LIITE /BILAGA 12 5.12.2013 1 YLEISTÄ Itä-Mensaksen asemakaavassa on Tolkkistentien varteen osoitettu uusia asuinalueita. Tämän työn tarkoituksena on selvittää tieliikenteestä aiheutuvaa tärinää näillä uusilla alueilla. Tolkkistentien liikenteen aiheuttamaa tärinää arvioidaan VTT:n julkaisujen Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa 1, Suositus liikennetärinän 2 mittaamisesta ja luokituksesta sekä Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi 3 laskutoiminnoilla ja arvoilla. Tämän selvityksen tiedot perustuvat näihin kolmeen lähteeseen. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kaava-alue Asemakaavassa osoitetaan yhdeksän uutta tonttia Tolkkistentien läheisyyteen. Näillä tonteilla arvioidaan Tolkkistentien liikenteen mahdollisesti aiheuttamaa tärinää. 2.2 Maaperä Suurin osa uusista tonteista sijaitsee alueilla, joilla savikerros on yli kolmen metrin syvyinen. Vain kaksi tonttia sijaitsee metsäisessä rinteessä. Alueen rakennettavuudesta on laadittu erillinen tutkimus, josta ilmenee savikerroksen paksuus. (Mensas, rakennettavuusselvitys). 3 ARVIOINTIMENETTELYT 3.1 Yleistä VTT:n julkaisut Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa sekä Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta käytetään Suomessa yleisesti liikennetärinän arvioinnissa. Julkaisuissa esitetään tärinän arviointimenettely kolmelle eri tarkkuustasolle, arviointitaso 1, arviointitaso 2 ja arviointitaso 3. Arviointitason 1 tarkastelulla selvitetään, onko värähtelytarkastelu lainkaan tarpeen. Arviossa tarvitaan lähtötietona vain arvio liikennetyypistä ja väylän alla esiintyvästä pehmeimmästä maalajityypistä. Liikennetypin arvioinnissa on pyrittävä arvioimaan myös tulevaisuuden muutostarpeita. 1 Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, Jouko Törnqvist ja Asko Talja, VTT Working Papers 50, Espoo 2006. 2 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Asko Talja, VTT Tiedotteita 2278, Espoo 2004. 3 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, Asko Talja, Ari Vepsä, Juhan Kurkela ja Matti Halonen, VTT Tiedotteita 2425, Espoo 2008. 1
Arviointitasoa 2 suositellaan käytettäväksi, kun yleiskaavassa tai asemakaavassa rakentamista ohjataan yksityiskohtaisesti määrätyllä alueella ja arviointitason 1 perusteella alue on riskialuetta. Arviointitason pääperiaatteena on, että laskentakaavoilla tai mittaamalla selvitetään maanpinnan pystyvärähtelyä. Arviointitaso 3 perustuu maaperän tärinämittauksiin. Arviointitason 3 käyttöä tarvitaan, mikäli arviointitason 2 laskennallisella tarkastelulla ei saada riittävän luotettavaa kuvaa maaperän pystyvärähtelyn suuruudesta, tai halutaan rakentaa alueelle, jolla arviointitason 2 mukaan tärinä voi ylittää suositusarvon. 4 3.2 Arviointitason 1 mukainen arviointi Arviointitason 1 mukaiset turvaetäisyydet esitetään taulukossa 1. Taulukon 1 etäisyydet perustuvat kirjallisuudesta ja värähtelymittauksista saatuun kokemukseen. Turvaetäisyytenä voidaan käyttää puolta taulukossa esitetyistä arvoista, mikäli rakennuksen lattiat ovat maanvaraiset, rakennus on yksikerroksinen ja perustus on rakennettu paaluille tai rakennus on vähintään 5-kerroksinen. Mikäli suunniteltu asutus sijoittuu taulukon turvaetäisyyden ulkopuolelle, ei tarkempaa tärinäselvitystä tarvita. Taulukko 1. Arvio etäisyyksistä, joita suuremmilla arvoilla tarkempi värähtelyselvitys ei ole tarpeen. Suositeltava turvaetäisyys Liikennetyyppi Pehmein maalaji väylän alla 500 m Tavarajunaliikenne Pehmeä maa (3 500 tn, 90 km/h) 200 m Pikajunaliikenne Pehmeä maa (140 km/h) 100 m Tavara- ja pikajunat Kova maa 100 m Raskas maantieliikenne (100 km/h, sileä) 100 m Hidastetöyssyt, raskas liikenne (40 km/h) 50 m Raskas katuliikenne (40 km/h, sileä) 15 m*) Raskas maantie- ja katuliikenne (myös töyssyt) Pehmeä maa Pehmeä maa Pehmeä maa Kova maa *) Ei koske väyliä, joilla on vain tilapäisesti raskasta liikennettä. 4 Koska osa kaava-alueen uusista tonteista sijaitsee alle 100 metriä Tolkkistentiestä ja koska sen nopeusrajoitus on 50 60 km/h ja maaperä pehmeää savea, ei arviointitaso 1:n mukainen arviointi riitä. Tarkempi, arviointitason 2 mukainen tarkastelu tehdään laskentamallin avulla. 4 Törnqvist&Talja 2006, s. 18-21 2
3.3 ARVIOINTITASON 2 MUKAINEN ARVIOINTI 3.3.1 Tärinähaitan arviointimenettely Arviointitaso 2 perustuu laskentakaavoihin perustuvaan arvioon. Tämän tutkimuksen perusteella laskentakaavoihin perustuva arvio voi olla useissa tapauksissa epäluotettava, koska laskentakaavoilla ei pystytä arvioimaan riittävän luotettavasti maaperän vaakavärähtelyä. Vaikka laskennallinen arviointi on epätarkka, laskentamallit antavat hyvän käsityksen värähtelyn suuruuteen vaikuttavista tekijöistä. 5 Tässä selvityksessä on sovellettu VTT:n julkaisussa esitettyä arviointimenettelyä. Ensin 1) arvioidaan maanpinnan pystysuuntaisen heilahdusnopeuden maksimiarvo (kappale 3.3.2), sitten 2) muutetaan laskentamallilla saatu pystysuuntaisen heilahdusnopeuden maksimiarvo värähtelyn tunnusluvuks (mm/s) (kappale 3.3.3) ja 3) lopuksi verrataan saatua värähtelyn tunnuslukua (mm/s) suositeltuihin värähtelyluokkiin (kappale 3.3.4). 3.3.2 Tärinän pystysuuntaisen heilahdusnopeuden arviointi tiealueelle Käsinlaskentaa varten kehitetyt mallit ovat luonteeltaan kerroinmalleja, joissa näennäisesti toisistaan riippumattomien tekijöiden vaikutus otetaan huomioon eri tekijöiden kerroinarvojen tulona. Kumipyöräisten raskaiden ajoneuvojen aikaansaaman tärinän leviämiseen on hidastetöyssyillä käytetty lähteen (Watts & Krylov 2000 6 ) laskentamallia. Suosituksessa laskentamallia on laajennettu kuvamaan myös tien muita epätasaisuuksia. Laskentamallilla arvioidaan maanpinnan pystysuuntaisen heilahdusnopeuden maksimiarvoa. Tierakenteen päällysrakenteen paksuus on 0,8 m. 7 Perusyhtälö Pystysuora heilahdusnopeuden maksimin odotusarvo lasketaan maanvaraisesti perustetulle radalle perusyhtälöstä (1) jossa on epätasaisuuden suurin arvo, mm maaperäkerroin (taulukko 2) epätasaisuuden leveys (p = 1, jos epätasaisuus osuu molempien pyörien alle, p = 0,75, jos se osuu vain toisen pyörän alle) ajoneuvon nopeus, km/h tarkastelupisteen etäisyys epätasaisuudesta, m maaperästä riippuva eksponentti, jolla huomioidaan tärinän vaimentuminen (taulukko 2) suurennuskerroin maasta rakennukseen. 5 Talja et al 2008 6 Alkuperäinen lähde: Watts G.R. &Krylov V.V 2000: Ground-borne vibration generated by vehicles crossing road humps and speed control cushions. Applied Acoustics 59, s. 221-236 7 Törnqvist & Talja 2006, Liite D, s. D4-D5 3
Paksut rakennekerrokset pienentävät leviävää tärinää verrattuna ohuisiin rakennekerroksiin. Pehmeissä maapohjissa alusrakenteen painumasuppilo on syvyydeltään suurempi kuin kovilla maapohjilla, mikä on huomioitu maaperäkertoimessa. Epätasaisuutena käytetään 3 esitettyjä arvoja, ellei tien tai kadun pinnan epätasaisuutta dynaamisen 50 kn pyöräkuorman alla ole erikseen mittaamalla määritetty. Taulukko 2. Maaperäkerroin g ja eksponentti x. Maalajityyppi katualueella ja Maaperäkerroin g Maaperäeksponentti x sen vierellä Pehmeät savet 1,2-1,1 Kovat savet 0,5-1,05 Hiekat, sorat 0,3-0,75 Moreeni 0,2-0,95 Kallio 0,1-1,1 Taulukko 3. Epätasaisuuskerroin. Tien ja kadun laatu Epätasaisuus a, mm Uusi AB-päällyste 1...2 Kulunut reikiintymätön AB- päällyste 2...4 Reikiintynyt AB- päällyste 5...10 Nupukivipäällyste 3...8 Sorapäällyste, hyväkuntoinen 4...8 Sorapäällyste, huonokuntoinen 5...15 Kohollaan oleva rumpu kadussa, kohollaan oleva 10...20 taikka painunut kaivon kansi kadussa (suurin ero 5 m:n oikolaudalla mitattuna) Asuintilojen tärinän arviointi (kerroin M) Maapohjasta rakennukseen välittyvä tärinä (kerroin M) arvioidaan rakennustyyppikohtaisesti kokemusperäisellä suurennussuhteella. 8 Tällä hetkellä rakennuksen tärinää arvioidaan maaperän pystyvärähtelyn perusteella, jota korjataan rakennuksen koon mukaan. Menetelmä esitetään tarkemmin VTT Tiedotteessa 2278 9. Ehdotettu menetelmä on suuntaa antava eikä ota huomioon maaperän värähtelyn suuntaa, taajuussisältöä eikä rakennusten dynaamisten ominaisuuksien vaikutusta. Menetelmä perustuu kirjallisuustutkimukseen ja mittauksiin, joissa asuintiloista määritettyä värähtelyn tunnuslukua on verrattu maaperästä määritettyyn pystysuuntaisen värähtelyn tunnuslukuun. Kirjallisuudesta löytyneiden tulosten mukaan kaksikerroksisilla taloilla rungon vaakasuuntainen värähtely ja lattian pystysuuntainen värähtely ovat keskimäärin noin 1,5-kertaiset ja voivat olla jopa 3-4-kertaiset maaperän pystysuuntaisiin värähtelyihin nähden. 8 Törnqvist & Talja 2006, s. 32-33 9 Talja 2004. 4
VTT:n 14:stä eri pientalosta saadut tulokset osoittavat kuitenkin, että sekä toisen kerroksen vaakavärähtelyn että lattian pystyvärähtelyn tunnusluvun suhde maaperän värähtelyn tunnuslukuun on paaluttamattomilla rakennuksilla useimmiten 0,7-1,3. Tilastollinen maksimi on 1,5. Paalutus pienentää pystysuuntaista värähtelyä, mutta vaakasuuntaisiin värähtelyihin paalutuksella ei ole selvää vaikutusta. VTT:n mittauskohteet ovat pehmeillä savialueilla, joilla yli 60 % maaperän värähtelyn tunnusluvusta määräytyi 6-10 Hz:n värähtelykomponenteista. Tulosten perusteella on annettu suositus, että suunnittelun perusteena käytetään maaperän pystysuuntaisen värähtelyn tunnuslukua. Yksikerroksisilla rakennuksilla vaakavärähtelyä ei tarvitse huomioida. Kaksikerroksisten rakennusten vaakavärähtelyssä on suositeltu varautumista kaksinkertaiseen värähtelyn tunnuslukuun. Myös ala- ja välipohjien pystysuuntaisessa värähtelyssä suositellaan varautumista kaksinkertaiseen värähtelyn tunnuslukuun. Poikkeuksena ovat paaluille perustettujen 1-2-kerroksisten talojen ala- ja välipohjat sekä maanvaraiset lattiat, joilla riittää varautuminen maaperän värähtelyn suuruiseen tunnuslukuun. Asuintiloissa esiintyvä värähtely arvioidaan kertomalla maaperän pystyvärähtely rakennuksen tyypistä riippuvalla kertoimella. Kerroin on 2,0 lukuun ottamatta seuraavia tapauksia, joille kerroin on 1,0: Rakennuksen lattiat ovat maanvaraiset. Rakennus on yksikerroksinen ja perustettu paaluille. Rakennus on vähintään 5-kerroksinen. 3.3.3 Taaajuuspainotettu tehollisarvo Asuinmukavuutta arvioitaessa eri liikennevälineistä mitatuista värähtelysignaalin tehollisarvoista määritetään värähtelyn tunnusluku (mm/s). Se kuvaa värähtelyn maksimiarvon odotusarvoa, joka määritellään mittaustuloksista 95 %:n todennäköisyyttä vastaavaksi tilastollisesti suurimmaksi arvoksi. 10 Toisaalta kun arvioidaan rakennusten, rakenteiden ja laitteiden kestävyyttä tärinälle, vertailuarvona käytetään yleensä värähtelyn huippuarvoa. Taajuuspainotetun tehollisarvon likiarvo voidaan arvioida maan pinnan pystysuuntaisesta heilahdusnopeudesta kertomalla se luvulla 0,4...0,6. Kerroin riippuu värähtelyn dominoivasta taajuudesta. 11 3.3.4 Värähtelyluokkien rajat Liikennetärinästä aiheutuva haitta voidaan rinnastaa melusta aiheutuvaan haittaan. Tällöin värähtelyn havaittavuus, koettavuus ja hyväksyttävyys ovat eri asioita. Kuten melutasokin, värähtelyn hyväksyttävyystaso on erilainen eri henkilöillä. Suosituksen perusteena on värähtelyn tunnusluku, joka on määritetty siten, että se vastaa asuintiloissa esiintyvän värähtelyn tilastollista maksimiarvoa, kun mittausjakson pituus on yksi viikko. Suositus koskee sekä yö- että päiväaikaa. 12 Taulukossa 4 on esitetty suositus rakennusten värähtelyluokituksesta liikennetärinöille. Se perustuu Norjan standardiin ja VTT:n mittaustuloksiin. Suositus on sopusoinnussa sekä useissa muissa maissa esitettyjen suositusten että VTT:n saaman kokemuksen kanssa. 10 Törnqvist & Talja 2006, s. 12 11 Törnqvist &Talja 2006, liite D, s. D5 12 Talja 2004, s. 25-31 5
Taulukko 4. Suositus rakennusten värähtelyluokituksesta. Värähtelyluokka A B C D Kuvaus värähtelyolosuhteista Hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä. Suhteellisen hyvät olosuhteet. Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa. Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. [mm/s] 0,10 0,15 0,30 0,60 Luokkaa C suositellaan minivaatimuksena uusien asuinalueiden tai liikenneväylien rakentamisessa. Luokan B asunnot ovat värähtelyteknisesti suhteellisen hyviä, mutta muutamat valitukset ovat mahdollisia. Luokan A asunnoissa asukkaat eivät normaalisti havaitse liikenteestä aiheutuvaa värähtelyä. 13 3.4 LASKENTATULOKSET Itä-Mensaksen asemakaava-alueella uusien asuinalueiden liikennetärinän arvioinnissa on ensin laskettu pystysuuntaisen heilahdusnopeuden maksimiarvo. Arvioinnissa käytettiin seuraavia perusarvoja: - Epätasaisuuden suurin arvo = 4 mm (kulunut reikiintymätön AB-päällyste) Vertailuksi laskettiin myös = 6-10 mm (reikiintynyt AB-päällyste. (kts. taulukko 3) - Ajoneuvon nopeus = 60 km/h - maaperäkerroin = 1,2, pehmeä savi (kts.taulukko 2) - maaperäeksponentti = -1,1, pehmeä savi (kts.taulukko 2) - epätasaisuuden leveys = 1 - maapohjasta rakennukseen välittyvä tärinä kerroin =2 Taulukko 5: Pystysuuntainen heilahdusnopeus 40, 60 m, 80 m ja 100 m etäisyydelle Tolkkistentielle: Etäisyys,,,, kun = 4 mm kun = 6 mm kun = 8 mm kun = 10 mm 60 m 0,27 0,41 0,55 0,69 80 m 0,20 0,30 0,40 0,50 100 m 0,16 0,23 0,31 0,39 Taulukko 6: Taajuuspainotetun tehollisarvon likiarvo arvioitiin maan pinnan pystysuuntaisesta heilahdusnopeudesta kertomalla se luvulla 0,5. Etäisyys kun = 4 mm kun = 6 mm kun = 8 mm kun = 10 mm 60 m 0,14 0,21 0,27 0,34 80 m 0,10 0,15 0,20 0,25 100 m 0,08 0,12 0,16 0,20 13 Talja 2004, s. 26, s. 43, Törnqvist &Talja 2006, s. 40-41 6
v (w,95) mm/s 4 TULOSTEN JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Tolkkistentien nykytilanne Tolkkistentien tärinää laskettaessa lähdettiin siitä, että sen päällyste voidaan luokitella kuluneeksi reikiintymättömäksi AB-päällysteeksi (4 mm) ja siitä, että nopeusrajoitus on nykyinen 60 km/h. Vertailun vuoksi laskettiin myös tieliikenteestä aiheutuva tärinä erilailla kuluneilla tiepinnoilla (4-10 mm) ja eri etäisyyksillä (40-120 m) asuinalueista. Suurin osa uusista asuinalueista sijaitsee yli 60 metriä Tolkkistentiestä. Kaksi tonttia sijaitsee kuitenkin vain 40 metriä Tolkkistentiestä. Tieliikenteen tärinä rakennuksessa (ajonopeus 60 km/h) 0,50 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 40 50 60 70 80 90 100 110 120 Asuinalueen etäisyys tiestä (m) 4 mm 6 mm 8 mm 10 mm C-luokka B-luokka Asuinalue (> 40 m) Asuinalue (> 60 m) Kaavio 1: Tieliikenteen laskentatulokset kun ajonopeus on 60 km/h. Niillä tonteilla, jotka sijaitsevat yli 60 metriä Tolkkistentiestä, on tilanne erittäin hyvä. Laskentatulosten perusteella alle 4 m epätasaisuudet tien pinnassa taajuuspainotetun tehollisarvon (mm/s) ovat alle 0,15, mikä on tosi hyvä. Tavoite uusien asuinalueiden suunnittelussa on värähtelyluokka C, jolloin tunnusluku (mm/s) on alle 0,3. Näillä tonteilla tilanne on vielä ihan hyvä vaikka tiepinnan epätasaisuudet olisivat 8 mm, koska silloin tunnusluku (mm/s) on edelleen alle 0,3. Laskelmista voimme siis todeta että jos epätasaisuudet tien pinnassa ovat alle 8 mm (reikiintynyt AB-päällyste, 8 mm), niin tunnusluku (mm/s) jää alle 0,3, jos asuinalueen etäisyys Tolkkistentiehen on vähintään 55 m. Niillä tonteilla, jotka sijaitsevat vain 40 m Tolkkistentiestä, pysyy tunnusluku (mm/s) alle 0,03:ssa, jos epätasaisuudet tien pinnassa ovat alle 6 mm. Näin ollen voidaan todeta, että mikäli epätasaisuudet Tolkkistentien pinnassa pysyvät alle 6 mm, tieliikenteen tärinä alittaa annetun suositusluokan C ja tunnusluku (mm/s) on alle 0,3. 7
v (w,95) mm/s 4.2 Alennettu ajonopeus Lopuksi tutkittiin, miten ajonopeuksien alentaminen vaikuttaisi liikennetärinään. On hyvin todennäköistä, että Tolkkistentien nopeusrajoitukseksi muutetaan 50 km/h, kun asuinalue rakennetaan. Laskelmien mukaan liikennetärinä vähenee huomattavasti, jos nopeusrajoitusta alennetaan 10 km/h. Tieliikenteen tärinä rakennuksessa (ajonopeus 50 km/h) 0,50 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 40 50 60 70 80 90 100 110 120 Asuinalueen etäisyys tiestä (m) 4 mm 6 mm 8 mm 10 mm C-luokka B-luokka Asuinalue (> 40 m) Asuinalue (> 60 m) Kaavio 2: Tieliikenteen laskentatulokset kun ajonopeus on 50 km/h. Laskemista voidaan todeta että tieliikenteen tärinä alittaa annetun suositusluokan C (tunnusluku (mm/s) 0,3) melkein kaikilla tonteilla, kun tien pinnan epätasaisuudet ovat alle 8-10 mm. 8
v (w,95) mm/s ITÄ-MENSAKSEN ASEMAKAAVA-ALUE Tärinäselvitys (50 km/h) Tien laatu: Kulunut reikiintymätön AB-päällyste a= 4 mm Taulukko 1: v= 50 km/h (r/6) -x = g= 1,2 mm r= x= x= -1,1 0,266 20 m -1,1 r= m 0,124 40 m (r/6) -x = katso taulukko 1 0,079 60 m p= 1 0,058 80 m M= 2 0,045 100 m 0,037 120 m 60 m 80 m 100 m 0,23 0,17 0,13 0,11 0,08 0,07 Tien laatu: Reikiintynyt AB-päällyste a= 6 mm a= 8 mm a= 10 mm v= 50 km/h v= 50 v= 50 g= 1,2 mm g= 1,2 g= 1,2 x= -1,1 x= -1,1 x= -1,1 r= r= r= (r/6) -x = katso taulukko 1 (r/6) -x = katso taulukko 1 (r/6) -x = katso taulukko 1 p= 1 p= 1 p= 1 M= 2 M= 2 M= 2 60 m 80 m 100 m 60 m 80 m 100 m 60 m 80 m 100 m 0,34 0,25 0,20 0,57 0,42 0,33 0,46 0,33 0,26 0,17 0,13 0,10 0,29 0,21 0,16 0,23 0,17 0,13 Tieliikenteen tärinä rakennuksessa (ajonopeus 50 km/h) 0,5 0,45 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 40 50 60 70 80 90 100 110 120 Asuinalueen etäisyys tiestä (m) 4 mm 6 mm 8 mm 10 mm C-luokka B-luokka Asuinalue (> 40 m) Asuinalue (> 60 m)
v (w,95) mm/s ITÄ-MENSAKSEN ASEMAKAAVA-ALUE Tärinäselvitys (60 km/h) Tien laatu: Kulunut reikiintymätön AB-päällyste a= 4 mm Taulukko 1: v= 60 km/h (r/6) -x = g= 1,2 mm r= x= x= -1,1 0,266 20 m -1,1 r= m 0,124 40 m (r/6) -x =katso taulukko 1 0,079 60 m p= 1 0,058 80 m M= 2 0,045 100 m 0,037 120 m 60 m 80 m 100 m 0,27 0,20 0,16 0,14 0,10 0,08 Tien laatu: Reikiintynyt AB-päällyste a= 6 mm a= 8 mm a= 10 mm v= 60 km/h v= 60 v= 60 g= 1,2 mm g= 1,2 g= 1,2 x= -1,1 x= -1,1 x= -1,1 r= r= r= (r/6) -x =katso taulukko 1 (r/6) -x = katso taulukko 1 (r/6) -x = katso taulukko 1 p= 1 p= 1 p= 1 M= 2 M= 2 M= 2 60 m 80 m 100 m 60 m 80 m 100 m 60 m 80 m 100 m 0,41 0,30 0,23 0,55 0,40 0,31 0,69 0,50 0,39 0,21 0,15 0,12 0,27 0,20 0,16 0,34 0,25 0,20 Tieliikenteen tärinä rakennuksessa (ajonopeus 60 km/h) 0,5 0,45 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 40 50 60 70 80 90 100 110 120 Asuinalueen etäisyys tiestä (m) 4 mm 6 mm 8 mm 10 mm C-luokka B-luokka Asuinalue (> 40 m) Asuinalue (> 60 m)
LIITE 13 BILAGA Niina Siitonen Diplomi-insinööri Selvitys hulevesien määrästä ja johtamisesta Itä-Mensaksen kaava-alueella Porvoossa 4.2.2014
5 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 5 1 Johdanto... 6 2 Itä-Mensas... 10 2.1 Valuma-alueet... 10 3 Hulevedet asemakaava-alueella... 11 3.1 Hulevesien viivyttäminen tonteilla... 11 3.1.1 Esimerkkiratkaisuja tonttikohtaiseen viivytykseen... 12 4 Kalliotontit... 15 Lähdeluettelo... 16
6 1 Johdanto Hulevedelle on esitetty monta eri määritelmää. Tässä raportissa hulevesillä tarkoitetaan rakennettuja tai muuten läpäisemättömiä pintoja pitkin valuvia sade- ja sulamisvesiä, jotka päätyvät viemäreihin tai ojiin (Kotro 2001). Hulevesien hallinnalle on tarvetta rakennetussa ympäristössä, koska kovien pintojen lisääntyessä maaperän kapasiteetti vastaanottaa vettä pienenee, mikä johtaa virtaamahuippujen sekä maan pintaosissa liikkuvan vesimäärän kasvuun. Tämä saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa hulevesitulviin. Kuvassa 1.1 on esitetty rakentamisen intensiteetin vaikutusta haihtumiseen, pintavaluntaan sekä pintakerros- ja pohjavesivaluntaan. Muutos luonnontilaisen ja rakennetun alueen välillä on veden luontaisen liikkumisen kannalta suuri. Kuva 1.1 Rakentamisen vaikutus veden liikkeisiin (Eskola & Tahvonen 2010). Hulevesijärjestelmät mitoitetaan ennalta valitun todennäköisyyden mukaisesti esiintyvän mitoitussateen perusteella. Mitoitussadetta määriteltäessä on otettava huomioon sateen kesto ja intensiteetti (rankkuus), sademäärä sekä todennäköisyys, jolla kyseinen sadetapahtuma esiintyy (toistuvuus). Hulevesien johtamisjärjestelmät, kuten avopainanteet ja viemärit, suunnitellaan hetkellisen suurimman virtaaman mukaan, kun taas hulevesien varastointiin ja käsittelyyn käytettävien rakenteiden mitoitus perustuu huleveden määrään eli tilavuuteen. (Kuntaliitto 2012) Mitoitusvirtaama määritetään Kuntaliiton Hulevesioppaan (2012) mukaan kaavalla [Kaava 1] jossa Q kuvaa virtaamaa, c pinnan valumakerrointa, i sateen intensiteettiä ja A valitun alueen pinta-alaa hehtaareissa. Tietyn pituisen sateen aikana muodostuva hulevesimäärä määritellään kaavalla (Kuntaliitto 2012) [Kaava 2]
7 jossa V kuvaa huleveden määrää eli tilavuutta ja t sateen kestoa. Muut parametrit ovat samoja, kuin Kaavassa 1. Valumakerroin kuvaa alueelta pois valuvan vesimäärän suhdetta aluesadantaan (Kuntaliitto 2012). Toisin sanottuna valumakerroin kertoo kuinka suuri osa sadannasta on otettava huomioon hulevesirakenteita suunniteltaessa (Tielaitos 1993). Itä-Mensaksen hulevesisuunnitelmaa tehtäessä käytetyt valumakertoimet on koottu Taulukkoon 1.1. Kertoimina on käytetty keskiarvoja Tielaitoksen raportissa (1993) esitetyistä arvoista. Keskiarvoja käytettiin, koska tässä suunnitteluvaiheessa ei pintojen ominaisuuksista kuten epätasaisuudesta ollut tarkkaa tietoa. Taulukko 1.1 Itä-Mensaksen hulevesimitoituksia tehtäessä käytetyt valumakertoimet (muokattu Tiehallinto 1993). Pinta Valumakerroin katto 0,9 asvaltti 0,8 soratie 0,35 nurmipiha 0,25 puisto/niitty 0,2 metsä 0,125 avokallio 0,4 Mitoitussateen intensiteetti määräytyy sen kestoajan ja todennäköisyyden mukaan. Sateen kesto valitaan sen perusteella, halutaanko rakenteet mitoittaa hetkellisen huippuvirtaaman vai syntyvän vesimäärän mukaan. Kun mitoitusperusteena käytetään hetkellistä huippuvirtaamaa, valitaan sateelle mahdollisimman lyhyt kesto, jolloin sateen intensiteetti on suuri. Jos mitoitusperusteena käytetään vesimäärää, valitaan pitkäkestoinen sade, jolloin kokonaisvesimäärä kasvaa, vaikka sade ei olekaan yhtä rankka kuin lyhytkestoisempi sadetapahtuma. Yksinkertaistettuna, sateen keston pienentyessä intensiteetti kasvaa. (Kuntaliitto 2012) Todennäköisyys valitaan suunniteltavan alueen ympäristöolosuhteiden sekä mitoitettavan järjestelmän mukaan. Mitä pienempi todennäköisyys sateen toistuvuudella on, sitä rankempi ja sademäärältään suurempi se on. Todennäköisyyttä valittaessa on määriteltävä sellainen taso, jolla järjestelmän mitoituksesta aiheutuvat kustannukset ja järjestelmän kantokyvyn ylittävän sadetapahtuman riski ovat tasapainossa. (Kuntaliitto 2012) Sateen intensiteetti on taulukosta katsottava arvo. Intensiteetti riippuu sekä sateen kestosta että sen todennäköisyydestä eli toistuvuudesta. Mitä harvinaisempi sadetapahtuma on, sitä rankempi se on. Toisaalta, vaikka esiintymistodennäköisyyden pienentyessä sateen rankkuuskin pienenee, pitkäkestoisemman sadetapahtuman aikana kokonaisvesimäärä on kuitenkin suurempi, koska vettä ehtii kertyä pidemmältä ajanjaksolta. (Kuntaliitto 2012) Tulvatilanteita mallinnettaessa käytetään erittäin harvinaisia, jopa kerran 200 vuodessa esiintyviä rankkoja ja pitkäkestoisia sadetapahtumia. Sateen intensiteette-
8 jä on esitetty taulukossa 1.2 ja taulukossa 1.3. Ne on määritetty RATU-hankkeen yhteydessä säätutka-aineistosta. Taulukko 1.2 Sateen intensiteetti muodossa l/s*ha (Aaltonen ym. 2008). Sateen keskimääräinen intensiteetti (l/s*ha) Sateen kesto Toistuvuus 5 min 10 min 15 min 30 min 1 h 3 h 6 h 12 h 24 h 1/1 a 117 80 78 50 33 18 11 6,9 4,2 1/2 a 167 120 100 61 42 21 13 8,3 5 1/3 a 183 130 111 72 47 23 14 8,8 5,2 1/5 a 217 150 122 83 53 25 16 9,7 5,8 1/10 a 233 180 156 100 64 30 19 10,9 6,9 Taulukko 1.3 Sateen intensiteetti muodossa mm/min (Aaltonen ym. 2008). Sateen keskimääräinen intensiteetti mm/min Sateen kesto Toistu- 5 min 10 15 30 1 h 3 h 6 h 12 h 24 h vuus min min min 1/1 a 0,70 0,48 0,47 0,30 0,30 0,11 0,07 0,04 0,03 1/2 a 1,00 0,72 0,60 0,37 0,37 0,13 0,08 0,05 0,03 1/3 a 1,10 0,78 0,67 0,43 0,43 0,14 0,08 0,05 0,03 1/5 a 1,30 0,90 0,73 0,50 0,50 0,15 0,10 0,06 0,03 1/10 a 1,40 1,08 0,94 0,60 0,60 0,18 0,11 0,07 0,04 Koska Aaltosen (2008) esittämissä taulukoissa ei ollut arvoja harvinaisemmille kuin kerran 10 vuodessa esiintyville sateille, tutkittiin harvinaisempien sateiden intensiteettejä Ilmatieteen laitoksen kuvaajasta, joka on esitetty Kuvassa 1.2. Kuvaajan perusteella arvioitiin, että kerran 200 vuodessa tapahtuvan 30 minuutin sateen intensiteetiksi tulisi noin 160. Tarkempana arvona käytettiin Vantaalla kerran 200 vuodessa esiintyvälle sateelle käytössä olevaa intensiteettiä 167.
Kuva 1.2 Lyhytkestoisten sateiden intensiteetit Suomessa (Ilmatieteen laitos). 9
10 2 Itä-Mensas Itä-Mensas sijaitsee Porvoossa, noin 7 km Porvoon keskustasta lounaaseen. Asemakaava-alue sijoittuu Haikkoon ja Mustijoen kyliin. Alueella on omakotitaloasutusta, mutta myös runsaasti rakentamattomia metsäalueita. (Porvoon kaupunki 2013) Pinnanmuodoiltaan Itä-Mensaksen alue on kumpuilevaa. Alueen keskellä kulkevat Ylä- Haikkoontie ja Nuohoojantie jakavat kaava-alueen kahtia. Tien molemmin puolin on paikoin jyrkkiä moreeniselänteitä, joiden välissä on savilaaksoja. Moreeniselänteet ovat suuntautuneet lounaasta koilliseen ja niiden korkeimmissa kohdissa on avokalliota. Selänteet toimivat luonnollisina vedenjakajina. Kasvillisuudeltaan Itä-Mensas on lähinnä havupuuvaltaista sekametsää. Peltoalueiden ja teiden läheisyydessä on lisäksi pieniä niittyjä sekä lehtimetsäalueita. (Porvoon kaupunki 2013) 2.1 Valuma-alueet Itä-Mensaksen asemakaava-alue jaettiin viiteen osavaluma-alueeseen pinnanmuotojen perusteella. Valuma-alueista käytettiin nimityksiä VA1-VA5, VA1 vastaa valumaaluetta 1, VA2 valuma-aluetta 2 jne. Valuma-alueiden sijoittuminen asemakaavaalueelle on esitetty kuvassa 2.1 ja niiden pinta-alat on koottu taulukkoon 2.1. Kuva 2.1. Itä-Mensaksen osavaluma-alueiden rajat. Valuma-alue Pinta-ala (ha) VA1 20 VA2 30 VA3 23 VA4 5 VA5 7 Taulukko 2.1. Itä-Mensaksen osavaluma-alueiden pinta-alat.
11 3 Hulevedet asemakaava-alueella Itä-Mensaksen uuden asemakaava-alueen rakentamisen jälkeiset hulevesimäärät laskettiin erilaisille pinnoille erikseen. Alueelta tarkasteltiin kattoalaa, piha-alaa, autopaikkoja, yhdyskuntateknisiä alueita, niittyä, metsää, katualueita sekä kallioalueita. Kultakin valuma-alueelta rakentamisen jälkeen tulevat virtaamat sekä vesimäärät on koottu taulukkoon 3.1. Taulukossa on esitetty vesimäärät kerran kahdessa vuodessa esiintyvällä 30 minuutin sateella, kerran viidessä vuodessa esiintyvällä 10 minuutin sateella sekä kerran 200 vuodessa esiintyvällä 30 minuutin sateella. Taulukko 3.1. Itä-Mensaksen eri valuma-alueilla muodostuvat hulevesivirtaamat ja -määrät kolmella eri mitoitussateella. Valumaalue 1/2 vuodessa 1/5 vuodessa 1/200 vuodessa l/s m 3 l/s m 3 l/s m 3 VA1 300 540 740 450 830 1500 VA2 450 820 1100 670 1240 2200 VA3 450 800 1100 660 1220 2300 VA4 50 90 120 70 130 240 VA5 70 130 180 110 200 370 3.1 Hulevesien viivyttäminen tonteilla Tonteilla viivytettävä vesimäärä laskettiin esimerkkitontille, jonka pinta-alaksi valittiin 1000 m 2 kaavaluonnoksen keskimääräisen tonttikoon perusteella. Kattopinta-alana käytettiin 250 m 2 ja autopaikkojen alana 25 m 2, jolloin piha-alaa jäi 725 m 2. Näillä pintaaloilla yhden laskettiin yhdelle tontille tuleva hulevesimäärä kerran kahdessa, kerran viidessä ja kerran 200 vuodessa sattuvalla sateella. Vesimäärät on koottu taulukkoon 3.2. Taulukko 3.2. Keskimäärisellä esimerkkitontilla muodostuvat hulevesivirtaamat ja -määrät kolmella eri mitoitussateella. Tontinosa 1/2 vuodessa 1/5 vuodessa 1/200 vuodessa l/s m 3 l/s m 3 l/s m 3 piha 1,4 2,5 3,4 2,0 3,8 6,8 katto 0,1 0,2 0,3 0,2 0,3 0,6 autopaikat 1,1 2,0 2,7 1,6 3,0 5,5 yhteensä 1,5 2,7 3,7 2,2 4,1 7,4 Tonttikohtaiseksi viivytysvaatimukseksi valittiin, että tonteilla on viivytettävä hulevesiä 1 m 3 jokaista 100 m 2 kovaa rakennettua pintaa kohden. Kerran viidessä vuodessa esiintyvällä 10 minuutin mitoitussateella tontin kovilta pinnoilta tulee vettä yhteensä 2,2 m 3. Suhteutettuna viivytysmääräykseen, tulee tontilla viivyttää vettä 2,75 m 3. Jos viivytysratkaisuksi valitaan maanpäällinen viivytysallas, tulee sen pinta-alan olla 9 m 2 vesisyvyyden ollessa 0,3 m. Jos viivytysrakenteeksi valitaan imeytys, tulee imeytystila-
12 vuuden olla 11 m 3, kun käytetyn kiviaineksen huokostilavuus on 25 %. Näin imeytyskerroksen paksuudeksi tulee 1,1 m ja rakenteen pinta-alaksi noin 10 m 2. Kun tonteilla toteutetaan kaavamääräyksen mukainen viivytys, viivyttyy koko asemakaava-alueen vesimäärästä yhteensä noin 9 % kerran viidessä vuodessa esiintyvällä 10 minuutin mitoitussateella. Tarkemmat valuma-aluekohtaiset prosenttiosuudet on koottu taulukkoon 3.3. Taulukko 3.3. Tonttikohtaisella viivytyksellä koko asemakaava-alueen vesimäärän viivyttyminen eri osavaluma-alueilla. Valuma-alue Viivyttynyt VA1 11 % VA2 10 % VA3 11 % VA4 8 % VA5 3 % Viivytysrakenteiden tehokkuus kasvaa, kun sadetapahtuman intensiteetti pienenee ja kesto pitenee. Toisin sanottuna ne ovat sitä tehokkaampia mitä yleisemmästä sadetapahtumasta on kyse. Esimerkiksi kerran kolmessa vuodessa tapahtuvan 30 minuutin sateen aikana koko asemakaava-alueen hulevesimäärästä saadaan viivytettyä tonteilla noin 16 % ja kerran vuodessa tapahtuvan 24 tunnin sateen aikana jopa 43 % koko alueen vesimäärästä viivyttyy tonttirakenteissa. 3.1.1 Esimerkkiratkaisuja tonttikohtaiseen viivytykseen Tonttikohtaisena viivytysratkaisuna voidaan käyttää joko hulevesiallasta, viivytyspainannetta tai imeytysjärjestelmää, josta vedet johdetaan lopulta viivyttyneinä kunnalliseen hulevesiviemäriin tai avouomaan. Hulevesialtaat ja viivytyspainanteet on tarkoitettu veden viivyttämiseen maan pinnalla, jolloin niistä voidaan optimaalisissa olosuhteissa muodostaa myös maisemallisia vesiaiheita. Pienemmillä sademäärillä lammikko ei täyty kokonaan, ja rakenneratkaisusta riippuen sitä on mahdollista käyttää piha-alana sen ollessa osittain tai kokonaan tyhjänä. Painanne on mahdollista eristää vettä läpäisemättömällä tai vettä hitaasti läpäisevällä kerroksella, jolloin pihalle voidaan saada pysyvä vesiaihe. Kuvassa 3.1 on esitelty esimerkki kasvipeitteisestä hulevesipainanteesta sekä hulevesialtaasta. Viivytysrakenteet tulee suunnitella niin, että ne tyhjentyvät vedestä kokonaan 24 tunnin aikana sadetapahtumasta.
13 Kuva 3.1 Esimerkkikuva kasvillisuuden peittämästä hulevesipainanteesta sekä hulevesilammikosta (Suunnittelukeskus Oy 2007). Rakennetuilla pinnoilla syntyviä hulevesiä voidaan myös imeyttää maaperään, jolloin ne suotautuvat lopulta pohjavedeksi. Imeytystä suunniteltaessa on huolehdittava imeytysjärjestelmän tarpeeksi suuresta etäisyydestä rakenteisiin, jotta imeytettävät vedet eivät aiheuta rasitetta rakenteille. Imeytyskentän pohja on asetettava lähistön rakenteiden alapuolelle. (Eskola ja Tahvonen 2010) Imeytys on mahdollista toteuttaa myös viivyttävänä rakenteena. Tällöin imeytys tapahtuu maan alla, mutta vedet suotautuvat imeytymisen jälkeen salaojaputkeen maaperän sijaan. Salaoja- ja sadevesiputken yhdistelmänä käytetään yleensä vain yläpuolelta rei itettyä muoviputkea. Tällöin sadevedet saadaan suotautumaan maan läpi putkeen, mutta ne eivät jää maan alle rakennuksen läheisyyteen, vaan ne saadaan johdettua eteenpäin kohti haluttua purkupaikkaa (esim. hulevesiviemäri tai avo-oja). (Eskola ja Tahvonen 2010) Kuvassa 3.2 on esitelty maanalaisen imeytysrakenteen periaate. Kuvan järjestelmässä hulevedet imeytetään maaperään, mutta viivyttävässä rakenteessa imeytyskentän alle asennetaan putki, johon vedet suotautuvat maaperän sijaan. Imeytysrakenteen yhteyteen on mahdollista asentaa myös kaivo, jolloin varastoitunutta vettä voidaan pumpata ja hyödyntää esimerkiksi kastelussa. Imeytysrakenteet tulee suunnitella niin, että ne tyhjentyvät 48 tunnin kuluessa sadetapahtuman alusta.
Kuva 3.2 Esimerkkikuva maanalaisesta imeytysrakenteesta (Suunnittelukeskus Oy 2007). 14
15 4 Kalliotontit Itä-Mensaksen asemakaava-alueella on avokalliota noin 3 % alueen kokonaispintaalasta. Alueella on kaksi jyrkkärinteistä, kallioista mäkeä. Toinen niistä sijaitsee VA3:n ja VA5:n rajalla ja toinen VA1:n, VA1:n, VA2:n, VA3:n ja VA4:n risteämäkohdassa. Ensiksi mainittua kutsutaan nimellä M1 ja toiseksi mainittua nimellä M2. Niiden sijainnit näkyvät kuvan 4.1 kartassa. Kuva 4.1. Kallioiset mäet M1 ja M2 on merkitty punaisella ympyrällä. Molempien kallioisten mäkien alapuolella oleville tonteille mäeltä tuleva vesimäärä laskettiin. Se on kerran viidessä vuodessa tapahtuvalla 10 minuutin mitoitussateella M1:lle 69 l/s tai 42 m 3 ja M2:lle 36 l/s tai 22 m 3. M2:lla tontteja kohti tulevat vedet jakaantuvat kahdelle valuma-alueelle ja ne jakaantuvat niin, että VA2:n puolelle tulee 11 l/s tao 7 m 3 ja VA3:lle 25 l/s tai 15 m 3. VA3:n ja VA5:n rajalla olevalta M1:ltä tuleva virtaama saadaan hyvin mahtumaan ojaan, jonka leveys on noin 40 cm ja syvyys 30 cm. Nämä mitat mahdollistavat suurimmillaan noin 96 l/s olevan virtaaman, joten oja pystyy vastaanottamaan myös suuremman kuin kerran viidessä vuodessa esiintyvän 10 minuutin sateen vesimäärän. VA2:n ja VA3:n alueelle M2:lta tuleva vesimäärä mahtuu niin ikään noin 40 cm levyiseen ojaan, jonka vesisyvyys on 20 cm. Tämänkokoisen ojan maksimivirtaama on 45 l/s, joka ylittää 10 minuutin mitoitussateella syntyvän virtaaman. Ojien rakennettavuutta kyseisille alueille tulisi tutkia maaperätutkimuksin.
16 Lähdeluettelo Aaltonen, J., Hohti, H., Jylhä, K., Karvonen, T., Kilpeläinen, T., Koistinen, J., Kotro, J., Kuitunen, T., Ollila, M., Parvio, A., Pulkkinen, S., Silander, J., Tiihonen, T., Tuomenvirta, H., Vajda, A. 2008. Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU). Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 31/2008. 120 s. ISBN 978-952-11-3210-0. Eskola, R. & Tahvonen, O. 2010. Hulevedet rakennetussa viherympäristössä. Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeenlinna 152 s. ISBN 978-951-784-522-9. Ilmatieteen laitos. Sadetta ja poutaa. Lainattu 16.10.2013. Saatavilla: http://ilmatieteenlaitos.fi/sade. Kotro, M. 2001. Hulevesien koostumus ja käsittely. Teoksessa Nordic Envicon Oy. hulevesiin ja kiinteistöjen kuivatukseen liittyvän lainsäädännön kehittäminen. Esiselvitys. Kuntaliitto. 2012. Hulevesiopas. 150 s. ISBN 978-952-213-896-5. Porvoon kaupunki. 2013. Asemakaava 430, asemakaavan selostus. 42 s. Suunnittelukeskus Oy. 2007. Hulevesien luonnonmukaisen hallinnan menetelmät, suunnitteluohje. Kuopion kaupunki. Tielaitos. 1993. Teiden suunnittelu IV. Tien rakenne 4, Kuivatus. Tietekniikka, kehittämiskeskus, Helsinki. 69 s.
5
LIITE 14 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORVOO ITÄ-MENSAS 33. KAUPUNGINOSA, KORTTELIT 3562-3584 JA 3594-3595 SEKÄ KATU-, VIRKISTYS-, ERITYIS- JA SUOJA-ALUEET ASEMAKAAVA OSALLE HAIKKOON JA MUSTIJOEN KYLIÄ Sijainti: Tolkkistentien itäpuolinen alue, Nuohoojantien ja Ylä-Haikkoontien molemmin puolin Nro 430 ASEMAKAAVA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Haikkoon ja Mustijoen kylissä Tolkkistentien itäpuolella Nuohoojantien ja Ylä-Haikkoontien molemmin puolin. Pohjoisessa suunnittelualue rajautuu Haikkonrinteen asemakaava-alueeseen, lännessä Tolkkistentiehen ja etelässä Haikkoontiehen. Liite 1. 2. Hankkeen taustaa Alueen suunnittelu on sisältynyt kaupunkisuunnittelun toimintasuunnitelmaan vuodesta 2005. Suunnittelun käynnistymisestä on informoitu kaupungin kaavoituskatsauksen yhteydessä vuodesta 2005 lähtien. 3. Suunnittelun tavoite Suunnittelun tavoitteena on muodostaa alueelle keskeisten alueiden osayleiskaavan periaatteiden mukaisesti pientalovaltaista rakentamista. Uusien, tiiviisti rakennettujen pientaloalueiden sijoittaminen, olemassa olevan omakotiasutuksen tiivistäminen ja liittyminen liikenne- ja kunnallistekniikan verkostoihin tutkitaan. Ylä-Haikkoontie ja Nuohoojantie -nimiset yksityistiet muutetaan Ylä-Haikkoon ja Tolkkisen yhdistäväksi kokoojakaduksi. Tolkkistentien yksityiset tieliittymät tulee tarkistaa. Tavoitteena on, että Tolkkistentielle osoitetaan mahdollisimman vähän liittymiä. Viheryhteydet Haikkoon metsäalueen ja Tolkkisten suuntaan osoitetaan asemakaavassa. Suunnittelun tavoitetta on tarkennettu maanomistajilta kyselylomakkeella saadun palautteen pohjalta. Suunnittelualuetta käsitellään suunnittelun alkuvaiheessa kokonaisuutena, mutta myöhemmin se jaetaan tarvittaessa useampaan asemakaavaalueeseen. Suunnittelutyöhön sisältyy mahdollisesti maankäyttösopimuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maanomistajilla, joille asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tavoitteena on oltava, että näiden maanomistajien kanssa solmitaan maankäyttösopimuksia. 4. Lähtötiedot kaavatilanne, kaavan toteutuminen, yms.) Alueen koko: Koko suunnittelualue on noin 45 ha, alueen tarkoituksenmukainen rajaus tutkitaan luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta. Suunnittelualue jaetaan tarvittaessa myöhemmässä vaiheessa useampaan pienempään kaava-alueeseen.
Maakuntakaava: Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 15.2.2010) suurin osa kaava-alueesta on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Haikkoonmetsää ympäröivä alue on osoitettu virkistysalueeksi. Yleiskaava: Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaavassa (hyväksytty 15.12.2004) alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), lähivirkistysalueeksi (VL) ja lähivirkistysalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (VL-2) sekä suojaviheralueeksi (EV). Suunnittelualueen pohjoisosassa on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) ja muinaismuistoalue (SM). Suunnittelualueen kautta on osoitettu kokoojakatu, jonka varteen on sijoitettu kevyen liikenteen reitti. Alueen kautta kulkee ohjeellisia ulkoilureittejä. Asemakaava: Alueella ei ole hyväksyttyä asemakaavaa. Suunnittelualue rajautuu koillisessa Haikkoonrinteen asemakaava-alueeseen. Maanomistustilanne: Alueen rakennetut kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa. Alueella on myös muutama rakentamaton kiinteistö, jotka ovat yksityisessä omistuksessa. Kaupunki omistaa suuret rakentamattomat metsä- ja peltoalueet. Rakennettu ympäristö: Alueella sijaitsee 27 rakennettua pientalotonttia. Alueen rakennuskanta on syntynyt viimeisten 80 vuoden aikana, ja vanhimmat asuintalot lienevät 1930-luvulta. Alueella esiintyy siis useita erilaisia rakennustyylejä, kuten 1940 1950-lukujen rintamamiestaloja, 1970 1980-lukujen tiilisiä rinnetaloja ja 1990-luvun puuhuviloita. Osaa taloista on vuosien varrella laajennettu. Alueella ei ole rakennussuojelukohteita. Asukkaat: Alueella asuu noin 70 henkilöä. Luonnonympäristö ja maisema: Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu luontoselvitys (Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutoimisto 31.1.2002). Suunnittelualueen itäpuolella on osayleiskaavassa paikallisesti arvokkaiksi osoitetut Haikkoon metsäalue ja Haikoträsketin ympäristö. Suunnittelualueen koillisrajalla on Haikkoon saniaiskorpi, joka on osayleiskaavassa osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Alueen luoteisosassa on puronotkelma, jossa on rehevä lehtomainen kasvillisuus. Puronotkelman ja Tolkkistentien välissä on melko suuri muinaismuistoalue, Storkärrsbacken. Alueella on rautakautinen/keskiaikainen röykkiöryhmä. Alueesta on tehty maisema-analyysi ja rakennusalaselvitys (Porvoon Mensaksen maisema-analyysi ja rakennusalaselvitys 2005). Alueella ei ole arvokkaita suojeltavia maisema-alueita. Maaperä: Alue koostuu lounais-koillissuuntaisista moreeniselänteistä ja niiden välisistä savilaaksoista. Moreeniselänteiden korkeimmilla kohdilla on kalliopaljastumia. Alueen pellot ovat suurimmaksi osaksi savikkoa, jonka syvyys vaihtelee muutamasta metristä 2
runsaaseen 10 metriin. Kunnallistekniikka: Alueella ei ole kunnallistekniikkaa. Osa rakennuspaikoista on liittynyt yksityisiin vesiosuuskuntiin. Häiriötekijät: Tolkkistentien liikenteestä aiheutuva melu ylittää suunnittelualueen tietyillä osilla valtioneuvoston antamat hyväksytyt melun ekvivalenttitasot. Meluselvitys on tehty vuonna 2002 (Haikkoon- Mustijoen alueen meluselvitys, 2002). Alue on paikoittain hyvin jyrkkä, mikä osittain vaikeuttaa tarkoituksenmukaisten asuinalueiden suunnittelua. 5. Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutuksista ei tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan asemakaavan laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia. Seuraavat vaikutukset arvioidaan: - vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen 6. Osalliset Maanomistajat: liite 2 Naapurimaanomistajat: liite 3 Muut osalliset: Telia Sonera Finland Oyj Elisa Oyj Porvoon Energia Oy/kaukolämpö Porvoon sähköverkko Oy Porvoon Alueverkko Oy Kaavoituksen kuluessa kuultavat viranomais- ym. tahot: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Museovirasto/ arkeologian osasto Porvoon museo Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Porvoon kaupungin seuraavat yksiköt: Maapolitiikka Kaupunkimittaus Kuntatekniikka Rakennusvalvonta Terveydensuojelu Ympäristönsuojelu Porvoon Vesi 7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Lautakunnat ja jaostot: Kaupunkikehityslautakunta Terveydensuojelujaosto Kyselylomake suunnittelualueen maanomistajille: - Kyselylomakkeella selvitetään alueen maanomistajien toiveita kaavaalueen kehityksen ja oman tilan maankäytön suhteen sekä lähitulevaisuuden suunniteltuja rakennushankkeita. Viranomaisneuvottelu: - Kysymyksessä ei ole MRL 66 2 momentissa tarkoitettu kaava, joka edellyttäisi viranomaisneuvottelua. Suunnitteluvaiheen kuuleminen: (MRL 62, MRA 30 ) - Kaavaluonnos ja muu suunnittelumateriaali ovat esillä kaupunkisuunnittelussa, Rihkamatori B, 3 krs ja internetissä Porvoon kaupungin internetpalvelussa (www.porvoo.fi). Osallisille varataan mahdollisuus esittää 3
kirjallisia mielipiteitä. - Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen maanomistajille/-haltijoille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla, kaupungin internetpalvelussa sekä Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Vartissa. - Alustavat lausunnot ns. virastokierros: Kommentit/alustavat lausunnot viranomaistahoilta ja kohdassa 6 mainituilta Muilta osallisilta. Neuvottelukierros: - Saatujen kommenttien pohjalta järjestetään tarvittaessa neuvotteluja eri tahojen kanssa. Virallinen kuuleminen: (MRL 65, MRA 27 ) - Kaavaehdotus ja muut kaava-asiakirjat ovat virallisesti esillä kaupunkisuunnittelussa, Rihkamatori B, 3 krs ja internetissä Porvoon kaupungin internetpalvelussa (www.porvoo.fi). Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia muistutuksia. - Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen maanomistajille/-haltijoille ja naapurimaanomistajille/-haltijoille, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla, kaupungin internetpalvelussa sekä Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Vartissa. - Viralliset lausunnot: (MRA 28 ) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Museovirasto/ arkeologian osasto (tarvittaessa) Porvoon museo (tarvittaessa) Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Terveydensuojelujaosto Porvoon vesi Perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta:(mrl 65 2 mom) - Niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Ilmoitus kaavan hyväksymisestä (MRL 67, MRA 94 ) - Kirjallinen ilmoitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internetpalvelussa www.porvoo.fi. Kaavan lainvoimaisuudesta kuuluttaminen (MRA 93 ) - Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kaupungin internetpalvelussa www.porvoo.fi. 8. Kaavoitushankkeen aikataulu Suunnittelutyö on käynnistynyt vuonna 2007. Tavoitteena on saada asemakaava hyväksyttyä Porvoon kaupunginvaltuustossa vuoden 2013 aikana. 9. Valmistelusta vastaa kaavoittaja Camilla Stenberg suunnitteluavustaja Gunnevi Nordström puh. 040-351 5462 puh. 019-520 2736 camilla.stenberg@porvoo.fi gunnevi.nordstrom@porvoo.fi Kaupunkisuunnitteluo PL 23 06101 PORVOO Käyntiosoite: Rihkamatori B, III krs Päiväys 15.5.2009, 19.1.2013 Eero Löytönen kaupunkisuunnittelupäällikkö 4
LIITE 15 PORVOO ITÄ-MENSAS 33. KAUPUNGINOSA, KORTTELIT 3562-3584 JA 3594-3595 SEKÄ KATU-, VIRKISTYS-, ERITYIS- JA SUOJA-ALUEET ASEMAKAAVA OSALLE HAIKKOON JA MUSTIJOEN KYLIÄ Luonnos on ollut nähtävänä 20.5. - 18.6.2009 LAUSUNTO/MIELIPIDE, MRL 30 Uudenmaan ympäristökeskus - Tiehallinto/Uudenmaan tiepiiri - Museovirasto/Mikko Härö ja Veli-Pekka Suhonen Arkeologinen kulttuuriperintö on otettu riittävällä tavalla huomioon asemakaavaluonnoksissa A ja B. Asemakaava-alueelta tunnettu Hotton Storbackenin röykkiöalue on merkitty asianmukaista molempiin asemakaavaluonnoksiin. SM-kaavamerkinnän määräys tulee muuttaa muotoon: Muinaismuistoalue. Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Selostusluonnoksen kohdassa 5.3.4. on Storkärrbackenilla virheellinen ajoitus. Ajoitus tulee korjata muotoon rautakautinen ja/tai keskiaikainen. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta lausunnon antaa Porvoon museo. KAUPUNKISUUNNITTELU VASTINE JA LAUSUNNON/MIELIPITEEN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN SISÄLTÖÖN Lausuntoa ei pyydetty lausuntovaiheessa. Lausuntoa ei pyydetty luonnosvaiheessa. Asemakaavaluonnosta laadittaessa saatiin helmikuussa 2008 seuraava kommentti: Liitteessä nuolella osoitetut 4 liittymää eteläosassa ovat "pakollisia", mutta pohjoisin Mensaksentien vastapäätä oleva liittymä olisi hyvä saada pois, jollei siitä ole pakollista maatalousajoa maantie yli. Katua ei missään nimessä saa siitä yhdistää maantielle. Mahdollisimman paljon liikennettä tulee johtaa Ylä- Haikkoontien kadun kautta pohjoisen suuntaan. Kaavaluonnos on laadittu sen perusteella. Kaavamääräyksiä muutetaan Museoviraston esityksen mukaisesti ja selostuksen tekstiä korjataan. Kaavamääräyksissä SM muutetaan muotoon SM-1: Muinaismuistoalue. Kiinteä muinaisjäännös, joka on rauhoitettu muinaismuistolailla (295/63). Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Teksti muinaismuistosta korjataan myös selostukseen, ja muinaismuiston ajoitus korjataan rautakauteen ja/tai keskiaikaan. Porvoon museo/merja Herranen ja Henrik Wager Yleismääräysten ohjaavuus alueen uudisrakentamisen osalta ympäristö huomioiden on riittävä. Alue on rakentunut väljästi ja heterogeeniseksi omakotitaloalueeksi, jossa on säilynyt pieniä peltoalueita. Tästä näkökohdasta vaihtoehto A vaikuttaa luontevammalta. Alueen halki kulkeva mutkitteleva Nuohoojantie on tarkoitus muuttaa leveähköksi kokoojakaduksi. Alueen Tavoitteena on rakentaa kevyen liikenteen väylä Ylä-Haikkoontien ja Nuohoojantien varteen, joten tietä täytyy leventää. Kevyen liikenteen väylä on tärkeä alueen liikenneturvallisuudelle, ja siksi ei voida osoittaa kapeampaa katualuetta. Ehdotuksessa melusuojaus on hoidettu yksittäisille 1
kulttuurihistoriallisen luonteen kannalta olisi hyvä, mikäli leveydestä ja tien mahdollisista oikaisuista voitaisiin tinkiä. Kaava-alueen luoteiskulmaan ehdotettu melusuoja saattaa muodostua herkästi maisemaa ja aluetta negatiivisesti hallitsevaksi elementiksi, minkä vuoksi sen tarpeellisuutta tulee harkita. Se tulisi toteuttaa pintamateriaaliltaan ja detaljoinniltaan maisemakuvaa mahdollisimman vähän rasittaen. Alueen vanhempi rakennuskanta on pääosin 1930-1950-luvuilta. Ne sijaitsevat useimmiten suurehkoilla ja vehreillä puutarhatonteilla. Kaava turvannee niiden säilymisen ilman erillisiä suojamerkintöjä, mutta vanhempien tonttien osalta voi harkita /smerkintää (alue, jolla ympäristö säilytetään). Alueella oleva muinaismuistoalue on huomioitu kaavassa, mahdollisista muista arkeologisista intresseistä ja inventointitarpeesta tulee pyytää Museoviraston arkeologian osaston lausunto. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos/tomi Pursiainen Pelastuslaitos esittää, että kaavan valmistelun yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota kiinteistöjen osoitenumeroinnin selkeyteen ja niiden yksiselitteisyyteen. Lisäksi tulisi selvittää kuinka alueen osoitejärjestelmästä saadaan yhtenäinen myös vanhojen kiinteistöjen osalta ja esittää kuinka tarvittavat muutokset ja korjaukset saadaan käytännön tasolla toteutettua. tonteille rakennettavilla aidoilla ja piharakennuksilla. Melusuojamääräykset tarkistetaan ja melusuojaus siirretään yksittäisille tonteille. Kaupunkimittaus hoitaa tonttien numeroinnin asianmukaisesti. Asiaa ei voi ratkaista asemakaavalla. Tästä voi mainita kaavaselostuksessa. - Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa. Kiinteistö- ja mittausosasto - Ympäristönsuojelu/ Jukka Palmgren Ei huomautettavaa. Rakennusvalvonta/Ulf Blomberg - Kiinteistö- ja mittausosasto - Katuosasto Katuosasto toteaa seuraavaa: - Kaikki katualueet tulee osoittaa vähintään 8 m leveinä (myös vaihtoehto B) - Vaihtoehto A: Voisiko ajo kortteliin 3580 olla Propsitien kautta? (sama B:ssä) - vaihtoehto B: Autopaikkoja tulee olla aina 2 kpl/asunto. Korttelin 3584 katu on liian hankala ja kallis sijaitessaan heikosti kantavalla maalla. Högsteninkaari ei tarvitse omaa liittymää Ylä-Haikkoontielle (Vaihtoehto A:n ratkaisu on parempi). Korttelin 3562-3567 alue on selvästi viisaampi hoitaa vaihtoehdon A mukaisesti pitkän katupituuden vuoksi. Samalle alueelle tulee lisätä liittymäkieltoja Ylä- Haikkoon tielle. Korttelien 3572 ja 3573 katujärjestelyjen osalta tulee harkita vielä katupituuden minimointia. Meluvalliin voi varata myös vaihtoehdossa A, vaikka sille ei varsinaisesti tarvetta olisikaan. - - - - Kaavaehdotuksessa on 8 metrin levyinen tonttikatu, kaikki muut tonttikadut ovat 9-10 metrin levyisiä. Katuosaston lausunnon mukaan sen pitäisi riittää. Maanomistussuhteet vaikeuttavat ajoyhteyden osoittamista Propsitien kautta, joten ajoyhteydet on parasta hoitaa nykyisen linjauksen mukaisesti. Kaavamääräyksissä vaaditaan 2 autopaikkaa/asunto erillispientalojen korttelialueella (AO-30) ja 1,5 autopaikkaa/asunto asuintalojen korttelialueella (AP-3). Määräykset ovat samat kuin Haikkoon muilla kaava-alueilla. Högsteninkaarta ympäröivä kortteli on poistettu kokonaan, sillä maaperätutkimusten mukaan alue on erittäin savinen. Liikennemelumääräykset on tarkistettu, ja ehdotuksessa melusuojaus on hoidettu yksittäisille 2