KESKIKYLÄ SIIKAJOKI ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

KESKIKYLÄ SIIKAJOKI ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Siikajoen Keskikylän asemakaavan korttelin 46 tontteja 1-3 ja korttelin 47 tontteja 1-3 sekä niihin liittyviä katu-, liikenne-, erityis- ja virkistysalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 46 tontit 1-2 sekä kortteliin liittyvät katu-, liikenne-, erityis- ja virkistysalueet. AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 Asemakaavan muutos on tullut vireille 16.12.2010 kh Hyväksytty kunnanhallituksessa Hyväksytty kunnanvaltuustossa Siikajoen kunta www.airix.fi

Valokuvat; AIRIX Ympäristö Oy Liitteet: 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Kaavoittajan vastineet asemakaavaluonnoksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. 3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta, jota muutetaan 4. Asemakaavakartta 1:2000 2

Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Maisemakuva ja luonnonympäristö... 6 3.1.2 Rakennettu ympäristö ja taajamakuva... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.1.1 Osalliset ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 4.1.2 Viranomaisyhteistyö... 8 4.2 Asemakaavan tavoitteet... 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.2 Kaavan vaikutukset... 11 5.3 Ympäristön häiriötekijät... 11 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 11 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 11 6.2 Toteutuksen seuranta... 11 3

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Raahentien varrella golfkenttäalueen eteläpuolella Siikajoenkylän välittömässä läheisyydessä. Alue on teollisuusalutta. Asemakaavan muutos koskee Siikajoen Keskikylän asemakaavan korttelin 46 tontteja 1-3 ja korttelin 47 tontteja 1-3 sekä niihin liittyviä katu-, erityis- ja virkistysalueita. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 6 ha. Kaavamuutosalueen sijainti. 4

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Päätös asemakaavan muutoksen käynnistämisestä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillepanosta tehtiin kunnanhallituksessa 16.12.2010 ( 461) Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 17.12.2010 alkaen. Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 23.5.2011-23.6.2011 välisen ajan. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 8.9.-10.10.2011 välisen ajan. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaavamuutosalueella on voimassa Siikajoen Keskikylän, golfkentän laita-puusepäntien teollisuusalueen asemakaava vuodelta 2004. Asemakaavassa alue on osoitettu teollisuusalueeksi. Asemakaavaassa teollisuusalueen keskelle osoitettua katualuetta, Puusepäntietä ei ole toteutettu ja teollisuusalueen toiminnat ovat levittäytyneet osittain kaavan rakentumattomalle katualueelle sekä osittain myös viheralueille. Asemakaavan muutokset liittyvät teollisuusalueen toimintojen ajantasaistamiseen. Siikajoen Betonitukku Oy:llä on tarve rakentaa siltanosturi Raahentien varteen golfkentän eteläpuolella sijaitsevalle teollisuusalueelle, sekä järjestää alueen liikennöinti tarkoituksenmukaiseksi. alueen toiminnat ovat levittäytyneet osittain kaavan rakentumattomalle katualueelle sekä osittain myös viheralueille. 5

Voimassa olevassa kaavassa alueen halki osoitetulle katualueelle on rakenettu vesihuollon vesi- ja viemärilinjat sekä 0,4 kv:n sähköjohto. Kaavamuutoksella Katualue poistetaan ja vesi- ja sähköhuollon linjat siirretään Raahentien varteen Betoniaseman laajennushankkeiden mahdollistamiseksi. Kuten viereisestä kuvasta näkyy, on yksi Betonitukun nosturin anturoista rakennettu suoraan vesi- ja viemärijohdon päälle ja toinenkin antura on lähes johtojen ja tarkastuskaivon päällä. Vesi- ja viemärijohtoja ei ole suunniteltu eikä rakennettu siten, että niiden päälle voisi osoittaa rakentamista. Ilmakuvasta näkee miten vesijohto(sininen viiva) ja viemäri (keltainen viiva) kulkevat alueen keskellä 3.1.1 Maisemakuva ja luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin rakennettua teollisuusaluetta. Rakentumattomilta osin teollisuusalue ja sitä ympäröivät viheralueet ovat nuorta mänty- ja sekametsää. 3.1.2 Rakennettu ympäristö ja taajamakuva Kortteleissa 46 ja 47 sijaitsee teollisuus- ja varastorakennuksia. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee golfkentän klubi- ja huoltorakennukset. Muilta osin golfkentän yhteyteen kaavaillut lomarakennukset eivät ole toteutuneet. Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai kiinteitä muinaismuistoja. Yhdyskuntatekninen huolto Muutosalue on keskitetyn vesihuollon piirissä. 6

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on saanut lainvoiman vuonna 2006. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A). Taajamaan liittyy myös seudullisesti merkittävä matkailukohde (golf-kenttä, vihreä kolmio). Maakuntakaavassa Siikajokivarsi on mk-4 - merkinnällä osoitettu maaseudun kehittämisen kohdealueeksi. Vanha pohjanlahden rantatien osuus on osoitettu kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittäväksi tieksi tai reitiksi (aniliininpunainen palloviiva). Suunnittelualueelle kohdistuu myös kaupunki-maaseutu - vuorovaikutusalueen merkintä (kmk, punainen katkoviiva), joka kuuluu Raahen kaupungin vaikutusalueeseen. Lisätietoja maakuntakaavasta saa Pohjois-Pohjanmaan liiton nettisivuilta (www.pohjois-pohjanmaa.fi). Ote maakuntakaavasta Yleiskaavat Suunnittelualueella on voimassa 2000-luvun alussa valmistunut Siikajoen osayleiskaavaa. Osayleiskaavassa kaavamuutosalue on osoitettu teollisuusalueeksi. Asemakaava Kaavamuutosalueella on voimassa Siikajoen Keskikylän, golfkentän laita-puusepäntien teollisuusalueen asemakaava vuodelta 2004. Asemakaavassa alue on osoitettu teollisuusalueeksi. Siikajoen maankäyttöstrategia Siikajoen kuntaan on vuosina 2008-2009 laadittu maankäyttöstrategia, jossa osoitetaan kunnan maankäytölliset puitteet ja esitetään maankäyttöohjelma, johon on kirjattu lähtökohdat, tavoitteet ja strategia sekä toimenpide-ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi. Ote yleiskaavasta Asemakaavan muutosten perusselvitykset Kaavoitusta varten tarvittavat lähtötiedot saadaan pääosin Siikajoen kunnasta. Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ote asemakaavasta 7

4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelutyö käynnistyi Siikajoen kunnan ja Betonitukku Oy:n tekemällä kaavoitussopimuksella 23.8.2010 (kh 296). Tehtävänä on laatia Siikajoen Keskikylän kirkonkylän golfkentän laita-puusepäntien teollisuusalueen asemakaavan muutos kortteleissa 46-47 ja niihin liittyvillä VL-, EV- ja liikenne- ja katualueilla. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa alueella toimivan Siikajoen Betonitukku Oy:n siltanosturihankkeen toteuttaminen. Suunniteltu rakentaminen kohdentuu osaksi katu- suojaviher- ja viheralueille. Hanke aiheuttaa myös tarpeen muuttaa alueen liikennejärjestelyjä. Siikajoen Betonitukku on esittänyt, että alueelle tehtäisiin toinen liittymä Raahentielle Siikajoen Betonitukku Oy:n ja kiinteistön 20:89 välistä. Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on myöntänyt Siikajoen kunnan hakemuksesta liittymäluvan korttelista 46 seututielle Pattijoki-Liminka (1505/2010/POP/2). Kaavaluonnoksesta saadun palautteen vuoksi kaava-asiakirjoihin lisättiin koko teollisuusaluetta koskeva aitaamismääräys. Päätös asemakaavan muutoksen käynnistämisestä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillepanosta tehtiin kunnanhallituksessa 16.12.2010 ( 461). Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 17.12.2010 alkaen Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 23.5.2011-23.6.2011 välisen ajan. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 8.9.2011-10.10.2011 välisen ajan. 4.1 Osallistuminen ja yhteistyö 4.1.1 Osalliset ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat mm. Alueen ja lähiympäristön maanomistajat, yrittäjät ja asukkaat. Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee eli tekninen lautakunta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Paavolan Vesi Oy Alueen sähkö- ja puhelinyhtiöt 4.1.2 Viranomaisyhteistyö Työn tavoitteista ja selvitystarpeiden laajuudesta keskustellaan viranomaisten ja kunnan kesken pidettävässä kehittämiskeskustelussa. Tarvittavilta viranomaisilta pyydettiin lausunnot sekä asemakaavan muutoksen luonnos- että ehdotusvaiheessa. 8

4.2 Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet: Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joiden tarkistus on tullut voimaan 1.3.2009. Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Tässä kaavatyössä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista keskeisimpiä ovat eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä toimivia yhteysverkostoja koskevat tavoitteet. Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus: MRL 50 Asemakaavan tarkoitus: Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, taajama- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 asettamat asemakaavan sisältövaatimukset: Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Kunnan asettamat tavoitteet: Tarkoituksena on mahdollistaa yritystoiminta tehdyn kaavoitussopimuksen mukaisesti. 9

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavaa on tarkistettu olevan tilanteen mukaiseksi: Toteutumaton Puusepäntie on poistettu kaavasta ja alueelle on osoitettu Raahentieltä uusi liittymä. Alue on liitetty yhdeksi korttelialueeksi, missä on kaksi tonttia. Siikajoen Betonitukku Oy omistaa suuremman tontin eli lähes koko korttelialueen. Yritystoiminnan laajentumisen myötä Teollisuusaluetta on laajennettu myös alueen itäosassa sijaitsevalle VL-alueelle sekä Raahentien varren EV-alueelle laajentuneen toiminnan selkeyttämiseksi ja mahdollistamiseksi. Alueen sisäinen liikennöinti tarvitsee runsaan raskaan liikennöinnin vuoksi Raahentieltä kaksi liittymää. Kaava-alueelta poistuvan katualueen paikalle rakennetut vesi- ja sähköhuollon linjat siirretään Raahentien varren EValueelle. EV-alueen kunnosta huolehtii alueen omistaja. Alueen itäosassa aikaisemmin puistoalueella sijainnut kulkuyhteys on lisätty teollisuusalueeseen Raahentieltä on osoitettu uusi liittymä Alueen eteläosan EV-aluetta on kavennettu teollisuustoimintojen laajennettua alueelle. Sähkö- ja vesihuollon aluevaraukset on siirretty EV-alueelle 10

5.2 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen korttelin 46 betoniasemalle kulkeva raskas liikenne sekä teollisuusalueen melu ja pöly saattavat vaikuttaa häiritsevästi viereisen asuntoalueen viihtyvyyteen. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Korttelin puusto on lähes kokonaan hakattu teollisuustoimintojen tieltä, millä on merkittävä vaikutus alueen ympäristöön Sosiaaliset vaikutukset Lisääntynyt raskas liikenne vaikuttaa Raahentien liikenneturvallisuuteen. 5.3 Ympäristön häiriötekijät Lähinnä teollisuusalueen toiminta aiheuttaa ympäristöönsä melu- ja pölyhaittoja. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavamuutoksen toteutusta ohjaa alueesta laadittu asemakaavakartta merkintöineen ja kaavamääräyksineen. 6.2 Toteutuksen seuranta Siikajoen kunta seuraa asemakaavan toteutumista rakennuslupien myöntämisen yhteydessä ja mahdollisissa kaavoituskatsauksissa. Oulussa 11.10.2011 Iikka Ranta, Arkkitehti, YKS-298 11

Liite 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kaavan nimi Hyväksymispvm 748 Siikajoki Täyttämispvm 31.08.2011 Siikajoki, Keskikylä, asemakaavan muutos Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 16.12.2010 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 5,9876 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 5,9876 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Ei-omarantaiset Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 5,9876 100,0 11855 0,20 0,0000 3992 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 3,9517 66,0 11855 0,30 1,3309 3992 V yhteensä 0,6367 10,6-0,3867 R yhteensä L yhteensä 1,0800 18,0-0,4495 E yhteensä 0,3192 5,3-0,4947 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] 12

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 5,9876 100,0 11855 0,20 0,0000 3992 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 3,9517 66,0 11855 0,30 1,3309 3992 T 3,9517 100,0 11855 0,30 1,3309 3992 V yhteensä 0,6367 10,6-0,3867 VL 0,6367 100,0-0,3867 R yhteensä L yhteensä 1,0800 18,0-0,4495 Kadut 0,2200 20,4-0,4495 LT 0,8600 79,6 E yhteensä 0,3192 5,3-0,4947 EV 0,3192 100,0-0,4947 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 13