kosa joaisesta maailmasta p see jonnein, ja osa p 1 _ :p 1 on totta aiialle, p tee joaisen maailman ohdalla }(p 1 _ :p 1 ). ( ) ) Todistamme impliaation ontrapositiivin: (R ei ole seriaalinen) ) hw ; Ri 2 }(p 1 _ : p 1 ). Kosa R ei ole seriaalinen, on olemassa maailma w, josta ei p se mihin n. Mallin m ritt m st propositiosymbolien totuusjaaumasta riippumatta t llaisessa maailmassa p tee joaiselle aavalle A on totta :}A, joten erityisesti :}(p 1 _ :p 1 ) on totta t llaisessa maailmassa. 2 Harjoitusteht v t Teht v 211 Todistamme, ett `K (}A! B)! (}A! }B): 1. (B :B)! :A (PL) 2. (B :B)! :A (K) 3. (}A! B) :(}A! }B)! }A B :B (PL, DEF}) 4. B :B $ (B :B) (teht v 204) 5. (B :B)! :A 6. }A B :B! :}A 7. :((}A! B) :(}A! }B))
3 ; ; ja ja Harjoitusteht v t (}A! B)! (}A! }B) 2.2 Teht v 223 Jos ` A $ B, niin lauselogiian avulla ` :A $ :B. Mutta t ll in voimme teht v n 222 evivalenssin muaan orvata :A:n A D :ll ja :B:n B D :ll, jolloin saamme ` A D $ B D. 2.3 Teht v 232 Todistamme `S5 (A }B)! A }B: 1. (A }B)! (A }B) (T) 2. (A }B) $ A }B (R, s. teht v 230) 3. }B! }B (T) 4. (A }B)! A }B (PL,1,2,3) 2.4 Teht v 237 Todistamme asinertaisella indutiolla, ett `S5 i A! } j A un i; j 2 N: 1. Kun i = 0 on helppoa todeta indutiolla j:n suhteen, ett `S5 A! } j A: i. Tapaus j = 0 on triviaali: A! A on tautologia ja siten johdettavissa PL:n avulla ii. Jos v ite pit paiansa luuun j = n asti, p tee se my s luuun n + 1 asti, osa voimme p tell : 1. } n A! }} n A (T}) 2. A! } n A (indutio-oletusen muaan) 3. A! }} n A (=A! } n+1 A) (1,2,PL) 2. Oletetaan, ett v ite p tee tapausessa i = n. Osoitamme, ett v ite p tee my s tapausessa i = n + 1 palauttamalla sen tapauseen i = n: 1. n A! n A (harjoitusteht v n 228 muaan) 2. n A! } j A joaiselle j indutio-oletusen muaan. 3. n A! } j A (= n+1 A! } j A) (1,2, PL) 2.5 Teht v 247 Oloon luotettava luoan C suhteen ja oloon olemassa sellainen F 2 C, ett Th(F ) =. T ll in \ Th(F ) = F 2C Oletetaan nimitt in ettei n in ole. Kosa on olemassa sellainen F 2 C, ett Th(F ) =, ainoa tapa, jolla aiien ehysten teoreemojen leiaus ei ole on se, ett jossain ehysess F 2 C ei join :n lause p de. Mutta t ll in ei ole luotettava: se todistaa lauseen, joa ei ole validi joaisessa luoan C ehysess. 2.6 Teht v 248 Oletetaan, ett M B i (i = 1; 2; ) ja M B 1 B! B. Indutiolla voidaan helposti todistaa, ett M B i B! B jos ja vain jos M B 0 ja M B 1 ja M B. Samaten indutiolla huomaamme, ett M B 1 B jos ja vain jos M B 0 ja M B 1 ja M B, joten oletusen muaan M B 1 B. M ritelm n muaan M B 1 B! B jos ja vain jos joaisessa maailmassa w, jossa M ; w B 1 B, M ; w B. Mutta oletusen muaan M B 1 B, joten joaiselle w M ; w B 1 ; B, ja siten oletusen M B 1 B! B muaan M ; w B, joten M B.
4 4 Osio 3 3 Harjoitusteht v t Teht v 228 Todistamme, ett `S5 A $ A: 1. A! A (T) 2. A! A (4) 3. A $ A (PL, 1, 2) 3.2 Teht v 230 Osoitamme, ett `S5 }A $ }A 1. }A! }A (T) 2. }A! }A (5) 3. }A $ }A (PL, 1, 2) 3.3 Teht v 236 Todistamme indutiolla, ett `S5 } n (A _ :A): 1. Kun n = 1 osoittaa seuraava todistus suoraan v itteen 1. A _ :A (PL) 2. A _ :A! }(A _ :A) (T}) 3. }(A _ :A) (1,2, PL) 2. Oletetaan, ett v ite pit paiansa johonin luuun n asti. T ll in siis `S5 } n (A _ : A). Voimme esitt seuraavanlaisen todistusen: 1. } n (A _ :A) 2. } n (A _ :A)! }} n (A _ :A) (T}) 3. }} n (A _ :A) (=} n+1 (A _ :A)) (1,2, PL) joten v ite pit siis paiansa my s = n + 1:lle. Matemaattisen indution periaatteen muaan toteamme siis, ett `S5 } n (A _ :A) joaiselle n 2 N. 3.4 Teht v 274 Todistamme, ett hw ; Ri }p _ p, joaisella w:n maailmalla joo a) ei ole vaihtoehtoisia maailmoja tai b) jollain sen vaihtoehtoisista maailmoista ei ole vaihtoehtoisia maailmoja. (() Oletetaan, ett joainen maailma w t ytt ehdon a tai b. Osoitamme, ett hw ; R; P i; w }p _ p ummassain tapausessa P :st riippumatta. a) Jos maailmalle w ei ole vaihtoehtoisia maailmoja, p tee p triviaalisti b) Maailmalla w on vaihtoehtoinen maailma w 0, joa t ytt ehdon a. T ten siis w }p, osa p on totta w 0 :ss. ()) Todistamme impliaation ontrapositiivin: (hw ; Ri:n maailmat eiv t aii toteuta ehtoa a tai b ) hw ; Ri 2 }p _ p. Valitaan maailma w, joa ei toteuta ehtoa a ei ehtoa b, ja onstruoidaan propositiosymboleille totuusjaauma P, s.e. hw ; R; P i; w 2 }p _ p asettamalla P =?. Kosa ehtoa a ei t yty, ei p voi p te w:ss. Kosa ehto b ei my s n t yty, p see joaisesta maailmasta w 0, johon w:st p see, johonin toiseen maailmaan. Kosa n iss n maailmoissa ei p de p, ei w:ss p de }p.
5 Harjoitusteht v t Teht v 300 Osoitamme, ett F }A _ A ) F }A _ ((B! B)! B). Teht v n 274 tulosen muaan tied mme, ett jos F }p _ p, niin F :n vaihtoehtorelaatiolla R on ominaisuus: joaisesta maailmasta w ei joo a) p se mihin n maailmaan tai b) joillain sen vaihtoehtoisista maailmoista ei ole lainaan vaihtoehtoisia maailmoja. Kosa er s mahdollinen A:n arvo on p seuraa t st tulosesta, ett F }A _ A ) joaisella w:n maailmalla joo a) ei ole vaihtoehtoisia maailmoja tai b) jollain sen vaihtoehtoisista maailmoista ei ole vaihtoehtoisia maailmoja. Oletetaan siis, ett R:ll on t m ominaisuus ja oloon P join totuusjaauma propositiosymboleille. Otetaan nyt join maailma w. Jos w toteuttaa vaihtoehdon b p tee w }A, osa w:n vaihtoehtoisten maailmojen mielest aii on mahdollista, sill niiden mielest mi n toinen maailma ei ole mahdollinen. Oletetaan siis, ett w toteuttaa vaihtoehdon a, t.s. sill ei ole vaihtoehtoisia maailmoja. T ll in ((B! B)! B) on triviaalisti totta w:ss. 3.6 Teht v 301 Tied mme, ett aava }p! p ei ole systeemin K(VB) teoreema. Kuitenin, jos seema }A _ ((B! B)! B) on validi jossain ehysess, edellisen teht v n (rataisussa osoittamattoman evivalenssin suunnan) muaan my s }p! p on. T st seuraa, ettei voi olla ehysten luoaa, joa m ritt isi aii K(VB):n teoreemat, osa aiissa ehysiss se VB:n ja }p! p:n pit isi olla valideja. 3.7 Teht v 305 Oloon? masimaalinen -ristiriidaton jouo. Oletetaan, ett? 0 on sen aito laajennus, t.s. on olemassa A 2? 0, A?. Kosa? on masimaalinen :A 2?, mutta t ll in? 0 on -ristiriitainen, osa ` :(A :A). 3.8 Teht v 306 Oloon? masimaalisesti -ristiriidaton jouo. a) Edellisen teht v n muaan mi n masimaalisesti -ristiriidattoman jouon laajennus ei ole -ristiriidaton. Oletetaan, ett A 2?, mutta ::A?, mist edellisen tulosen muaan seuraa, ett? [ f::ag on ristiriitainen. T ll in uitenin?:in on ristiriitainen, osa ` A $ ::A. b) Oletetaan, ett A 2? ja A! B 2?, mutta B?. T ll in siis? [ fbg on -ristiriitainen. Mutta t st seuraa, ett? on -ristiriitainen, osa ` (A (A! B) :B)! :A ja siten ` :(A (A! B) :B), mi on ristiriidassa oletusen anssa. c) Tied mme, ett A 2? ) B 2 G, B 2 G _ A?. Oletetaan, ett B 2?. T ll in joaiselle A, A! B 2?, osa ` :(B :(A! B)). Oletetaan sitten, ett A?. T ll in :A 2?, ja?:n masimaalisuuden vuosi my s A! B, osa ` :(:A :(A! B)). Toisen suunnan evivalenssista saamme edellisen tulosen perusteella. 4 Harjoitusteht v t 7.5 on johdettava p ttelys nt sys- 4.1 Teht v 214 A Osoitamme indutiolla :n suhteen, ett! A 2 A! B A 1 A 2 teemiss K. 1. Kun = 1 on yseess s nt RM A! B
6 6 Osio 4 2. Oletetaan, ett v ite pit paiansa :n asti. T ll in voimme p tell K:ssa seuraavasti: 1. A 1 2. A 1 3. A 1 A +1! B (Oletus) A! (A +1! B) (PL, 1) A! (A +1! B) (Indutio-oletusen muaan) 4. (A +1! B)! (A +1! B) (K) 5. A 1 A A +1! B (PL, 3, 4) 4.2 Teht v 218 }A n on sys- Osoitamme indutiolla n:n suhteen, ett aava }(A 1 A 2 teemin K teoreema. A n )! }A 1 1. Ensimm inen ei-triviaali tapaus on n = 2. Seuraavassa K-todistus sille: 1. :A 1! :(A 1 A 2 ) (PL) 2. (:A 1! :(A 1 A 2 )) (RN, 1) 3. (:A 1! :(A 1 A 2 ))! (:A 1! :(A 1 A 2 )) (K) 4. (::(A 1 A 2 )! ::A 1 ) (PL, 2,3) 5. }(A 1 A 2 )! }A 1 (4 toisin irjoitettuna) 6. :A 1! :(A 1 A 2 ) (PL) 7. (:A 1! :(A 1 A 2 )) (RN, 6) 8. (:A 1! :(A 1 A 2 ))! (:A 1! :(A 1 A 2 )) (K) 9. (::(A 1 A 2 )! ::A 1 ) (PL, 7,8) 10. }(A 1 A 2 )! }A 1 (9 toisin irjoitettuna) 11. }(A 1 A 2 )! }A 1 }A 2 (PL, 10, 5) 2. Oletetaan, ett v ite pit paiansa luuun n asti. T ll in voimme p tell K:ssa seuraavasti: 1. }(A 1 (A n A n+1 )! }A 1 }(A n A n+1 ) (oletus) 2. }(A n A n+1 )! }A n+1 }A n+1 yll olevan todistusseeman muaan 3. }(A 1 (A n A n+1 )! }A 1 }A n }A n+1 (PL, 1, 2) 4.3 Teht v 264 Todistamme, ett aava (}(p q) }(p r) }(q r))! }(p q r) m ritt ominaisuuden: joaisella maailmalla on oreintaan asi vaihtoehtoista maailmaa, t.s. hw ; Ri (}(p q) }(p r) }(q r))! }(p q r), 8w(w:n vaihtoehtoisten maailmojen luum r on 6 2) (() Oletetaan, ett maailman w vaihtoehtoisten maailmojen m r on 6 2. T ll in on olme vaihtoehtoa: i. vaihtoehtoisten maailmojen m r on 0. T ll in }(p q) }(p r) }(q r) ei ole totta, jolloin impliaatio on triviaalisti tosi. ii. vaihtoehtoisten maailmojen m r on 1. T ll in jos }(p q) }(p r) }(q r) on tosi w:ss, on my s }(p q r) totta.
7 Harjoitusteht v t iii. vaihtoehtoisten maailmojen m r on 2. Teemme seuraavan havainnon, joa voidaan perustella esimerisi yyhyslaaperiaatteen avulla tai listaamalla aii ombinaatiot: valitsimmepa mit tahansa asi jouoa jouoista fp; qg, fp; rg ja fq; rg, niiden yhdiste on jouo fp; q; rg. Jos }(p q) }(p r) }(q r) on w:ss totta, t ll in jouot fp; qg, fp; rg ja fq; rg ovat alioittain tosia w:ss saavutettavissa ahdessa maailmassa ja siten ahden n ist unionin aliot ovat tosia v hint n toisessa n ist maailmoista. Mutta havaintomme muaan t ll in aii jouon fp; r; qg aliot ovat tosia t ss maailmassa, ja siten }(p q r) on tosi w:ss. ()) Todistamme impliaation ontrapositiivin: hw ; Ri 2 (}(p q) }(p r) }(q r))! }(p q r) ) 9w(w:st p see useampaan uin olmeen maailmaan). Oloon siis w join maailma, josta p see maailmoihin w 1 ; w 2 ja w 3 (ja tietysti mahdollisesti muihin maailmoihin, mutta t ll ei ole onstrutiomme annalta v li ). Asetetaan P (p) = w 1 ; w 2 ; P (q) = w 1 ; w 3 ; P (r) = w 2 ; w 3. Selv stiin hw ; R; P i; w }(p q) }(p r) }(q r), mutta uitenin hw ; R; P i 2 }(p q r). 4.4 Teht v 269 Osoitamme, ett hw ; Ri } p! } p, R toteuttaa ehdon. Ominaisuuden m rittelee prediaattilogiian aava R, 8w 1 ; w 2 ; w 3 (w 1 R w 2 w 1 R w 3! 9w 4 (w 2 R w 4 w 3 R w 4 ) Intuitiivisesti sanoo, ett jos w 2 ja w 3 ovat sellaiset maailmat, joihin w 1 :st p see :lla hypyll, on olemassa maailma w 4, johon se w 2 :sta, ett w 3 :sta p see :lla aseleella. (() Oletetaan, ett R t ytt ehdon. V it mme, ett joaiselle hw ; Ri } p! } p. Oloon w join maailma, jossa impliaation etuj sen on totta muutoin impliaatio tietysti p tee triviaalisti. } p voi olla tosi ainoastaan maailmassa w, josta on :n aseleen etju saavutettavia maailmoja. Ehdon perusteella t m n etjun viimeisest maailmasta w 2 p see :lla aseleella maailmaan w 4 ja joaisessa maailmassa, johon w 2 :sta p see on p totta. Pidet n w 2 iinnitettyn ja yd n l pi aii maailmat w 3 johon w:st p see :lla aseleella. Ehdon muaan joaisella maailmalla w 3 ja iinnitetyll w 2 :lla on yhteinen maailma w 4, johon niist p see :lla aseleella. Mutta osa p on totta joaisessa maailmassa, johon w 2 :sta p see :lla aseleella, on } p totta w 3 :ssa. Siisp } p on totta maailmassa w. ()) Osoitamme loogisesti evivalentin v itteen: (ei R) ) hw ; Ri 2 } p! } p. Kosa ei R t ytyy olla olemassa maailma w, s.e. siit p see :lla aseleella maailmoihin w 2 ja w 3, mutta w 2 :sta ja w 3 :sta ei p se :lla aseleella samaan maailmaan w 4. Asetetaan nyt P (p) = fw 0 jw 2 :sta p see :lla aseleella maailmaan w 0 g. Nyt hw ; R; P i; w } p, osa p on totta w 2 :ssa, johon w:st p see :lla aseleella, mutta hw ; R; P i; w 2 } p, osa maailmassa w 3, johon w:st p see :lla aseleella, ei ole totta } p. N in ollen hw ; Ri 2 } p! } p. 4.5 Teht v 309 Kaava D A! }A on luotettava niiden ehysten luoassa, jota toteuttavat seuraavan ehdon: joaiselle maailmalle on olemassa join vaihtoehtoinen maailma. Merit n t t ehysten luoaa merinn ll C.
8 ; 8 Osio 4 T ydellisyyden todistamisesi on todistettava, ett KD:n anoninen ehys uuluu luoaan C. Ehto A! }A sanoo, ett jos A 2 w, niin }A 2 w. V it mme, ett anoninen vaihtoehtorelaatio RKD on sellainen, ett joaiselle maailmalle on olemassa join vaihtoehtoinen maailma. D:n muaan jos A 2 w, niin ::A 2 w ja siten :A w. T ll in uitenin jouo fbjb 2 wg on KD-ristiriidaton. Oletetaan nimitt in, ett fbjb 2 wg on KD-ristiriitainen, t.s. on olemassa aavat B 1 ; B n, s.e. B i 2 w ja `KD :(B 1 B n ). S nn n RN muaan t ll in `KD :(B 1 B n ). Mutta jo K:ssa voidaan todistaa, ett B 1 B n! (B 1 B n ), joten (B 1 B n ) 2 w. T ll in uitenin w on KD-ristiriitainen, sill `KD :((B 1 B n ) :}(B 1 B n )), `KD :((B 1 B n ) :(B 1 B n )). T ten fbjb 2 wg:l on masimaalisia ristiriidattomia laajennusia, jota ovat w:n vaihtoehtoisia maailmoja. Kosa KD:n anoninen ehys uuluu luoaan C, jona suhteen KD on luotettava, on KD t ydellinen.
JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT
JOHDATUS LUKUTEORIAAN (sysy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. (i) Etsi luvun 111312 aii teijät. (ii) Oloot a ja b positiivisia oonaisluuja joilla a b ja b a. Osoita, että silloin a = b. Rataisu
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A00 Disreetin matematiian perusteet Esimerejä ym., osa I G. Gripenberg Jouo-oppi ja logiia Todistuset logiiassa Indutioperiaate Relaatiot ja funtiot Funtiot Aalto-yliopisto. maalisuuta 0 Kombinatoriia
Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1
Luuteoria Harjoitus 1 evät 2011 Alesis Kosi 1 Tehtävä 1 Näytä: jos a ja b ovat positiivisia oonaisluuja joille (a, b) = 1 ja a c, seä lisäsi b c, niin silloin ab c. Vastaus Kosa a c, niin jaollisuuden
V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M
V. POTENSSISARJAT Funtioterminen sarja V.. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli P a x x, missä a, a, a 2,... R ja x R ovat vaioita, on potenssisarja, jona ertoimet ovat luvut a, a,... ja ehitysesus
Tehtävä 3. Määrää seuraavien jonojen raja-arvot 1.
Jonotehtävät, 0/9/005, sivu / 5 Perustehtävät Tehtävä. Muotoile matemaattiset vastineet seuraavien väitteiden negaatioille (ts. vastaohdat).. Jono (a n ) suppenee ohti luua a.. Jono (a n ) on asvava. 3.
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet
MS-A0402 Disreetin matematiian perusteet Osa 3: Kombinatoriia Riia Kangaslampi 2017 Matematiian ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kombinatoriia Summaperiaate Esimeri 1 Opetusohjelmaomiteaan valitaan
Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 1 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma
Johdatus luuteoriaan Harjoitus 1 ss 008 Eemeli Blåsten Rataisuehdotelma Tehtävä 1 Oloot a ja b positiivisia oonaisluuja. Osoita, että on olemassa siäsitteinen luu h ('luujen a ja b pienin hteinen jaettava',
Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /
MS-A8 Differentiaali- ja integraalilasenta, V/27 Differentiaali- ja integraalilasenta Rataisut. viiolle /. 3.4. Luujonot Tehtävä : Mitä ovat luujonon viisi ensimmäistä termiä, un luujono on a) (a n ) n=,
Matematiikan tukikurssi
Matematiian tuiurssi Kurssierta 5 Sarjojen suppeneminen Kiinnostusen ohteena on edelleen sarja a n = a + a 2 + a 3 + a 4 + n= Tämä summa on mahdollisesti äärellisenä olemassa, jolloin sanotaan että sarja
9 Lukumäärien laskemisesta
9 Luumäärie lasemisesta 9 Biomiertoimet ja osajouoje luumäärä Määritelmä 9 Oletetaa, että, N Biomierroi ilmaisee, uia mota -alioista osajouoa o sellaisella jouolla, jossa o aliota Meritä luetaa yli Lasimesta
Luonnollisen päättelyn luotettavuus
Luonnollisen päättelyn luotettavuus Luotettavuuden todistamiseksi määrittelemme täsmällisesti, milloin merkkijono on deduktio. Tässä ei ole sisällytetty päättelysääntöihin iteraatiosääntöä, koska sitä
III. SARJATEORIAN ALKEITA. III.1. Sarjan suppeneminen. x k = x 1 + x 2 + x ,
III. SARJATEORIAN ALKEITA Sarja on formaali summa III.. Sarjan suppeneminen = x + x 2 + x 3 +..., missä R aiilla N (merintä ei välttämättä taroita mitään reaaliluua). Luvut x, x 2,... ovat sarjan yhteenlasettavat
4.3 Erillisten joukkojen yhdisteet
4.3 Erillisten jouojen yhdisteet Ongelmana on pitää yllä ooelmaa S 1,..., S perusjouon X osajouoja, jota voivat muuttua ajan myötä. Rajoitusena on, että miään alio x ei saa uulua useampaan uin yhteen jouoon.
Joulukuun vaativammat valmennustehtävät ratkaisut
Jouluuun vaativammat valmennustehtävät rataisut. Tapa. Pätee z = x + y, joten z = (x + y = x + y, josta sieventämällä seuraa xy 4x 4y + 4 = 0. Siispä (x (y =. Tästä yhtälöstä saadaan suoraan x =, y = 4
Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka
Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka February 4, 2013 Muistamme, että predikaattilogiikassa aakkosto L koostuu yksilövakioista c 0, c 1, c 2,... ja predikaattisymboleista P, R,... jne. Ekstensionaalisia
Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden
Ylioppilastutintolautaunta S tudenteamensnämnden MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 0..0 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutintolautaunnan
C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4)
http://matematiialehtisolmu.fi/ Kombiaatio-oppia Kuia mota erilaista lottoriviä ja poeriättä o olemassa? Lotossa arvotaa 7 palloa 39 pallo jouosta. Poeriäsi o viide orti osajouo 52 orttia äsittävästä paasta.
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Hannu Pajula. Stirlingin luvuista
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutielma Hannu Pajula Stirlingin luvuista Informaatiotieteiden ysiö Matematiia Maalisuu 2014 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden ysiö PAJULA, HANNU: Stirlingin luvuista
Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.
Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten
Ensimmäinen induktioperiaate
Ensimmäinen induktioperiaate Olkoon P(n) luonnollisilla luvuilla määritelty predikaatti. (P(n) voidaan lukea luvulla n on ominaisuus P.) Todistettava, että P(n) on tosi jokaisella n N. ( Kaikilla luonnollisilla
Sattuman matematiikkaa III
Sattuman matematiiaa III Kolmogorovin asioomat ja frevenssitulinta Tommi Sottinen Tutija Matematiian ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto Laboratoire de Probabilités et Modèles Aléatoires, Université
Ensimmäinen induktioperiaate
1 Ensimmäinen induktioperiaate Olkoon P(n) luonnollisilla luvuilla määritelty predikaatti. (P(n) voidaan lukea luvulla n on ominaisuus P.) Todistettava, että P(n) on tosi jokaisella n N. ( Kaikilla luonnollisilla
funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k
SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 3 4. Funtiosarjat Tässä luvussa esitettävissä funtiosarjojen tulosissa yhdistämme luujen 3 teoriaa. Esimeri 4.. Geometrinen sarja x suppenee aiilla x ], [ ja hajaantuu
Tehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6)
Tehtävä 1 Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. {{p 0 }, {p 1 }, { p 0, p 2 }, {p 1, p 2, p 3 }, { p 2, p 3 }, {p 3 }}, b. {{ p 0, p 2 }, {p 0, p 1 }, {{ p 1, p 2 }, { p 2 }}, c. {{p
Pyramidi 3 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 139 Päivitetty a) 402 Suplementtikulmille on voimassa
Pyramidi Analyyttinen geometria tehtävien rataisut sivu 9 Päivitetty 9..6 4 a) 4 Suplementtiulmille on voimassa b) a) α + β 8 α + β 8 β 6 c) b) c) α 6 6 + β 8 β 8 6 β 45 β 6 9 α 9 9 + β 8 β 8 + 9 β 7 Pyramidi
STOKASTISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 7
STOKASTISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 7 1. Todennäöisyyslasennasta ja merinnöistä Palautamme seuraavassa lyhyesti mieleen todennäöisyyslasennan äsitteitä ja esittelemme myös muutamia urssilla äytettäviä merintätapoja.
Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8
Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8 Tuntitehtävät 1-2 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ja tuntitehtävät 5- loppuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 3-4 tarkastetaan loppuviikon
Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa
S-4.7 Fysiia III (EST) Tetti..6. Tarastellaa systeemiä, jossa ullai hiuasella o olme mahdollista eergiatasoa, ε ja ε, missä ε o eräs vaio. Oletetaa, että systeemi oudattaa Maxwell-Boltzma jaaumaa ja, että
Ratkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotukset 1. Olkoon totuusjakauma v sellainen että v(p i ) = 1 kaikilla i N ja A propositiolause, jossa
-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi
-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -mustavalkoinen: asia joko on tai ei (vrt. humanistiset tieteet, ei
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 2014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteetesimerkkejä,
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteetesimerkkejä,
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista: (a) {{p 0 }, {p 1 }, { p 0, p 2 },
2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla
MAB Matemaattisia malleja I.8. Mallintaminen ensimmäisen asteen.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifuntion avulla Tutustutaan mallintamiseen esimerien autta. Esimeri.8. Määritä suoran yhtälö, un
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset
Todennäöisyyslasenta IIa, syys loauu 019 / Hytönen 1. lasuharjoitus, rataisuehdotuset 1. ( Klassio ) Oloot A ja B tapahtumia. Todista lasuaavat (a) P(A B) P(A) + P(B \ A), (b) P(B) P(A B) + P(B \ A), (c)
Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...
Induktiotodistus Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,.... Tässä väite P(n) riippuu n:n arvosta. Todistuksessa
Kirjoita käyttäen propositiosymboleita, konnektiiveja ja sulkeita propositiologiikan lauseiksi:
1 Logiikan paja, kevät 2011 Ratkaisut viikolle I Thomas Vikberg Merkitään propopositiosymboleilla p i seuraavia atomilauseita: p 0 : vettä sataa p 1 : tänään on perjantai p 2 : olen myöhässä Valitaan konnektiiveiksi,
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto. maaliskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä. ym.,
2.1. Bijektio. Funktion kasvaminen ja väheneminen ********************************************************
.. Funtion asvainen ja väheneinen.. Bijetio. Funtion asvainen ja väheneinen Palautetaan ieleen funtion äsite. ******************************************************** MÄÄRITELMÄ Oloot ja B asi ei-tyhjää
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto. maaliskuuta 05 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A040 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä. ym.,
Riemannin sarjateoreema
Riemannin sarjateoreema LuK-tutielma Sami Määttä 2368326 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Sysy 206 Sisältö Johdanto 2 Luujonot 3 2 Sarjat 4 2. Vuorottelevat sarjat........................
Miten osoitetaan joukot samoiksi?
Miten osoitetaan joukot samoiksi? Määritelmä 1 Joukot A ja B ovat samat, jos A B ja B A. Tällöin merkitään A = B. Kun todistetaan, että A = B, on päättelyssä kaksi vaihetta: (i) osoitetaan, että A B, ts.
OHJ-2300 Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan Syksy 2008
OHJ-2300 Johdatus tietojenäsittelyteoriaan Sysy 2008 1 2 Organisaatio & aiataulu Luennot: prof. Tapio Elomaa P1: Ti 14-16 TC 103 ja to 14 16 TC 133 P2: Ti 14-16 TB 219 ja to 12 14 TB 224 26.8. 20.11. Jussi
4.7 Todennäköisyysjakaumia
MAB5: Todeäöisyyde lähtöohdat.7 Todeäöisyysjaaumia Luvussa 3 Tuusluvut perehdyimme jo jaauma äsitteesee yleesä ja ormaalijaaumaa vähä taremmi. Lähdetää yt tutustumaa biomijaaumaa ja otetaa se jälee ormaalijaauma
Luku kahden alkuluvun summana
Luu ahden aluluvun summana Juho Salmensuu Lahden Lyseon luio Matematiia 008 Tiivistelmä Tutielmassa tarastellaan ysymystä; uina monella eri tavalla annettu parillinen oonaisluu voidaan esittää ahden aluluvun
Johdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä 2 Todistamisesta 2 3 Joukko-oppia Tässä luvussa tarkastellaan joukko-opin
3. Markovin prosessit ja vahva Markovin ominaisuus
30 STOKASTISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 3. Marovin prosessit ja vahva Marovin ominaisuus Aloitamme nyt edellisen appaleen päättäneen esimerin yleistämisen Brownin liieelle. Käymme ysitellen läpi esimerin
1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT
imat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet / Tehtävät Aiheet: Avainsanat: Ysisuuntainen varianssianalyysi Bartlettin testi, Bonferronin menetelmä, F-testi, Jäännösneliösumma, χ 2 -testi, Koonaisesiarvo,
Lauselogiikka Tautologia
Lauselogiikka Tautologia Hannu Lehto Tautologia Annetuista lauseista loogisilla konnektiiveillä saatu yhdistetty lause on on tautologia(pätevä), jos se on aina tosi siis riippumatta annettujen lauseiden
Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely.
1144/2011 7 Liite 1 Vauutustenisistä riseistä johtuvien suureiden lasemista varten äytettävä vauutuslajiryhmittely. Vauutuslajiryhmä Vauutusluoat Ensivauutus 1 Laisääteinen tapaturma 1 (laisääteinen) 2
Johdatus logiikkaan I Harjoitus 4 Vihjeet
Johdatus logiikkaan I Harjoitus 4 Vihjeet 1. Etsi lauseen ((p 0 p 1 ) (p 0 p 1 )) kanssa loogisesti ekvivalentti lause joka on (a) disjunktiivisessa normaalimuodossa, (b) konjunktiivisessa normaalimuodossa.
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset 1. Etsi lauseen (p 0 (p 1 p 0 )) p 1 kanssa loogisesti ekvivalentti lause joka on (a) disjunktiivisessa
J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6
MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6 J (II.6.9) Päättele, että avaruusvetorit a, b ja c ovat lineaarisesti riippuvat täsmälleen un vetoreiden virittämän suuntaissärmiön tilavuus =. Tuti tällä riteerillä ovato
(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.
Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus. Tietyn ominaisuuden samuus -relaatio on ekvivalenssi; se on (1) refleksiivinen,
Johdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä Luonnollisten lukujen joukko N on joukko N = {1, 2, 3,...} ja kokonaislukujen
Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.
Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus. Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden
Hanoin tornit. Merkitään a n :llä pienintä tarvittavaa määrää siirtoja n:lle kiekolle. Tietysti a 1 = 1. Helposti nähdään myös, että a 2 = 3:
Hanoin tornit Oloot n ieoa asetettu olmeen tanoon uvan osoittamalla tavalla (uvassa n = 7). Siirtämällä yhtä ieoa errallaan, ieot on asetettava toiseen tanoon samaan järjestyseen. Isompaa ieoa ei missään
Olkoot X ja Y riippumattomia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvot, varianssit ja kovarianssi ovat
Mat-.3 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit. harjoituset Mat-.3 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit. harjoituset / Rataisut Aiheet: Avainsanat: Satunnaismuuttujat ja todennäöisyysjaaumat Kertymäfuntio
Perustehtäviä. Sarjateorian tehtävät 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 24
Sarjateorian tehtävät 0. syysuuta 2005 sivu / 24 Perustehtäviä. Muunna sarja telesooppimuotoon ja osoita, että se suppenee. Lase myös sarjan summa. ( + ) = 2 + 6 + 2 +... 2. Osoita suoraan määritelmään
Vakuutusmatematiikan sovellukset 20.11.2008 klo 9-15
SHV-tutinto Vauutusmatematiian sovelluset 20.11.2008 lo 9-15 1(7) Y1. Seuraava tauluo ertoo vauutusyhtiön masamat orvauset vahinovuoden ja orvausen masuvuoden muaan ryhmiteltynä (tuhansina euroina): Vahinovuosi
+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain
Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain
VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi
02/1 VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi VAPAUSASTEET Valittaessa systeeille lasentaallia tulee yös sen vapausasteiden luuäärä äärätysi. Tää taroittaa seuraavaa: Lasentaallin
Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma
Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten Ratkaisuehdotelma Tehtävä 1 1. Etsi lukujen 4655 ja 12075 suurin yhteinen tekijä ja lausu se kyseisten lukujen lineaarikombinaationa ilman laskimen
Todennäköisyysjakaumat 1/5 Sisältö ESITIEDOT: todennäköisyyslaskenta, määrätty integraali
Todennäöissjaaumat /5 Sisältö ESITIEDOT: lasenta, määrätt Haemisto KATSO MYÖS: tilastomatematiia P (X = )=p. Nämä ovat 0 ja niiden summa on p =. Pistetodennäöisdet voidaan graafisesti esittää pstsuorien
Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.
Ei-säännöllisiä kieliä [Sipser luku 1.4] Osoitamme, että joitain kieliä ei voi tunnistaa äärellisellä automaatilla. Tulos ei sinänsä ole erityisen yllättävä, koska äärellinen automaatti on äärimmäisen
missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!
Matematiikan johdantokurssi Kertausharjoitustehtävien ratkaisuja/vastauksia/vihjeitä. Osoita todeksi logiikan lauseille seuraava: P Q (P Q). Ratkaisuohje. Väite tarkoittaa, että johdetut lauseet P Q ja
Ratkaisu: Yksi tapa nähdä, että kaavat A (B C) ja (A B) (A C) ovat loogisesti ekvivalentit, on tehdä totuustaulu lauseelle
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotukset 1. Olkoot A, B ja C propositiolauseita. Näytä, että A (B C) (A B) (A C). Ratkaisu: Yksi tapa
Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on
Rekursio Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on käyttää rekursiota: Rekursio Funktio f : N R määritellään yleensä
Modus Ponens. JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä myösb on tosi 1 / 15. Modus Ponens. Ketjusääntö. Päättelyketju.
JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä myösb on tosi 1 / 15 JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä myösb on tosi (A (A B)) B on tautologia eli (A (A B)) B. 1 / 15 JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä
Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on
Rekursio Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on käyttää rekursiota: 1 (Alkuarvot) Ilmoitetaan funktion arvot
M 2 M = sup E M 2 t. E X t = lim. niin martingaalikonvergenssilauseen oletukset ovat voimassa, eli löydämme satunnaismuuttujan M, joka toteuttaa ehdon
Matematiian ja tilastotieteen laitos Stoastiset differentiaaliyhtälöt Rataisuehdotelma Harjoituseen 7 1. Näytä, että uvaus M M M 2, un M 2 M = sup E M 2 t 2 t 0 on normi jouossa M 2 = { M : M on martingaali
Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 7
Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 7 2 Alkuluvuista 2.1 Alkuluvut Määritelmä 2.1 Positiivinen luku a 2 on alkuluku, jos sen ainoat positiiviset tekijät ovat 1 ja a. Jos a 2 ei ole alkuluku, se on yhdistetty
a k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx
x x x x x x x x Matematiikan johdantokurssi, syksy 08 Harjoitus, ratkaisuista Hanoin tornit -ongelma: Tarkastellaan kolmea pylvästä A, B ja C, joihin voidaan pinota erikokoisia renkaita Lähtötilanteessa
4.3. Matemaattinen induktio
4.3. Matemaattinen induktio Matemaattinen induktio: Deduktion laji Soveltuu, kun ominaisuus on osoitettava olevan voimassa luonnollisilla luvuilla. Suppea muoto P(n) : Ominaisuus, joka joka riippuu luvusta
802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA II BASICS OF NUMBER THEORY PART II. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO
802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA II BASICS OF NUMBER THEORY PART II Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO SYKSY 2016 Sisältö 1 KERTOMAT, BINOMIKERTOIMET 2 1.0.1 Kertoma/Factorial......................
Induktio kaavan pituuden suhteen
Induktio kaavan pituuden suhteen Lauselogiikan objektikieli määritellään kurssilla Logiikka 1B seuraavasti: 1. Lausemuuttujat p 1, p 2, p 3,... ovat kaavoja. 2. Jos A on kaava, niin A on kaava. 3. Jos
2017 = = = = = = 26 1
JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 2, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. Sovella Eukleiden algoritmia ja (i) etsi s.y.t(2017, 753) (ii) etsi kaikki kokonaislukuratkaisut yhtälölle 405x + 141y = 12. Ratkaisu
Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!
MAA11 Koe.4.014 Jussi Tyni Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio: Ei saa käyttää laskinta. MAOL saa olla alusta asti käytössä. Maksimissaan
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5 1 Jonoista Matematiikassa jono (x n ) on yksinkertaisesti järjestetty, päättymätön sarja numeroita Esimerkiksi (1,, 3, 4, 5 ) on jono Jonon i:ttä jäsentä merkitään
Modaalilogiikan täydellisyyslauseesta
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Teemu Pitkänen Modaalilogiikan täydellisyyslauseesta Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Toukokuu 2015 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Peruskäsitteistö ja semantiikka
3. Täydellisyys ja Banachin avaruus. ominaisuutta sanotaan täydellisyydeksi. Toisena esimerkkinä mainitaan avaruus
FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 25 3. Täydellisyys ja Banachin avaruus Reaaliluujen jouo R (varustettuna normilla x y ) eroaa rataisevasti rationaaliluujen jouosta Q seuraavan ominaisuutensa perusteella:
Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen.
Lause: Tyhjyysongelma ei ole osittain ratkeava; ts. kieli ei ole rekursiivisesti lueteltava. L e = { w { 0, 1 } L(M w ) = } Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia,
Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.
Väitelause Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta. Tässä P:tä kutsutaan oletukseksi ja Q:ta väitteeksi. Jos yllä oleva väitelause on totta, sanotaan, että P:stä
Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut
Sivu 1/7 oronorolasuja sovelletaan tapausiin, joissa aia on pidempi uin ysi oonainen orojaso, eli aia, jolle oroanta ilmoittaa oron määrän. orolasu: enintään yhden orojason pituisille oroajoille; oronorolasu:
2 Taylor-polynomit ja -sarjat
2 Taylor-polynomit ja -sarjat 2. Taylor-polynomi Taylor-polynomi P n (x; x 0 ) funtion paras n-asteinen polynomiapprosimaatio (derivoinnin annalta) pisteen x 0 lähellä. Maclaurin-polynomi: tapaus x 0 0.
Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista
Matematiikan johdantokurssi, syksy 06 Harjoitus, ratkaisuista. Valitse seuraaville säännöille mahdollisimman laajat lähtöjoukot ja sopivat maalijoukot niin, että syntyy kahden muuttujan funktiot (ks. monisteen
Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus diskreettiin matematiikkaan (Syksy 2008) 4. harjoitus Ratkaisuja (Jussi Martin)
Matematan ja tlastoteteen latos Johdatus dsreettn matemataan (Sysy 28 4. harjotus Ratasuja (Juss Martn 1. Kertomus Hotell Kosmosesta jatuu: Hotellyhtymän johdolta tul määräys laata luettelo asta mahdollssta
DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset
DEE- Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille taroitetut rataisuehdotuset Tämän harjoitusen ideana on opetella -muunnosen äyttöä differenssiyhtälöiden rataisemisessa Lisäsi äytetään
Luku 2. Jatkuvuus ja kompaktisuus
1 MAT-13440 LAAJA MATEMATIIKKA 4 Taperee teillie yliopisto Risto Silveoie Kevät 2010 Luu 2. Jatuvuus ja opatisuus 1. Jatuvat futiot ja uvauset Tässä luvussa tarastellaa yleisiillää vetoriuuttuja vetoriarvoisia
Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:
8 Kanta Tässä luvussa tarkastellaan aliavaruuden virittäjävektoreita, jotka muodostavat lineaarisesti riippumattoman jonon. Merkintöjen helpottamiseksi oletetaan luvussa koko ajan, että W on vektoreiden
Modaalilogiikan ja predikaattilogiikan kaavojen vastaavuus
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Sanna Kari Modaalilogiikan ja predikaattilogiikan kaavojen vastaavuus Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Matematiikka Toukokuu 2002 Sisältö 1 Johdanto
VALIKOITUJA KOHTIA LUKUTEORIASTA
VALIKOITUJA KOHTIA LUKUTEORIASTA ARI LEHTONEN 1. Laajennettu Euleideen algoritmi 1.1. Jaoyhtälö. Oloot r 0, r 1 Z, r 0 r 1 > 0. Tällöin on olemassa ysiäsitteiset luvut q 1 ja r 2 Z siten, että r 0 = q
Ratkaisu: (b) A = x 0 (R(x 0 ) x 1 ( Q(x 1 ) (S(x 0, x 1 ) S(x 1, x 1 )))).
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotukset 1. Palataan Partakylään. Olkoon P partatietokanta ja M tästä saatu malli kuten Harjoitusten 1
missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!
Matematiikan johdantokurssi Kertausharjoitustehtävien ratkaisuja/vastauksia/vihjeitä. Osoita todeksi logiikan lauseille seuraava: P Q (P Q). Ratkaisuohje. Väite tarkoittaa, että johdetut lauseet P Q ja
termit on luontevaa kirjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme lukusarjojen teoriaan: a k = s.
SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 7 3. Luusarjat Josus luujonon (b ) termit on luontevairjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme luusarjojen teoriaan: Määritelmä 3.. Oloon ( ), R luujono. Symboli (3.)
811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 3. Logiikka 3.1 Logiikka tietojenkäsittelyssä Pyritään formalisoimaan terveeseen järkeen perustuva päättely Sovelletaan monella alueella tietojenkäsittelyssä, esim.
Ratkaisu. Ensimmäinen kuten P Q, toinen kuten P Q. Kolmas kuten P (Q R):
Diskreetti matematiikka, sks 2010 Harjoitus 2, ratkaisuista 1. Seuraavassa on kuvattu kolme virtapiiriä, joissa on paristo, sopiva lamppu L ja katkaisimia P, Q, R, joiden läpi virta kulkee (1) tai ei kulje
(c) Määrää/Determine välillä/in the interval [1000, 10000] olevien 7. jaollisten kokonaislukujen lukumäärä/ number of integers divisible by 7.
Luuteorian perusteet Exercises/Harjoitusia 2016 1. Show by induction/osoita indutiolla, that/että Osoita, että a n 1 = (a 1)(a n 1 + a n 2 + + a + 1). a n + 1 = (a + 1)(a n 1 a n 2 + a + 1) jos 2 n. (c)
M y. u w r zi. M x. F z. F x. M z. F y
36 5.3 Tuipaalutusen lasenta siitmämenetelmällä 5.3.1 Yleistä Jos paaluvoimia ei voida määittää suoaan tasapainohtälöistä (uten ohdassa 5.), on smsessä staattisesti määäämätön paalutus, jona paaluvoimien