Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Tarkastellussa käytetään TIKEn keräämiä peltotietoja Vertailussa mukana vuodet 2003, 2007 ja 2011 Tavoitteena on saada käsitys, minkälaisia keskimääräiset kuminatilat ovat, miten kuminaa ja muita kasveja tiloilla viljellään sekä minkälaisia viljelykiertoja tiloilla on Tietoja hyödynnetään hankkeessa, etsittäessä keinoja kuminantuotannon kehittämiseksi
KUMINAN VILJELYALAT Kuva 1. Kuminan viljely- ja korjuualat 2003 2011 (Lähde TIKE 2011).
KUMINAN VILJELYALAT Kuva 2. Kuminan viljelypinta-ala vuosina 2003, 2007 ja 2011 ELY-keskuksittain. (Lähde TIKE 2011)
KUMINAN JA MUIDEN KASVIEN PINTA-ALAT 1556 tilaa 1411 tilaa 665 tilaa Kuva 3. Kuminan (& kuminatilojen lukumäärä) ja kuminatilojen viljelemien muiden viljelykasvien pinta-alat 2003, 2007, 2011 (Lähde TIKE 2011).
KUMINATILOJEN MÄÄRÄ Kuva 4. Kuminatilojen määrä vuosina 2003, 2007 ja 2011 ELY-keskuksittain (Lähde TIKE 2011).
KUMINATILAT => Kuminatilojen keskikoko suurentunut 12,5 ha kahdeksan vuoden aikana Kuva 5. Kuminaa viljelevien tilojen keskikoko (ha) ja kuminan osuus (ha) pinta-alasta (Lähde TIKE 2011).
TILAKOHTAINEN VILJELYALA => Viljelypinta-ala/tila noussut 8 vuoden aikana Kuva 6. Kuminan tilakohtainen viljelypinta-ala ELY-keskuksittain vuosina 2003, 2007 ja 2011 (Lähde TIKE 2011).
% tiloista MUUT KUMINATILAN VILJELYKASVIT Kuva 7. Kuminatilojen viljelemät muut viljelykasvit kasviryhmittäin %:a tiloista (Lähde TIKE 2011).
MUUT KUMINATILAN VILJELYKASVIT Pinta-alan mukaan kuminatilojen yleisimmät muut viljelykasvit Kuva 8. Kuminatilan tavanomaisimmat muut viljelykasvit & viljelypinta-alat vuosina 2003, 2007 ja 2011. Kuminatilojen muita pellonkäyttömuotoja oli 76 kpl (2003) 94 kpl (2007) 99 kpl (2011) (Lähde TIKE 2011)
KUMINAN TUOTANTO SAMALLA LOHKOLLA Kuminalohkosta 2 satoa entisen 3 sijaan. Kuva 9. Kuminan viljely samalla lohkolla peräkkäisinä vuosina, kun viljely on aloitettu 2003 (sininen viiva) tai 2006 (punainen viiva) (Lähde TIKE 2011).
VÄLIVUOSIEN MÄÄRÄ =>Jos kuminaa viljeltiin uudestaan samalla lohkolla, pidettiin yleisimmin yksi välivuosi Kuva 10. Välivuosien määrä ennen kuin kuminaa viljeltiin samalla lohkolla uudestaan. Lohkoja, joissa kuminaa kasvoi ja joihin sitä kylvettiin uudestaan vuosina 2003-2011 oli 587 kappaletta (Lähde TIKE 2011).
KUMINAN ESIKASVIT Kuva 11. Vuonna 2011 kylvetyn kuminan yleisimmät esikasvit, kun ei huomioida tapauksia joissa kumina oli kuminan esikasvi (Lähde TIKE 2011).
MITÄ VILJELLÄÄN KUMINAN JÄLKEEN Kuva 12. Yleisimmät kuminan jälkeen v 2011 kylvetyt kasvit, joiden esikasveina kumina oli. Laskuissa ei huomioida tapauksia, joissa kuminaa viljeltiin kuminan perään (Lähde TIKE 2011).
TUOTANNON JATKUVUUS => Tilat jatkavat kuminanviljelyä yhä todennäköisemmin V 2011 kuminatiloista yli 50% oli sellaisia, jotka viljelivät kuminaa 4 v aiemmin V 2007 kuminatiloista alla 30% oli sellaisia, jotka viljelivät kuminaa 4 vuotta aiemmin Kuva 13. Kuminan valinneiden tilojen tuotannon jatkuminen vuosien 2003 ja 2007 jälkeen. Noin 20 % vuoden 2011 kuminatiloista viljeli kuminaa jo 2003. (Lähde TIKE 2011).
SATOVAIHTELUT Kuva 14. Kuminan keskisadot Kanadassa (1997 2006) ja Suomessa (2006 2010) (LÄHDE: Bi-weekly Bulletin 2007-06-06 Volume 20 number 10 No. 2081/E, TIKE 2011)
Johtopäätökset (1) Kuminan merkitys kasvanut: Kuminan viljelypinta-ala/tila (10,7 > 14,5 ha) ja kuminaa viljelevien tilojen keskikoko kohonnut (44,9 > 57,6 ha). Kumina vaikuttaa jo noin 1400-1500 tilan toimintaan, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noussut 30 000 hehtaarista 80 000 hehtaariin.
Johtopäätökset (2) Viljely tehostunut: Samasta kuminapellosta korjataan keskimäärin 2 satoa entisen 3 sijaan perustamisvuoden jälkeen. Jos samalle pellolle perustetaan kuminaa, pidetään välivuosia yleisimmin yksi
Johtopäätökset (3) Tuotanto vakiintunut: Yhä suurempi osa tiloista sellaisia, joilla on kokemusta kuminan tuotannosta pidemmältä ajalta. V 2011 yli 50 % tiloista oli sellaisia, jotka viljelivät kuminaa 4 v aikaisemmin. Vastaava luku oli vuonna 2007 alle 30 %, mikä johtui viljelyn lisääntymisestä ja uusien tilojen mukaan tulemisesta.
Johtopäätökset (4) Kuminan viljelykierto (kun ei huomioida tapauksia, joissa kumina toimii kuminan esikasvina): Esikasvina (% kuminanviljelylasta): rehuohra (20,4%), kaura (13,1%), kevätvehnä (11,6%), kevätrypsi (10,2%), monivuotiset nurmet (5,1%) 3 vuotta kuminaa, joista ensimmäinen satoa tuottamaton vuosi Kasvit kuminan jälkeen (%): kaura (18,3%), rehuohra (16,6%), kevätvehnä (13,8%), syysvehnä (10,8%), kevätrypsi (6,4%) Onko kierto paras mahdollinen? -Vaikuttaako rypsi kierrossa pahkahomeen esiintymiseen? -Haittaako nurmet kuminan perustamista ja rikkakasvien hallintaa? Entä lannoitus heinänurmien jälkeen -Vaikuttaako kierto rengaspunkin esiintymiseen? -Soveltuuko palkokasvit esikasveiksi ja pystyykö kumina hyödyntämään typen - Saadaanko kuminan maata kuohkeuttava vaikutus hyötykäyttöön
Johtopäätökset (5) Kuminan keskisato Heikkoudessaan vertailukelpoinen Kanadan kanssa Mistä johtuu, että toisina vuosina saadaan 300 kg ja toisina yli kaksinkertaiset sadot? Miksi hyvät ja huonot satovuodet vaihtelevat säännönmukaisesti? Näiden selvittämiseen tarvitaan hankkeen tutkimustietoa mutta myös yhä tarkempaa seurantatietoa kuminasatojen vaihtelusta.
KIITOS! Kuva Niina Onttonen