TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2015... 1

FORSSAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2015... 1 1 YLEISTÄ... 4 1.1 Forssa koko elämän väärtti - kaupunkistrategia... 4 1.2 Kaupunkikonsernin tuloskortti... 6 1.3 Yleinen talouskehitys ja Forssan kaupungin talous... 11 1.4 Väestötavoitteet... 14 2 ESITYSTAPA, RAKENNE JA SITOVUUS... 15 2.1 Esitystapa ja rakenne... 15 2.2 Sitovuus... 18 2.3 Käyttösuunnitelmat... 18 2.4 Talousarvion toteutumisen seuranta ja arviointi... 19 2.5 Arviointijärjestelmän kuvaus... 20 3 KÄYTTÖTALOUSOSA... 22 Käyttötalousosan laskentaperusteet... 22 Keskushallinto... 27 Sivistys- ja tulevaisuuspalvelut... 38 Teknisen ja ympäristötoimen palvelut... 74 4 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA... 98 4.1 Tuloslaskelmaosa ja rahoituslaskelma... 101 4.2 Verotulot... 101 4.3 Valtionosuudet... 102 4.4 Korkotuotot ja muut rahoitustuotot... 103 4.5 Korkokulut ja muut rahoituskulut... 103 4.6 Poistot ja arvonalentumiset... 103 4.7 Poistoeron ja varausten muutokset... 103 4.8 Tulorahoituksen korjauserät... 103 4.9 Antolainauksen muutokset... 103 4.10 Lainakannan muutokset... 104 4.11 Muut maksuvalmiuden muutokset... 104 4.12 Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista... 104 5 INVESTOINTIOSA... 105 6 RAHOITUSLASKELMAT... 108 7 LIIKELAITOS... 110 8 KONSERNIYHTEISÖT... 112 - Forssa-asunnot Oy... 112 - Forssan Liike- ja Teollisuuskiinteistöt Oy... 113 - Loimijoen Kuntapalvelut Oy... 114 - Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy... 115 - Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä.... 116 - Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky.... 117 LIITTEET 1 Graafiset esitykset... 118 2 Toimielimen ja palvelualueen tilivelvolliset 2015... 122

Forssan kaupunkikonsernin tuloskortti Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Keinot /toimenpiteet Tavoitetaso ja arviointikriteerit / mittarit sekä aikataulu Vastuuhenkilö Tyykikylä tutuksi 1. Konsernin toiminta on seudun elinkeinostrategian mukaista. 2. Kaupunkiorganisaatiossa toteutetaan poikkileikkaava kansainvälisyyttä ja huomioidaan monikulttuurisuus. Seudun elinkeinostrategian onnistunut toteuttaminen. Kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta edistävien toimintamallien toiminnallistaminen selkein toimialakohtaisin toimenpitein konsernin eri osien toimintaan Seudun elinkeinostrategian tavoitteet toteutuvat suunnitellulla aikajaksolla 2020 mennessä. Elinkeinostrategian mittarit laadittu vuoden 2017 loppuun mennessä. Toimialojen elinkeinostrategiaa tukevat toimenpiteet. Kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta edistävät toimenpiteet on sisällytetty toimialojen ja konsernin osien taloussuunnitteluun vuoden 2016 talousarviosta alkaen. FSKK:n toimitusjohtaja Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat Strategiakoordinaattori, kasvatus ja opetuspäällikkö 1 3. Forssalaisuus on haluttu brändi Konsernin viestintä ja markkinointikäytännön laatiminen ja sen onnistunut toiminnallistaminen konsernissa. Viestintä ja markkinointikäytäntö valmiina huhtikuussa 2015. Em. käytäntö huomioitu 2016 talousarvion laadinnassa. Kaupunginjohtaja 4. Kaupungin elinkeinorakenne on monipuolinen ja tuottaa lisäarvoa kuntalaisten hyvinvoinnille. Uusien, eri toimialojen yritysten toiminnan aloittaminen / syntyminen Kasvuyritysten tarpeiden huomioiminen Järkivihreän, resurssiviisaan arvoverkon vahvistaminen Hankintapolitiikan uudistaminen Uusien yritysten määrä, arvio vuosittain Kasvuyritysten kehitys, arvio vuosittain. Järkivihreä toimintatapa asiakirja valmiina huhtikuussa 2015 Em. asiakirjan toiminnallistaminen vuoden 2015 loppuun mennessä Hankintaohjeen uudistaminen huhtikuun 2015 loppuun mennessä Kaupunginjohtaja FSKK:n toimitusjohtaja Tekninen johtaja Kaupunginsihteeri

Forssan kaupunkikonsernin tuloskortti Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Keinot /toimenpiteet Tavoitetaso ja arviointikriteerit / mittarit sekä aikataulu Vastuuhenkilö Tykätty tyykikylä 5. Maankäytön suunnittelu on ennakoivaa ja joustavaa. 6. Konsernin taholta on mahdollistettu laadukas asuminen ja monipuolinen yritystoiminta kaupungissa. Maankäytön tarveperusteinen ja strategialähtöinen suunnitteleminen. Monipuolisesta tontti ja asuntotarjonnasta huolehtiminen. Erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvien teollisuustonttien tarpeeseen varautuminen. Eri sidosryhmien kuuleminen ja kansalaisnäkökulman huomioitu ja linjaavat keskustelut käyty vuoden 2015 aikana. Maankäyttötoimikunta tms. perustettu ja ao. luottamushenkilöt sekä viranhaltijat sitoutettu maankäytön toteuttamiseen vuoden 2015 aikana. Vertailukaupunkeihin nähden kilpailukykyinen tonttitarjonta / 2015 Koijärven yleiskaava valmis 2016. Aurinkorannan kaava valmis 2016. Yritystonttien tarjonta ja niihin liittyvä maanhankinta suunnitellaan ja arvioidaan vuosittain. Vuokra asuntojen määrän karsiminen ja jäljelle jäävien kunnostaminen / 2015 Tekninen johtaja Kaupunginarkkitehti Tekninen johtaja Kaupungin arkkitehti Kaupungin geodeetti Tekninen johtaja Kaupunginarkkitehti FLTK:n ja FA:n toimitusjohtaja Kaupungin geodeetti 2 7. Kaupungin yleisilme on hyvä ja ympäristö terve. 8. Forssan historiaa hyödynnetään kaupungin kehittämisessä Toimintojen resurssiviisas organisoiminen. Kaupunkikuvan säännöllinen arvioiminen. Kulttuuriperinnön siirtäminen lapsille ja nuorille Aktiivisen ja käytössä olevan kulttuuriympäristön kehittäminen. Forssan Museon asiantuntemuksen hyödyntäminen kehittämistoiminnassa Kokonaisvaltaisen matkailun konseptin kehittäminen Vähennetään ympäristökuormitusta. ympäristökuormituksen vähentäminen ja edistetään energiatehokkuutta / arviointi vuosittain Kaupungin sisääntuloväylien yleisilmeen parantaminen 2016 loppuun mennessä. Kaupunkikuvatutkimus 2017 osoittaa tyytyväisyyttä yleisilmeeseen. Historian ja kulttuuriperinnön siirtäminen huomioidaan konsernin palveluita järjestettäessä ja kehitettäessä sekä palvelujen markkinointia suunniteltaessa / arviointi vuosittain Rakennetaan konsernin sisäinen matkailupalvelukonsepti (mm. museo, Vesihelmi ym.) Tekninen johtaja Kaupungin arkkitehti Rakennustarkastaja Ympäristöpäällikkö Sivistysjohtaja Tekninen johtaja Kaupungin arkkitehti Sivistysjohtaja Museonjohtaja Matkailusihteeri

Forssan kaupunkikonsernin tuloskortti Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Keinot /toimenpiteet Tavoitetaso ja arviointikriteerit / mittarit sekä aikataulu Vastuuhenkilö Tyykikylää syrämmellä 9. Terve kuntatalous Ensisijaisesti toiminnallisiin muutoksiin ja tuottavuuden parantamiseen ja toissijaisesti verojen ja maksujen korotuksiin perustuvan Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen 10. Asukastyytyväisyys on korkea. 11. Kaupungin väestö on hyvinvoivaa ja toimintakykyistä. 12. Konsernin henkilöstö on hyvinvoiva ja innovatiivinen Asiakastyytyväisyyttä ja asiakashallintaan keskittyvän arviointijärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto Otakantaa.fi palvelun tai vastaavan hyödyntäminen kaikissa isoissa vireillä olevissa ja vireille tulevissa asioissa. Asukkaiden ja konsernin välisen vuorovaikutteisen toiminnan tukeminen sosiaalisen median keinoin. Sosiaali ja terveydenhuollon prosessien ajantasaistaminen Omaehtoisten terveydenedistämisen toimintamallien toteuttaminen Aktiiviliikkujien ja kulttuuripalvelujen käyttäjien suhteellisen osuuden kasvattaminen Lasten Forssa toimintaohjelman toteuttaminen Henkilöstöohjelman onnistunut toteuttaminen. Ko. ohjelman ydinsisältö on määritelty toukokuuhun 2015 mennessä Ko. ohjelmaa toteutetaan vuoden 2017 loppuun saakka. Konsernin yhtenäisen Asiakasarvioinnin toimintamalli laadittu vuonna 2015 ja otettu käyttöön vuoden 2016 aikana. Konsernin yhtenäinen sähköinen palvelu asukkaiden osallistamiseen on valittu ja otettu käyttöön vuonna 2015 Sosiaalisen median keskeiset väylät aktiivisessa käytössä ja toimijat perehdytetty vuoden 2015 kesäkuun loppuun mennessä. Forssan sote malli on Suomen tehokkain THL:n vertailussa / 2015 Käytössä erilaisia matalan kynnyksen toimintamalleja (vrt. terveydeksi Forssan Seutu ) / 2015 Liikunta ja kulttuuripalvelujen käyttäjien määrän kasvua edistäviä toimenpiteitä toteutettu ao. toimialalla / 2016 Lasten Forssan palvelulupausten konkretisoinnit toteutuvat suunnitellusti / arviointi toimialoilla vuosittain Henkilöstöohjelman tavoitteet toteutuvat suunnitellusti / arviointi vuosittain Em. ohjelmaan sisällytetään Innovaatioohjelma / 2015 Osallistutaan kansallisiin innovaatiopilotteihin (esim. Sitra ja Tekes) Talousjohtaja Strategiakoordinaattori/ kasvatus ja opetuspäällikkö Tietohallintopäällikkö Henkilöstöpäällikkö Kaupunginjohtaja Yhtymäjohtaja Henkilöstöpäällikkö Strategiakoordinaattori/ kasvatus ja opetuspääll. Nuoriso ja vapaaaikatoimen päällikkö. Sivistysjohtaja Henkilöstöpäällikkö Toimialajohtajat Konserniyhtiöiden 3

Forssan kaupunkikonsernin tuloskortti Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Keinot /toimenpiteet Tavoitetaso ja arviointikriteerit / mittarit sekä aikataulu Vastuuhenkilö Kehitetään ja pilotoidaan uusia toimintamalleja konsernin henkilöstön motivaation parantamiseksi / 2015 toimitusjohtajat ja johtajat 4 Tyykikylän tavat 13. Avoimuus Sisäinen: otetaan käyttöön Vornetti / intranet, jonka avulla parannetaan asiakirjojen ja aineistojen saavutettavuutta organisaatiossa Intranet käytössä koko organisaatiossa, 3 / 2015 Henkilöstöpäällikkö Ulkoinen: sekä viestinnässä että kuntamarkkinoinnissa hyödynnettävän Avoimen toiminnan toimintamallin määritteleminen ja edistäminen 14. Vastuullisuus Vastuullisen toimintatavan ja sen toteuttamisen määritteleminen Järkivihreä toimintatapa asiakirjaan Toimiminen kokonaistaloudellisesti järkevällä ja kestävällä tavalla edistäen asukkaiden ja ympäristön hyvinvointia Palvelujen ja palveluverkon mitoittaminen olevaan ja arvioituun tulevaan tarpeeseen nähden Ko. toimintamalli määritelty / 2015 Ko. toimintamalli huomioidaan sääntöjen, ohjeiden tms. laadinnassa ja päivityksissä / 2015 Kaupungin Facebook sivut käytössä, 4 / 2015 Järkivihreä toimintatapa asiakirja valmis huhtikuussa 2015 Jatkuva vastuullisuuden seuranta osana kaupungin sisäistä valvontaa Kaupunginjohtaja Tekninen johtaja (valmistelu) Kaikki esimiehet ja konsernin johtajat Kaupunginjohtaja (sisäinen valvonta) 15. Rohkeus Uudenlaiseen, totutusta poikkeavaan, lisäarvoa luovaan toimintamalliin kannustaminen ja sen mukainen toiminta Palveluiden toteuttaminen modernilla tavalla Rohkeaa toimintamallia ja kokeilukulttuuria arvioidaan aina muutos ja käyttöönottotilanteissa sekä toiminnan kehittämisen ja hankkeiden suunnittelussa / 2015 Kannustetaan kokeilukulttuuriin Toimialakohtainen kattava vertailu suhteessa verrokkikaupunkeihin / 2016 Kaikki esimiehet ja konsernin johtajat.

Forssan kaupunkikonsernin tuloskortti Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Keinot /toimenpiteet Tavoitetaso ja arviointikriteerit / mittarit sekä aikataulu Vastuuhenkilö Riskiarviointi Kaupungin talouden kiristyminen ennakoituakin enemmän (esim. sote uudistuksen vaikutukset) Epäonnistuminen talouden tasapainottamissuunnitelman toteuttamisessa ja toimenpiteiden oikea aikaisessa ajoittamisessa Seudun kuntarakenteen uudistaminen ei etene ja seudun kunnissa tehdään tulevaisuuden tarpeisiin nähden virheinvestointeja ja henkilöstöratkaisuja Kaupungin palvelutoiminnan ja elinvoiman rapautuminen Kaupungin ja seudun kilpailukyky ja kilpailuetu heikkenevät (vrt. ei tehdä oikea aikaisia rakenteellisia muutoksia) 5 > Edellä mainitut tekijät yhdessä voivat johtaa laajaan negatiiviseen kierteeseen, jonka pysäyttäminen voi olla ylipääsemätöntä Uusien isojen kehityksen suuntaan vaikuttavien muutosprosessien johtaminen ja kehittäminen heikkenee rakenteellisista syistä johtuen (esim. kierto ja biotalouden kehitys) ja koska oikeanlaisia kumppanuuksia ei ole syntynyt 9.10.2014, TiK

1.3 YLEINEN TALOUSKEHITYS JA FORSSAN KAUPUNGIN TALOUS Talouden epävarmuus jatkuu: Suomen bruttokansantuotteen määrä laski vuonna 2013 jo toisena vuonna peräkkäin. Kuluvana vuonna Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan ollaan nollatasolla ja vuodelle 2015 ennustetaan tuotannon runsaan prosentin kasvua. Valtionvarainministeriö arvioi, että ansiotasoindeksin muutos vuonna 2015 on 1,2 prosenttia ja inflaatio 1,5 prosenttia. Korkotaso pysyy alhaisena. Talouden mahdollisesta piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden oletetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan. Kuntien yleiset talousnäkymät: Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2013 loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2014-2016. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti 1.7.2015. Keskimääräinen ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee 0,3 prosenttiin. Tästä puolen vuoden talousarviovaikutus on vain 0,15 prosenttia. Kuntien palkkakustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden siis varsin maltillisesti. Verotulojen kehitys: Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Kuntien verotulot kasvoivat vuonna 2013 peräti 6,8 prosentilla johtuen paljolti kertaluontoisista oikaisuista ja tilitysjärjestelmän muutoksista. Vuonna 2014 tilitysten ennakoidaan kasvavan noin 2,5 prosenttia. Kasvua kertyy erityisesti yhteisöverojen osalta ja kiinteistöverotuotoissa. Kunnallisveron kasvun ennakoidaan jäävän vuonna 2014 1,4 prosenttiin. Kunnallisveron tilitysten ennustetaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden nosto viidellä prosenttiyksiköllä on voimassa vuoden 2015 loppuun. Yhteisöveron ennustetaan kasvavan vuonna 2015 vajaat kuutisen prosenttia. Kiinteistöverojen tilitykset kasvavat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän ennakoidaan kasvavan yli 10 prosenttia. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron ala- ja ylärajoja korotetaan vuodelle 2015. Vuonna 2015 kiinteistöveroa ennakoidaan kertyvän 4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Koko maan ennuste verotulojen kasvuksi on vuodelle 2015 2 %. Forssan osalta verotulojen ennustetaan pysyvän vuoden 2014 tasolla. Valtionosuuksien kehitys: Kuntien valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat vuosina 2015-2017. Leikkauksen suuruus vuonna 2015 vastaa noin 1,8 veroprosenttiyksikön tuottoa ja vuonna 2017 leikkaus nousee vastaamaan 1,9 veroprosenttiyksikön tuottoa. Asukasta kohti leikkaukset ovat noin 260 euroa vuonna 2017. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2015. Uudistuksella yksinkertaistetaan ja selkeytetään nykyistä valtionosuusjärjestelmää. Laskentakriteerejä vähennetään ja niistä poistetaan päällekkäisyyksiä. Nykyjärjestelmässä kriteereitä on lähes 50, kun uudessa on 11. Uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäaika, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Forssan kaupunki menettää kuntaliiton laskelmien mukaan uudistuksessa 1,3 miljoonaa euroa eli 75 euroa/asukas. Vuonna 2015 vaikutus on noin - 0,9 miljoonaa euroa ja seuraavana vuonna lisää - 0,4 miljoonaa euroa. Edellä mainittujen leikkausten lisäksi valtionosuuksiin vaikuttavat esim. indeksikorotukset, kehyspäätöksen mukaiset tehtävälaajennukset, rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vaikutukset, uudet verokompensaatiot, ammattikorkeakoulujen yksityistämisen vaikutus. Tässä talousarviossa valtionosuuksien määrä on arvioitu Kuntaliiton käytettävissä olevien laskelmien perusteella. Valtionosuuksien määrä tarkentuu vielä joulukuussa. Samalla kun kuntien tehtäviä ja velvoitteita on tarkoitus karsia, niitä kuitenkin lisätään. Toisen asteen koulutuksen oppilashuoltoa kehitetään merkittävästi vuonna 2014. Uudistus lisää Forssan kaupungin kustannuksia 70.000 euroa vuonna 2015. Vuoden 2015 alusta voimaan tuleva työmarkkinatuen uudistus laajentaa ja lisää kuntien tehtäviä ja velvoitteita ja kiristää kuntataloutta. Forssan kaupungin osalta kustannusvaikutus on noin 0,4 miljoonaa euroa.

Vuoden 2015 talousarvion valmistelun lähtökohdat Kaupunginhallitus hyväksyi 1.9.2014 alustavan suunnitelman kaupungin talouden tasapainottamiseksi vuosina 2015-2017 ja vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman laadintaperiaatteet ja linjaukset seuraavasti: -Kaupungin toimintakate eli käyttömenojen ja tulojen erotus pidetään vuoden 2014 talousarvion tasolla -Tuloveroprosentti suunnitellaan pidettäväksi vuonna 2015 ennallaan ja mutta kiinteistöveroprosentteja suunnitellaan korotettavan. -Loimijoen Kuntapalvelut Oy:n pitää palvelujensa hinnat ennallaan -Sisäiset ylläpitovuokrat pidetään ennallaan -Vesihuoltoliikelaitoksen suurista investoinneista johtuvan tuloutuksen tasoa tarkistetaan suunnittelukaudella Valtuusto päätti 10.11.2014 pitää veroprosentit vuodelle 2015 ennallaan. Talousarvioehdotuksessa on toimintakatteessa kasvua 0,7 % verrattuna kuluvan vuoden muutettuun talousarvioon. Nollakasvuun ei ihan päästy johtuen sosiaalipalvelujen melko korkeasta lisämäärärahatarpeesta. Sosiaalipalvelujen ostomäärärahoissa on kasvua yli 4 prosenttia verrattuna kuluvan vuoden muutettuun talousarvioon. Forssan kaupungin keskeisten talouden tunnuslukujen kehitys ja tulorahoituksen riittävyys Kuntataloudessa on tavoitteena oltava tulorahoituksen riittävyys, mikä tarkoittaa sitä, että usean tilikauden tarkastelujaksolla tuloslaskelmaan merkittyjen tulojen tulee kattaa tuloslaskelmaan merkityt menot. Tulorahoituksen riittävyyttä voidaan arvioida vertaamalla vuosikatteen, poistojen sekä poistonalaisten investointien omahankintamenojen suuruutta toisiinsa. Vuosikate eli tulorahoitus ei riitä suunnitelmakaudella investointien omahankintamenojen kattamiseen vaan kaupunki joutuu ottamaan lainaa investointiensa rahoittamiseksi. Vuosikate ei riitä myöskään poistojen kattamiseen vuosina vuosina 2015-2017 ja kyseiset vuodet ovat alijäämäisiä. Vuosikate, poistot ja investoinnit, /as. Forssa 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Investointien omahankintamenot yht. Vuosien 2015-2017 investointiohjelma on yhteensä 27 miljoonaa euroa. Lisäksi lainamäärää nostaa vuosina 2015-2016 Viksbergin kaatopaikan kunnostustyö. Kaatopaikan kunnostukseen on varauduttu 5,7 miljoonan euron pakollisella varauksella. Vuoden 2015 talousarvioehdotuksessa vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista on 48,3 eli vuosikate riittää

kattamaan noin puolet investointien omahankintamenoista. Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia tai suurempi, voidaan kunnan tulorahoituksen katsoa olevan riittävä tai ylijäämäinen. Kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, kun vuosikate on keskimääräistä poistonalaista investointitasoa alempi. Jos vuosikate on negatiivinen on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate on 4,3 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja asukasta kohden 243 euroa/asukas. Vuosikate ei riitä poistojen kattamiseen, joiden määrä on 5,8 miljoonaa euroa vuonna 2015. Vesihuoltoliikelaitoksen maksuja on korotettu vuodelle 2015 7 prosentilla. Vesihuoltoliikelaitoksen vuoden 2015 talousarvio on noin 0,25 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Jätevedenpuhdistamon saneerausinvestointi alkoi syksyllä 2014 ja valmistuu alkuvuonna 2016. Vesihuoltoliikelaitos velkaantuu isoista investoinneista johtuen. Suurin riski tulorahoituksen riittävyydessä on verotulojen ja valtionosuuksien ennakoinnissa sekä epäonnistuminen menokehityksen hillitsemisessä ja talouden tasapainottamisohjelman laatimisessa ja toimeenpanossa. Valtionosuudet pienentyvät euromääräisesti vuodesta 2015 lukien. Viimeisen kymmenen vuoden aikana valtionosuuksien kasvu on ollut vuosittain runsaat 7-8 prosenttia eli yli 2 miljoonaa euroa vuosilisäystä. Hyvä valtionosuuksien kehitys on kompensoinut hidasta verotulojen kasvua menneinä vuosina, mutta näin ei käy enää jatkossa. Kaupungin lainamäärä kasvaa 7,3 miljoonalla eurolla vuonna 2015. Vuosina 2010-2014 kaupungin lainamäärä on pysynyt suunnilleen entisellä tasolla, jopa hieman laskenut. Lainamäärä nousee 32,3 miljoonaan euroon vuonna 2015 ja vuoteen 2017 mennessä 42,8 miljoonaan euroon eli noin 2.400 euroon/asukas. Lainamäärä vuoden 2014 lopussa on noin 1.500 euroa/asukas eli selvästi alle koko maan keskiarvon. Kaupungin lainanhoitokate oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä hyvä eli 2,4. Mikäli lainanhoitokate on alle 1, tarkoittaa tämä, ettei kaupungin tulorahoitus riitä lainojen korkokuluihin ja lyhennyksiin. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun lainanhoitokate on yli 2 ja tyydyttävä kun lainanhoitokate on 1-2 ja heikko, mikäli lainanhoitokate on alle 1. Vuoden 2014 lainanhoitokatetta heikentää 5 miljoonan euron bullet lainan erääntyminen. Lainahoitokate pysyy suunnittelukaudella juuri ja juuri tyydyttävällä tasolla ja on vuonna 2015 1,2. Kaupungin talouden tasapainottaminen: Kaupunginhallitus hyväksyi alustavan kaupungin talouden tasapainottamissuunnitelman kokouksessaan 1.9.2014. Yksityiskohtainen talouden tasapainottamisohjelma on valmisteltu myös osana talousarvion valmistelua talousarvioohjeistuksen mukaisesti. Toimialoilla on päästy nollakasvuun sosiaali- ja terveyspalveluita ja työllisyyden hoidon palveluita lukuun ottamatta. FSHKY:n palvelujen osuus on 62 % käyttötalouden nettomenoista. Kuntarakenneselvityksessä mukana olevat seudun kuntien edustajat päättivät kuntarakenneselvityksen ohjausryhmässä yksimielisesti pyytää Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymää kutsumaan omistajakunnat neuvotteluun heti alkuvuodesta mahdollisuuksista vaikuttaa sosiaalipalvelujen kustannuskehitykseen. Kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa valmistellaan kevään 2015 aikana, kuten muitakin kaupunkistrategiaa toteuttavia ohjelmia. Kaupunginhallitus esittää, että kaupungin talouden tasapainottamisohjelma ja pitkän aikavälin suunnitelma hyväksytään valtuustossa viimeistään vuoden 2015 kesäkuussa. SOTE- uudistuksen kustannusvaikutuksia ei ole huomioitu mitenkään suunnittelukaudella. Ennakkolaskelmien mukaan kaupungille olisi tulossa 3,2 miljoonan euron lisäkustannukset vuositasolla, mutta lopullisia laskelmia ei ole vielä käytössä uudistuksen ollessa kesken. Kaupungin talouden keskeisistä tunnusluvuista on graafisia esityksiä liitteenä.

1.4 VÄESTÖTAVOITTEET Vuoden 2014 alussa Forssassa oli 17.667 asukasta. Vuonna 2014 on väestön määrä vähentynyt ennakkotietojen mukaan tammi-lokakuussa 90 asukkaalla. Forssan kaupungin väestön kehitys 1996-2017 Vuosi Väestö 31.12. Muutos hlöä Muutos % 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 19.335 19.124 18.857 18.644 18.506 18.311 18.201 18.104 18.076 17.918 17.894 17.835 17.860 17.807 17.904 17.833 17.727 17.667 17.583 17.583 17.583 17.583-207 -211-267 -213-138 -195-110 -97-28 -158-24 -59 25-53 97-71 -106-60 -84 0 0 0-1,1-1,1-1,4-1,1-0,8-1,1-0,6-0,5-0,1-0,9-0,1-0,3 0,1-0,3 0,5-0,4-0,6-0,3-0,5 0 0 0 Väestömäärän ennakoidaan pysyvän vuoden 2014 tasolla.

2. ESITYSTAPA, RAKENNE JA SITOVUUS 2.1 ESITYSTAPA JA RAKENNE Talousarvio ja kolmeksi vuodeksi laadittu taloussuunnitelma sisältävät tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, käyttötalousosan ja investointiosan. Lisäksi talousarvio ja taloussuunnitelma sisältävät yleisen osan, liikelaitoksen ja konserniyhteisöjen tavoitteet sekä tarvittavat liitteet. Kaupungin kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja taloussuunnitelman tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmat ja rahoituslaskelmat esitetään erikseen: kaupunkiemo ilman liikelaitosta ja koko kaupunki. TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaiset toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Toimintakate = toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Tulorahoitus on ylijäämäinen, mikäli vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, jos vuosikate alittaa poistot. Mikäli vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoerot, vapaaehtoisten varausten muutokset ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. RAHOITUSOSA Rahoitusosassa esitetään kunnan rahoituslaskelma ns. rahavirtalaskelmana, jossa erikseen on nähtävissä toiminnan ja investointien rahavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Lisäksi rahoituslaskelmasta käy ilmi rahoituksen rahavirta. Sitä varten rahoituksen rahavirtalaskelmassa esitetään ensin antolainauksen ja lainakannan muutokset. Niiden jälkeen esitetään maksuvalmiuteen vaikuttavat omien pääomien muutokset. Maksuvalmiuden muutoksiin vaikuttavat myös toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset. Rahoituslaskelman selkeyden säilyttämiseksi esitetään siinä eriteltynä vain kokonaistalouden kannalta olennaiset erät. Toiminnan ja investointien rahavirran sekä rahoituksen rahavirtojen yhteenlaskettu muutos vastaa taseesta laskettua rahavarojen muutosta. KÄYTTÖTALOUSOSA Kaupungin toiminnan ohjausta kuvataan puolestaan käyttötalousosassa ja investointiosassa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa kuntalain edellyttämät toiminnalliset tavoitteet: kaupunkistrategiasta valitut kriittiset menestystekijät, toimenpiteet, jotka edistävät kriittisen menestystekijöiden toteutumista ja tavoitetasot talousarviovuodelle sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimille palvelualueittain tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Käyttötalousosassa esitetään myös palvelun tuloslaskelma, josta ilmenee toiminnan kustannusrakenne kokonaisuudessaan. Kustannusrakenne on alustava ja se tarkentuu käyttösuunnitelmassa. Kokonaiskustannuksissa esitetään pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden (käyttöomaisuuden) suunnitelman mukaiset poistot sekä pääoma-arvon korko.

Lisäksi käyttötalousosassa esitetään palveluittain toiminnan painopisteet talousarviovuonna, muutokset aiempaan ja muuta erityistä huomioitavaa, keskeiset muutokset ja asiat taloussuunnitelmasta, riskianalyysi toimintaan vaikuttavista riskeistä ja keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamiseksi. Lisäksi esitetään keskeiset mittarit ja tunnusluvut, joita seurataan. Uutena on mukana tukityöllistettyjen ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrät. Koko konsernin osalta painopisteenä on työllistämistoimenpiteisiin osallistuminen. Talousarviomäärärahat hyväksytään vuoden 2015 palveluiden osalta. Vuodet 2016 ja 2017 ovat alustavia arviota, eivät määrärahoja. Käyttötalousosa sisältää 20 palvelualuetta, joille osoitetaan menomäärärahat ja tuloarviot. Taloussuunnitelma on laadittu kaikkien suunnitelmavuosien osalta vuoden 2015 arvioituun rahanarvoon. Täten inflaation vaikutusta suunnitelmavuosille 2016-2017 ei ole otettu huomioon eli muutokset määrärahoissa ja tuloarvioissa johtuvat toiminnassa tapahtuvista muutoksista. INVESTOINTIOSA Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Investointiosassa käsitellään vain aktivoitavat hankintamenot. Tuloarviona esitetään valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet investointimenoihin. Käyttöomaisuuden myynneistä esitetään suunnitelman mukainen hankintamenojäännös. Investointivarauksen tai rahaston käyttö hankkeen rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna. Investointiosaan varataan määrärahat hyödykkeen hankintaan, mikäli hyödykkeen tai hyödykkeen eri komponenttien verollinen hankintahinta on vähintään 10.000 euroa.

LIIKELAITOS Kaupungilla on seuraava kuntalain mukainen liikelaitos: Forssan vesihuoltoliikelaitos. Talousarvion käyttötalousosassa menoihin ja tuloihin sisältyvät palvelujen ja tavaroiden ostot liikelaitokselta ja vastaavasti palvelujen myynti ja vuokraus liikelaitokselle. Määrärahaa liikelaitoksen investointimenoon ei oteta kaupungin talousarvion investointiosaan, vaan mahdollinen pääomarahoitus liikelaitoksen investointimenoon käsitellään talousarvion rahoitusosassa sisäisenä antolainana tai peruspääoman lisäyksenä. Kaupungin talousarviossa liikelaitoksen kaupungille maksama peruspääoman korko tai lainan korko näkyy tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa ja - menoissa. Johtokunnan esitys liitetään osaksi kaupunginhallituksen esitystä kaupungin talousarvioksi ja suunnitelmaksi valtuustolle. Hallintosäännön 24 :n mukaan valtuusto hyväksyy talousarviossa kaupungin liikelaitoksen johtokunnalle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä investointi- ja lainanottovaltuudet. KAUPUNKIKONSERNI Kaupunkikonsernilla tarkoitetaan kaupungin sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kaupungilla yksin tai muiden konserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Kaupunginvaltuusto hyväksyy tavoitteet talousarviossa ja -suunnitelmassa myös kaupunkikonsernille. Forssan kaupungin konsernirakenne on seuraava: Tytäryhteisöt: omistusosuus % Forssan Liike- ja Teollisuuskiinteistöt Oy 100,00* Forssa-asunnot Oy 100,00* Loimijoen Kuntapalvelut Oy 84,00* Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy 53,39* Forssan kaupungin Vanhustenkotiyhdistys ry 100,00 Osakkuusyhteisöt: As Oy Tölönrivi 40,20 As Oy Forssan Hakaniitty 45,00 Seuturekry Oy 20,00 Kuntayhtymät Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 59,96* Hämeen liitto 11,73 Hämeen päihdehuollon ky 1,74 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky 3,78 Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky 44,12* Eteva ky 0,64 Konsernitavoitteet asetetaan talousarvion yhteydessä * merkityille yhteisöille.

2.2 SITOVUUS Käyttötalousosa Käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia toimialatasolla. Kyseessä on bruttositovuus, menot ja tulot ovat molemmat erikseen sitovia. Käyttötalousosa sisältää yhteensä 20 eri palvelualuetta. Nettositovuuden piirissä ovat seuraavat käyttötalousosan palvelualueet: - 260 Vesihelmi ja liikunta ja nuorisopalvelut - 270 Wahren-keskus - 280 Työllisyyden hoidon palvelut - 580 Yhteistoiminta-alueen jätehuolto Käyttötalousosassa esitetyt palvelujen kriittiset menestystekijät, toimenpiteet ja tavoitetasot sekä taloudelliset tavoitteet eli määrärahat ovat sitovia. Käyttötalousosassa esitetyt tunnusluvut eivät ole sitovia tavoitteita. Investointiosa Investointiosan määrärahat ja tuloarviot sekä kokonaiskustannusarviot ovat sitovia hankeryhmittäin tai hankkeittain. Sitovat hankeryhmät tai hankkeet on merkitty investointiosaan kirjaimella (s). Mikäli investoinnin hankintamenon ennakoidaan ajoittuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksyy valtuusto investoinnin hankinnan kokonaiskustannusarvion sitovana, jolloin kustannusarvion sisällä tapahtuvat vaihtelut vuositasolla ovat sallittuja. Vuodet 2016-2017 ne ovat suuntaa antavia, eivät varsinaisia määrärahoja. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - verotulot - valtionosuudet - rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Rahoituslaskelmaosa Rahoituslaskelmaosassa sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - antolainasaamisten lisäys - antolainasaamisten vähennys - lainakannan muutos Liikelaitos ja konserniyhteisöt Konsernitavoitteet ovat sitovia kaupungin liikelaitokselle. Valtuustoon nähden sitovia eriä liikelaitoksen tulosbudjetissa ovat kuntalain 87 e.3 :n mukaisesti kaupungin ja liikelaitoksen väliset pääomarahoituksen korvaukset. Näitä korvauksia ovat korkotulot ja menot sisäisestä anto- ja ottolainauksesta sekä korvaukset kaupungin liikelaitokseen sijoittamasta peruspääomasta. 2.3 KÄYTTÖSUUNNITELMAT Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kaupunginhallitus sen täytäntöönpano-ohjein lautakuntien, tilivelvollisten virkamiesten ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta päättää sen jälkeen käyttösuunnitelmasta, jolla tarkistetaan asianomaisen toimielimen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma valtuuston päätöksiä vastaavaksi sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Käyttösuunnitelmalla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille (käyttötalousosa) ja kohteille (investointiosa) osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi.

Kaupunginhallituksen, lautakunnan tai johtokunnan määräämä ja sen alainen viranhaltija päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmista sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja osamäärärahojen käytöstä asettamalla tarkennetut tavoitteet ja jakamalla osamäärärahat ja -tuloarviot pienempiin ja tarkempiin osiin. Toimivallanjakoa koskevat määräykset annetaan hallintosäännössä. 2.4 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Talousarviossa kaupunginvaltuusto hyväksyy toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet palvelualueittain. Alemman palveluyksikkötason tavoitteet hyväksytään lautakuntien käyttösuunnitelmissa. Valtuusto hyväksyy talousarviossa myös toiminnalliset ja taloudelliset konsernitavoitteet tytäryhtiöille ja liikelaitoksille sekä kuntayhtymille. Kaupungin talousarvion toteutumisen seuranta tapahtuu kuukausiraportoinnilla siten, että kaupunginhallitukselle informoidaan talousarvion toteutumisesta aina kuukauden päätyttyä seuraavan kuukauden aikana tuloslaskelmatasolla. Raportti sisältää myös toteumaennusteen koko vuodelle. Tällä tavoin voidaan reagoida ajoissa mahdollisiin muutostarpeisiin toiminnassa ja talousarviossa. Myös lautakunnat ja johtokunnat käsittelevät kuukausiraportin kokouksissaan kuukausittain. Lisäksi laaditaan osavuosikatsaukset huhtikuun ja elokuun lopun tilanteesta. Ohessa kokonaiskuvaus kaupungin arviointijärjestelmästä. Valtuuston hyväksymä talousarviokirja ja lautakuntien ja esimiesten hyväksymät käyttösuunnitelmat muodostavat luettelon tavoitteista ja mittareista, joita talousarviovuoden aikana seurataan..

2.5 FORSSAN KAUPUNGIN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄN KUVAUS ASIAKIRJA ARVIOIJA MENETTELY AIKATAULU Kaupunkistrategia Valtuusto/ lautakunnat Strategian toteutumisen seuranta Seuranta keväällä tilinpäätöksen yhteydessä lautakunnissa ja hallituksessa sekä kevään valtuustoseminaarissa. -konsernin tuloskortti -lautakuntien/palvelujen tuloskortit Seurantaa tapahtuu osana talousarvioseurantaa myös pitkin vuotta Talousarvio- ja suunnitelma/ toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tilinpäätös/toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Valtuusto Valtuusto/kaupunginhallitus Strategian mahdollinen tarkistaminen tarvittaessa aina talousarvion laadinnan yhteydessä Osavuosikatsaukset - osavuosikatsaus 30.4. (suppea) - osavuosikatsaus 31.8. (laaja ) Osavuosikatsaukset sisältävät myös konserniraportoinnin tyttärien ja kuntayhtymien toiminnasta ja taloudesta Arviointitilaisuus, mukana valtuuston ja hallituksen puheenjohtajisto, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, tilintarkastaja ja kaupunginjohtajan johtoryhmä Talousarvion laadinta-aikataulun mukaan Kesäkuun ja lokakuun loppuun mennessä Touko-kesäkuu, ennen valtuuston kokousta Valtuusto Tilinpäätöskäsittely, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja esittelee arviointikertomuksen Kesäkuun loppuun mennessä Talousarvio ja suunnitelma Tilinpäätös/toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet ja tekee sen arviointisuunnitelmansa mukaisesti tutustumalla kaupunkiorganisaation palvelutoimintaan pyrkien varmistumaan sen taloudellisuudesta, tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Talousarviovuoden aikana ja sitä seuraavan vuoden alkuvuoden aikana talousarviovuoden osalta

Tilinpäätös/toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tilinpäätös Talousarvio ja -suunnitelma Kaupunginhallitus Lautakuntien edellisen talousarviovuoden toiminnan tuloksellisuuden arviointi. Samoin soveltuvien osin konserniyhteisöjen osalta. Tilinpäätöksen laatiminen - toimintakertomus Osavuosikatsaukset - osavuosikatsaus 30.4. (suppea, ) - osavuosikatsaus 31.8. (laaja) Helmi-/maaliskuu Allekirjoitus maaliskuussa Touko-/kesäkuu Syys-/lokakuu Kuukausiraportointi, talousarvion toteutuminen ja ennuste koko vuodeksi tuloslaskelmatasolla Seuraavan kuukauden toinen hallituksen kokous Käyttösuunnitelmat/ toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet/tuloskortit Lautakunnat/johtokunnat Lautakunnan oma itsearviointi strategian( tuloskortin) ja käyttösuunnitelmien pohjalta Lautakunnan osavuosikatsausten ja tilinpäätösosioiden ja toimintakertomuksen hyväksyminen Tilinpäätös- ja osavuosikatsausaikataulutuksen mukaan Kuukausiraportointi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Kerran kuukaudessa/dokumentoidaan Käyttösuunnitelmat/toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet/tuloskortit Esimiehet Kehityskeskustelut ja työsuorituksen arviointi Alkuvuoden aikana

3. KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUSOSAN LASKENTAPERUSTEET Henkilöstökulut Vuosipalkat on talousarvioon laskettu siten, että kesäkuun kuukausipalkkoja on korotettu 0,3 %:lla. Vuosien 2016-2017 osalta henkilöstökuluja, samoin kuin muitakin kuluja, on käsitelty vuoden 2015 rahanarvossa. Forssan kaupungin sosiaalivakuutusmaksut vuosina 2014-2017 %-yksikköä 2014 2015 2016 2017 Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut Työttömyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut Muut vakuutusmaksut 2,14 3,06 0,40 0,05 2,15 2,95 0,40 0,05 2,15 2,95 0,40 0,05 2,15 2,95 0,40 0,05 Eläkemaksu KuEL yhteensä Eläkemenoperusteiset ja varhemaksut budjetoitu euromääräisinä palveluyksiköille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti v. 2007 lukien Opettajien eläkemaksu 16,75 20,49 17,05 20,20 17,05 20,20 17,05 20,20 Palvelujen ostot Asiakaspalveluiden ostot ovat pääosin terveys- ja sosiaalipalveluiden ostoa Forssan seudun hyvinvointi kuntayhtymältä sekä pelastuspalvelujen ostamista Kanta-Hämeen aluepelastuslaitokselta. Myös ostot liikelaitoksilta kuuluvat osittain palvelujen ostoihin. Vuodesta 2009 lähtien toimistopalvelut ovat sisältyneet palvelujen ostoihin keskushallinnon toimistopalveluyksiköltä. Vuodesta 2010 lähtien mukana ovat myös palvelujen ostot Loimijoen Kuntapalvelut Oy:ltä. Sisäiset erät Käyttötalousosan palvelukohtaisiin määrärahoihin ja tuloarvioihin sisältyvät myös sisäisen laskutuksen erät. Sisäisiä tuottoja perivät seuraavat yksiköt: atk-keskus, puhelinvaihde, painatuskeskus, postitus, tilapalvelu ja toimistopalveluyksikkö. Sisäiset erät eriteltyinä ovat: atk-palvelut puhelinpalvelut painatuspalvelut postituspalvelut maankäyttöpalvelut ja tilapalvelu toimistopalvelut muut sisäiset Yhteensä 662.540 euroa 67.600 euroa 139.180 euroa 10.690 euroa 6.244.970 euroa 936.160 euroa 55.370 euroa 8.116.510 euroa

KÄYTTÖTALOUSOSA tuotot/kulut TA 2014+ Muutos % ulkoiset + sisäiset TP 2013 muutos TA 2015 2014/2015 TS 2016 TS 2017 Keskushallinto 100 Keskushallinto Toimintatuotot 2 707 427 2 444 510 2 334 220-4,5 % 2 334 220 2 334 220 Toimintakulut -6 880 569-7 069 090-7 004 330-0,9 % -7 004 330-7 004 330 Toimintakate -4 173 143-4 624 580-4 670 110 1,0 % -4 670 110-4 670 110 700 Vaalit Toimintatuotot 0 27 430 29 000 5,7 % 0 0 Toimintakulut 0-44 310-39 100-11,8 % 0-43 390 Toimintakate 0-16 880-10 100-40,2 % 0-43 390 710 Tarkastustoiminta Toimintatuotot 0 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakulut -37 185-49 290-41 640-15,5 % -41 640-41 640 Toimintakate -37 185-49 290-41 640-15,5 % -41 640-41 640 Keskushallinto yhteensä Toimintatuotot 2 707 427 2 471 940 2 363 220-4,4 % 2 334 220 2 334 220 Toimintakulut -6 917 754-7 162 690-7 085 070-1,1 % -7 045 970-7 089 360 Toimintakate -4 210 328-4 690 750-4 721 850 0,7 % -4 711 750-4 755 140 Sivistys- ja tulevaisuuspalvelut 200 Talous- ja hallintopalvelut Toimintatuotot 18 385 19 230 97 710 408,1 % 97 710 97 710 Toimintakulut -729 975-1 000 450-1 126 100 12,6 % -1 126 100-1 126 100 Toimintakate -711 590-981 220-1 028 390 4,8 % -1 028 390-1 028 390 210 Perusopetus Toimintatuotot 855 902 777 860 776 260-0,2 % 776 260 776 260 Toimintakulut -12 077 012-12 131 020-12 420 320 2,4 % -12 420 320-12 420 320 Toimintakate -11 221 111-11 353 160-11 644 060 2,6 % -11 644 060-11 644 060 240 Lukiokoulutus Toimintatuotot 322 550 451 620 271 500-39,9 % 271 500 271 500 Toimintakulut -3 409 372-3 585 940-3 395 110-5,3 % -3 395 110-3 395 110 Toimintakate -3 086 822-3 134 320-3 123 610-0,3 % -3 123 610-3 123 610 250 Varhaiskasvatuksen palvelut Toimintatuotot 933 933 803 800 776 000-3,5 % 776 000 776 000 Toimintakulut -8 018 486-8 320 520-8 143 550-2,1 % -8 143 550-8 143 550 Toimintakate -7 084 553-7 516 720-7 367 550-2,0 % -7 367 550-7 367 550 260 Vesihelmi ja liikunta- ja nuorisopalvelut Toimintatuotot 2 002 580 2 195 860 9,7 % 2 195 860 2 195 860 Toimintakulut -4 805 600-4 979 320 3,6 % -4 979 320-4 979 320 Toimintakate -2 803 020-2 783 460-0,7 % -2 783 460-2 783 460 270 Wahren-keskus Toimintatuotot 1 183 440 1 042 790-11,9 % 1 042 790 1 042 790 Toimintakulut -4 100 640-3 891 380-5,1 % -3 891 380-3 891 380 Toimintakate -2 917 200-2 848 590-2,4 % -2 848 590-2 848 590

tuotot/kulut TA 2014+ Muutos % ulkoiset + sisäiset TP 2013 muutos TA 2015 2014/2015 TS 2016 TS 2017 280 Työllisyyden hoidon palvelut Toimintatuotot 1 458 570 1 701 850 16,7 % 1 701 850 1 701 850 Toimintakulut -3 212 750-3 563 930 10,9 % -3 563 930-3 563 930 Toimintakate -1 754 180-1 862 080 6,2 % -1 862 080-1 862 080 285 Sosiaalipalvelut Toimintatuotot -297 000 0-100,0 % 0 0 Toimintakulut -22 253 480-23 280 580 4,6 % -23 580 580-23 880 580 Toimintakate -22 550 480-23 280 580 3,2 % -23 580 580-23 880 580 290 Terveyspalvelut Toimintatuotot 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakulut -35 356 020-35 785 330 1,2 % -35 785 330-35 785 330 Toimintakate -35 356 020-35 785 330 1,2 % -35 785 330-35 785 330 Sivistys- ja tulevaisuuspalvelut yhteensä Toimintatuotot 2 130 770 6 400 100 6 861 970 7,2 % 6 861 970 6 861 970 Toimintakulut -24 234 845-94 766 430-96 585 620 1,9 % -96 885 620-97 185 620 Toimintakate -22 104 076-88 366 330-89 723 650 1,5 % -90 023 650-90 323 650 Perusturvan toimiala 300 Hallinto- ja talouspalvelut Toimintatuotot 49 683 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakulut -621 776 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakate -572 093 0 0 0,0 % 0 0 320 Vanhusväestön palvelut Toimintatuotot 3 148 360 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakulut 13 219 550 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakate -10 071 190 0 0 0,0 % 0 0 330 Kehitysvammahuollon palvelut Toimintatuotot 338 634 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakulut -3 342 100 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakate -3 003 466 0 0 0,0 % 0 0 340 Vammaispalvelut Toimintatuotot 197 700 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakulut -2 799 527 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakate -2 601 827 0 0 0,0 % 0 0 350 Sosiaalityön ja työllisyyden palvelut Toimintatuotot 2 915 262 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakulut -9 844 714 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakate -6 929 452 0 0 0,0 % 0 0 380 Terveyspalvelut Toimintatuotot 0 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakulut -34 430 767 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakate -34 430 767 0 0 0,0 % 0 0 Perusturvan toimiala yhteensä Toimintatuotot 6 649 639 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakulut -64 258 434 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakate -57 608 795 0 0 0,0 % 0 0

tuotot/kulut TA 2014+ Muutos % ulkoiset + sisäiset TP 2013 muutos TA 2015 2014/2015 TS 2016 TS 2017 Vapaa-aikatoimi 450 Vesihelmi ja liikunta- ja nuorisopalvelut Toimintatuotot 1 834 296 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakulut -4 620 604 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakate -2 786 307 0 0 0,0 % 0 0 490 Wahren-keskus Toimintatuotot 1 275 176 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakulut -4 209 808 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakate -2 934 632 0 0 0,0 % 0 0 Vapaa-aikatoimi yhteensä Toimintatuotot 3 109 472 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakulut -8 830 412 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakate -5 720 939 0 0 0,0 % 0 0 Teknisen ja ympäristötoimen toimiala 500 Teknisen ja ympäristötoimen hallinto ja maaseutupalv. Toimintatuotot 3 453 2 500 2 500 0,0 % 2 500 2 500 Toimintakulut -419 487-395 280-405 180 2,5 % -405 180-405 180 Toimintakate -416 034-392 780-402 680 2,5 % -402 680-402 680 510 Maankäyttöpalvelut Toimintatuotot 1 135 762 949 320 986 060 3,9 % 986 060 986 060 Toimintakulut -690 060-669 690-676 610 1,0 % -676 610-676 610 Toimintakate 445 702 279 630 309 450 10,7 % 309 450 309 450 520 Katu- ja viherlaitospalvelut Toimintatuotot 240 970 212 750 217 750 2,4 % 217 750 217 750 Toimintakulut -3 709 239-2 790 990-2 749 910-1,5 % -2 749 910-2 749 910 Toimintakate -3 468 269-2 578 240-2 532 160-1,8 % -2 532 160-2 532 160 540 Pelastuspalvelut Toimintatuotot 0 0 0 0,0 % 0 0 Toimintakulut -1 248 897-1 301 450-1 335 590 2,6 % -1 335 590-1 335 590 Toimintakate -1 248 897-1 301 450-1 335 590 2,6 % -1 335 590-1 335 590 570 Tilapalvelut Toimintatuotot 9 358 415 9 795 380 9 816 610 0,2 % 9 816 610 9 816 610 Toimintakulut -6 156 621-6 401 620-6 461 290 0,9 % -6 461 290-6 461 290 Toimintakate 3 201 794 3 393 760 3 355 320-1,1 % 3 355 320 3 355 320 580 Yhteistoiminta-alueen jätehuolto Toimintatuotot 105 085 247 140 273 930 10,8 % 273 930 273 930 Toimintakulut -105 085-247 140-273 930 10,8 % -273 930-273 930 Toimintakate 0 0 0 0,0 % 0 0 600 Rakennusvalvonta ja ympäristöpalvelut Toimintatuotot 136 463 100 400 120 100 19,6 % 120 100 120 100 Toimintakulut -330 624-352 440-364 110 3,3 % -364 110-364 110 Toimintakate -194 161-252 040-244 010-3,2 % -244 010-244 010

tuotot/kulut TA 2014+ Muutos % ulkoiset + sisäiset TP 2013 muutos TA 2015 2014/2015 TS 2016 TS 2017 610 Maankäytön suunnittelupalvelut Toimintatuotot 8 815 10 000 10 000 0,0 % 10 000 10 000 Toimintakulut -247 550-290 380-290 340 0,0 % -290 340-290 340 Toimintakate -238 735-280 380-280 340 0,0 % -280 340-280 340 Teknisen ja ympäristötoimen toimiala yhteensä Toimintatuotot 10 988 963 11 317 490 11 426 950 1,0 % 11 426 950 11 426 950 Toimintakulut -12 907 563-12 449 010-12 556 980 0,9 % -12 556 960-12 556 960 Toimintakate -1 918 600-1 131 520-1 130 010-0,1 % -1 130 010-1 130 010 Käyttötalousosa yhteensä Toimintatuotot 25 586 272 20 189 530 20 652 140 2,3 % 20 623 140 20 623 140 Toimintakulut -117 149 011-114 378 170-116 227 650 1,6 % -116 488 800-116 831 940 Toimintakate -91 562 738-94 188 640-95 575 510 1,5 % -95 865 660-96 208 800

Forssan kaupunki Talousarvio ja suunnitelma 2015 2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 10 KESKUSHALLINTO 100 KESKUSHALLINTO Talousjohtaja TOIMINTA-AJATUS/PALVELUKUVAUS Kaupungin keskushallintoon sisältyvät kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupungin ja konsernin johto, kehittäminen ja markkinointi, elinkeinoelämän ja matkailun edistäminen ja niihin liittyvä hanketoiminta, sisäinen tarkastus, koko kaupunkia koskevat hallintopalvelut, toimistopalvelut, puhelinvaihde, postituspalvelut, atk-palvelut ja painatuspalvelut, talouspalvelut sekä henkilöstöpalvelut, tarkastustoiminta ja vaalit. Lisäksi keskushallintoon kuuluvat strategian mukainen kaupunkikonsernin johtaminen ja kehittäminen, kaupungin talouden ohjaus ja seuranta, talousarvion ja -suunnitelman valmistelu, tilinpäätöksen ja laskentatoimen kehittäminen sekä rahoitus- ja sijoitustoiminta, henkilöstöasiat, paikalliset yhteistoimintajärjestelmät, henkilöstön kehittäminen ja koulutus, joukkoliikennepalvelujen järjestäminen, ystävyyskaupunkitoiminta ja kansainväliset suhteet. TALOUSARVIO 2015 TYYKIKYLÄ TUTUKSI Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Arviointikriteerit/mittarit ja Konsernin toiminta on seudun elinkeinostrategian mukaista. Päätökset toteuttavat kaupunkija elinkeinostrategiaa. Toimintamalli selkiytetään vuoden 2015 aikana. Kaupunkiorganisaatiossa toteutetaan poikkileikkaavaa kansainvälisyyttä ja huomioidaan monikulttuurisuus. Forssalaisuus on haluttu brändi positiivinen imago. Kaupungin elinkeinorakenne on monipuolinen ja tuottaa lisäarvoa kuntalaisten hyvinvoinnille. Käytännön valmiuksien lisääminen kohdata muiden kulttuurien edustajia asiakkaina ja asukkaina. Kansainvälinen yhteydenpito. Konsernin viestintä- ja markkinointikäytännön laatiminen ja onnistunut toiminnallistaminen Kaupunkikonsernin hankintapolitiikan uudistaminen huomioiden paikallisen elinvoiman kasvattaminen ja innovaatioiden vahvistaminen. Uusien, eri toimialojen yritysten syntyminen. Kasvuyritysten tarpeiden huomioiminen. Kielikoulutusta henkilöstölle. Asiakaspalvelukoulutusten järjestäminen. Viestintä- ja markkinointikäytäntö ja ohjeistus valmiina huhtikuussa 2015. Hankintaohjeen uudistaminen valmis huhtikuussa 2015. Tavoitetaso 30 uutta yritystä nettona (uudet-lopettaneet). Olemassa olevien yritysten investoinnit paikkakunnalla vuoden aikana. Kartoitetaan ja rakennetaan seurantaan toimintamalli. Vuoden 2015 aikana kasvuyritysten yhteistyölle ja yhteydenpidolle rakennetaan systemaattinen yhteistyömalli yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikön kanssa.

Forssan kaupunki Talousarvio ja suunnitelma 2015 2017 Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Arviointikriteerit/mittarit ja Järkivihreän, resurssiviisaan arvoverkon vahvistaminen. Järkivihreä toimintatapa toimistopalveluissa ja keskushallinnossa arkipäivää. Forssa on aktiivinen toimija Suomen Itsenäisyyden juhlarahaston (Sitran) resurssiviisaiden kaupunkien verkostossa ja asiaan liittyviä kansainvälisiä yhteyksiä ja yhteistyötä Hämeen ammattikorkeakoulun ja muiden sidosryhmien kanssa vahvistetaan. TYKÄTTY TYYKIKYLÄ Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Arviointikriteerit/mittarit ja Forssan historiaa hyödynnetään kaupungin kehittämisessä. Konsernille uusi matkailun kehittämisen toimintamalli ja organisointi. Matkailuneuvonta ja markkinointi muodostavat tehokkaan matkailupalvelu kokonaisuuden/ toimialojen välinen yhteistyö. Historia-järkivihreys -yritykset - kokonaisuus Forssan historian ja Järkivihreän brändin ja kasvuyritysten ympärille rakentuva kokonaisuus näkyväksi markkinoinnissa ja viestinnässä. TYYKIKYLÄÄ SYRÄMMELLÄ Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Arviointikriteerit/mittarit ja Terve kuntatalous Ensisijaisesti toiminnallisiin muutoksiin ja tuottavuuden parantamiseen ja toissijaisesti verojen ja maksujen korottamiseen perustuvan talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen. Talouden tasapainottamisohjelma valmiina keväällä 2015 Kuukausiraportointi ja osavuosikatsaukset, ennakointi Oikea-aikainen reagointi. Asukastyytyväisyys on korkea Asiakastyytyväisyyden ja asiakashallintaan keskittyvän arviointijärjestelmän luominen koko kaupungille. Asiakaspalvelun ja tavoitettavuuden parantaminen. Sosiaalisen median käytön lisääminen. Jatkuvan palautteen mahdollistaminen. Toimintamalli valmiina. Kalenterin käyttö etiketti käytössä ja koulutus annettu. Uusi viestintätoimintatapa aktiivisessa käytössä. Konsernin henkilöstö on hyvinvoiva ja innovatiivinen Sähköisen asioinnin systemaattinen lisääminen ja mahdollistaminen. Henkilöstöohjelman onnistunut toteuttaminen. Sähköinen asiointi lisääntynyt. Henkilöstöohjelma valmistuu huhtikuuhun 2015 mennessä. Innovaatio-ohjelma osaksi henkilöstöohjelmaa.