Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa
|
|
- Jutta Mäkelä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Anne Nissinen Asko Hannukkala Pentti Ruuttunen Tapio Salo Kuva: Anne Nissinen
2 Riskejä kierrossa: Kierto 1 Ruttotartunnan aikaistuminen (maassa säilyvä) ja torjuntakertojen lisääntyminen Ruton torjunta-aineista: Epokilla ja Shirlanilla sama tehoaine ja toistuvan käytön rajoituksia, Ranmanilla rajoituksia, jos käyttökertoja on enemmän kuin 4, Serenolla ja Consentolla sama tehoaine Seittipeittausaineista Moncutia ei tulisi käyttää peräkkäisinä vuosina Huom: tarkista rajoitukset TUKES:in Kasvinsuojeluainerekisteristä Rupiriski perunalla ja porkkanalla: kaikki kierrossa isäntäkasveja Pahkahomeriski: realisoituu, jos kiertoon laitetaan varastoitavaa porkkanaa tai herkkiä kasveja esim. rypsi, rapsi, avomaan kurkku, kesäkurpitsa MTT Agrifood Research Finland
3 Kierto 1 Riskit jatkuu: Kierrossa saisi olla vähintään yksi viljavuosi leveälehtisten monivuotisten rikkakasvien kuten valvatin ja ohdakkeen torjuntaan Peräkkäiskäytön rajoitukset n ja porkkanan aineilla (Boxer, Fenix) juurikkaan jälkeen on tehokkaampi hyödyntämään juurikkaan naateissa peltoon jääviä ravinteita kuin peruna Valvattia perunapellossa. Kuva: Asko Hannukkala MTT Agrifood Research Finland
4 Kierto 1 Riskit jatkuu: Juurikasankeroisen lisääntyminen Suositellaan 5 vuoden viljelykiertoa Jos ankeroistaso korkea ( toukkaa/g maata) 1-2 vuotta viljaa ei alenna riittävästi ankeroistasoa Kevyillä mailla jo 10 ankeroisen toukkaa grammassa maata johti sadon alenemiseen Huom. Juurikasankeroiset voivat lisääntyä kierrossa myös välivuosina, jos pellossa on isäntäkasviksi sopivia rikkakasveja kuten savikkaa! MTT Agrifood Research Finland
5 Juurikasankeroisen isäntäkasveja on noin 80% savikkakasveista ja ristikukkaisista:, punajuuri, pinaatti, mangoldi Kierto 1 Kaali, kukkakaali, parsakaali, ruusukaali, rypsi, rapsi, retiisi, kyssäkaali, lanttu, nauris Rikkakasveista mm: vesiheinä, savikka, lutukka, Toisaalta keltasinappi on todettu melko resistentiksi, eikä tietyillä öljyretikkalajikkeilla muodostunut kystia Öljyretikkaa ja sinappeja on testattu saneerauskasveina Suomessa Juurikasankeroista vähensivät vuosittain: Ohra 44% Härkäpapu 42% Sinimailanen 41% Ruis 36% Valkosinappi Saloon 90,4% Keltasinappi Rivona 85,6% Öljyretikka Colonell 85,6% MTT Agrifood Research Finland
6 Kierto 1 parannettu 1 Vilja Kierto 1 parannettu 2 Herne Edelleen porkkanalla mustamätäriski ja perunalla rupiriski, jos maalajit on kevyitä ja ph korkea Läpäisevillä mailla peruna saattaa olla tehoton keräämään peltoon jääviä ravinteita sokerijuurikkaan jälkeen Hernettä suositellaan kiertoon, vain jos ph ja maalaji ovat sopivat Vilja MTT Agrifood Research Finland
7 Kierto 2 Ohra Ohra Ohra Kierto 2 parannettu Ohra Kaura Ohra Ohran viljelyssä on syytä huomata, että Ariane S:n ja muiden klopyralidiä sisältävien valmisteiden (esim. Maatilan MCPA Trio, 2, 3) jälkeen ei voi laittaa perunaa tai porkkanaa seuraavana vuonna Parannetussa kierrossa kaura auttaisi viljojen tautitilanteen hallintaa ja ohra porkkanan ja perunan välissä rikkakasvien hallintaa Kauran käytölle kierrossa maalaji ja ph voivat olla rajoittavia tekijöitä. Kauran suhteelliset edut tulevat näkyviin matalassa ph:ssa ja multavilla mailla MTT Agrifood Research Finland
8 Kierto1 Vehnä Ohra Rypsi Syysvehnä Kierto on monipuolinen Jos on käytetty Devrinolia rypsillä, maa on kynnettävä ennen syysvehnää tai jopa kevät viljoja (Devrinol vioitus havaittu ohralla, kun on edeltänyt rypsi + Devrinol + kevytmuokkaus) MTT Agrifood Research Finland
9 Kierto 2 Riskit: Tässä kierrossa vähän käytettävissä olevia herbisidejä Samoja Fenix, Senkor Lisäksi peräkkäiskäytön rajoitukset Boxer, Fenix Johtaa helposti rikkojen lisääntymiseen, esim. leveälehtiset monivuotiset, tattaret, orvokki, tummarusokki Kuva: Anne Nissinen MTT Agrifood Research Finland
10 kierto 2 Sydänmätä perunalla. Kuva Asko Hannukkala lla ja perunalla rupi on erittäin todennäköinen ongelma tässä kierrossa: ph on korkea 7,4 ja maalaji on kevyt Ruton aikaistuminen, Peräkkäisen käytön rajoitukset rutto- ja seittiaineilla MopTopin lisääntyminen sekä Maasta leviävät sienitaudit, punamätä ja sydänmätä, voivat olla ongelma perunalla -ankeroiset? Pahkahomeriski: sekä porkkana että peruna ovat isäntäkasveja lla mustamätä Punamätä perunalla. Kuva Asko Hannukkala MTT Agrifood Research Finland
11 Kierto 2 parannettu Kevät vilja Lehtilaikku porkkanalla. Kuva: Risto Tahvonen Kevät vilja on lisätty kiertoon, jotta riviviljelykasveilla esiintyvä rikkakasviongelmia voitaisiin hallita paremmin on laitettu kiertoon ennen perunaa jääntiperunaongelman välttämiseksi Lehtilaikkutaudit porkkanalla: Cercospora ja Alternaria säilyvät isäntäkasvijätteessä maks. 2 vuotta Ovat isäntäkasvispesifisiä, eivät säily kierrossa, jos ei ole muita sarjakukkaisia viljelyssä Mutta mustamätä voi aiheuttaa myös laikkutautia, ja se säilyy maassa pitkään MTT Agrifood Research Finland
12 Lanttu Kierto 1 Vehnä Lanttu Seittimätä sokerijuurikkaalla. Kuva: Risto Tahvonen Kierto on monipuolinen Mutta kierrossa on juurikasankeroisen lisääntymisen riski, koska myös lanttu on isäntäkasvi Mahdollisia tarkkailtavia asioita: Jos korkea ph ja kevyt maalaji, rupi voi olla riski porkkanalla Jos lantulla on möhöjuuren oireita, kiertoa on pidennettävä Rhitzoctonia solani: esiintymistä on syytä seurata Aiheuttaa seittimätää juurikkaalla Rhizoctoniasolanilla on useita patotyyppejä, eikä tarkkaan tiedetä, mitkä kannat infektoivat mitäkin viljelykasveja MTT Agrifood Research Finland
13 Alakaari: Agaricomycotina Luokka: Cantharellales: Thanatephorus cucumeris(a.b. Frank) Donk Anamorfi: Rhizoctonia solani J.G. Kühn 13
14 Lanttu Kierto 1 Vehnä Lanttu Phoma-mädän (Phomabetae) aiheuttamia oireita sokerijuurikkaan juuressa on pelto-olosuhteissa vaikea erottaa seittimädän oireista Phoma aiheuttaa lisäksi sokerijuurikkaalla lehtilaikkutautia, joka tunnetaan nimellä juurikkaan kehälaikku. Kuva oireesta löytyy linkistä: m/newsaug03.htm Phoma-mätä on helpommin hallittavissa viljelykierron avulla kuin seittimätä, koska se säilyy maassa lyhyemmän ajan (noin 2 v.) kuin Rhizoctonia MTT Agrifood Research Finland
15 Lanttu Kierto 2 Lanttu Pakasteherne Kaura Kierto on monipuolinen Jos perunalla käytetään Titusta, sen jälkeen saa viljellä vain viljaa, perunaa tai maissia. MTT Agrifood Research Finland
16 Peltopähkämön hallinta? Peltopähkämöä juurikaspellossa. Kuva: Anne Nissinen Kierrossa pitkään viljaa, ei riviviljelykasveja Ei kyntöä: mukulat eivät taimetu syvältä (enää 25 cm:stä), jos kynnetään tulee aina uusia mukuloita pintaan Sängen käsittely glyfosaatilla Riviviljelykasveilla käytettävät herbsidit eivät tehoa, mutta viljoillaf enoksihapot (MCPA, mekoproppi, diklorproppi, 2,4- D) tehoavat suhteellisen hyvin MTT Agrifood Research Finland
17 Saunakukan hallinta? Saunakukkaa porkkanapellossa. Kuva: Anne Nissinen Pääasiallisesti syysitoinen > ennen porkkanaa kevätviljoja kiertoon Helpointa torjua kevätviljoista Rypsillä Galera tehoaa saunakukkaan hyvin, mutta maa pitää ainakin kyntää Galeran käytön jälkeen, saattaa olla vaikutusta herkkiin kasveihin (esim. peruna, porkkana, palkokasvit) kyntämisen jälkeenkin Afalon on tehonnut paremmin saunakukkaan kuin Fenix Fenix lisäys parantaa Senkorin tehoa saunakukkaan MTT Agrifood Research Finland
Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?
Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Marja Turakainen, SjT Ankeroisseminaari 9.2.2011 SjT 2010 Ankeroisen sukupolvien määrä Suomessa 1627 1506 2010 Juurisato tn/ha Munia ja toukkia/100 g
SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen
SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa 15.-16.11.2016 Marja Turakainen ja Susanna Muurinen Ankeroisen elinkierto 1. Kysta, jossa munia 2. Infektoiva toukka (J2) 3. Juureen tunkeutunut toukka. Toukka imee
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi
Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi
Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos
Vuoroviljely näyttää voimansa Kalajoki 29.11.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Jatkuvan perunanviljelyn riesoja Kasvintuhoojat & kasvinvuorotus Leviämisominaisuudet: O = ei leviä, X = merkitys
Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693
Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä
TAMMIKUU SATOKAUSI SUOMESSA. Satovuosi: VIHANNES- HEDELMÄT JUUREKSET KAALIT LEHTI- VIHANNEKSET PALKOKASVIT SIPULIT MUUT VIHANNEKSET HEDELMÄT
MIKUU SATOKAUSI JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 MIKUU SATOKAUSI JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 SATOKAUSI LISKUU JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 TIKUU SATOKAUSI Rucola
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus
2013 TM Öljykasvit, kasvava osa tulevaisuuden proteiiniomavaraisuutta Suomessa Kevätrypsi on Suomen tärkein ristikukkainen proteiinikasvi. Se on viljelyvarma maamme lyhyessä kasvukaudessa aina keskiseen
Sokerijuurikkaan kasvinsuojeluaineet. Eng Landscape
Sokerijuurikkaan kasvinsuojeluaineet Select Plus heinämäisten rikkojen torjuntaan Kletodiimi 120g/l HRAC-luokka: A (ACCase estäjä) (samaa ryhmää kuin muutkin fopit ja diimit Kepasipuli, Porkkana, Rehujuurikas,
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
Kerääjä- ja aluskasvit
Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Toukokuussa 2009 kylvetty
Kasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari UUTTA- JA AJANKOHTAISTA KASVINSUOJELUSTA Hämeenlinna 23.2.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojeluongelmat jatkuvat! Laadun merkitys korostuu yhä enemmän Tulevana kesänä viljatiloilla
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu
Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla
CDQ SX Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla kaksi tehokasta tehoainetta tribenuroni-metyyli 222 g metsulfuroni-metyyli 111 g lehti- ja maavaikutteinen, tehoaa myös ruiskutuksen
Refine Super SX UUTUUS
Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan Joustava käsittelyajankohta Kevätkäytön jälkeen voi kylvää syysrapsia Täysin liukenevaa SX teknologiaa Soveltuu pohjavesialueille
Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle
Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle Kerääjäkasvipäivä Tuorla 15.1.2013 Hannu Känkänen Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus Transfarmin Kuminan viljelypäivät 26.1.2013 Riihimäki, 28.1.2013 Loimaa Toukokuussa 2009 kylvetty
Viljelykierron merkitys kasvinsuojelulle
Viljelykierron merkitys kasvinsuojelulle Anne Nissinen, Asko Hannukkala Luonnonvarakeskus MITÄ ON IPM? IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile Käytä torjuntakynnyksiä
Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla
Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla Herneen viljely-seminaari,seinäjoki 6.2.2019 Monipuolisuutta Viljelykiertoon- hanke Noora Laitila Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla Kokemuksia kasvukaudelta
Uutuus Refine Super SX
Uutuus Refine Super SX DuPont Crop Protection 2017 www.dupont.fi Anne-Maj Grimm Puh 040 5555 323 anne-maj.grimm@dupont.com Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan
Kuminan kasvinsuojelu
Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma
Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon
Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010
Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa
Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa 14.2.2013 Pertti Tamminen Rapsia ja vesiheinää 2010 Maatalouskauppojen taistelu markkinaosuuksista KESTÄVÄÄ VESIHEINÄÄ... RESISTENSSIRISKI... Maatalouskauppojen
Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja
Hunajakukkaa ja valkomesikkää Ammattiopisto Livian pellolla 26.7.2017 Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja Terhi Suojala-Ahlfors, Pirjo Kivijärvi, Asko Hannukkala
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla
Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla Buctril toimintatapa Tehoaine: Bromoksiniili 225 g/l Lehtivaikutteinen Estää rikkakasvien soluhengitystä ja yhteyttämistä (HRAC 3-ryhmä, nitriilit) Nestemäinen,
Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu
Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu Pentti Ruuttunen & Erja Huusela-veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari
18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016
SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos
Ajankohtaista kasvinsuojelusta
Ajankohtaista kasvinsuojelusta Porvoo 9.3.2011 petri.lintukangas@berner.fi Berner Kasvinsuojelu palveluksessasi Käytännön Maamies 13/2010 ennuste 2010 2011 379 % kasvuprosentti Kasvinsuojeluaineiden
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p
Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Suuri jyvä = paljon tärkkelystä = paljon: - energiaa rehuviljassa - jauhoa leipäviljassa - saantoa mallasohrassa kuori valkuainen
Viljan kasvinsuojelu 2013
Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest
Resistenssiriskin hallinta rikkatorjunnassa
Resistenssiriskin hallinta rikkatorjunnassa Aki Niemelä Hankkija-risteily 14.3.2019 Kasvuohjelma-seminaari Insert Agriculture Risk Classification Division of DowDuPont Torjunta-ainekestävyys Mitä? Evoluutioprosessi
Viljely ilman glyfosaattia
Viljely ilman glyfosaattia Glyfosaatin ympäristökuormituksen vähentäminen hankeseminaari Ruissalo 1.9.2016 Heikki Jalli Luke Kasvinterveys heikki.jalli@luke.fi Glyfosaatilla torjutaan ensisijaisesti juolavehnää
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn
SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi
Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierto / vuoroviljely Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu
VILMA hankkeen työpaja Vihti,
Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa
TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012
TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden
Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi
Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie 185 95520 Tornio www.elomestari.fi Viljelykierto / vuoroviljely Maanviljelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu
Hamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
Viljelykierron vaikutukset rikkakasvipaineeseen ja kasvitautien esiintymiseen. JUNO-hanke, Viljelykiertokoulutus
Viljelykierron vaikutukset rikkakasvipaineeseen ja kasvitautien esiintymiseen JUNO-hanke, Viljelykiertokoulutus Säkylä 31.1.2016 Kaarina 1.2.2016 Viljelykierto ja kasvinsuojelu - Kasvinsuojelun tarve pienenee
Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos
Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka
Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi
Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun 2019 Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi Sisältö Mitä tulee huomioida vuoden 2019 suunnittelussa? Miten varautua vuoden 2020 muutoksiin?
Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon
Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,
Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle
Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius
Viljelykierron vaikutus talouteesi Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke 16.11. 2016 Juha Helenius 29.11.2016 Viljelyn monipuolistaminen Eduksi muuttuvissa tuotanto-olosuhteissa Ilmastonmuutos
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys
Mustang Forte/ (5)
Mustang Forte/7.12.2011 1 (5) MUSTANG FORTE Rikkakasvien torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Tehoaineet: florasulaami 5g/l 2,4-D 180 g/l aminopyralidi 10 g/l Valmistetyyppi: SE Haitallinen Ympäristölle
Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?
1 Kasvinvuorotus Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt? Yhden/saman tyyppisten kasvilajien suuri valta-asema ylipäätään lisää riskejä -> yhteen laariin tuottaminen ei ole muuttuvissa tuotanto-oloissa järkevää
Kasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013
1 Kasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013 Evijärven peruna Viking Grace13.11. 2013 Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Perunarutto
Reijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
Centium 36 CS/28.1.2015 1 (4)
Centium 36 CS/28.1.2015 1 (4) Centium 36 CS Rikkakasvien torjuntaan Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille. Kan ge skadliga långtidseffekter på vattenlevande organismer. Säilytä lasten
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita
Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua 6.11.2013
Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua 6.11.2013 Asko Hannukkala Erikoistutkija/Yliopistonlehtori MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Kuvat: Asko
Kasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti
Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa
Kuminan kasvinsuojelua
Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen
Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?
Suomen maatalous vihertyy Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 VIHERRYTTÄMISTUKI Tavoitteena tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia viljelykäytäntöjä
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa
SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet
IPM-kokemuksia kesältä 2010
IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
Uudenmaan pellot vihreiksi
Uudenmaan pellot vihreiksi RaHa hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 Hannu Känkänen Uusimaa on viljamaa 85 % on viljatiloja 15 % kotieläintiloja Kuva: MTT, Tapio Tuomela Kuva: MTT, Albumi Viljaa ¾ viljellystä
Myyntipäällyksen teksti
Ariane S/ 21.11.2011 1 (3) ARIANE S Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Tehoaineet MCPA 200 g/l fluroksipyyri 40 g/l klopyralidi 20 g/l Ärsyttävä Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi: EW
Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu
Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi 18.1.2019 Joensuu Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Markkinatilanne Luomu Puhdaskaura: Kinnusen Mylly Uusi mylly käynnistymässä keväällä
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
Ruis ja vehnä luomussa
Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin
ÖLJYKASVIEN TUOTANTO
20.2.2017 ÖLJYKASVIEN OIKEILLA PANOKSILLA LISÄÄ Rypsin KANNATTAVUUTTA viljely kannattaa! TUOTANTO 1.Rypsin tuet ovat edelleen hyvät Joensuu 25.1.2016? Asko Seppänen Viljelijän Berner asko.seppanen@berner.fi
Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy
Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012
Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä
Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin
Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin 26.-28.6.2018 Pirkanmaan Ymppi-hanke järjesti kesäkuussa kahden päivän opintomatkan Ruotsiin. Opintomatkalle osallistui 19 henkilöä. Opintomatkalla vietettiin yksi päivä
Mirador 250 SC / (5)
Mirador 250 SC / 11.11.2010 1 (5) Mirador 250 SC Kasvitautien torjuntaan Tehoaine: atsoksistrobiini 250 g/l Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi: SC Käyttötarkoitus: Härmän ja ruostetautien torjuntaan
Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja
Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja Voitelua viljelykiertoon öljykasveilla Lisää tuottoa rypsillä, rapsilla ja pellavalla 14.2.2013 Somero 13.3.2013 Lahti Marjo Keskitalo
Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa
Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.
Juurikasankeroistutkimus Skandinaviassa
Juurikasankeroistutkimus Skandinaviassa Ankeroisseminaari 2011-02-09 Åsa Olsson, NBR 1. Juurikasankeroinen Heterodera schachtii 2. Viljelymenetelmien vaikutus maavaikkuteisten patogeenien ja juurikasankeroisten
Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna
Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.01.2018 Luonnonvarakeskus Pahkahometta voi esiintyä miltei kaikilla kaksisirkkaisilla kasvilajeilla Pahkahome on yksi moniisäntäisimpiä
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista
Päivitykset Kasvinsuojeluaineet 2010 luetteloon
1(10) Päivitykset Kasvinsuojeluaineet 2010 luetteloon Päivitetty 28.6.2011 V. 2010-2011 hyväksytyt uudet valmisteet Maatilan A-Sulfuroni * 3123 amidosulfuroni 750 g/kg Rikkakasvien torjuntaan syys- ja
Käytön rajoitukset: Varoaika: Nurmet 7 vrk. Mansikalla käsittely on sallittu vasta sadonkorjuun jälkeen.
Maaatilan Klopyralidi SG/ 19.1.2015 1(2) MAATILAN KLOPYRALIDI SG Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Säilytä lasten ulottumattomissa. Förvaras oåtkomligt för barn. Noudata käyttöohjeita ihmisen
Valkuaiskasvien kasvinsuojeluhaasteet
Valkuaiskasvien kasvinsuojeluhaasteet Erja Huusela-Veistola & Asko Hannukkala MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kasvintuhoojariskit valkuaiskasveilla
Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
Käytön rajoitukset: Varoaika: Nurmet 7 vrk. Mansikalla käsittely on sallittu vasta sadonkorjuun jälkeen.
Matrigon72 SG/ 3.5.2011 1(2) MATRIGON 72 SG Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjuntaan Tehoaine: klopyralidi 720 g/kg Valmistetyyppi: SG Käyttötarkoitus: Leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan sokeri-,
Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
Öljykasveilla on kysyntää. Kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio-konserni
Öljykasveilla on kysyntää Kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisio-konserni 20.1.2010 Esityksen sisältö 1. Valkuaistilanne EU-tasolla 2. Vaihtoehdot suomalaiseen valkuaiskasvituotantoon 3. Tilanne Suomessa
Solutions for the Growing World VILJAN, RYPSIN, RAPSIN JA NURMEN KASVINSUOJELUAINEET
Solutions for the Growing World VILJAN, RYPSIN, RAPSIN JA NURMEN KASVINSUOJELUAINEET Dow AgroSciences Suomessa Dow AgroSciences aloitti toimintansa vuonna 1897 perustetun Dow Chemical Companyn maatalousalan
KUMINAN KASVINSUOJELU 2018
KUMINAN KASVINSUOJELU 2018 Lepaa 24.3.2018 Asmo Saarinen Viljelijän Berner KASVINSUOJELU KUMINAN PERUSTAMISVUONNA KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN TULEVIEN SATOVUOSIEN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
VILJAN, RYPSIN, RAPSIN JA NURMEN KASVINSUOJELUAINEET. Solutions for the Growing World
VILJAN, RYPSIN, RAPSIN JA NURMEN KASVINSUOJELUAINEET Solutions for the Growing World Dow AgroSciences Suomessa Dow AgroSciences aloitti toimintansa vuonna 1897 perustetun Dow Chemical Companyn maatalousalan
Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä
Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Tilakierroksen
MAATILAN STROBI AM. Kasvitautien torjuntaan. Ympäristölle vaarallinen. Tehoaine: atsoksistrobiini 250 g/l. Valmistetyyppi: SC
Maatilan Strobi AM/12.2.2013 1 (5) MAATILAN STROBI AM Myyntipäällyksen teksti Kasvitautien torjuntaan Tehoaine: atsoksistrobiini 250 g/l Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi: SC Käyttötarkoitus: Härmän
Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla
Nordic Countries Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla 7.2. 2012 Joensuu Janne Laine, Bayer CropScience. Puh. 040-5179365. sähköposti:janne.laine@bayer.com Gratil nurmilla Nurmien rikkatorjunnan lähtökohtia
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. heinäkuuta 2015 (O. en) 10936/15 ADD 1 AGI 400 STATIS 63 DELACT 95 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 13. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta