Kotitilalta2/2013 Hyvä siilohygienia varmistaa eläinten kasvun s. 8 9 HK:n viljanvälitys meni nettiin s. 10 Mehukasta luettavaa lihasta s. 22 23 Tavoitteena suuri sato ja edullinen rehu s. 4 6
SISÄLTÖ 2/2013 Kuva: Harri Jalli S. 15 Vasikoiden haku sujuu joutuisasti Maitoahon tilalla, kun Seija Kärkkäinen tuo eläimet valmiiksi navetan ovelle ja Ari Kokkonen ottaa ne autoon. Tautiriski on syytä tiedostaa eläimiä haettaessa. S. 22 HK Ruokatalon markkinointipäällikkö Laura Lindström ja painotuore Lihakirja. Kuva: Annika Suomi Pääkirjoitus... 3 Tuota eläimillesi laatuviljaa...4 Märkä syksy näkyy viljan laadussa...6 Helppoa ja turvallista rehujen varastointia...8 Laadukas vilja on ostajan ja myyjän yhteinen tavoite...10 Lihasikojen tulokset Optipossu netistä...11 Monta askelta nurmen huippusatoon... 12 Lisää terävyyttä tautien torjuntaan... 14 Tautivastustus alkaa tilalta... 15 Kansi Sato-odotukset ovat keväällä korkeimmillaan. Kuva: Katri Uotila Työryhmiltä eväät siantuotannon kehittämiseen... 16 LSO Osuuskunta: Juhlavuosi jatkuu työn merkeissä... 18 Hannu Kottonen rakentaa yhtenäistä konsernia... 20 Lihasta kirjaksi...22 HK Rypsiporsas sopii mausteiseen gulassiin...24 Ajankohtaista...26 MTK:n kanssa käsikoukkua...28 Snabbt och kort...29 Markkinakatsaus... 30 Rehumarkkinat: Kuudes aalto... 31 S. 26 Nuorten sonnien parhaimmisto esitellään Tammelassa lauantaina 20. huhtikuuta. Kuva: HK Agri 2 Kotitilalta 2/2013
pääkirjoitus Ruoan tuottaminen halvalla kostautuu mpäri Eurooppaa levinnyt skandaali ruoan virheellisistä pakkausmerkinnöistä ei ota laantuakseen. Mielestäni näin on hyväkin. Tapahtumat muistuttavat, että ruoan hintaa ei aina vain voi polkea. Ruoan tuottaminen mahdollisimman halvalla kostautuu. Ruokaskandaalin ydin lienee siinä, että pakkausmerkinnät ja todellinen sisältö eivät ole täsmänneet. Tapauksia on niin paljon, että kyse ei voi olla erehdyksestä. EU-maat ovat käynnistäneet keskustelun pakkausmerkintöjä koskevien säännösten selkeyttämisestä. Alkuperämaamerkintöjen piti tulla voimaan ensi vuoden lopulla. Mielestäni tämä on niin meidän kuin monen muunkin maan kannalta aivan liian myöhään. Virheelliset pakkausmerkinnät ovat vain osa kokonaisongelmaa. Pohjimmiltaan kyse on siitä, kuinka halvaksi hinta voidaan ja halutaan painaa. Hyvin halpa ruoka tarkoittaa samaa kuin monimutkaiset ja läpinäkymättömät hankintaketjut. Halpaa ruokaa ei ole myöskään ilman ylipitkiä eläinten kuljetuksia ja muuta piittaamattomuutta eläinten oloista, sillä näistä asioista huolehtiminen maksaa. Halvan ruoan himo johtaa suurpiirteisyyteen. Meillä Suomessa alkutuotantoketjusta huolehtiminen on omaa luokkaansa. Hyvä esimerkki ketjun alusta loppuun ulottuvasta vastuullisuudesta on HK Rypsiporsas -tuotanto, jossa melkein grammalleen tiedetään, mitä eläin on syönyt. Myös julkisen vallan pitää terästäytyä. Pelkkä säätely ei riitä, myös julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys. Laatuvaatimusten tiukentaminen ja kotimaisuuden suosiminen maksavat, mutta nostavat laatua. Sitä varten me kansallisesti olemme säädöksissä kovemmalla tasolla kuin muut EU-maat. Ilman kotimaista alkutuotantoa emme saa pidettyä yllä ruoan laatua. Terveisin, Halpaa ruokaa ei ole ilman ylipitkiä eläinten kuljetuksia. Veli-Matti Jäppilä Julkaisija HK Agri, PL 50, 20 521 Turku, puh. 010, 570 150, www.hkagri.fi Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimituspäällikkö Sari Järvinen Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh. 040 543 2390, raila.aaltonen@alkukirjain.fi Toimituskunta Ulf Jahnsson, Harri Jalli, Veli-Matti Jäppilä, Sari Järvinen, Veikko Kemppi (LSO Osuuskunta), Ulla Ketola, Olli Paakkala, Jarmo Seikola, Marja Siltala (HK Ruokatalo), Sami-Jussi Talpila, Eija Talvio Taitto Päivi Liikamaa, puh. 044 518 9258, paivi.liikamaa@phnet.fi Paino ForssaPrint, ISSN 2242-153X. Osoitteenmuutoksen voi tehdä www.hkagri.fi-sivujen palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 25. Kotitilalta 2/2013 3
Kuva: Anne Kerminen Tuota eläimillesi laatuviljaa Kotieläintilalla pyritään tuottamaan rehuviljaa niin paljon kun mahdollista, sillä tehokkaasti tuotettuna se on ostorehua edullisempaa. Suuri satotaso ja korkea hehtolitranpaino kulkevat käsi kädessä. Anne Kerminen Kehityspäällikkö, viljat ja öljykasvit Yara Suomi Oy V iljasta haetaan rehuseokseen lähinnä energiaa, mutta viljan valkuaisella on merkitystä siipikarjatiloilla ja vilja-tiivisteruokinnassa myös sioilla. Sopivaa rehuviljalajiketta valittaessa sadon määrän lisäksi kannattaakin katsella myös lajikkeen Viljan jyväluku alkaa määräytyä jo kolmannen lehden tultua esiin. Alkukesän nopean kasvun aikana on tärkeää, että kasvilla on veden lisäksi kaikkia ravinteita saatavilla. valkuaispitoisuutta. Sopiva valkuaistaso viljoilla on 12 13 prosenttia. Tuhannen lihasian yksikkö tuottaa vuodessa 3 500 teurassikaa ja käyttää liemiruokinnassa noin 650 000 kiloa ohraa. Tarvittava peltoala vaihtelee melkoisesti satotason mukaan: kuuden tonnin sadoilla riittää 108 hehtaaria, mutta neljän tonnin satotasolla tarvitaan 162 hehtaaria. 54 hehtaarin ero omana tai vuokrapeltona vaikuttaa keskeisesti viljelyn kannattavuuteen. Myös viljelyn kiinteiden kustannusten ja pellon vuokrahintojen kurissapitämi- 4 Kotitilalta 2/2013
sellä on suuri vaikutus rehuviljan tuotantokustannukseen. Useampaa kasvia viljelyyn Hyvän kotoisen rehuraaka-aineen voi tuottaa viljelemällä ohraa 75 hehtaaria, vehnää 40 ja härkäpapua 16 hehtaaria. Näistä saa OVR:n kanssa toimivan rehuseoksen lihasioille. Härkäpavulla voi säädellä valkuaisen lähdettä esimerkiksi jos liemen saatavuudessa on häiriöitä. Peltoviljelyn kannalta on erittäin hyödyllistä pitää viljelykierrossa useampaa kasvilajia. Vuosittaiset satoerot tasaantuvat ja kasvitautipaine pienenee. Esimerkkitilan sikojen tuottama lantamäärää vaatii levitysalaa 95 hehtaaria, kun lietettä käytetään viljoille 22 kuutiota ja härkäpavulle 16 kuutiota hehtaarille. Taulukkoarvoilla laskettuna viljoille tulee 15 kiloa fosforia hehtaarille. Fosforia tarpeen mukaan Lannoituksen suunnittelu on kokonaisuus, johon paneutumalla löytää kyllä pelloilleen sopivat vaihtoehdot. Sikaja siipikarjatilojen peltojen viljavuus on useimmiten hyvässä kunnossa. Korkeat fosforiluvut on huomioitava jo lannoitusta suunniteltaessa; arveluttavan korkeisiin P-luokkiin ei fosforia tule käyttää. Punaisella oleville lohkoille kannattaa aina antaa fosforia tuleentumisen ja jyväkoon varmistamiseksi. Karjanlanta on oiva lannoite näille lohkoille, ja käyttömäärä kannattaa laskea ympäristötuen ehtojen mukaan. Sopiva lannan määrä (m 3 /ha) saadaan, kun ympäristötuen ehtojen sallima fosforimäärä jaetaan lantakuutiosta tulevalla määrällä. Tyydyttävään ja korkeaan fosforiluokkaan kannattaa soveltaa kotieläintilan fosforipoikkeamaa, jolloin viljalle voi käyttää 15 kg fosforia /ha. Fosforilannoitusta suunniteltaessa on muistettava satotasokorjaus kolme kiloa fosforia/ha/1 000 kiloa viljaa kun satotaso on yli 4 000 kiloa, sekä fosforin tasaus viiden vuoden jaksoissa. Välttämätön täydennyslannoitus Karjanlannan lisäksi vilja tarvitsee aina typpeä, joskus kaliumia ja useimmiten On erittäin hyödyllistä pitää viljelykierrossa useampaa kasvilajia. Näin seleeni siirtyy elintarvikkeisiin Kaaviosta näkyy miten lannoiteseleeni siirtyy turvallisesti kasvien kautta suomalaiseen ruokaan. Lannoitteessa seleeniä Terve eläin Maataloustuotteet Prosessointi elintarvikkeiksi Seleeni luonnolisesti ravinnosta Sato Rehut Ravinnon mukana ihmiselle Rehuviljan laatukriteerit eri eläinlajeille Lannoittamaton pelto, seleenitön lannoite tai luomutuotanto Eläimellä seleeninpuutosta Seleenivajetta korjattava Seleeniköyhä ruoka tai luomuruoka Tuotanto heikkenee Vähän seleeniä raaka-aineessa Lähde: Yara Suomi Oy Viljan laatu Nauta Sika Broileri Tilavuuspaino, kg/hl, vähintään Ohra > 62 > 66 Kaura > 58 > 56 Vehnä > 76 > 78 > 78 Raakavalkuainen, % > 13 12 12,9 > 12 Kosteus (kuivattu vilja), % alle 14 alle 14 alle 14 Hyvä rehuvilja on väriltään kirkasta, ei näkyvää hometta tai homeen hajua, roskia tai rikkasiemeniä. Kotitilalta 2/2013 5
mangaania, booria ja rikkiä. Kylvön yhteydessä annettu starttilannoitus varmistaa oraan kasvuunlähdön keväällä, kun lannan typpi ei ole vielä kasvin käytettävissä. Jos kylvölannoitus laiminlyödään tai se jää liian pieneksi, viljan alkukehitys on heikkoa eikä kasvusto kykene käyttämään myöskään lannan ravinteita hyödykseen. Näin ollen sato jää heikoksi. Useimmin sian- ja kananlannan täydennykseen paras tuote on YaraBela Suomensalpietari Se+ (185 330 kg/ha), josta saa sopivan typpitäydennyksen lisäksi rikkiä, seleeniä, booria ja kaliumia. Lohkoilla, joiden kaliumluku on punaisella, tarvitaan YaraMila NK -tuotteita. Seleenittömien lannoitteiden käyttö on huolestuttavasti lisännyt seleenin puutetta eläimillä. Lannoiteseleeni on turvallisin ja selvästi halvin tapa varmistaa tehokkaan orgaanisen seleenin saanti. Suuria lantamääriä käyttäville sopiva vaihtoehto on Lisäseleenisalpietari (0,0025 g seleeniä/t). Muista hivenet Karjanlannassa on kuparia ja sinkkiä kasvin tarpeeseen, mutta ei riittävästi mangaania ja booria. Hyvässä kasvukunnossa olevat pellot tarvitsevat näiden hivenien lisälannoituksen joko kevätlannoitteena tai YaraVita lehtilannoitteena. Mangaanin puute on hyvin yleistä kotieläintiloilla, joiden peltojen ph on kasvin kannalta hyvässä kunnossa. Kaura on viljoista herkin, mutta myös ohran ja vehnän sato alenee herkästi mangaanin puutteen vuoksi. Viime kesän kokeissa saatiin YaraVita Mantrac Pro (2 l/ha) -lehtilannoituksella parhaimmillaan kauralta 1000 kilon sadonlisä/ha. Lannan ja kivennäislannoitteiden oikea yhdistelmä parantaa ravinteiden hyväksikäyttöä. Tasapainoinen lannoitus on tärkeä tekijä oikean kivennäistasapainon saamiseksi kotoiseen rehuun. Kasvitautien torjunta varmistaa osaltaan ravinteiden tehokkaan käytön ja rehuviljan korkean hehtolitranpainon. Lisätietoa seleenistä: www.seleeni.fi. Kuva: Ulla Ketola Onnelan tilan ilmatiiviissä siilossa vilja säilyy yleensä hyvälaatuisena kevääseen asti, mutta nyt homeisuutta ilmeni jo ennen vuodenvaihdetta. Märkä syksy näkyy viljan laadussa Puintikauden sateiset säät heikensivät viljojen säilyvyyttä tilojen omissa varastoissa. Rehuviljan laadusta johtuvia ongelmia esiintyy niin porsastiloilla kuin lihasikaloissa. Johanna Daka Kehitysasiantuntija, Satafood Kehittämisyhdistys ry 6 Kotitilalta 2/2013
Porsastuotannossa on syksystä lähtien esiintynyt monenmoisia homemyrkkyihin viittaavia terveys- ja hedelmällisyysongelmia, jotka pahimmillaan ovat johtaneet emakoiden ja porsaiden kohonneeseen kuolleisuuteen. Lihasioilla hometoksiinien ainoa oire saattaa olla syönnin vähentyminen. Taloudelliset menetykset voivat joka tapauksessa olla merkittävät. Homekasvua on havaittu niin ilmatiiviisiin kuin kuivaaviin siiloihin varastoiduissa viljoissa. Edes perinteinen lämmöllä kuivaaminen ei aina takaa viljan homeettomuutta. Lämminilmalla kuivatuissa viljoissa on havaittu yli 15 prosentin kosteuksia. Homeisen viljan voi tunnistaa tummista tai punertavista jyvistä sekä tunkkaisesta hajusta. Suomessa yleisimpiä, jo kasvustossa esiintyviä homeita ovat Fusarium- eli punahomeet. Ne voivat muodostaa myrkkyjä, joista yleisin on deoksinivalenoli eli DON. DONia ja zearalenonia muodostuu viljaan tyypillisesti kosteissa olosuhteissa. Kuivan, kuuman kesän jälkeen kasvaa riski trikotekeenien (T-2, HT-2) muodostumiselle. Ihan pienet määrät homemyrkkyä eivät ole sikojen rehussa ongelma, ja EU on antanut rehuviljalle raja-arvot (ks. taulukko). Miten sitten voi selvittää, onko viljassa homemyrkkyjä? Aivan moitteettoman näköinen vilja voi sisältää toksiineja, ja toisaalta niitä ei homeisessa viljassa aina ole. DON-pikamäärityksen voi teettää viljoista muutamalla kympillä (mm. Suomen Viljava). Tarkempia, mutta myös kalliimpia homemyrkkyanalyysejä tekevät mm. Eviran, MTT:n ja Eurofinsin laboratoriot. Edustavan näytteen saaminen siilossa olevasta viljaerästä voi olla hankalaa. Homeet ja niiden muodostamat toksiinit voivat esiintyä pistemäisinä, jolloin yksittäisen analyysin tulos ei anna oikeaa kuvaa tilanteesta. Siepparit avuksi? Jos tilan viljassa homemyrkkyjä, ovat konstit vähissä. Kuumentamalla tai Homeisen viljan joukossa on tummia tai punertavia jyviä. Kylvösiemenen lajittelu ja peittaus ovat avainasemassa. muullakaan käsittelyllä myrkyt eivät häviä, joten vaihtoehtona ovat homeisen viljan laimentaminen hyvälaatuisella (esim. suhteessa 10/90), syöttäminen yhdistelmätuotannossa vähemmän herkille lihasioille tai ns. siepparin lisääminen rehuseokseen. Homeisen viljan myyminen voi olla vaikeaa, vaikka naudat eivät ole aivan niin herkkiä homemyrkyille kuin siat. Porsastuotannossa monet käyttävät Homemyrkkyjen oireet ja EU:n antamat raja-arvot Homemyrkky µg/kg viljassa Oireet tuotannossa DON 8 000 Zearalenoni 2 000 Kuva: Johanna Daka sieppareita, jos eläimet oireilevat tai vilja vaikuttaa homeiselta. Aineet ovat kyllä kalliita ja annostelu voi olla työlästä, mutta jos oireet pysyvät poissa, on toimenpide kannattava. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että tuote on suunniteltu nimenomaan meillä esiintyvien homemyrkkyjen sitomiseen. Viljan punahomeiden ja homemyrkkyjen ehkäisyyn kannattaa panostaa kasvukauteen valmistautuessa. Viljalajeistamme yleisimmin toksiineja esiintyy kaurassa, mutta myös ohrassa ja kevätvehnässä voi olla punahomeita. Koska sääriskit kasvavat korjuukauden edetessä, varhain kypsyvät viljalajit ja -lajikkeet ovat hyviä vaihtoehtoja. Kylvösiemenen lajittelu ja peittaus ovat myös avainasemassa homeongelmien välttämisessä. syömättömyys, oksentelu, alentunut vastustuskyky, porsailla häntäkuoliota peräsuolen ja emättimen esiinluiskahdukset, emakoilla estrogeenivaikutukset, porsaiden heikkous (mm. hajaraajaisuus) Kotitilalta 2/2013 7
Helppoa ja turvallista rehujen varastointia Mäkiperen broileritilalla rehusiilot puhdistetaan jokaisen rehuerän jälkeen. Kuivaava viljasiilo tehostaa vehnän korjuuta ja säästää viljan kuivaamisen kustannuksia. Kimmo Haapanen Tuotantoneuvoja Iikka Mäkipere Kiukaisista on viljellyt broilerinkasvattamiseen erikoistunutta kotitilaansa vuodesta 1987. Kahdessa kasvattamorakennuksessa on yhteensä kolme kasvatushallia. Tilalla on kerralla kasvamassa 67 000 broileria ja vuodessa kasvatetaan kuusi erää. 65 hehtaarin peltoalasta noin 50 hehtaarilla viljellään vehnää broilereiden rehuksi. Punajuurta on runsas 10 hehtaaria sekä muutama hehtaari heinää hevosille. Lintujen ruokkimiseen käytetään lähes 1,7 miljoonaa kiloa rehua, josta noin neljännes on omaa vehnää. Tehdasrehuja varten kanaloiden päädyissä on seitsemän 15 22 tonnin rehusiiloa. Tilan kaikki rehu- ja viljasiilot ovat teräksestä valmistettuja ja ilma-aukoissa on verkot, jotka estävät lintujen pääsyn siiloihin. Suljetun järjestelmän kaikki siilot kuivapuhdistetaan jokaisen rehuerän jälkeen. Kuivurisiilo puhdistetaan kerran vuodessa. Näin varmistan linnuille aina tuoreen ja puhtaan rehun, johon ei ole päässyt taudinaiheuttajia siirtojen ja varastoinnin aikana, Mäkipere sanoo. Kuivaava viljasiilo Mäkiperen tilalla siirryttiin viljan kuivauksessa ja varastoinnissa kokonaisedulliseen kylmäilmakuivaukseen vuonna 2011. Kesän aikana rakensimme kanaloiden väliin kuivaavan Dancorn-viljasiilon. Siilon kapasiteetti on 400 tonnia vehnää, halkaisija on 10 metriä. Omilta pelloilta saamme runsaan puolet tarvittavasta vehnästä. Loput ostetaan lähinaapureilta. Kuivaava viljasiilo mahdollistaa veh- Iikka Mäkiperen kuivaava viljasiilo rakennettiin kesällä 2011 kanaloiden väliin, joten vehnäkuljettimet kanaloihin ovat lyhyet. 8 Kotitilalta 2/2013
Rakenna rehuhygienia kuntoon Kotieläintiloilla on jatkuvasti pohdittava toiminnan vaikutuksia lopputuotteen puhtauteen. Jos rehu on saastunutta, taudinaiheuttajat leviävät todella nopeasti. Hyvä rehuhygienia on ennen kaikkea ennalta ehkäisyä. Kaikki rehuvarastot ovat tiiviitä ja katettuja Rehujen siirtolaitteet pidetään kunnossa, ei vuotoja Rehuvarastojen lähialueet pidetään puhtaana ja pusikot raivataan pois Jos rehuja pääsee siilon ulkopuolelle, alue siivotaan välittömästi Jyrsijöiden ja lintujen torjunta pitää olla ympärivuotista Jyrsijöiden syöttilaatikoissa pidetään syötit rehustamossa ja rehuvarastojen lähellä Lintujen pääsy rehuvarastoihin ja tuotantotiloihin estetään verkottamalla kulkuaukot ja pitämällä ovet kiinni Rehuvarastot puhdistetaan kunnolla säännöllisesti Rehusiilojen täyttöputket sijoitetaan tuotantorakennuksen ulkopuolelle Rahtikirjoja varten postilaatikko rehusiilon viereen nän tehokkaan korjaamisen puintipäivinä. Kaikki puitu vilja mahtuu siiloon, eikä mitään tarvitse jättää peräkärryihin odottelemaan, kertoo Mäkipere. Vehnän siirtäminen tasokuljettimella ja kairalla kanalaan säästää selvästi työtä ja pitää rehuketjun suljettuna systeeminä. Nyt vehnä saapuu varastosiiloon suoraan pellolta, joten siirtotyötä on todella vähän. Vehnän siirto kanalan päädyssä olevaan 20 kuution siiloon kestää vain parikymmentä minuuttia. Vehnä saapuu varastosiiloon suoraan pellolta. Kuivausenergiaa hakkeesta Kuivaava viljasiilo on ollut käytössä kahtena syksynä. Syksyllä 2011 vehnä korjattiin varsin kuivana, mutta viime syksynä jouduttiin puimaan todella märkää viljaa. Märkä vilja vaatii huomattavasti enemmän siilon toiminnan tarkkailua. Sekoituskairojen merkitys korostuu, jotta siiloon ei pääse jäämään kosteita pesäkkeitä. Viljan kuivumisen Mäkipere varmistaa lisälämmöllä. Kuivaavan siilon puhaltimen edessä on 150 kw:n lämmityskenno, jolla nostetaan puhallettavan ilman lämpötilaa 5 6 astetta. Tähän lämmön nostamisen säätämiseen aion vielä asentaa automaattisen kolmitieventtiilin. Ostoenergian tarve kuivauksessa on pieni. Syksyn aikana kului sähköä vehnän kuivaukseen 1 350 euron edestä, alle 3,5 euroa vehnätonnia kohti. Kuivaavan viljasiilon lisälämpö tulee tilan hakelämpökeskuksesta, josta menee lämpö myös kanaloihin. Saapuva vehnä esipuhdistetaan tehokkaasti ennen kuivaavaa siiloa. Esipuhdistuksessa poistuvat roskat poltetaan lämpökeskuksessa. Kotitilalta 2/2013 9
Laadukas vilja on ostajan ja myyjän yhteinen tavoite Kotoisten viljojen osuus sikojen ruokinnasta on edelleen suuri. Tästä syystä viljan laadulla on huomattava merkitys tuotantotuloksiin ja hyvästä viljasta kannattaa maksaa enemmän kuin bulkista. Jouni Saarinen Myyntipäällikkö, sianrehut Sikojen ruokinta perustuu edelleen pääosin kotoiseen viljaan, jota täydennetään erilaisilla tehdasrehuilla ja mahdollisesti myös elintarviketeollisuuden sivutuoteliemillä. Rehuviljan laatu vaikuttaa selvästi päiväkasvuun, rehuhyötysuhteeseen sekä lihaprosenttiin. Viljelyssä kannattaa siis pyrkiä mahdollisimman hyvälaatuiseen ja suureen satoon, jossa on korkea hehtolitrapaino ja kohtuullinen valkuaistaso. Viljan tulee olla homeetonta ja taudeista vapaata. Samat kriteerit pätevät lihatilalle ostettavaan viljaan. Monet lihantuottajat hankkivat säännöllisesti viljaa muualta omien viljojen loputtua. Keskimääräinen valkuaistaso riittää Vilja on ruokinnassa pääasiassa energianlähde. Siksi viljelyssä tavoitellaan mahdollisimman korkeaa satoa ja energiatasoa. Mitä korkeampi hehtolitrapaino, sitä enemmän viljassa on energiaa. Satotasoon ja energiapitoisuuteen päästään vaikuttamaan hyvälaatuisella siemenellä, maan hyvällä kasvukunnolla, oikealla lannoituksella sekä tautiaineiden käytöllä kasvinsuojelussa. Viljoista saadaan ruokintaan myös valkuaista kohtalaisesti, mutta valkuaistäydennys on edullisempaa tehdä esimerkiksi ovr-liemiruokinnassa liemen määrää säätämällä. Perinteisessä vilja-tiivisteruokinnassa viljojen valkuaisen tulisi olla keskimääräinen, sillä rehutehtaat säätävät tiivisteiden valkuaistasot vuosittain. Viljojen valkuaistason nosto korkealle vaatisi runsasta typpilannoitusta ja on siten kallista touhua. Ruokinnan näkökulmasta viljan valkuaispitoisuudeksi riittää direktiivien mukaisella, järkevällä lannoitustasolla saatava keskimääräinen taso. Painava vilja kasvattaa Painavasta viljasta voi ja kannattaakin maksaa enemmän kuin kevyestä. Mutta paljonko enemmän siitä voi maksaa? Otetaan esimerkki ohrasta, joka on sikojen ruokinnassa pääasiallinen vilja. Viime satokauden ohran hehtolitrapainot ovat vaihdelleet ääripäissä 60 kilosta 75 kiloon. Kilossa kevyttä ohraa on energi- Hae sopiva viljaerä netistä aa 0,94 ja painavassa 1,01 rehuyksikköä. Energiamäärissä eroa on siis noin seitsemän prosenttia. Vähintään samansuuruinen vaikutus saadaan myös sikojen kasvuun, rehuhyötysuhteeseen ja sitä kautta myös lihaprosenttiin. Nykyisellä ohran hintatasolla (210 / tn) seitsemän prosenttia merkitsee noin 15 euroa viljantonnin hintaan. Hintaero on siis merkittävä, mutta niin on myös vaikutus sian kasvussa. HK Agrin viljanvälityksessä viljaerien laatu huomioidaan hinnoittelussa ostajalähtöisesti. Viljaa tarvitseva tila voi esittää erikoistoiveita mm. hehtolitrapainosta, viljan puhtaudesta tai vaikkapa valkuaistasosta. Samalla sovitaan yhteisesti lisähinnasta, jonka ostaja maksaa laatukriteerit täyttävistä eristä. Viljanvälityksen tarkoituksena on löytää viljan ostajat ja myyjät mahdollisimman läheltä toisiaan laatutoiveet huomioiden. HK Agrin viljavälitys on jalkautunut reaaliaikaisesti HK Agrin nettisivuille. Uudessa palvelussa ostaja tai myyjä voivat seurata olemassa olevia viljaeriä. Erät näkyvät kartalla pisteinä ja pisteiden takaa löytää tiedot paikkakunnasta, viljan laadusta ja määrästä. Tarkemmat tiedot saat myyjiltä. HK Agrin viljavälityksen reaaliaikaiset nettisivut toimivat monipuolisesti. Ostajat voivat etsiä tilalleen sopivia viljaeriä käyttämällä hakupalvelua. Nettisivuilla kartan yläpuolella löytyy hakukenttä, josta ostaja valitsee kohdan Myyvät tilat, ja sen jälkeen viljaerän. Lisätietokenttään voi valita tuoresäilötyn viljan tai luomun. Tämän jälkeen painetaan hakupainiketta, jolloin alla oleva kartta päivittyy. Viljan myyjät voivat tehdä sivuilla myynti-ilmoituksen. Tämä tapahtuu linkistä Jätä oma ilmoituksesi palveluun. Linkki vie sivuille, josta löytyy myyntilomake. Lomakkeen täytettyään viljan tarjoaja painaa Lähetä-komentoa. Tiedot siirtyvät sähköisesti HK Agrin viljan myyjille, jotka hoitavat viljaerät sivuille näkyviin. HK Agrin viljakaupassa ylimääräiset kustannukset on siivottu pois. Vilja ajetaan tilalta tilalle ilman välivarastointia. Noudettuaan viljaerän kuljettaja käy punnitsemassa sen. Tilitys hoituu HK Agrin kautta. Viljan ostajalla on myös mahdollisuus saada 180 vuorokautta maksuaikaa. Rehurahoitushakemuksen saat rehumyyjiltä. HK Agrin viljanvälityssivut löytyvät osoitteesta www.hkagri.fi -> ruokinta ja tarvikkeet -> viljavälitys. Mirva Heikkilä 10 Kotitilalta 2/2013
Toimenpiteet perustetaan arvausten sijasta todellisille tuloksille. Lihasikojen tulokset Optipossu netistä Tuotantotulosten seuraaminen ja oman toimintatavan kehittäminen on erityisen tärkeää jatkuvatäyttöisille sikaloille. Optipossu netti -ohjelma antaa seurantaan kunnon työkalut. Ulla Ketola Tuotantoneuvoja Tuotannonseuranta on porsas- ja yhdistelmätuotannossa tänä päivänä itsestään selvää, mutta lihasian tuotannossa vain osalla tiloista on ollut käytössä oma tuotannonseuranta. Vuonna 2012 HK Agri laski tuotantotulokset 323000 teurassialle, mikä on noin puolet lihasiantuotantoon erikoistuneiden tilojen tuotantomäärästä. HK Agrin lihasikojen tuotannonseuranta tapahtuu nyt Optipossu netin kautta. Aiempi tuotannonseuranta Sinetissä päättyi maaliskuun lopulla. Kehittäminen helpottuu Optipossu netin tuotannonseuranta lihasioille perustuu WinPig.Net-ohjelmaan. Sen avulla tuottaja voi laskea tuotantotulokset osastokohtaisesti tai kertatäyttöisessä sikalassa koko kasvatuserälle. Optipossu netti löytyy Sinetistä Tuotanto-välilehdeltä. Kun lihasikala tai sen osasto ei koskaan tyhjene, vaan aina tulee uusi porsaita kasvamaan, puhutaan jatkuvatäyttöisestä kasvatuksesta. Tähän tarvii kuvan possusta Kuva: Ulla Ketola Kuva: HK Agri Optipossu netti -ohjelma löytyy Sinetistä. Optipossun netin avulla tuottaja voi laskea tulokset osastokohtaisesti tai kertatäyttöisessä sikalassa koko kasvatuserälle. Tuotantomallina jatkuvatäyttöinen sikala ei ole paras mahdollinen, koska sikojen tautipaine kasvaa ja sitä myötä teuraseläinten hylkäysten määrä lisääntyy. Siksi on sitäkin tärkeämpää seurata jatkuvatäyttöisten lihasikaloiden tuotantotuloksia ja saada vertailutietoa. Tällöin kehitystoimenpiteet perustetaan arvausten sijasta todellisille oman sikalan tuloksille. Teurastiedot suoraan ohjelmaan WinPig-ohjelma päivitetään seuraavan kerran kesällä, jonka jälkeen yhdistelmäja jatkuvatäyttöisillä tiloilla on mahdollisuus saada tiedot teurastuksesta sähköisesti suoraan omalle tietokoneelle. Kun teuraiden tiedot ovat jo valmiina omassa tuotannon seurantaohjelmassa, on lihasikojen tuotantoseuranta helppo aloittaa. Jotta tuottaja pääsee laskemaan tuotantotulokset, on ensin tallennettava WinPig.Net-ohjelmaan kuukauden vaihteessa laskettujen lihasikojen määrä sekä niiden yhteispaino. Kun vielä kirjataan kuolleet siat, lääkitykset ja rehunkulutus, tuottaja saa käyttöönsä täydelliset Optipossu netti -tuotantoraportit. Optipossu netti tullaan avaamaan vaiheittain kevään aikana ja tästä ilmoitetaan tuottajalle tekstiviestillä ja kirjeellä. Ota yhteyttä omaan kenttäedustajaasi, jos et vielä ole mukana Optipossu netti -kehitysohjelmassa. Kotitilalta 2/2013 11
Monta askelta nurmen huippusatoon Nurmi on aina ollut olennainen osa nautojen ruokintaa Suomessa, eikä sen valta-asemaa ole syrjäyttänyt tuki politiikka eivätkä eteläiset yksivuotiset rehukasvit. Sitä on totuttu ajattelemaan yhtenä kasvina, mutta nurmi on aivan jotain muuta. Jarkko Storberg Erikoisneuvoja, ProAgria Satakunta Suomalainen nurmikasvusto on aukkojen ja tuppaiden muodostama peltoalue. Selkeimpiä satotappioita nurmessa aiheuttaa aukkojen suuri määrä. Aukot ovat voineet vallata yli puolet peltoalasta, mutta siihen ei osata reagoida, jos pelto on kuitenkin tilustieltä katsottaessa tasaisen vihreä eikä selviä tyhjiä paikkoja näy. Kasvuston aukkoisuuden havaitsee parhaiten kulkemalla nurmilohkolla keväällä aivan kasvuun lähdön aikoihin, tai leikkaamalla kasvustoa ja tutkiskelemalla paljaan pellonpinnan suhdetta nurmituppaisiin. Hyvässä nurmessa tulee tiheyttä arvioida myös kasvuston sisällä: onko pitkä timoteikasvusto tiheä myös kasvuston alaosassa, vai sopisiko siihen esim. matalakasvuisempi apila tai lehtevämpi nurminata. Kasvu alkaa maasta Jos pellosta halutaan saada huippusato, pitää etenkin nurmituotannossa perus- asioiden olla kunnossa. Pellon pinnan alla tapahtuu olennainen osa kasvin toiminnoista. Kasvi ottaa kaikki ravinteet juuristollaan ja siksi on välttämätöntä luoda juurille hyvät olosuhteet. Maakuntakierroksella havaitsee helposti puutteita pellon pinnan tasauksessa. Jokaiselle syksyllä syntyvälle lammikolle voi laskea 90 prosentin sadonmenetysriskin tulevalle kesälle. Siksi nurmea perustettaessa kannattaa uhrata aikaa ja vaivaa sille, että saa painanteet ja vesilammikoiden paikat muotoiltua pois. Nurmikasveja pidetään hyvinä maan rakenteen kannalta, ja hyviä ne ovatkin. Parhaimmillaan yli kahden metrin syvyyteen ulottuva juuristo saa aikaan erittäin positiivisia vaikutuksia maan rakenteeseen. Ne voidaan kuitenkin tuhota toimimattomalla ojituksella ja ylisuu- 12 Kotitilalta 2/2013
Niiton jäljiltä paljastuu, kuinka suuri osa pellon pinta-alasta on nurmikasvien peittämää ja kuinka paljon on aukkoja. Olisiko tässä pellossa vielä tilaa viljeltäville nurmikasveille? rella koneistuksella. Tämä näkyy ajourien matalakasvuisuutena ja tieliittymien vajaatuottoisuutena. Ruotsissa siemenseoksissa on usein yhdestä kasvista useampia lajikkeita viljelyvarmuuden takaamiseksi. Korkea kasvusto. Markkinoilla on monenlaisia laitteita nurmen perustamiseen ja täydennyskylvöön. Hyväksi osoittautuva täydennyskylvökone voi löytyä hyvinkin lähetä ja huokeilla kustannuksilla. Täydennyskylvöllä on saatu merkittävää sadonlisää. Monta oikeaa tapaa Nurmi voidaan perustaa monella tavalla oikein, mutta myös monella tavalla väärin. Onnistuneen työn tunnusmerkki on huippusato ja rikkakasveista vapaa kasvusto kylvöä seuraavana vuonna. Tieteellistä näyttöä minkään perustamistavan ylivoimaisuudesta toisiin nähden ei ole. Jokaisen nurmiviljelijän on syytä pohtia omaa tapaansa ja katsoa, kuinka hyviä ensimmäisen vuoden sadot ovat. Tilahavaintojen perusteella hyviä nurmia on saatu aikaiseksi perustamalla nurmi puhtaana kasvustona edellyttäen että kosteutta riittää. Hyviä kokemuksia on myös kokoviljasäilörehuun perustetuista nurmista. Puitavan viljan ongelmana ovat lähinnä peltoon jäävät olki- ja akanakasat, jotka tulevina vuosina toimivat hyvinä rikkakasvien lisääntymisalueina. Nurmen tiheyttä voidaan vielä satovuosinakin lisätä. Täydennyskylvöllä on saatu merkittävää sadonlisää ja pidempi ikä nurmelle. Täydennyskylvössä siemen on saatava kosketuksiin maan kanssa ja sille riittävästi kosteutta, jotta se itäisi. Joskus näiden olosuhteiden saavuttaminen on hyvinkin haasteellista. Nurmi on kuitenkin hyvä uudistaa aika ajoin, sillä lopullinen puhti hiipuu nurmesta ajan myötä. Seos yksinkertaistaa viljelyä Suomalaisessa viljelyssä on totuttu käyttämään kahden tai kolmen nurmikasvin seosta, lajikkeista välittämättä. Timoteistä, nurminadasta tai apilasta ei kuitenkaan ole täydellistä lajiketta, jonka kaikki ominaisuudet olisivat huippuluokkaa. Siksi kannattaa harkita siemenseoksen muodostamista useammasta lajikkeesta hyvän sadon varmistamiseksi. Tehokkailla nurmituotantoalueilla, kuten Britanniassa, on tuiki tavallista, että usean kasvilajin seos koostuu useasta lajikkeesta. Normaali englantilainen nurmiseos sisältää kuudesta kahteentoista lajiketta. Tällaisella seoksella saadaan tiheä ja tuottava kasvusto peltolohkon jokaiselle aarille olosuhteiden ja maalajien muutoksista huolimatta. Jokin lajike menestyy yhdessä paikassa, toinen taas toisessa. Miksi myös suomalaiset nurmikasvustot eivät voisi koostua useammista lajikkeista? Tiloilta olen saanut kuulla kokemuksia, joissa viimeisiin nurmikylvöksiin on siemenen puutteessa yhdistetty kaikki vanhat siemenseossäkit, ja saatu hyvin satoa tuottava kasvusto. Kotitilalta 2/2013 13
Lisää terävyyttä tautien torjuntaan Nautatautien torjuntatoimia on syytä tehostaa. Diagnoosit on vahvistettava ja taudeista ilmoitettava teurastamon edustajalle nykyistä nopeammin. Heidi Härtel Terveydenhuoltoeläinlääkäri Kansallisen terveydenhuollon Tarttuvien tautien teemavuoden ajoitus vuoteen 2012 oli osuva. Tautitorjunnan onnistumista päästiin valitettavasti testaamaan heti alkuvuodesta laajoilla alueilla virusripulin osalta, syyskesällä todettiin Schmallenberg-viruksen levinneen Suomeen ja loppuvuodesta löytyi sitten Mycoplasma bovis -tartunta. Salmonellaa, pälvisilsaa, hengitystietulehduksia ja sorkkatulehduksia esiintyi tavalliseen tapaan. Näiden vähemmän vaarallisten tautien leviämistä seuratessa onkin saatu hyvää kokemusta siitä, miten todella vaaralliset ja helposti tarttuvat eläintaudit meillä pääsisivät leviämään. Koska tautitilanne Suomessa on ollut erityisen hyvä, on torjunta monella tilalla ollut puutteellista. Tautien havaitseminen ja diagnoosin varmistaminen on tapahtunut viiveellä. Ilmoitukset ja toimenpiteet tautien leviämisen estämiseksi on valitettavan usein tehty liian myöhään tai unohdettu kokonaan. Vaaralliset yhteydet Kukaan muu ei voi tehokkaasti estää tarttuvien tautien tuloa tilalle kuin tilanväki itse. Ensisijainen tautivaara aiheutuu ostoeläimistä, jotka oireettominakin voivat tuoda mukanaan uusia taudinaiheuttajia. Pitoeläinten kohdalla on erittäin tärkeää pyytää myyjältä karjan terveystodistus ennen eläinten siirtoa. Lisäksi kannattaa tarkastella kaikkia oman karjan eläinten kontakteja muihin karjoihin (kuljetukset, hiehokasvatus, laidunkontaktit ym.). Selkeän riskin aiheuttaa välitys- tai teuraseläinten haku tilalta. Lastaukset kannattaakin miettiä erityisen tarkasti ja mieluiten niin, että eläimet tuodaan itse ulos tai kuljetuskujan päähän. Kuva: Harri jalli Maitoahon tilalla vierailijoiden sisäänkäynti on varustettu tautisululla, jossa vaihdetaan talon varusteet. Jos eläinkuljettaja joutuu käymään sekä karjasuojassa että eläinkuljetusautossa, riski tautien leviämisestä kasvaa. Tautisulku ja suojavaatetus vierailijoille kannattaa myös järjestää hyvin, sillä kaikki useilla tiloilla käyvät voivat kuljettaa taudinaiheuttajia mukanaan. Muita huomioitavia riskikohtia ovat haitta- ja tuhoeläimet, rehu, vesi ja kuivikkeet sekä koneet ja laitteet. Suunnittele bioturvallisuus ETU terveydenhuolto valmistelee parhaillaan tiloille ohjeita bioturvallisuussuunnitelman laatimisesta. Bioturvallisuudella tarkoitetaan sekä tilan ulkoista tautivastustusta että sisäistä suojautumista eli toimenpiteitä, joilla ehkäistään tautien tuloa tilalle ja leviämistä tilan sisällä. Erityisen tärkeää suunnitelman laatiminen on riskitiloille, mutta suositeltavaa se on kaikille. Suunnitelma kannattaa laatia omistajan, eläinten hoitajien ja eläinlääkärin yhteistyönä. Oman karjan terveyden turvaamisen lisäksi tulisi kaikkien karjanomistajien tuntea vastuunsa myös muiden karjojen suojaamisessa. Tarttuvasta eläintaudista omalla tilalla tulee aina ilmoittaa meijerille ja teurastamolle sekä muille tilalla kävijöille, jotta taudin leviäminen voidaan estää. Lisätietoa eri tautien torjunnasta ja sairauksien esiintymiseen liittyvistä varoajoista saa ETT ry:n sivuilta, Nasevasta ja terveydenhuoltoeläinlääkäriltä. 14 Kotitilalta 2/2013
Tarttuvasta eläintaudista tulee heti ilmoittaa meijerille ja teurastamolle. Maitoahon tilalle ei osteta lainkaan eläimiä, sillä omat hiehot riittävät. Ulkoistettu hiehokasvatus tuottaa paljon eläinliikennettä. Tautivastustus alkaa tilalta Eläintaudit ovat lisääntyneet ja yleistyneet. Tilan toimilla voidaan kuitenkin estää tai ainakin hidastaa niiden leviämistä. Maitoahon tilalla tautivastustusta on mietitty tarkoin ja saatu hyviä tuloksia. Maitoaho Ay harjoittaa maidontuotantoa Kiuruvedellä 160 lehmän pihatossa. Yhtiön osakkaina ovat Jarno Kämäräinen, Hannu Kemppainen ja Matti Kämäräinen. Osakkaitten lisäksi työvoimana ovat Matin vaimo Seija ja Hannun poika Matti. Navetta valmistui vuonna 2002 ja jo suunnittelussa tautivastustus huomioitiin tarkoin. Siementäjälle, eläinlääkärille ja muille vieraille on oma sisäänkäynti, jonka ovessa on selkeät toimin- Kuvat: Harri jalli Vierailijoiden sisäänkäynnissä on selkeä ohje. taohjeet ja oven takana tautisulku. Tulijan omat kengät ja ulkovaatteet jäävät penkin toiselle puolelle ja toisella puolella puetaan tilan varusteet. Seija Kärkkäinen kertoo tautisulun toimineen hyvin ja kävijöitten ymmärtäneen sen tarpeellisuuden. Välitysvasikoiden tai teuraiden haun yhteydessä auton henkilökunnan ei tarvitse astua lainkaan navetan puolelle. Navettaan tulevilla eloeläimillä ja lähtevillä vasikoilla ja teurailla on omat ovet. Tautivastustukseen kuuluvat myös säännölliset eläinlääkärikäynnit aina kahden viikon välein. Silloin hoidetaan tiineystarkastukset, nupoutukset sekä akuutit hoidot. Tarkkailu navetassa on monivaiheista ja sairaat eläimet hoidetaan luonnollisesti heti eikä odoteta eläinlääkärin seuraavaa käyntiä. Sorkkahoitaja käy joka toinen kuukausi. Kun sorkkia hoidetaan joka lehmältä muutaman kerran vuodessa, työtä on kerralla vähemmän ja päivässä ehditään suuri määrä eläimiä. Tilalla on myös oma hoitoteline ja kokemusta sorkkien hoidosta, joten akuutit tapaukset voidaan leikata nopeasti. Hiehojen kasvatus on ulkoistettu kahteen navettaan. Seija Kärkkäinen pitää tautivastustuksen kannalta ehdottoman tärkeänä, että niissä ei kasvateta muiden tilojen eläimiä. Vasikat lähtevät kasvatukseen 4 5 kuukauden ikäisinä ja palaavat pari kuukautta ennen poikimista. Helmikuisena aamuna seitsemältä Veljekset Silvennoinen Oy:n eläinvälitysauto kaartaa tottuneesti navetan oven eteen. Parissa minuutissa Kärkkäinen on taluttanut vasikat ovelle ja kuljettaja Ari Kokkonen vienyt ne autoon ja punninnut. Kokkonen kertoo jo monen tilan tuovan vasikat ovelle ja soisi tavan edelleen yleistyvän. Rupattelun ja paperien täytön kanssakaan aikaa ei mene kymmentä minuuttia enempää. Päivän päätteeksi välitysauto pestään ja desinfioidaan. Myös narut vaihdetaan puhtaisiin. Harri Jalli Kotitilalta 2/2013 15
Työryhmiltä eväät siantuotannon kehittämiseen Kaikissa kolmessa sikatalouden työryhmässä nostettiin tärkeimmäksi kehityskohteeksi tuotannon kannattavuus. Se on saatava tasolle, joka rohkaisee uusinvestointeihin ja mahdollistaa korvausinvestoinnit. Järkeviä laajennuksia Yhdistelmätuotannon ryhmän mukaan kustannustehokkuus on keskeinen menestystekijä. Se edellyttää mm. tehokasta tuotannonohjausta ja järkeviä laajennusinvestointeja. Työn organisointi, perehdyttäminen ja motivointi ovat avainasemassa. Kustannusten minimointi ei saa heikentää tuottavuutta. Tuotannon tehokkuuteen vaikuttavat tekijät on tunnistettava ja niihin puututtava. Kehittämisessä otetaan huomioon kuluttaja, ympäristö ja eläinten hyvinvointi. Sujuva eläinliikenne on erittäin tärkeä kannattavuustekijä. Tarvitaan myös alkutuotannon brändäystä ja lisää koulutusta esimerkiksi porsitusosaston managementista. Hankinnassa tulee keskittyä olennaiseen ja tarkentaa hankinnan strategia. On tärkeää myös välittää kuluttajille alkutuotannon tarina. Konsernin johdolle ryhmä muistuttaa, että kustannukset ja paperityöt ovat lisääntyneet valtion, EU:n ja teurastamon vaatimusten vuoksi. Logistiikkaan kaivataan lisää sujuvuutta, jotta pystytään suunnittelemaan viikon työt ja työntekijöiden vapaapäivät. Vastaajat Kari Kivinen, Hämeenkoski, lihasikala n. 1 000 sikapaikkaa, osakkaana emakkosikalassa jossa 950 emakkoa. Jarmo Kontulainen, Loimaa, 120 emakkoa ja 650 lihasikapaikkaa Juha Kouvo, Punkalaidun, 800 emakkoa ja 2500 lihasikaa Kustannustehokas tapa toimia Porsastiloilla korostettiin kehittämiskohteista erityisesti lihaketjun häiriötöntä toimintaa; rehujen, porsaiden ja sikojen on oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kannattavuutta parantaisi vastaajien mielestä myös porsaskuolleisuuden vähentäminen ja kaikkien lihasikaloiden sitoutuminen verkostoon, sekä välitysporsaan painohajonnan pienentäminen. Vastauksissa korostettiin tarvetta saada maksuvalmius ja kannattavuus kuntoon ja alalle sitä kautta uusia investointeja ja uskoa tulevaisuuteen. On löydettävä kustannustehokas tapa toimia markkinoilla. Tuotannon on oltava tehokasta, laadukasta ja toimintavarmaa. Tuotekehitys ja uudet innovaatiot ovat tärkeitä menetystekijöitä edelleen, Rypsiporsasta pidettiin hyvänä alkuna. Kuluttajalähtöisyyttä haluttiin lisätä esimerkiksi tekemällä ympäristö ja eettisyys brändiksi ja korostamalla tuotannon jäljitettävyyttä. HK:n liha pitää saada erilaistettua massasta esimerkiksi maatilojen brändäämisen ja tilojen tarinoiden kertomisen kautta. Nykyisen tilanteen esiintuomisessa täytyy tuottajien mielestä onnistua nykyistä paremmin, jotta kuluttajat ymmärtävät laajasti, miksi kotimaista kannattaa suosia. Konsernilta edellytetään lisätoimia kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Yhtiön pitää tehdä tulosta, jotta se pystyy maksamaan parhaan tilityshinnan parhaasta lihasta. Hinnalla luodaan uskoa tulevaisuuteen ja investointeihin ja turvataan kotimainen tuotanto. Nykyinen johto tuntuu tuottajien näkökulmasta etäiseltä; luottamusta ja avoimuutta kaivataan lisää. Lisäksi ryhmä muistuttaa, että elintarviketeollisuus pystyy vaikuttamaan alkutuotantoon kohdistuvan byrokratian karsimiseen (esim. rautapistosten kirjaaminen Sikavaan). Vastaajat Juha Penkkala, Uusikaupunki, 180 emakkoa ja 450 lihasikapaikkaa Juha Turto, Huittinen, 500 siitossikaa. Emomylly Oy:n (2 600 em.) toim.johtaja, osakkaana neljässä muussa sikayhtiössä. Arto Ylilammi, Karvia; Porsastuotantotilalla 200 emakkoa 16 Kotitilalta 2/2013
Ketjun sujuva toiminta Lihasikatuotantoa pohtiva ryhmä vaatii sikatalouden supistumiskierteen katkaisemista. Tärkeässä asemassa ovat suunnitelmallisuus ja ketjun sujuva toiminta. Nykymallin mukainen tuotanto sietää entistä vähemmän häiriöitä. Porsaat on saatava liikkeelle muutaman päivän aikaikkunassa ja myös teuraiden pitää liikkua sovitusti. Jatkuviin häiriöihin pitäisi vastaajien mielestä pystyä varautumaan paremmin ja muutoksiin sopeutumaan nopeammin. Yllättävien tilanteiden aiheuttamat virhekustannukset rasittavat liiaksi alkutuotantoa. Esimerkkinä mainittiin sikojen kasvun häiriintyminen sivutuoterehujen saatavuuden heiketessä äkillisesti. Pitkä tuotantoprosessi emakoiden kasvatuksesta valmiiseen lihasikaan johtaa siihen, että lyhyetkin häiriöt heijastuvat pitkälle jaksolle. Sikojen päiväkasvuun ja terveyteen tulisi kiinnittää vielä enemmän huomiota, ja ottaa lihasian kasvattajan näkökulma paremmin huomioon jalostuksessa. Lihasikaloiden viesti konsernin johdolle on painava. Sikasektori on ollut juoksuhiekassa syksystä 2007 ja sikafarmarin työstä on tullut halpatyötä, jota kukaan ei viitsisi enää tehdä. Tällaiset signaalit ovat vaarallisia yhtiönkin kannalta. Alalle kaivataan kokonaan uutta otetta, jotta kotimaista lihaa riittää jatkossakin. Tulee koko ketjulle huomattavasti kalliimmaksi rakentaa uutta kapasiteettia kuin ylläpitää toimivaa, siksi tuotannossa olevia tiloja ei tulisi päästää kylmäksi. Vastaajat Matti Isolauri, Vehmaa, 3000 lihasikapaikkaa Marko Onnela, Alastaro, 1600 lihasikapaikkaa Juha Wikström, Salo, lihasikalassa 425 paikkaa, ketjutettu porsastilan kanssa Tuotannon on oltava tehokasta, laadukasta ja toimintavarmaa. Alkutuotannon yhteistyöryhmät aloittivat Jokaisesta tuotantosuunnasta nimetyt eturivin lihantuottajat pohtivat työryhmissä keinoja kehittää HK:n lihantuotannon ja -hankinnan kilpailukykyä, seurata kannattavuutta sekä varmentaa tuotannon jatkuvuus toimintaansa aktiivisesti kehittävillä tiloilla. Sikatuotannon työryhmiin valitut tuottajat vastasivat sähköpostilla Kotitilalta-lehden kysymyksiin oman tuotantosuuntansa tärkeimmistä kehityskohteista ja vahvuuksista. Naudantuotannon ja broilerituotannon työryhmät esitellään Kotitilalta-lehden tulevissa numeroissa. Kuluttajat luottavat kotimaiseen lihaan. Pahimmat sikataudit vältetty Lihasikalan tasainen viikkorytmi järkevät tilakoot Tuotannon jäljitettävyys kunnossa Viljelijät omistavat tuotannon Sikayrittäjät ovat hyvin koulutettuja Kotitilalta 2/2013 17
LSO Osuuskunta Juhlavuosi jatkuu työn merkeissä V uonna 2012 oli liha-alalle ominaista hintojen nousu. Nousu alkoi rehuraaka-aineiden hinnoista, vastoin yleistä olettamusta. Lihan tuottajahinta nousi merkittävästi kuten myös lihan ja lihajalosteiden hinta kaupassa. Tämä tapahtui kuitenkin viiveellä eikä tuottajan asema juuri helpottunut. Tuottajan asema elintarvikeketjussa on edelleen heikko. Valmisteilla olevalla kilpailulain uudistuksella on tarkoitus parantaa niin tuottajan kuin elintarviketeollisuudenkin kilpailuasemaa. LSO Osuuskunta on riippuvainen molempien menestyksestä, joten lain uudistuksella on merkittävä vaikutus meille. Hyvä toimintaympäristö kannustaa tuottajia investoimaan tuotantoonsa. Alkuperä esiin Elintarvikkeiden alkuperämerkinnät ovat tulossa pakollisiksi tänä vuonna. Uudistus tulee osaltaan parantamaan kotimaisten elintarvikkeiden näkyvyyttä ja asemaa kaupassa. Raaka-aineiden alkuperän merkitseminen kuluttajapakkauksiin on etu paikalliseen lihantuotantoon vahvasti sitoutuneelle HKScanille sen kaikilla toimialueilla. Alkuvuonna 2013 hevosenlihakohu on tuonut esille vastuuttoman toiminnan pitkissä lihan toimitusketjuissa. LSO-lainen lihaketju on aina perustunut osuuskunnan jäsenten tuottamaan kotimaiseen lihaan. Se on varmasti ollut vuosien varrella lisäkustannus, kun kilpailussa toiset toimijat ovat hankkineet raaka-aineensa mistä halvimmalla ovat saaneet. Tuontiraaka-aineesta tehdyt tuotteet on sitten voitu myydä suomalaisella tuotemerkillä ja samalla häivyttää lihan alkuperää. Tulevaisuus on toimijoiden, jotka pystyvät ohjaamaan koko elintarvikeketjua rehuntuotannosta aina kaupan hyllylle saakka. Tällaisen ketjun toiminta edellyttää tuottajien, teollisuuden ja kaupan tiukkaa sitoutumista. LSO Osuuskunnalla on jäsentensä ja omistuksensa kautta HKScanissa mahdollisuus pitää yllä ja kehittää osaltaan tällaista läpinäkyvää ja vastuullista ketjua. HKScanin uudessa alkutuotannon vaikuttamismallissa lihantuottajat ja yhtiö kehittävät alkutuotantoa yhdessä, osana koko konsernia. LSO Osuuskunta on kehittänyt mallin yhdessä yhtiön kanssa. Enemmän vuoropuhelua Lakot HK Ruokatalon teurastamoilla ovat aiheuttaneet ongelmia etenkin sikatiloilla. Ruuhkat, joiden purkautumiseen kuluu taas viikkoja, ellei kuukausia, hankaloittavat eläinten hyvinvoinnista huolehtimista tiloilla. On välttämätöntä, että omassa lihaketjussamme turhat häiriötekijät saadaan eliminoitua. Osana juhlavuoden tekemisiä LSO Osuuskunta kutsuu teurastamojen työntekijöitä ja muita lihaketjun toimijoita tutustumaan tavallisten tilojen arkeen ja keskustelemaan sujuvan eläinlogistiikan Aktiivisten tilojen osuuskunta LSO Osuuskunta on 1 500 suomalaisen, aktiivisesti lihaa sekä välityseläimiä tuottavien ja tuotantoaan kehittävien tilojen yhteisö. Sen vahvuutena ovat selvä omistajatahdon linjaava toimintastrategia, toimiva omistajavaikuttamismalli, sitoutuneet jäsenet sekä aktiivinen, osaamistaan kehittävä hallinto. Osuuskunta kohtelee jäseniään tasapuolisesti edistäen niin sika-, nauta- kuin siipikarjanlihantuotannon toimintaedellytyksiä ja tulonmuodostusta. Osuuskunnan perustehtävä, tuottaa lihantuottajajäsenelleen lisäarvoa, on ollut muuttumaton koko 100-vuotisen historian ajan ja näin on myös jatkossa.
välttämättömyydestä tiloille. Hyvä toimintaympäristö kannustaa lihantuottajia investoimaan tuotantoonsa. Samalla se varmistaa ja luo työpaikkoja koko lihantuotannosta riippuvalle elintarvikesektorille. Tulevat haasteet HKScanin uusi toimitusjohtaja aloitti tehtävänsä vuosi sitten maaliskuussa. Hannu Kottonen on lähtenyt kehittämään yhtiötä määrätietoisesti tavoitteenaan toiminnan tehostaminen ja konsernin synergian parempi hyödyntäminen. Yhtiön johtoa on myös uudistettu voimakkaasti. Yhtiön hallituksen näkemyksen mukaan vuosi 2013 tulee olemaan edellisvuotta parempi. Ison yhtiön tuloksentekokyky ei parane nopeasti, joten uudelle johdolle on annettu aikaa näyttää taitonsa. Merkkejä tuloksen kohenemisesta on silti perusteltua odottaa jo kuluvan vuoden aikana. Parantunut tuloksentekokyky on edellytys LSO Osuuskunnan ja sen lihantuottajajäsenten menestykselle jatkossa. LSO Osuuskunnan hallinnossa on viime vuosina ollut vaihtuvuutta. Osuuskunnan ja yhtiön hallintojen eriyttäminen aiheutti sen, että osuuskunnan hallinnon jäseniä siirtyi yhtiön puolelle. Tuotannon loppumisen, sukupolvenvaihdosten ja muiden syiden takia hallintohenkilöitä on myös jäänyt pois hallintopaikoilta. Uusia hyviä päätöksentekijöitä on kuitenkin löydetty heidän tilalleen. Vuosi 2014 on LSO Osuuskunnan edustajiston vaalivuosi. Uusille liha-alasta kiinnostuneille osuuskunnan jäsenille avautuu jälleen hyvä mahdollisuus päästä vaikuttamaan oman tuotannonalan asioihin näköalapaikalta ja etenemään hallintouralla. Matti Murto Hallituksen puheenjohtaja Osuuskunnan seuraavat kokoukset Puheenjohtajat 17.4., Turku Hallitus 25.4., Turku Puheenjohtajat 8.5., Turku Hallitus 23.5., Turku Puheenjohtajat 5.6., Turku Hallintoneuvosto 12.6., Turku Edustajisto 12.6., Turku Hallitus 19.6., Turku LSO Osuuskunta www.lso-osuuskunta.fi PL 50, 20521 Turku puh. 010 570 4000 S-posti: osuuskunta@lso.fi Pärinää ja pulinaa rennolla otteella! Työnäytöksistä ja ammattimaisista näytteilleasettajista messutapahtuma kokoaa Kiuruvedelle tiedonjanoiset isännät ja emännät, parhaat näytteilleasettajat ja oikean, aidon konemessutunnelman - ammattilaisilta ammattilaisille. VILJO 25.-27.7.2013: JOA! PEUKUTA VIL että Viljo Voi olla nulle lahjoittaa si... VIP-paketin - Alan ammattilaisten ykköstapahtuma - Laadukkaat näytteilleasettajat - Messutanssit - Suomen Vahvin Viljelijä- kilpailu - Valion Maitojuoksu Ä NYT! MYYNNISS 10,(norm. 15,-) Myynti: Itä-Maidon myymälät, K-Maatalous Heiskanen tai info@viljelijankonemessut.fi NÄYTTEILLEASETTAJA! Joko varasit paikkasi? www.viljelijankonemessut.fi Kotitilalta 2/2013 19
M iten kuvailisit ensimmäistä vuottasi HKScanin toimitusjohtajana? Takana on työntäyteinen ja tiukka vuosi, joka on kulunut ajoittain myös melkoisessa vastatuulessa. Haasteita toi esimerkiksi Tanskan Vinderupin tuotantolaitoksella viime kesänä sattunut tulipalo. Konsernista löytyy paljon hyvää osaamista, mutta parannettavaa on vielä mittavasti. Koko joukko erittäin tarpeellisia ja HKScanille isoja ensimmäisen vaiheen muutoksia on parhaillaan toteutuksessa. Olet kertonut rakentavasi entistä yhtenäisempää konsernia. Mitä se tarkoittaa käytännössä ja miksi se on tärkeää? HKScanilla on tuotantoa kuudessa maassa. Konserni on muodostunut lukuisten yritysostojen myötä, mutta siltä on puuttunut yhtenäinen ja parhaita käytäntöjä tukeva toimintamalli. Olemme toimineet paikallisten yhtiöiden ja toimipisteiden toimintatapojen sekä kulttuurien mosaiikissa. Uudistetun toimintamallin ja organisaatiorakenteen mukaisesti liiketoiminnot ja kaikki tukitoiminnot kattavat koko konsernin. Olemme jalkauttaneet yhtenäisiä toimintatapoja kaikissa maissa, ja pääsemme nyt hyödyntämään synergiaetuja, karsimaan kuluja ja luomaan konsernihenkeä. Voimme esimerkiksi vertailla entistä tehokkaammin tuotantoprosesseja eri maissa ja hyödyn- Kuluttajalle tuotteen raaka-aineen alkuperä on tärkeä tieto, Hannu Kottonen korostaa. HKScan tuntee tuotteidensa alkuperän tarkoin. Hannu Kottonen rakentaa yhtenäistä konsernia Teksti Marja-Leena Dahlskog Kuva HKScan Hannu Kottonen kehittää kansainvälistä ruokakonsernia muuttuvilla markkinoilla. 20 Kotitilalta 2/2013