Kaupunginhallitus 388 01.11.2016 Kaupunginhallitus 401 14.11.2016 Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 7995/02.02.00/2016 KH 01.11.2016 388 Talousarvion laadintaa ohjaa kuntalain (410/2015) 110, jonka mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalen te ri vuo dek si talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja vel voit teet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Ta lous ar vio vuo si on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kun ta stra tegiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suun ni tel mas sa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoit teet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvis ta mis ta seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee ta lous suun ni tel mas sa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona ka tetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät mää rä rahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tu lo ar vio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suun ni telmas sa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 mo men tis sa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kun tayh ty miin. Talousarvion valmistelun lähtökohdat tuleville vuosille ovat viime vuosien ta paan kireät. Bruttokansantuote on kääntynyt kolmen taantumavuoden jälkeen hie noiseen kasvuun, mutta kasvu jää tulevina vuosina n. 1 %:n tuntumaan, mikä merkit see verotulokehityksen heikon kehityksen jatkumista. Samanaikaisesti työt tömyys on noussut viime vuosina voimakkaasti ja väestömäärän kasvu ja väes tön ikääntyminen lisäävät paineita palvelutarpeen kasvun kautta. Kil pai lu ky ky so pimuk sen myötä kuntien verotulot ja valtionosuudet supistuvat, toisaalta työ voima kus tan nuk set alenevat. Sopimuksen vaikutus kuntatalouteen on kui ten kin lyhyellä aikavälillä kuntatalouden rahoitusasemaa heikentävä. Kaupungin ta louden näkökulmasta haasteita kasvattaa mittava toimitilaohjelma, joka nä kyy toisaalta kaupungin lainakannan kasvuna, toisaalta käyttötalouden me nois sa ja poistotason nousuna.
Talousarvion laadintaa ohjaa kaupungin strategiaan sisältyvä talousstrategia, joka perustuu kolmelle pilarille: - Tilikauden tuloksen tulee olla positiivinen - Velalla on katto - Veropäätökset valtuustokaudeksi Vuoden 2016 tilikauden tuloksen ennustetaan jäävän kokonaisuutena lievästi alijää mäi sek si. Kaupungin vuoden 2015 taseen kumulatiiviset ylijäämät ovat 26,2 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvio perustuu edelleen poikkeuksellisen matalana jatkuvan kus tan nus ke hi tyk sen johdosta vuoden 2016 talousarvioon. Vuoden 2016 pohjaa on korjattu teknisillä muutoksilla. Kilpailukykysopimuksen automaattisesti tu levat säästöt, työnantajamaksujen alentuminen sekä lomarahaa koskeva leikkaus on huomioitu tulosaluekohtaisissa talousarvioissa. Kilpailukykysopimuksen mukai nen työajanpidennys realisoituu säästöksi asteittain. Lisäksi kunta-alan elä keuu dis tuk seen kytkeytyvä eläkemaksujen alentuminen on huomioitu tu los alueiden toimintamenoissa. Kysynnän tai pakottavan lainsäädännön muutoksista on laadittu erilliset muu tospa ke tit. Siun soten kehyksestä päättää kuntien yhteinen omistajaohjaus. Kehyksen lähtö koh ta na on ollut kuntien taloudelliseen kantokykyyn perustuva 1,2 %:n kasvu, jon ka lisäksi on huomioitu kilpailukykysopimuksen automaattisesti tulevat toimin ta me no jen säästöt sekä työajanpidennyksen säästö osittain. Lisäksi ke hykses sä on huomioitu vuoteen 2016 kohdistuvien kertaluontoisten erien vaikutus se kä perustoimeentulotuen maksatuksen siirtyminen Kelan hoidettavaksi. Kuntien yhteisen omistajaohjauksen mukaan Siun soten palvelujen kustannusten muu tos vuoden 2016 ennusteeseen nähden on -0,7 %. Kaupungin maksuosuus Siun soten menoista määräytyy kuntayhtymän perussopimuksessa sovittujen pe ri aat tei den mukaisesti. Kunnallisveroprosentteja korotettiin vuodelle 2014. Veroperusteisiin ei esitetä muu tok sia vuodelle 2017. Asiakasmaksuja voidaan korottaa, mikäli maksujen raken tee seen on tarpeen tehdä muutoksia tai maksut eivät muilta osin vastaa kustan nus ta son muutoksia. Talousarvio on valmisteltu huomioiden 1.1.2017 voimaantuleva or ga ni saa tio raken ne. Uusi Joensuu rakentuu kolmelle toimialalle, jotka ovat elinvoima, hy vinvoin ti ja kaupunkiympäristö. Kaupungin toimitilojen investointiohjelma on mittava. Heikosta tilikauden tulok ses ta johtuen investointeja ei pystytä rahoittamaan tulorahoituksella. Vel kamää rän hillitsemiseksi joitakin investointikohteita toteutetaan jatkossakin kiinteis tö leasing -rahoituksella ja mahdollisesti muillakin vaihtoehtoisilla tavoilla. Uu sis ta keinoista huolimatta strategiassa asetettu velkakatto (40 % verojen ja val tion osuuk sien summasta) ylittyy.
Vuoden 2017 talousarvio on 1,2 milj. euroa ylijäämäinen. Ulkoisen tuloksen vuo sika te pro sent ti 0n 104 %. Toimintakatteen muutos muutettuun talousarvioon näh den on -1,9 %. Heikon tulorahoituksen johdosta kaupungin velkaantuminen jat kuu. Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 sekä toimielinten päätökset oheisena. Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 sekä toimielinten päätökset jaetaan myös erillisenä liitteenä kaupunginhallituksen jäsenille. Valmistelija: tilaajajohtaja (SH) Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää suorittaa vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman 1. käsittelyn kuulemalla tilaajajohtajia, keskusten ja liikelaitoksen johtoa ja pe reh tymäl lä kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Käsittelyn aluksi kaupunginjohtaja Kari Karjalainen esitteli talousarvion laadinnan lähtökohtia, toimintaympäristössä näkyvissä olevia muutoksia, uuden Joensuun organisaatiota ja sen toimintamallia, kuntatalouden muutoksia, kilpailukykysopimuksen vaikutuksia, talouden muutoksia, toimialakohtaisia linjauksia, keskeisiä investointeja,vuoden 2017 tuloksen muodostumista ja tuloslaskelmaa, peruskaupungin käyttömenojen ja -tulojen jakautumista ja keskeisiä tunnuslukuja. Anssi Törmälä saapui kokoukseen kaupunginjohtajan esittelyn aikana. Joensuun Vesi -liikelaitoksen johtaja Juha Lemmetyinen esitteli liikelaitoksen talousarvion perusteita vuodelle 2017 ja investointeja vuodelle 2017. Seuraavaksi esiteltiin talous- ja palveluarviot ja muutospaketit seuraavasti: - kaupunkiympäristön toimialan esitteli tekninen johtaja Anu Näätänen - hyvinvoinnin toimialan esitteli tilaajajohtaja Janna Puumalainen - elinvoiman toimialan esitteli tilaajajohtaja Janna Puumalainen - Siun soten maksuosuudet esitteli tilaajajohtaja Satu Huikuri - muut palvelut esitteli tilaajajohtaja Satu Huikuri Kokouksessa pidettiin tauko klo 11.45-12.30. Kaupunginhallitus jatkoi tauon jälkeen talousarvion käsittelyä. Päivi Ikonen poistui kokouksesta klo 12.50 ja palasi kokoukseen klo 14.03. Arto Pippuri ja Juha Mustonen poistuivat kokouksesta klo 13.35
Käsittelyn eri vaiheissa tehtiin seuraavat kysymykset, huomiot tai vastaavat, joihin vastaukset esitetään kaupunginhallituksen 2. käsittelyssä: - korjausvelan tarkastelu; kehitys, toimenpiteet - muutospakettien tarkempi avaaminen - digiloikka, POP -määrärahat, oppilaskohtaiset määrärahat - tukipalvelujen tarkentaminen - maakuntaliiton talousarvion perusteella tehdään tarkistus yleishallinnon budjettiin - lehti-ilmoitusten tarkastelu, ilmoituskulut - työllistämisen uudelleen organisointia avattava - Utran koulun omistuksen siirron selvittäminen - s. 47-48 esityksen tarkentaminen (elinvoiman toimiala) - s. 52 tarkennetaan selvitys talousarviomuutokseen edelliseen vuoteen verrattuna - lukioresurssit s. 55 - s. 57? - s. 58 talouden tasapainotus? - s. 60 taiteen perusopetus? - taajamien liikuntamahdollisuudet? Reijola? - Kummuntien kevyenliikenteenväylä? - Marjalan koulun aikataulu? - Karhunmäen koulun kalustamisen määrärahan riittävyys? - torilava lisätään talousarvioon/suunnitelmaan s. 93 KH 14.11.2016 401 1. käsittelyn jälkeen on valmisteltu muutokset ja täsmennykset aiemmin val mistel tuun talousarvioehdotukseen (liite). Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä muutokset ja täsmennykset vuoden 2017 talousarvioon ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelmaan ja ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman. Päätös: Päätettiin käsittelyjärjestyksenä yksimielisesti käydä ensin läpi edellisessä kokouksessa kirjatut kysymykset ja niihin liitteessä esitetyt vastaukset/muutokset kaupunginjohtajan esitykseen. Keskustelun aikana Anni Järvinen esitti, että s. 22 subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen esitetty säästö 500.000 euroa poistetaan. Aino Heikura kannatti Järvisen tekemää esitystä.
Puheenjohtajan esityksestä päätettiin suorittaa asiassa kättennostoäänestys siten, että ne jotka kannattavat kaupunginjohtajan päätösehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Anni Järvisen esitystä äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 JAA -ääntä (Törmälä, Bogdanoff, Huovinen, Kauppinen, Ikonen, Wihonen, Keskisalo, Heinonen, Räty ) ja 2 EI -ääntä (Järvinen, Heikura). Kaupunginhallitus päätti siten hyväksyä kaupunginjohtajan esityksen. Ville Tahvanainen poistui kokouksesta ja varajäsen Heino Räty saapui paikalle edellä esitetyn asian käsittelyn aikana. Keskustelun aikana hyväksyttiin yksimielisesti seuraavat Eila Heinosen esittämät seuraavat tekstilisäykset: - s. 12 kappaleeseen toimintaympäristön muutokset: "Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät 1.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän hoidettavaksi. Jatkossakin Joensuussa päätetään monista tehtävistä ja toimista, joilla on ratkaiseva merkitys asukkaiden hyvinvoinnille. Näitä ovat muun muassa varhaiskasvatus ja koulutus, liikunta- ja kulttuuripalvelut, kaavoitus, liikennejärjestelyt sekä monet muut kaupungin hoitamat tehtävät. Päätöksenteossa korostuukin kokonaisvaltainen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen asukkaiden arkiympäristössä, päätösten vaikuttavuuden arviointia tulee myös vahvistaa. Joensuussa tämä onnistuu eri hallinnonalojen yhteistyöllä ja ottamalla järjestöt ja asukkaat mukaan ratkaisujen löytämiseen. Muutoksen tekemisessä järjestöillä on iso merkitys ja ne ovat julkisen sektorin tärkeä kumppani. Näin kaupungin toiminta vaikuttaa merkittävästi kaupunkilaisten elämänlaatuun, osallisuuteen, työllisyyteen ja tuottavuuteen. Suunnitelmallinen ja aktiivinen hyvinvoinnin edistäminen hillitsee myös sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua." - s. 36: "Uusi konsernistrategia laaditaan elokuun loppuun 2017 mennessä. Strategia sisältää hyvinvointia, elinvoimaa ja kaupunkiympäristöä koskevat osiot, joissa määritetään osioiden uudet sisällöt, tavoitteet ja mittarit. Strategian laadinta perustuu huolelliseen taustatyöhön ja analyyseihin, jotka mahdollistavat myöhemmän tiedolla johtamisen. Strategiaa toteutetaan hyvinvointiohjelman, elinvoimaohjelman ja kaupunkiympäristöohjelman kautta. Ohjelmat konkretisoivat strategian tavoitteita ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia resursseja." Keskustelun aikana Päivi Ikonen esitti s. 53 liittyen perusopetuksen käyttötalouteen lisättäväksi 400.000 euroa käytettäväksi ensisijaisesti oppilaskohtaisen tarvikemäärärahan korottamiseksi koulutoimen kokonaisbudjetissa. Anni Järvinen ja Tuija Huovinen kannattivat Ikosen esitystä. Anssi Törmälä esitti s. 53 liittyen perusopetuksen käyttötalouteen lisättäväksi 100.000 euroa käytettäväksi ensisijaisesti oppilaskohtaisen tarvikemäärärahan korottamiseksi koulutoimen kokonaisbudjetissa. Markku Kauppinen kannatti Törmälän esitystä. Hyväksyttiin yksimielisesti puheenjohtajan esittämä seuraava äänestysjärjestys: Ensimmäiseksi otetaan äänestykseen pohjaehdotuksesta poikkeavan
suurimman määrärahan hyväksyminen tai hylkääminen. Sen jälkeen edetään määrärahojen suuruusjärjestyksessä kunnes esitetty määräraha tulee hyväksytyksi. Puheenjohtajan esityksestä päätettiin suorittaa asiassa ensin kättennostoäänestys siten, että ne jotka kannattavat Päivi Ikosen esitystä äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Ikosen esityksen hylkäämistä äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 JAA -ääntä (Ikonen, Huovinen, Järvinen, Wihonen ja Bogdanoff ) ja 6 EI -ääntä (Kauppinen, Törmälä, Heikura, Heinonen, Keskisalo ja Räty). Kaupunginhallitus päätti siten hylätä Ikosen esityksen. Puheenjohtajan esityksestä päätettiin seuraavaksi suorittaa asiassa kättennostoäänestys siten, että ne jotka kannattavat Anssi Törmälän esitystä äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Törmälän esityksen hylkäämistä äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 JAA -ääntä (kaikki kaupunginhallituksen jäsenet ) ja 0 EI -ääntä. Kaupunginhallitus päätti siten hyväksyä Anssi Törmälän esityksen, joka näin ollen tuli kaupunginhallituksen lopulliseksi päätökseksi. Hyväksyttiin yksimielisesti lukioille 100.000 euron lisäys. Hyväksyttiin yksimielisesti 5.000 euron lisäys nuorisopalvelujen avustuksiin. Hyväksyttiin yksimielisesti hyvinvoinnin järjestöavustusten lisäys 7.000 euroa. Hyväksyttiin yksimielisesti 35.000 euron lisäys yleishallinnon järjestöavustuksiin. s. 74 hyväksyttiin yksimielisesti lisäys toiminnallisten tavoitteiden toiseen kohtaan seuraavasti: Palvelupisteitämääriteltäessä huomioidaan ekopisteiden sijainti koko kaupungin alueella. Rantakylän ekopisteen toteuttamista kiirehditään. s. 21 kappaleesta 5 poistetaan sanat "myös henkilöstömenoihin". s. 98 lisätään ensimmäisen lauseen loppuun "... ja konserniohjeet." Hyväksyttiin yksimielisesti tekstilisäys: "Koulutuspalvelujen raportoinnin ja sisäisen budjetoinnin tavat selkeytetään." Merja Mäkisalo-Ropponen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo 15.37. Kaupunginhallitus hyväksyi siten kaupunginjohtajan päätösehdotuksen edellä selostetuin muutoksin. Talous- ja strategiayksikölle annettiin valtuudet tehdä muutokset ja teknisluonteiset korjaukset, jotka käsittelyn aikana tehdyistä päätöksistä aiheutuvat.