Kouluruokailu 2020 - Kaikki syö!

Marjaana Manninen Kouluruokailu 2020 - Kaikki syö! Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus ATERIA12 JULKINEN RUOKAPALVELU v. 2020 Sali D 6.11.2012 klo 15.00 15.20

Kumppanuudella kohti laatua ja arvostusta Kouluruokailufoorumi Opetushallitus kesäkuu 2012

Esityksen sisältö Kouluruokapuhetta, ruokakasvatusta Minkälainen on kouluruokailun nykytilanne? Minkälainen on kouluruokailun tulevaisuus? Kouluruokailu vuonna 2020? Koska olet sen arvoinen! 3

Kouluruoka puhuttaa! 4

Miten tärkeä asia ruoka koulussa on? Kotitalousopetus, terveystieto Kouluruokailu, (aamiainen lounas välipalat) Aamu- ja iltapäivätoiminta Koulun kerhotoiminta Koulun terveyttä ja hyvinvointia tukeva toimintakulttuuri Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. Jos haluat ymmärtää muita kulttuureita, syö heidän ruokaansa. 5

Ruoka on aina arvovalinta 6

Ruokakasvatusta 7

Makumuistot kantavat läpi elämän Syömään oppiminen ja ruoasta nauttiminen on taito siinä missä muutkin lapsen omaksumat ja oppimat asiat. Tottumus makuihin syntyy jo varhaislapsuudessa Makuja Muistellaan Mummona ja Vaarina Valinta on Varmaa 6.11.2012 Marjaana Manninen 8

Miten? Ruokakasvatus kodeissa Aikuisen sana painaa ja esimerkki vaikuttaa Lasten ruokailuvalintoja ohjaavat heidän omat mieltymyksensä ja ympäristön antama malli. Lapsuudessa omaksutut ruokailutottumukset vaikuttavat läpi elämän. Tavoitteena avoin ja luonteva suhtautuminen ruokaan ja syömiseen Monipuolinen ja kasvispitoinen ruokavalio Kohtuus

Mennyt työntää ja velvoittaa - tuleva vetää ja innostaa Kouluruokailu nyt Maksuttomasta kouluruokailusta nauttii lähes 900 000 lasta ja nuorta koulupäivittäin. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa 50 000 lasta nauttii välipalan. Välipalojen tarjoaminen trendinä. Kuntakohtaisia ratkaisuja on tehty myös aamiaistarjoilulle. Kerhotoimintaan osallistuva lapsi voisi nauttia välipalansa koulussa. 30/315 koulutuksen järjestäjää tarjoaa kerhoon osallistuville välipalaa.

Kouluruokailun tarkoitus ja tavoitteet? Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. - Pl 31, Ops 2010 - Ruokailutauko mahdollistaa sekä oppilaille että opettajille ja koulun muulle henkilöstölle mahdollisuuden virkistyshetkeen ja se rytmittää luontevasti koulupäivän työtä, kun se suunnitellaan ja ajoitetaan oppilaslähtöisesti Kouluruoka täydentää kodeissa tapahtuvaa ruokailua. Kouluruokailu täyttää noin kolmanneksen lapsen päivittäisestä energiantarpeesta voidaan jakaa tarvittaessa lounaaksi ja välipalaksi Kouluruokailu edistää oppilaan ravitsemusta, antaa energiaa koulutyöhön ja ylläpitää työvireyttä koko koulupäivän ajan. Kouluruokailu edistää ja opettaa suomalaista ja kansainvälistä ruokakulttuuria sekä on luonteva arjen tapakasvattaja.

Kouluruokailua ja ruokakasvatusta ohjaavat säädökset ja suositukset Perusopetuslaki 3 (13.6.2003/477) 1. Opetus järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. 2. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Perusopetuslaki 30 1. Oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaanohjausta 2. Oppiaineet (kotitalous, terveystieto, ympäristö- ja luonnontieto) Perusopetuslaki 31 (13.6.2003/477), Lukiolaki 28, Laki ammatillisesta koulutuksesta 37 1. oikeus jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestettyyn ja ohjattuun, täysipainoiseen maksuttomaan ateriaan Perusopetuslaki 48 d (19.12.2003/1136) 1. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala. Perusopetusasetus 3 (852/1998) 1. opetukseen käytettävä aika on jaettava tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. POPS 2004;Oppilashuolto 1. Kouluruokailun järjestämisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet, terveys-, ravitsemus-, ja tapakasvatuksen tavoitteet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 Kouluruokailusuositus Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi koti terveys kunta Ikäkausi Oppilas Edelly tykset koulu kasvu& kehitys Oph

Kouluruokailu ohjauksellisena ja oppilaslähtöisenä osana koulupäivää Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Marjaana Manninen

Kouluruokailu ja osallisuus Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa sekä kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat - kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen Marjaana Manninen

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Opetushallitus on päättänyt aamu- ja iltapäivätoiminnan uusista perusteista 19.1.2011. Uusien perusteiden mukaiseen toimintaan tuli siirtyä 1.8.2011. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on säädösten mukaan tarjottava välipala. Maittava välipala ja ympäristön viihtyisyys lisäävät hyvinvoinnin kokemusta. Ruokailu ja lepo ovat yksi aamu- ja iltapäivätoiminnan sisällöllisistä kokonaisuuksista. Välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen ateriarytmiin sekä hyviin ruokavalintoihin ja ruokailutapoihin kiireettömässä ympäristössä. Välipalat suunnitellaan monipuolisiksi ja vaihteleviksi siten, että ne noudattavat kansallisia ravitsemussuosituksia ja ottavat huomioon ruokailuun liittyvät erityistarpeet. Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevasta kunnan toimintasuunnitelman sisällöstä päätetään kuntakohtaisesti. Toimintasuunnitelma sisältää mm. seuraavat asiat: 1. Toiminta-ajatus ja tavoitteet 2. Sisällölliset painoalueet ja suunnittelun periaatteet 3. Toiminnan järjestämiseen liittyvät keskeiset asiat, joihin yhtenä osa-alueena kuuluu myös välipalan järjestäminen

TedBM: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2011

TedBM: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2011

TedBM: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2011

TedBM: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2011

TedBM: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2011 Vähintään 90 % oppilaista osallistuu kouluruokailuun joka arkipäivä

Toimintaa tekemistä konkretiaa TAVOITTEEN TARKISTAMINEN MITÄ minä voin tehdä? Mitä MINÄ voin tehdä? Mitä minä VOIN tehdä? Mitä minä voin TEHDÄ? TEKEMINEN: Tietoa, taitoa, tahtoa, halua, rohkeutta.

Ruokailu koulussa on mielenkiintoista ja houkuttelevaa. Kaikki yhdessä, oppilaiden kanssa, kouluarjessa Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Karjaan yhteiskoulu ja lukio/merja Partanen Yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa sekä kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa.

Myös välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen ateriarytmiin sekä hyviin ruokavalintoihin ja ruokailutapoihin kiireettömässä ympäristössä. Ap-Ip toiminnan perusteet 2011 - RUOKAVALINTOIHIN VAIKUTTAVAT MONENLAISET TEKIJÄT Ohjattu? - lapsuudessa omaksutut tottumukset, - makumieltymykset, - tarjolla olevien ruokien valikoima, - aikaisemmat ruokailukokemukset, - ruokailuympäristö ja koettu palvelu, - terveys-, laatu- ja ympäristötietoisuus - nautintolähtöisyys tai - vatsan täyteen saaminen Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. - Pl 31, Ops 2010 MIKSI OHJAUSTA? Ohjattu, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kouluruokailu - edistää hyvää ravitsemusta, - opettaa suomalaista ja kansainvälistä ruokakulttuuria ja - on luonteva arjen tapakasvattaja. Ruokakasvatus on pedagoginen ote, ruoka on pedagoginen työväline ja ruokailutilanne vuorovaikutusta, jossa otetaan huomioon ohjattavien erilaisuus, ikäkausi ja edellytykset.

Suomalaista perusruokaa ja ateriamallia Aterioinnin yhteydessä annettavan ohjauksen keskeinen tavoite on, että oppilas motivoituu ja tottuu valitsemaan suositusten mukaisesti koostettuja ja kohtuullisen kokoisia aterioita sekä oivaltaa niiden merkityksen hyvinvointinsa (terveys, vireys, jaksaminen yms.) kannalta. Malliateria ohjaa oppilasta kokoamaan kouluateriansa Kuva: Kaarina Hassel/Kauniaisten kaupunki

PÄIVÄN ATERIAT Ohjauksen avulla on mahdollista vaikuttaa oppilaan ruokaan liittyviin tietoihin, asenteisiin ja valintoihin. K.Hassel/Kauniainen

SAMA HINTA ERILAINEN ARVO Ruokakasvatus on kuluttajatietoisuuden kasvattamista Mäntymäen koulu, Kauniainen/Kaarina Hassel

Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ops 2010 - Valokuvauspalvelut Polaroiskis OY Hirvihaaran koulu/mäntsälä 2006

KOULUKEITTOLASTA KOULURAVINTOLAKSI Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Ops 2010 - Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Ops 2010 Maittava välipala ja ympäristön viihtyisyys lisäävät hyvinvoinnin kokemusta -Ap-Ip-toim.per. 2011-

KOULUAIKAINEN RUOKAILU tarkoituksenmukaisesti järjestetty ateria. - Pl 31 - Maittava välipala ja ympäristön viihtyisyys lisäävät hyvinvoinnin kokemusta Myös välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista Välipalat koulussa ohjausta. -Ap-Ip toiminnan perusteet 2011

Opetussuunnitelma kouluruokailun strateginen toimintasuunnitelma Kuvataan oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat - kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen. TAVOITE, TARKOITUS, ARVOT Sitouttaminen Arviointi (ASIAKASPALAUTE) > Kehittäminen - Päivitys Mitä kukin koulu haluaa ruokaan liittyvillä panostuksillaan ja valinnoillaan viestiä? Missä asemassa kouluruokailu on koulun arvojärjestyksessä? Yhteiseen suunnitteluun ja tavoitteiden määrittelyyn osallistumaan myös oppilaat ja heidän vanhempansa.

OPPILAIDEN OSALLISUUS Paras osoitus oppilasruokailun hyvästä toteutuksesta ja ohjauksen onnistumisesta on se, että säännöllinen ruokailu on oppilaan päivittäinen tapa. Oppilas palaa ruokailemaan yhä uudelleen ja houkuttelee mukanaan myös kaverinsa syömään hyvin, osallistumaan ja virkistymään. Ainoa vaikuttava ateria on syöty ateria.

Kaikki syö 2020!

Aamiainen aamutoiminta koulumatkat kodin ja koulun yhteinen aika ja yhteistyö Oppitunnit opiskelu opettaminen oppimispolut Lounas - ruokailu - ruokakasvatus ulkoilu leikki välituntiliikunta Oppitunnit opiskelu opettaminen oppimispolut Välipala - iltapäivätoiminta, kerhot, koulumatkat läksyt harrastuneisuus kodin ja koulun yhteinen aika ja yhteistyö Koulupäivän arkirytmi K a s v a t u s O h j a u s - O p e t t a m i n e n K a s v a t u k s e l l i n e n t o i m i n t a k u l t t u u r i

Ruokakasvatuksen oppimisjatkumo: Nykyiset vahvuudet; tunnista, tunnusta, ota käyttöön Varhaiskasvatus: - ruokailuhetkiin panostaminen - pedagoginen ulottuvuus käyttöön Perusopetus aamu- ja iltapäivätoiminta kerhotoiminta; kokki- ja kotitalouskerhot, makukoulut - ruokakasvatus jo alusta asti pitkäjänteiseksi - kouluruokailuhetkille mallikelpoinen toteutus - oppiaineiden välinen yhteistyö Toisen asteen opinnot; lukio, ammatillinen peruskoulutus Vapaa sivistystyö Miten? Ruokakasvatus päiväkodissa ja koulussa 34

Ruokakasvatus kouluissa: oppimisjatkumo Oppimisjatkumo Varhaiskasvatuksessa herätellään kiinnostusta itsenäiseen ruokailuun ja yhdessä syömiseen. Leikin varjolla opetellaan hyviä tapoja ja luodaan mukavia ruokamuistoja. Esiopetuksessa huomioidaan jo tapakasvatuksen tavoitteet ja siirrytään harjoittelemaan kouluruokailua. Ohjauksen merkitys korostuu, kun lapsi oppii annostelemaan itse ruokansa ja aterioimaan aikaisempaa itsenäisemmin.

Ruokakasvatus kouluissa: oppimisjatkumo Vuosiluokilla 1 6 ruoka- ja ravitsemuskasvatusta tukevat kouluruokailun ja ohjausroolistaan tietoisen kouluhenkilökunnan lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminta ja esimerkiksi kokki-, kotitalous- ja makukoulukerhot. Vuosiluokilla 7 9 ohjauksen ja aikuisen antaman mallin merkitys korostuu entisestään. Kotitalousopetus tukee ruokakulttuuri- ja ravitsemustietoisuuden kehittymistä. Lukiossa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijan vastuu itsestään kasvaa. Ohjauksesta voi silti yhä olla hyötyä ainakin ravitsemuskasvatuksen kannalta.

Ruokakasvatus kouluissa: luontokasvatus Luonnontuntemus Mistä ruoka tulee ja ruoan reitit opetussuunnitelmiin: - maatilavierailut suomalaiset ruoantuottajat ovat kiinteässä yhteistyössä ja valmiita kehittämään keinoja ja menetelmiä ruokakasvattajien kanssa - koulukasvitarhat kasvien kasvattaminen - elintarvikeyritysvierailut - osallistuminen ja osallistaminen kouluruokailussa - oppiaineiden välisen yhteistyön mahdollisuudet oppimisjatkumot ja kokonaisuuksien hallinta 37

Ruokakasvatusyhteistyö Ruokakasvatus kuuluu kaikille Tavoitteena on välittää eteenpäin lapsille ja nuorille ruokaosaamista eli tietoa ruoasta, ruokailusta ja ruokakulttuurista ja taitoa soveltaa tietoa käytäntöön. Ruokakasvatuksen keskiössä ovat koti ja koulu; katalyyttinä on onnistunut yhteistyö. Menestyksekästä ruokakasvatusyhteistyötä siivittävät avoin viestintä ja luonteva vuorovaikutus.

Ruoka ja ravitsemuskonsensus Valtion ravitsemusneuvottelukunta Kouluruokailusuositus 2008 Ohjaa ruoan valmistusta ja raaka-aineiden valintaa Kiinnittää huomion myös ohjauksen merkitykseen, aterian tarjoamisen ajankohtaan ja ruokailun kestoon (vähintään 30 min) Perustuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon 2005 Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset tulossa 2012

Ruokakasvatuksen, opetuksen ja ohjauksen - kehittäminen Opetushallitus Pyrkii edistämään kouluruokailua sekä koulun ja kodin yhteistä ruoka- ja ravitsemuskasvatusta Oph.fi/kouluruokailu/kotivaki Edu.fi/kouluruokailu Laatii mm. esi- ja perusopetuksen sekä lukion opetussuunnitelman perusteet sekä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet Opetusneuvos Marjaana Manninen vastaa opetussuunnitelmaasiantuntijana kouluruokailun, kotitalousopetuksen ja kuluttajakasvatuksen kehittämisestä

Opetushallitus opetussuunnitelmien ja toiminnan perusteet Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa painotetaan kouluruokailun merkitystä ja koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen tulee kuvata paikallisessa opetussuunnitelmassa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa määrätään, että toimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala ja että välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta.

Ruokakasvatus kouluissa: kouluruokailu Kouluruokailu on pedagoginen ympäristö, jonka avulla voidaan johdattaa pohtimaan esimerkiksi ruoan terveellisyyttä, laatua ja hintaa ruoan ympäristövaikutuksia teknologiaa ja globalisoitumista monikulttuurisuutta paikallista ruokakulttuuria erilaisia ruokavalioita hyvien tapojen merkitystä

Toimivuus Finland works. Ruoka on välittämistä! Välittäminen luo hyvinvointia! 43

Investoimalla ruokaan, ruokailuun, ruokakasvatukseen ja perinteisiin vaikutetaan ruokasivistykseen, oppimiseen ja koko Suomen tulevaisuuteen myönteisesti. Suomalaisten lasten kestävä ruokamaailma on arvokasta ja kelpaa malliksi maailmalle. 44

KIITOS! Marjaana Manninen Opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenranta 6 PL 380 00531 HELSINKI 029 533 1142 marjaana.manninen@oph.fi www.oph.fi www.edu.fi