Petri Lintukangas Markkinariskien hallinta-hanke

Petri Lintukangas Markkinariskien hallinta-hanke

KANSANÄLSEN KAUPAN PELSÄÄNTÖJÄ Kysyntä ja tarjonta säätelevät kansainvälisiä vilja- ja öljykasvimarkkinoita. Ne kohtaavat toisensa aidoimmillaan avoimesti ja säännellysti toimivissa viljapörsseissä. Maatalouspolitiikan vaikutus merkittävästi vähentynyt ja maailmanmarkkinahinnat ohjaavat nykyisin pitkälti myös EU-maiden sisäistä viljan hinnoittelua Maailmanmarkkinahintojen muutokset voivat olla rajuja etenkin, kun varastot ovat pienet ja viljan tarjonnassa/kysynnässä tapahtuu merkittäviä muutoksia.

EU:N LJA- JA ÖLJYKASMARKKNAT Euroopan tärkein viljapörssi on Pariisissa toimiva Matifviljapörssi, jossa noteerataan eurooppalaista vehnää ja rapsia. iljamarkkinoiden pitäisi nykyisessä tilanteessa ohjata tuotantopäätöksiä. Tuotantoa koskevat päätökset joudutaan kuitenkin tekemään epävarmassa tilanteessa, sillä tulevasta markkinatilanteesta ei viljelypäätöksiä tehtäessä ole kellään varmaa tietoa. Tällöin on turvauduttava erilaisiin markkina-analyyseihin ja viljapörssien futuurihintoihin tai sitten viljelijän omaan harkintaan.

iljan kuukausihinnat Suomessa vuosina 2005-2016 EUR/t iljan kuukausihinnat Suomessa vuosina 2005-2016 300 290 280 270 260 250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 X X Mallasohra Ruis ehnä Rehuohra Kaura X X X X X X X X Lähde: Luke, Hintatilastot. iljelijöille tilitetty perushinta sisältäen kuljetuksen ensimmäiseen vastaanottopisteeseen. Perushinnasta on vähennetty viljelijöiltä perityt välityspalkkiot ja muut maksut (esim. jaostopalkkiot). Alv 0 %. ehnän hinta sisältää leipävehnän, rehuvehnän, erittelemättömän vehnän (= ei tietoakäyttötarkoituksesta) sekä muuhun käyttöön menevän vehnän. X X X X X X X X X X X X 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 18.2.2017 X X

Rypsin ja rapsin kuukausihinnat Suomessa vuosina 2005-2016 EUR/t 500 480 460 440 420 400 380 360 340 320 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Rypsin ja rapsin kuukausihinnat Suomessa vuosina 2005-2016 18.2.2017 X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Luke, Hintatilastot.

ARGUMENTT LJAN ENNLLE ienti hillitsee ylitarjontaa kotimarkkinoilla ja parantaa pitkällä aikavälillä kotimaista hintatasoa suhteessa Eurooppaan ja maailmanmarkkinoihin. Erityisesti alueiden, jotka lähellä vientisatamia, tuottajien kannattaa erikoistua viljelykasveihin, joilla kysyntää vientimarkkinoilla (EU ja kolmannet maat). ienti erityisen tärkeää Suomen viljanviljelyn kannalta, sillä viennin kautta voidaan tasapainottaa tasetta ja ylläpitää viljelyä tässä laajuudessa. Suomen vuosittainen vientitarve on noin 20 30 % sadosta. ientiin Siemeneksi Rehuteollisuuteen Elintarvike, alkoholi ym. Rehuksi suoraan tiloille

LJAN ENTKANAAT iljakauppa (Avena, Hankkija, K-Maatalous, Raisio) iljelijäomisteiset vientiyhtiöt (PolarOats, SGC, Agroy, ym.) Oma-aloitteisesti (esim. rekoilla iroon)

LJELJÖDEN STOUTUMNEN ENTN Olisitteko nyt valmis sopimaan toimituksesta seuraavalla satokaudella 2017/18 tapahtuvaan vientilaivaukseen? Kyllä En osaa sanoa Ei 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kaikki (N=576) 20 10 70 SUURALUE: Etelä-Suomi (N=101) 27 12 61 Lounais-Suomi (N=189) 31 14 54 tä-suomi (N=136) 8 6 85 Pohjanmaa (N=81) 11 6 83 Pohjois-Suomi (N=69) 14 12 74 LJELEE: Kaura (N=331) 29 11 60 ehnä (N=164) 41 12 47 Mallasohra (N=58) 53 19 28 Muu ohra (N=244) 21 9 70 Ruis (N=49) 57 11 33 Rypsi ja rapsi (N=41) 47 27 26

Suurimmat kaurantuottajat EU:ssa thousand tons 319 346 304 376 339 374 382 344 401 432 444 399 613 627 559 666 598 627 628 627 566 533 392 683 649 781 810 685 692 731 745 768 757 820 799 816 852 344 1190 1220 1025 1119 958 1116 1043 1073 1196 1039 980 1029 964 1517 1382 1468 1459 1416 1600 1500 1400 1300 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Puola Espanja Suomi so-britannia Ruotsi Saksa Ranska Romania Lähde: Eurostat

Suurimmat kauran viejämaat EU:ssa Lähde: Eurostat, 2016 on ennuste -X kuukausien perusteella.

Sato/määräriski - Riski suuri, kun yksipuolinen viljelykierto (kasvitaudit, maan tiivistyminen, tietyn hetken sää) viljelyn monipuolistaminen Laaturiski - Leipävilja, rehuvilja,? Sääriski Hintariski - Maailma, EU, kotimaa iljelyn riskit Tuotantopanosriski Maatilan riskit Poliittinen riski Logistiikkariski aluuttariski Riskienhallinan keinot Riskin välttäminen Riskin pienentäminen Riskin siirtäminen Riskin pitäminen omalla vastuulla Riskin vakuuttaminen

MARKKNARSKT HALLNTAAN Tunne tuotantokustannukset iljely- ja myyntipäätöksen perustana Tavoitehinnan asettaminen ( /tn) Tuotantokustannusten pohjalta viljelykasvin sadolle tavoitehinta, joka markkinoilta pitäisi saada muiden tulojen lisäksi. iljelyn ja sadon myynnin suunnittelu Ennakoi ja pienennä viljelyriskejä mm. viljelykasvivalikoimalla, viljelykierrolla, viljelytekniikalla Huolehdi maan kasvukunnosta ja viljelykierrosta Milloin ja millaisissa erissä myydään ja miten huomioidaan markkinatilanteet Hyödynnä erilaisia sopimuksia Seuraa markkinoita ja kehitä markkinaosaamista Ennakoi kehitystä ja korjaa ennusteita, kun uutta tietoa. Käytä useita tietolähteitä, joiden avulla muodosta oma arvio markkinoista. Opi myös omista ja muiden virheistä.

Mikä on satovaatimus markkinahinnalla? KEÄT- EHNÄ, leipä KEÄT- EHNÄ, rehu REHU- OHRA MALLAS- OHRA SUURMO- KAURA uosi 2017 REHU- KAURA Sadon määrä kg/ha 3780 3780 3530 3850 3380 3380 Sadosta saatava hinta euroa/tn 160 132 120 150 150 130 Satotuotot 605 499 424 578 507 439 Tuet yhteensä* 485 485 485 485 485 485 Tuotot yhteensä 1090 984 909 1063 992 924 Muuttuvat kustannukset Kylvöt 68 68 59 67 53 53 Lannoitukset 161 138 104 104 138 92 Kasvinsuojelu 41 41 39 48 41 28 Muut muuttuvat kustannukset 149 149 129 142 148 148 Muuttuvat kustannukset yhteensä 419 396 331 361 380 321 Muuttuvat kustannukset tonnia kohti 111 105 94 94 112 95 Katetuotto A 671 588 578 702 612 603 Työkustannus 174 174 152 166 174 160 Katetuotto B 497 414 426 536 438 443 Kone-, rakennus- ja yleiskustannus 357 357 357 357 357 357 Pellon ja salaojituksen kustannus 377 377 377 377 377 377 Työ- ja kiinteät kustannukset yhteensä 908 908 886 900 908 894 Nettovoitto -237-320 -308-199 -296-291 Satovaatimus kg/ha markkinahinnalla 5263 6205 6100 5173 5353 5615

MTÄ LJELLÄ ENS SATOKAUDELLA? Kauralla kasvava kysyntä koti- ja vientimarkkinoilla. Kaura-alaa voidaan lisätä. Kauran laatu pidettävä hyvänä. Lisätään öljykasvien viljelyalaa. Lisätään valkuaiskasvien viljelyalaa kysynnän mukaan. Tuotetaan rehuviljaa, kun osoite tiedossa. Lisätään rukiin tuotantoa. Hyvänlaatuiselle myllyvehnälle löytyvät markkinat

MARKKNONTSUUNNTELMA 2017/18 1. Tunnista oman tilasi kannalta mahdolliset viljelykasvit, lajikkeet sekä markkinointi- ja sopimusvaihtoehdot. 2. Markkinahorisontin määrittäminen ja strategiavaihtoehdot satovuoden aikana. Ennen satoa (huomio määrä- ja laaturiski, kuinka aikaisin olen valmis myymään) Sadonkorjuun aikana (varastokapasiteetti) Sadonkorjuun jälkeen (kuinka myöhään uskallan aloittaa myynnin) 3. Tuotantomäärien määrittäminen ja jakaminen markkinoitaviin yksiköihin. Määrittele realistinen hintatavoite suhteessa markkinatilanteeseen jokaiselle erälle. Aseta kynnysarvot. Huomioi varastokapasiteetti Laadi selkeä suunnitelma ja aikataulu, jonka mukaan toimit.

KYSYMYKSET... petri@lintukangas.fi