PESTICIDELIFE Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljoilla

Transkriptio

1 PESTICIDELIFE Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljoilla Sanni Junnila, Pauliina Laitinen Väliseminaari LIFE08 ENV/FIN/ PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea. Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa, Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallinen toimintaohjelma (NAP) PesticideLife 3 aluetta, 9 maatilaa -viljanviljely -ympäristö- ja terveysriskien vähentäminen -vähentää riippuvuutta ks-aineiden käytöstä -siirtyminen integroituun kasvinsuojeluun -IPM testaus yhteistyössä viljelijöiden kanssa Toimijat: MTT, NSL, Tukes Sidosryhmät: KSS, Raisio, Berner 1

2 PesticideLife Demonstraatiotilat tiedon tuottajina Tiedonvaihto Verkostoituminen Neuvonta Jatkuva oppiminen MITÄ ON IPM IPM:n YLEISET PERIAATTEET käyttöön kasvintuotannossa 2014 alkaen: Ennaltaehkäisevät keinot: viljelykierto, siemen, lannoitus Tarpeenmukaisuus: tarkkailu, ennusteet, kynnysarvot, neuvonta Mahd. muut kuin kemialliset menetelmät: biologiset, mekaaniset Kasvinsuojeluaineet: ainevalinta, annos, kasvinsuojeluaineresistenssin estäminen Torjuntatehon seuranta: kirjanpito 2

3 IPM yleiset periaatteet Suunnittele, estä ja ehkäise Tarkkaile Käytä torjuntakynnyksiä Viljelijän oikeudet: tieto koulutus neuvonta välineet Laati Irene Vänninen, MTT Dokumentoi arvioi onnistumisesi ja opi Ehkäise resistenssin syntyminen Paikallisiin olosuhteisiin sovitettu IPM Minimoi kasvinsuojeluaineiden käyttö vain välttämättömimpään Harkitse eikemiallisia torjuntakeinoja Täsmätorju ja minimoi sivuvaikutukset (levitysmenetelmät) MIKSI IPM TARVITAAN Yksipuolinen viljelykasvivalikoima useimmilla maatiloilla Yksipuolinen, vähenevä kasvinsuojeluainevalikoima > sama vaikutustapa (MoA) resistenssiriski suuri Ilmastonmuutos lisää kasvintuhoojia kasvinsuojelun tarvetta Arvaamattomuus ja epävarmuus sadon hinnoittelussa Rutiinikäsittelyistä todettuun tarpeenmukaisuuteen Päätöksenteon apuvälineet selville ja käyttöön 3

4 TARPEENMUKAINEN TORJUNTA hankkeen viljatiloilla Kasvintuhoojien tarkkailu kirvat, tähkäsääsket: kelta-ansat ja laskenta rikkakasvit ja kasvitaudit: havainnot kolmesti Kynnysarvot ja ennustemallit, jos on kirvat, tähkäsääsket, kasvitaudit Käsittelemättömät havaintoruudut Seuranta: teho, sato, sadon laatu, sadon hinnoitteluanalyysi 2011 TULOKSIA 2010, ) Kasvinsuojeluaineresistenssin ennaltaehkäisy % käytetyistä herbisideistä sulfonyyliureoita > kestävä pihatähtimö tulisi torjutuksi 3/25 lohkolla (6/26, 2011) 2) Hektinen kasvurytmi haaste tarkkailulle, lyhyt reagointiaika> havainnoija = päätöksentekijä 3) Kynnysarvoja kehitettävä taloudelliset kynnysarvot? luotettavuus, helppokäyttöisyys 4/14 fungisidiruiskutuksessa kynnysarvo ylittyi 2010, kuitenkin 12/14 ruiskutuksesta oli kannattavia /26 ruiskutusta 4) Viljelykierrossa parantamisen varaa, 1/3 sama kasvi 5) Torjunnan oikea-aikaisuus: aine- ja annosvalinta 6) Uusi kasvitautiennuste ohralle ja vehnälle käyttöön 2012 (?) 4

5 HANKKEESSA TULOSSA Mitä kuluttajalle viestitään integroidusta kasvinsuojelusta? IPM:n vaikutukset PELLOLTA PÖYTÄÄN IPM:n näkyminen myös lopputuotteissa? Ympäristön huomioiminen kasvinsuojelussa Kasvinsuojeluaineiden käyttö kartalle Parhaat käytännöt alueittain ja kasvilajeittain TULOSSA Opitaan yhdessä! Kasvinsuojeluaineet ja ympäristöriskit Tule mukaan kokeilemaan IPM käytäntöjä PELLOLTA PÖYTÄÄN omalla tilallasi kasvukausina 2012 ja/tai LCA elinkaarianalyysi ruokaketjussa Lisätietoja: CSR tuoteturvallisuusnäkökulma Pauliina Laitinen Sanni Junnila Tilastoasetus EC 1185/2009, TIKE ks-aineiden käytön pilottiaineisto hankkeen käyttöön (1000 tilaa) Mallinnusta GIS osaamista hyödyntäen demonstraatiotilat>alueet>suomi USEtox, KCLECO, SimaPro jne KIITOS 5