Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys

Transkriptio

1 TOIVAKAN KUNTA Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28204

2 Raportti 1 (5) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä Valuma-alueet ja -reitit Hulevesien määrä Hulevesien johtaminen ja hallinta Suositukset jatkosuunnitteluun... 4

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (4) Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys 1 Yleistä Tässä suunnitelmassa esitetään ratkaisut Viisarinmäen kaava-alueen hulevesien hallitsemiseksi ja johtamiseksi. Alueen hulevesien johtamisessa tulee huomioida, että niitä ei saa johtaa luonnontilaiseen noroon eikä luonnontilaisia lähteitä saa pilata. 2 Valuma-alueet ja -reitit Suunnittelualue kuuluu Raatojoen valuma-alueeseen, joka laskee Leppäveden Pohjoonlahdelle. Kuva 1. Raatojoen valuma-alue (paikkatietoikkuna) Suunnittelualueen itälaidassa alkaa oja etelän suuntaan, johon yhtyy toinen oja idästä ja tästä kohden alkaa noropuro. Puron reunoille on kaivettu useita

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (4) 3 Hulevesien määrä poikittaisia kuivatusojia. Suunnittelualueen reunalla alueelta tulevat ojat alittavat Viialantien 400M-rummussa. Rakentamattomilla alueilla suurimmat hulevesivirtaamat syntyvät kevätylivalunnan aikaan ja pitkillä sateilla. Rakennetuilla alueilla, jossa päällystettyä pintaa on paljon, suurimmat virtaamat syntyvät lyhytkestoisilla rankkasateilla. Muodostuvien hulevesien määrä riippuu läpäisemättömien pintojen määrästä. Alueella tulevassa tilanteessa muodostuvaa hulevesimäärää selvitettiin mallinnuksella. Mallinnuksessa oletettiin, että teollisuustonttien pinta-alasta 10 % on kattopintaa, 40 % asfalttia ja 50 % soraa. Tonteille mallinnuksessa syötetyt ominaisuudet on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. Tonttien ominaisuudet mallinnuksessa Tontti (numero) Läpäisemättömän pinnan määrä TIA (%) Kattopinnan määrä (%) M Katualueet Viisarinmäen kaava-alueen hulevesivirtaamaa rakentamisen jälkeisessä tilanteessa tutkittiin 10 minuutin pituisella sateella, jonka intensiteetti on 216 l/s*ha ja sademäärä 1,30 mm/min. Rakentamista edeltävässä tilanteessa tällaisella sateella ei hulevesiä juurikaan muodostu vaan kaikki pidättyy maahan. Rakentamisen jälkeisessä tilanteessa tutkitulla sateella huippuvirtaama alueen purkupisteessä ennen Viialantien rumpua on noin 400 l/s. Kokonaisvesimäärä tutkitulla sateella on noin 600 m 3. 4 Hulevesien johtaminen ja hallinta Kaava-alueen tonteilta ja katualueelta tulevat hulevedet johdetaan avo-ojissa Heittokankaantien varressa. Ojat sijoitetaan molemmin puolin tietä muutoin, paitsi lähteitä sivuavalla osuudella. Ennen lähteitä niiden puolella tietä kulkevan ojan vedet johdetaan rummussa tien toiselle puolelle ojaan. Heittokankaantien tulee alittamaan 2 rumpua. Ensimmäinen, kooltaan 315M, kokoaa kahden puolen tietä johdetut hulevedet toiselle puolelle ennen lähdealuetta ja toinen, kooltaan 400M, alittaa Heittokankaantien tien Viialantien puoleisessa päässä.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (4) Kuva 2. Osavaluma-alueet ja kaava-alueen hulevesien johtamisreitit (korostettu turkoosilla) sekä virtaussuunnat tulevassa tilanteessa Kaava-alueelta hulevedet johdetaan Viialantien alittavaan rumpuun. Rumpu, joka on halkaisijaltaan 400 mm, rajoittaa hulevesivirtaamaa. Ilman hulevesien hallintatoimenpiteitä nykyisen rummun kapasiteetti ylittyy. Hulevesien huippuvirtaaman hallitsemiseksi tonteille ehdotetaan hulevesien viivytystä. Vettä läpäisemättömiltä rakennetuilta pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Mikäli hulevesien huippuvirtaaman hallintaa ei nähdä tarpeelliseksi eikä Viialantien alittavan rummun suurentaminen ole este, voidaan rumpua vaihtoehtoisesti kasvattaa. Mallinnuksen mukaan rummun koon pitäisi olla tällöin vähintään 710M. Myös muut rummut tulee rakentaa suurempina: lähdealuetta edeltävä rumpu 400M ja Heittokankaantien Viialantien puoleisessa päässä oleva rumpu 560M.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (4) 5 Suositukset jatkosuunnitteluun Katusuunnittelun yhteydessä tulee varmistaa, ettei katualueen vesiä päädy suojeltavien lähteiden ympäristöön. Heittokankaantie tulee kallistaa lähteitä sivuavalla osuudella lähteistä poispäin.