VIROLAHDEN KUNTA Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muutkset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P30712
I (I) Auranen Maria Sisällysluettel 1 Mikä n sallistumis- ja?... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavitteet... 2 4 Suunnittelun lähtökhdat... 4 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet... 4 4.2 Vimassa levat maakuntakaavat... 5 4.3 Maakuntakaava 2040... 8 4.4 Yleiskaava... 8 4.5 Asemakaavat... 13 4.6 Rakennusjärjestys... 13 4.7 Maanmistus ja hallinta... 13 5 Laadittavat selvitykset... 13 6 Arviitavat vaikutukset... 13 7 Osalliset... 14 8 Osallistumisen järjestäminen ja tiedttaminen... 15 9 Kaavituksen aikataulu... 15 10 Yhteystiedt... 16
1 (17) Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muutkset 1 Mikä n sallistumis- ja? 2 Suunnittelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma sallistumis- ja vurvaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arviinnista. Osallisilla n mahdllisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvttelun käynnistämistä sallistumis- ja n (OAS) riittävyydestä. Esitys n tehtävä ennen kuin kaavaehdtus n asetettu julkisesti nähtäville. Virlahden kunnassa sijaitsevalle Virjen kuntakeskuksen alueella ja välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle Virjki-Vaalimaan sayleiskaavan alueelle laaditaan sayleiskaavan muuts ja laajennus. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ( Maanmittauslaits 2014).
2 (17) 3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavitteet Suunnittelutyön tarkituksena n laatia Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan alueelle 7 kpl sayleiskaavan muutksia. Virjki-Vaalimaa sayleiskaava n hyväksytty Virlahden kunnassa 13.12.1999 ja vahvistettu Ympäristökeskuksessa 12.4.2001. Muutsalueet sijittuvat kaikki Virlahden kuntakeskuksen Virjen alueelle. Muutksilla muutetaan sayleiskaavaa vastaamaan alueella vimassa levien asemakaavjen sisältöä sekä mahdllistetaan alueella laadittavana levien asemakaavjen mukainen maankäyttö ja pyritään tiivistämään taajamarakennetta sekä tavitteellisesti purkamaan yhtä kiinteistöä kskevat sujelumerkinnät ja mahdllistamaan tällä alueella uudisrakentaminen. Virjen asemakaavan ajantasaistusta ei vitu kaikilta sin tteuttaa, kska kaava ei lisi llut yleiskaavan mukainen. Tästä jhtuen yleiskaavan muutstarpeita n Itätien ja nykyisen E18-tien välisellä alueella, Rantatien ja Opintien välisellä alueella ja Virjen alajuksun länsirannalla. Myös vanhan Virjen kulun käyttötarkitus tulee miettiä uudelleen. Kiinteistön mistaja n hakenut vanhalle kulukiinteistölle purkulupaa rakennuksen heikn kunnn takia. Kaava-alueet n numeritu kuvassa kaksi. Alla n esitetty tarkemmin tavitteet kullakin alueella: 1) Tarkastetaan yleiskaavaa vastaamaan asemakaavan sisältöä. Käyttötarkituksen muuts C-alueeksi. 2) Tarkastetaan yleiskaavaa vastaamaan asemakaavan sisältöä. Käyttötarkituksen muuts AK-alueeksi. 3) Tarkastetaan yleiskaavaa vastaamaan asemakaavan sisältöä. Käyttötarkituksen muuts C-alueeksi. 4) Tarkastetaan yleiskaavaa vastaamaan asemakaavan sisältöä. Käyttötarkituksen muuts AK-alueeksi. 5) Tarkastetaan yleiskaavaa vastaamaan asemakaavan sisältöä. Käyttötarkituksen muuts AK-alueeksi. Vanhan Virjen kulun purkamisen mahdllistaminen ja alueen käyttötarkituksen muuttaminen tarkitukseen spivaksi. 6) Killisen VL-alueen muuttaminen AP-alueeksi ja kevyenliikenteen yhteystarpeen pistaminen. Kaakkisen VL-alueen muuttaminen mt-alueeksi sekä kiinteistöjen velvittaminen tulvasujelun hitamiseen.
3 (17) Kuva 2. Suunnittelualueen rajaukset.
4 (17) 4 Suunnittelun lähtökhdat 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden tarkituksena n edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen tteutumista alueiden käyttöä kskevassa päätöksentessa. MRL:n 24 velvittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa n hulehdittava valtakunnallisten alueiden-käyttötavitteiden humin ttamisesta siten, että edistetään niiden tteuttamista. Tavitteet vat lunteeltaan yleisiä ja ne n ryhmitelty kuuteen asiakknaisuuteen (Valtineuvst 30.11.2000, päivitetty 1.3.2009), jista neljä kskee tätä yleiskaava-aluetta: 1) Timiva aluerakenne: Yleistavitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainista kehittämistä sekä elinkeinelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdllisimman hyvin lemassa levia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja lunnn vimavarjen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden miin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavitteet Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen eklgista, taludellista, ssiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa levia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat vat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdllisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautliikenteen tarve n mahdllisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä jukkliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainisina kknaisuuksina siten, että tukeudutaan lemassa leviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskustaalueita kehitetään mnipulisina palvelujen, asumisen, työpaikkjen ja vapaaajan alueina. Erityistavitteet: Maakuntakaavituksessa ja yleiskaavituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat timenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelulla n hulehdittava, että asunt ja työpaikkarakentamiseen n tarjlla riittävästi tnttimaata. Alueidenkäytössä n varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkstja varten sekä edistettävä verkstjen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua
5 (17) 3) Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat Yleistavitteet: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan lunteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään lunnn virkistyskäyttöä sekä lunt- ja kulttuurimatkailua parantamalla mninaiskäytön edellytyksiä. 4) Timivat yhteysverkstt ja energiahult Yleistavitteet: Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö svitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kurmittavien liikennemutjen käyttöedellytyksiä. Erityistä humita kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Erityistavitteet: Alueidenkäytössä n turvattava lemassa levien valtakunnallisesti merkittävien ratjen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdllisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentasemien sekä rajanylityspaikkjen kehittämismahdllisuudet. Alueidenkäytön suunnittelussa n säilytettävä mahdllisuudet tteuttaa mttriväylä välillä Helsinki Vaalimaa. 4.2 Vimassa levat maakuntakaavat Kymenlaaksssa n neljä vimassa levaa vaihemaakuntakaavaa. Taajamat ja niiden ympäristö vaihemaakuntakaava n vahvistettu 25.2.2008 ja 18.1.2010. Maaseutu ja lunt -maakuntakaavan keskeisiä asiakknaisuuksia vat alue- ja yhdyskuntarakenne erityisesti taajamien ulkpulisen asumis-, tutant- työssäkäyntija palvelutimintjen kannalta, yhteysverkn kehittämistarpeet, kulttuuri- ja lunnnperintöarvjen edellyttämät kaavaratkaisut, lunnnvarjen käytön hjaus, virkistys-, lma-asutus- ja matkailurakenne sekä pulustusvimien aluetarpeiden vaatimat kaavaratkaisut. Maakuntakaavassa n esitetty lisäksi muutksia 28.5.2008 ja 18.1.2010 vahvistettuun taajamia ja niiden ympäristöjä kskevaan maakuntakaavaan. Maakuntavaltuust hyväksyi kaavan 8.6.2009. Ympäristöministeriö n vahvistanut kaavan 14.12.2010. Kymenlaaksn maakunnalle n myös laadittu vaihemaakuntakaava jka kuvaa energiahulln kknaisuutta. Energiakaava n hyväksytty maakuntavaltuustssa 11.6.2012. Ympäristöministeriö n vahvistanut kaavan 10.4.2014. Maakuntahallitus n 14.5.2012 päättänyt laatia vaihemaakuntakaavan aiheesta Kauppa ja merialue. Maakuntakaavassa käsitellään ensisijaisesti Kymenlaaksn kauppaan sekä meri- ja rannikkaluesuunniteluun liittyviä aihealueita. Kymenlaaksn maakuntavaltuust n hyväksynyt Kauppa ja merialuekaavan 16.12.2013 ja kaava n vahvistettu ympäristöministeriössä 26.11.2014.
6 (17) Kuva 3. Ote Kymenlaaksn maakuntakaavjen yhdistelmäkartasta. Suunnittelualueilla sijaitsee seuraavat maakuntakaavjen merkinnät ja määräykset: TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE (A). Alueen yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä timinnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmttuvaksi keskukseksi. Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö n speutettava ympäristöönsä niin että taajaman maleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuu ja ympäristö-, lunt- ja kulttuuriperintöarvjen säilyminen turvataan. Taajama-alueita laajennettaessa tulee turvata sekä lemassa levien että uusien taajaman sien yhteydet taajamarakenteen ulkpulisiin yhtenäisiin virkistysalueisiin. Taajama-alueilla tulee myös varmistaa niiden sisäisten vapaa-alueiden riittävyys. Alueen käyttöä suunniteltaessa n hulehdittava siitä, että rakentaminen tai muu käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajautuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000 verkstn kuuluvalla tai valtineuvstn verkstn ehdttamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainn tai vesialueen phjalsuhteisiin, eikä sellaisia melu- tai muita häiriöitä, jtka merkittävästi heikentävät alueen niitä lunnnarvja, jiden sujelemiseksi alue n sisällytetty tai n tarkitus sisällyttää Natura 2000 verkstn. KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE (C): Merkinnällä sitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallint-, asumis- ja muiden timintjen alueiden yleispiirteinen sijainti. Alue sisältää tarvittavat liikennealueet ja puistt. Alueelle vi sijittua vähittäiskaupan suuryksiköitä tai vaikutukseltaan niihin verrattavia kaupallisia palveluja.
7 (17) Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskhtaisessa suunnittelussa n kiinnitettävä humita alueen viihtyisyyteen, maleimaisuuteen ja kaupunkikuvan tasapainisuuteen sekä hulehdittava eri liikennemutjen järjestelyjen tarkituksenmukaisuudesta ja häiriöttömyydestä. Aluetta suunniteltaessa n varauduttava riittävään määrään nykyistä keskustatimintaa sijainnillaan tukevaan palvelutarjntaan. Erityistä humita tulee kiinnittää maisema- ja kulttuuriarvjen sekä rakennushistriallisten minaispiirteiden säilyttämiseen. Keskustatimintjen khdemerkinnällä alueille sijitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrsala saa lla enintään: Kausala 24 000 k-m 2, Myllykski 20 000 k-m 2, Inkerinen 25 000 k-m 2, Virjki 15 000 k-m 2. YLIMAAKUNNALLINEN PYÖRÄILYREITTI: Merkinnällä sitetaan taajamatimintjen alueiden ulkpuliset ylimaakunnalliset merkittävät ulkilureitit Suunnittelumääräys: Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa n turvattava ulkilureittien tteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti timivana reitistönä. Yksityiskhtaisessa reittisuunnittelussa n pyrittävä hyödyntämään lemassa levan tiestön ja plustn käyttömahdllisuuksia. Alueen käyttöä suunniteltaessa n hulehdittava siitä, että virkistystiminta yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajautuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000- verkstn kuuluvalla tai valtineuvstn verkstn ehdttamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia tai häiriöitä, jtka merkittävästi heikentävät alueen niitä lunnnarvja, jiden sujelemiseksi alue n sisällytetty tai n tarkitus sisällyttää Natura 2000-verkstn. Vaihemaakuntakaavassa n annettu seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksiköiden alarajat. Alarajat vat Virlahden kunnan alueella seuraavat, ellei selvitysten perusteella tisin siteta: Päivittäistavarakauppa: 2 000 k-m 2 Erikiskauppa: 2 000 k-m 2 Tilaa vaativa kauppa: 2 000 k-m 2 Lisäksi alueelle n sitettu seututie ja pääkaasulinja. Kk maakuntakaava-aluetta kskee seuraavat määräykset: Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa n tulvariski tettava erityisesti humin Kymijen tulvaherkillä alueilla. Rannikn ja saaristn maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja merkittävien yhteiskunnan timintjen sijittelussa n erityistä humita kiinnitettävä tulvariskeihin, sillin kun maanpinnan krkeus n tasn +3,0 metriä alapulella. Myös muiden vesistöjen ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa n aina tarpeen ttaa humin vesistöjen tulvaherkkyys. Yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee keskeisenä periaatteena vesistöjen läheisyydessä lla yhtenäisen rakentamattman rantaviivan säästäminen. Alueiden yksityiskhtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käyttöön.
8 (17) 4.3 Maakuntakaava 2040 4.4 Yleiskaava Kymenlaaksn maakuntahallitus n päättänyt käynnistää kknaismaakuntakaavan laatimisen 22.2.2016. Kymenlaaksn maakuntakaavan 2040 tavitteena n timiva ja kestävä Kymenlaaks. n llut nähtävillä 17.8. 30.9.2016. Virjki-Vaalimaa sayleiskaava Kaava-alueella n vimassa Virjki-Vaalimaa sayleiskaava, jka n hyväksytty Virlahden kunnassa 13.12.1999 ja vahvistettu Ympäristökeskuksessa 12.4.2001. Kuva 4 Ote vimassa levasta Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muutksesta ja laajennuksesta (18.4.2011) Virjki-Vaalimaa sayleiskaavassa n suunnittelualueella seuraavat merkinnät suunnittelualueittain (aluerajaukset n esitetty kuvassa 2): 1) PALVELURAKENNUSTEN ALUE (PK), MUINAISMUISTOLAIN (295/1963) RAUHOITTAMA KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS (sm), HISTORIALLINEN KYLÄTONTTI (sm-2), VESIJOHTO, ASEMAKAAVOITETTU ALUE
9 (17) 2) PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE (AP), MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE (M), HISTORIALLINEN KYLÄTONTTI (sm-2), ASEMAKAAVOITETTU ALUE 3) PALVELURAKENNUSTEN ALUE (PK), VESIJOHTO, ASEMAKAAVOITETTU ALUE 4) JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE (PY), HISTORIALLINEN KYLÄTONTTI (sm-2), ASEMAKAAVOITETTU ALUE 5) PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE (AP), PALVELURAKENNUSTEN ALUE (PK), KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS KOHDE, HISTORIALLINEN KYLÄTONTTI (sm-2), ULKOILUREITTI, ASEMAKAAVOITETTU ALUE 6) LÄHIVIRKISTYSALUE (VL), KEVYEN LIIKENTEEN REITTI Kaava-alueille sijittuvat määräykset vimassa levassa Virjki-Vaalimaa sayleiskaavassa: PALVELURAKENNUSTEN ALUE (PK): Alueella tapahtuva merkittävä rakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista alueelle. PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE (AP): Alue n ensisijaisesti tarkitettu maktitalkäyttöön, mutta alueelle n mahdllista sijittaa myös kytkettyjä maktitalja sekä rivitalja. AP-alueelle sijitettavan uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee lla vähintään 2000 m2. Alueelle merkittävissä määrin tapahtuva rakentaminen edellyttää tarkempaa kaavatarkastelua. Kullekin maktitaln rakennuspaikalle saa rakentaa siten, ettei tehkkuusluku e=0,25 ylity. Alueen rakentamisessa n kiinnitettävä humita rakentamisen speuttamiseen tyyliltään ja sijainniltaan ympäröivään asutukseen. JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE (PY) MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE (M): Alue n varattu pääasiassa maa- ja metsätaluskäyttöön, jlle saa rakentaa maa- ja metsätalutta palvelevia rakennuksia. Kyläaluerajaukseen sijittuvalla M-alueella saa lisäksi rakentaa asumista ja ympäristöhäiriötä aiheuttamatnta pienyritystimintaa palvelevia rakennuksia. Asunttarkitukseen käytettävän rakennuspaikan n ltava sijainniltaan, maastlsuhteiltaan ja maaperältään asumistarkituksiin svelias ja pinta-alaltaan vähintään 1 ha:n suuruinen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen, jnka kerrsluku n enintään taksi ja asuinkäytössä leva kerrsala enintään 300 kem2. Asuinrakennuksen lisäksi saa rakennuspaikalle rakentaa tarpeellisia talusrakennuksia. Millin rakentamisella ei vaikeuteta vastaista kaavitusta, rakennusvalvntaviranmainen vi erityisestä syystä, hankittuaan kaavituksesta vastaavan viranmaisen lausunnn, sallia rakentamisen, enintään 300 kem2:n suuruisen asuinrakennuksen. asuintarkitukseen käytettävän rakennuspaikan n ltava sijainniltaan, maast-lsuhteiltaan ja maaperältään asumistarkituksiin svelias ja pinta-alaltaan vähintään 5 ha:n suuruinen. Asuinrakennuksen lisäksi saa rakennuspaikalle rakentaa tarpeellisia talusrakennuksia. Haja-asutuslunteisella asutuksella ei saa vaikeuttaa alueen pääasiallista käyttötarkitusta; maa- ja metsätalusalue, jlla n ulkilu- ja virkistyskäyttöä. LÄHIVIRKISTYSALUE (VL): Alueelle vidaan sijittaa urheilua, vapaa-aikaa ja virkistystimintja palvelevia laitteita, rakenteita ja rakennuksia. VL-merkintä ei uhkaa alueella levia kalamajja ja venetalaksia.
10 (17) KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS KOHDE: Khteessa levia rakennuksia ei saa purkaa ilman pakttavaa syytä. Purkamiseen tarvitaan MRL:n 127.1 :n mukainen lupa. Rakennuksiin tehtävät krjaus- ja muutstyöt sekä lisärakentaminen tulee tteuttaa siten, että khteen histriallinen, rakennustaiteellinen tai maisemallinen arv ei vähene. Khteessa tteutettavien timenpiteiden tulee speutua ympäristöön. Rakennuksiin tehtävistä krjaus- ja muutstöistä n ltava yhteydessä museviranmaiseen. Luku ilmittaa kaavaselstuksen kappaleen 4.4 mukaisen khdenumern. MUINAISMUISTOLAIN (295/1963) RAUHOITTAMA KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS (sm), jnka kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajaminen n kielletty. Aluetta/khdetta kskevista timenpiteistä ja maankäyttösuunnitelmista n neuvteltava Musevirastn kanssa. Luku ilmittaa kaavaselstuksen kappaleen 4.5 mukaisen khdenumern. VESIJOHTO (vj) ASEMAKAAVOITETTU ALUE KEVYEN LIIKENTEEN REITTI Osayleiskaavaa n muutettu ja laajennettu seuraavasti: 1. vaihe: Rekkaparkki, hyväksytty Virlahden kunnassa 21.4.2008 2. vaihe: Vaalimaa-Vaahterikk, hyväksytty Virlahden kunnassa 20.6.2011, lainvimainen 22.5.2013 (sittain ikeusvaikutuksetn) 3. vaihe: Outlet keskittymän -alue, hyväksytty Virlahden kunnassa 15.12.2014. Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muuts ja laajennus, lainvimainen 30.11.2015. Ktkan-Haminan seudun strateginen yleiskaava Yleiskaavan laadinta n alitettu vunna 2015 ja sen n tarkitus saada lainvima vuden 2017 aikana. Yleiskaava laaditaan ikeusvaikutteisena. Strategisessa yleiskaavassa knkretisidaan, miten kehityskuvassa esitetyt periaatteet viedään käytännön timinnan taslle ja mitä maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviä kysymyksiä seudun kuntien tulisi ratkaista, jtta seudun kehitystä vidaan hjata tavitteiden mukaiseen suuntaan tulevaisuudessa. Kaava n lunnksena nähtävillä 4.4. 8.5.2017 välisenä aikana.
11 (17) Kuva 5 Ote Ktkan-Haminan seudun strategisen yleiskaavan lunnksesta Virjen khdalta. Ktkan-Haminan seudun strategisessa yleiskaavassa n suunnittelualueella seuraavat merkinnät:
12 (17)
13 (17) 4.5 Asemakaavat Kaava-alueella sellaisenaan n vimassa lääninhallituksen 30.6.1972 vahvistama Virjen keskustan asemakaava muutskhteen 6 alueella. Muilla suunnittelualueilla Virjen keskustan asemakaavaa n muutettu ja laajennettu seuraavasti: 4.6 Rakennusjärjestys Virjen keskustan asemakaavan muuts Riihipelln alue/krjaamtie, kunnanvaltuustn hyväksymä 27.3.2006 Virjen krtteleiden 103 ja 104 asemakaavan muuts, kunnanvaltuustn hyväksymä 10.10.2007 Virjen keskustan asemakaavan ajantasaistus II-vaihe, asemakaavan muuts, kunnanvaltuustn hyväksymä 10.4.2012 Virjen sisääntultien asemakaavamuuts, lainvimainen 5.2.2014 Virjen asemakaavan ajantasaistuksen III-vaiheen I-suus Itätie- Ukksaarentien alueella, lainvimainen 5.2.2014 Virjen asemakaavan ajantasaistuksen III-vaihe, II-suus, lainvimainen 4.8.2015 Virlahden kunnan rakennusjärjestys n astunut vimaan vunna 2002. 4.7 Maanmistus ja hallinta Suunnittelualueella n maanmistusta sekä yksityisillä timijilla, että Virlahden kunnalla. 5 Laadittavat selvitykset Osayleiskaavan muutksen laadinnassa käytetään hyväksi alueelle aiempien kaavaprsessien aikana laadittuja selvityksiä. Mahdlliset muut selvitystarpeet tarkentuvat kaavaprsessin aikana. 6 Arviitavat vaikutukset Kaavan vaikutuksia arviidaan maankäyttö- ja rakennuslain yleisten säädösten sekä erityisesti 39 (yleiskaavan sisältövaatimukset) edellyttämällä tavalla. Vaikutusten selvittämisen tarkituksena n j suunnittelun aikana saada tieta suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lpullisen suunnitelman laatua. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt vaikutukset: 1. ympäristövaikutukset, 2. yhdyskuntataludelliset, 3. ssiaaliset, 4. kulttuuriset ja
14 (17) 5. muut vaikutukset. Selvitykset tehdään kk siltä alueelta, jlla kaavalla vidaan arviida levan merkittäviä vaikutuksia. Arviinnin perusteella vidaan arviida suunnitelman tteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinlihin ja elinympäristöön; maa- ja kalliperään, veteen, ilmaan ja ilmastn; kasvi- ja eläinlajeihin, lunnn mnimutisuuteen ja lunnnvarihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiataluteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta tehtyihin selvityksiin, lemassa levaan perustietn, maastkäynteihin, sallisilta ja viranmaisilta saataviin lähtötietihin ja palautteeseen, sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien minaisuuksien analysintiin. 7 Osalliset Osallisia vat: Kaikki ne jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava vaikuttaa: kuntalaiset, kaava-alueen ja siihen rajittuvan alueen maanmistajat kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen asukkaat kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen yritysten ja laitsten työntekijät sekä palveluiden käyttäjät kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen elinkeinnharjittajat, maanviljelijät ja metsästäjät kaava-alueella timivat tai sitä käyttävät yhteisöt ja yhdistykset. Viranmaiset: Kunnan hallintkunnat Kymenlaaksn liitt Kaakkis-Sumen ELY-keskus Musevirast Kymenlaaksn maakuntamuse Kymenlaaksn pelastuslaits Pulustusvimat Erillisverkt
15 (17) 8 Osallistumisen järjestäminen ja tiedttaminen Kaavituksesta tiedtetaan kaupungin kunnan ktisivuilla www.virlahti.fi ja Kaaknkulma -lehdessä. Virlahden kunnan kaavituskatsauksessa 2017 n ilmitettu Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan tarkistamisesta., kaavalunns ja -ehdtus asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi Virlahden virasttallla teknisessä timistssa (Opintie 2, 49900 Virlahti) sekä kunnan ktisivuilla. Kunnan asukkailla ja sallisilla n mahdllisuus esittää mielipiteensä kaavasta kaavan nähtävilläln ajan. Tarvittavilta viranmaisilta pyydetään lausunnt. 9 Kaavituksen aikataulu Kaavituksen vireilletul (11/2016-01/2017) Järjestetään ensimmäinen viranmaisneuvttelu (MRL 26 ) Kaavalunns (02/2017-06/2017) Kaavalunnsten valmistuttua kaava-asiakirjat sekä sallistumis- ja asetetaan nähtäville Virlahden kunnantallla ja kunnan ktisivuilla. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan lehdessä Kaaknkulma sekä kaupungin ktisivuilla. Osalliset vivat nähtävillä ln aikana jättää kaavalunnksesta ja sallistumis- ja sta kirjallisen mielipiteensä kaavituslautakunnalle. Viranmaisilta pyydetään lausunnt. Annettuihin mielipiteisiin ja lausuntihin laaditaan vastineet. Kaavaehdtus (07/2017-09/2017) Järjestetään tinen viranmaisneuvttelu. Saatujen mielipiteiden ja lausuntjen phjalta laaditaan kaavaehdtus jka asetetaan nähtäville Virlahden kunnantallla ja kunnan ktisivuilla. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan lehdessä Kaaknkulma sekä kaupungin ktisivuilla. Osalliset vivat nähtävillä ln aikana jättää kaavaehdtuksesta kirjallisen muistutuksen kaupunginhallitukselle. Viranmaisilta pyydetään lausunnt. Annettuihin mielipiteisiin ja lausuntihin laaditaan vastineet. Kaavan hyväksyminen (10/2017 12/2017) Virlahden kunnanhallitus esittää kaavan hyväksymistä kunnanvaltuustlle. Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan lehdessä Kaaknkulma sekä kaupungin ktisivuilla. Muutsta kaavan hyväksymispäätökseen vidaan hakea valittamalla Itä-Sumen hallint-ikeuteen. Hallint-ikeuden ratkaisusta n mahdllista valittaa krkeimpaan hallint-ikeuteen.
16 (17) 10 Yhteystiedt Virlahden kunta: Kunnanjhtaja Osm Havuah puh. 050 389 2100 sm.havuah@virlahti.fi Tekninen jhtaja Markku Uski puh. 050 389 2150 markku.uski@virlahti.fi Kunnan pstisite: Virnlahden kunta Tekninen sast PL 14, 49901 Virlahti Käyntis. Opintie 2 B, 49900 Virlahti Kaavan laatija: Prjektipäällikkö Kuisma Reinikainen puh. 050 390 5680 kuisma.reinikainen@fcg.fi