Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Transkriptio

1 Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

2 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka tavoitteena on kehittää ratapihan ympäristön maankäyttöä ja muun muassa tuoda alueelle uutta asumista. Tässä työssä on selvitetty Suonenjoen kaupungin toimeksiannosta ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin raideliikenteestä aiheutuvat tärinätasot. Sito Oy:ssä työstä on vastannut DI Jussi Kurikka-Oja. 2 Tärinän voimakkuuden arviointi Maankäytön suunnittelussa käytetään tärinän arvioimiselle VTT:n julkaisussa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers 50, Espoo 2006 esitettyä rakennusten värähtelyluokitusta (Taulukko 1): Taulukko 1. Rakennusten värähtelyluokitus häiritsevyyden arvioinnissa, VTT Värähtely- Kuvaus v (mm/s) w, 95 luokka värähtelyolosuhteista A Hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä) 0,10 B Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset voivat havaita värähtelyt, 0,15 mutta ne eivät ole häiritseviä) C Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa (Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,30 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) D Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla (Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) 0,60 Rakennusten värähtelyluokituksessa rakennukset on jaettu luokkiin A-D tärinän tunnusluvun v w, 95 perusteella. Tunnusluku perustuu yksittäisten liikennetapahtumien suurimpiin värähtelyn taajuuspainotettuihin tehollisarvoihin ja niiden perusteella laskettuun keskiarvoon ja hajontaan seuraavasti: v w, 95 = 15 suurimman yksittäisen tapahtuman keskiarvo + 1,8 x 15 suurimman yksittäisen tapahtuman hajonta. Taulukoituja tunnuslukuja sovelletaan asuinrakennuksille. Tunnuslukuja voidaan soveltaa myös muille kuin asuinrakennuksille VTT:n julkaisun Ohjeita liikennetärinän arviointiin, Espoo 2011 mukaan: Suositeltava tavoiteraja värähtelyn enimmäisarvolle rakennuksen sisätiloissa on uusilla asuinalueilla 0,3 mm/s ja vanhoilla asuinalueilla 0,6 mm/s. Tämä VTT:n esittämä suositus enimmäisarvoksi (Talja 2002) on otettu käyttöön myös Liikenneviraston ohjeistuksessa (RATO 2008). Tavoitteen tulee toteutua pystyvärähtelyn osalta rakennuksen kaikissa lattioissa ja vaakavärähtelyn osalta rakennuksen jokaisessa kerroksessa. Mikäli kyse ei ole asuinrakennuksesta ja tilojen käyttötarkoitus on sellainen, että liikenteen ei katsota haittaavan lepoa, tavoiteraja voi olla kaksinkertainen esitettyihin arvoihin nähden.

3 Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys (8) 2.1 Liikennetiedot 2.2 Maaperä Julkaisussa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa esitetään kolme eri arviointitasoa käytettäväksi eri olosuhteissa: Arviointitasolla 1 tarkastelu perustuu taulukoituihin turvaetäisyyksiin, joiden avulla huomioidaan tärinän aiheuttaja ja paikalliset olosuhteet. Tämän tarkastelun perusteella voidaan arvioida, sijaitseeko alue tärinän suhteen riskialueella. Arviointitaso 2 perustuu laskennallisiin arvoihin tai tärinämittauksiin, jolloin liikenteen ja maaperän ominaisuudet voidaan arvioida tarkemmin. Arviointitasoa 2 suositellaan käytettäväksi, kun yleiskaavassa tai asemakaavassa rakentamista ohjataan yksityiskohtaisesti määrätyllä alueella ja arviointitason 1 perusteella alue on riskialuetta. Arviointitason 3 tarkastelu perustuu aina riittävän pitkäaikaisiin (viikon kestäviin) tärinämittauksiin. Tason 3 käyttöä tarvitaan, mikäli arviointitason 2 laskennallisella tarkastelulla ei saada riittävän luotettavaa kuvaa maaperän pystyvärähtelyn suuruudesta, tai halutaan rakentaa alueelle, jolla arviointitason 2 mukaan tärinä voi ylittää suositusarvon. Tässä selvityksessä on käytetty arviointitason 2 mukaista laskennallista arviota. Mittausajankohdan liikennetiedot hankittiin VR Track Oy:n kautta. Tietojen perusteella alueella liikennöivien viidentoista raskaimman tavarajunan massa on noin 2700 tonnia. Tavaraliikenteen mitoittavana ajonopeutena on käytetty 80 km/h. Geologian tutkimuskeskuksen geokarttojen mukaan suunnittelualueen maaperä on kokonaisuudessa karkeaa hietaa (KHt). 3 Laskennallinen arvio 3.1 Laskennallisen arvioinnin periaatteet Tärinän leviämistä asemakaava-alueelle tutkittiin VTT:n julkaisussa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa esitetyn niin sanotun käsinlaskentamallin avulla. Laskentamallin avulla voidaan huomioida radalla liikkuvan kaluston ominaisuudet (massa, nopeus), maaperän ominaisuudet sekä raiteiston kunnon vaikutus tärinään. Laskennassa on lisäksi huomioitu VTT:n julkaisun mukaisesti varmuuskerroin 2, koska arviointi perustuu laskentakaavaan, jota ei ole kalibroitu paikallisiin olosuhteisiin mittausten avulla. Laskentamalli perustuu kaavaan (1):,,, (1) Jossa,, = laskennallinen tärinän pystyheilahdusnopeus maan pinnalla halutussa tarkastelupisteessä., = pystysuora vertailuheilahdusnopeus maassa etäisyydellä D=15 metriä raiteen keskilinjasta = etäisyyskerroin = junan nopeudesta riippuva kerroin

4 = junan painosta riippuva kerroin = radan kunnosta riippuva kerroin = Varmuuskerroin, jos laskentamallia ei kalibroida mittausten avulla Rakennuksiin siirtyvästä tärinästä kerrotaan julkaisussa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa seuraavaa: Arvioinnin pääperiaatteena on, että laskentakaavoilla tai mittaamalla selvitetään maanpinnan pystyvärähtelyn tunnusluku v w, 95. Asuintiloissa esiintyvä värähtely arvioidaan kertomalla maaperän pystyvärähtely rakennuksen tyypistä riippuvalla kertoimella. Kerroin on 2,0 lukuun ottamatta seuraavia tapauksia, joille kerroin on 1,0: Rakennuksen lattiat ovat maanvaraiset. Rakennus on yksikerroksinen ja perustettu paaluille. Rakennus on vähintään 5-kerroksinen. Kertoimen 1,0 käyttö perustuu VTT:n tekemiin koemittauksiin, joista kerrotaan julkaisussa seuraavaa: Tulosten perusteella on annettu suositus, että suunnittelun perusteena käytetään maaperän pystysuuntaisen värähtelyn tunnuslukua. Yksikerroksisilla rakennuksilla vaakavärähtelyä ei tarvitse huomioida. Kaksikerroksisten rakennusten vaakavärähtelyssä on suositeltu varautumista kaksinkertaiseen värähtelyn tunnuslukuun. Myös ala- ja välipohjien pystysuuntaisessa värähtelyssä suositellaan varautumista kaksinkertaiseen värähtelyn tunnuslukuun. Poikkeuksena ovat paaluille perustettujen 1-2 kerroksisten talojen ala- ja välipohjat sekä maanvaraiset lattiat, joilla riittää varautuminen maaperän värähtelyn suuruiseen tunnuslukuun. Tässä selvityksessä rakennusten värähtelyluokitukseen verrattava tärinän tunnusluku on muodostettu raskaimpien tavarajunien laskennallisen tärinän perusteella. Lisäksi on huomioitu erot tärinän siirtymisessä maaperän ja rakenteiden välillä edellä esitetyillä rakennetyypeillä. 4 Laskennallisen arvion tulokset Laskentatuloksena muodostettu tärinän tunnusluku rakennuksissa esitetään kuvassa 1 suhteessa eri rakennustyyppeihin ja etäisyyteen radasta. Kuva 1. Tärinän leviämislaskennan tulokset

5 Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys (8) Rakennustyypeittäin radan ja rakennusten välillä tarvittavat suojaetäisyydet esitetään taulukossa 2. Taulukko 2. Suojaetäisyydet rakennustyypeittäin. Rakennuksen tyyppi Maanvaraiset lattiat/ 1 kerros ja paaluperustus/ yli 5 kerrosta [m] Muut rakennukset [m] Sovellettava raja-arvo v w,95 [mm/s] Vanhat asuinrakennukset ,60 Uudet asuinrakennukset ,30 Vanhat, muut kuin asuinrakennukset ,20 Uudet, muut kuin asuinrakennukset ,60 5 Tulosten tulkinta Alueelle laadittu alustava asemakaavaluonnos sekä havainnekuva esitetään kuvissa 2 ja 3. Kuva 2. Alustava asemakaavaluonnos (Sito Oy, ).

6 5.1 Kortteli Kortteli 219 Kuva 3. Alustava havainnekuva (Sito Oy, ). Kortteli 202 on merkitty asemakaavaluonnoksessa keskustatoimintojen korttelialueeksi. Korttelissa sovelletaan uusien asuinrakennusten värähtelyluokkaa C, jonka suositusarvoa on 0,30 mm/s. Kortteli sijaitsee noin 120 metrin etäisyydellä lähimmästä raiteesta ja vaadittava suojaetäisyys on 48 metriä. Tärinän voimakkuus ei ylitä sovellettavaa suositusarvoa. A, Hyvät asuinolosuhteet, ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä. Kortteli 219 on merkitty asemakaavaluonnoksessa henkilöliikenneterminaalin korttelialueeksi. Korttelissa sovelletaan värähtelyluokkaa D, jonka suositusarvo on 0,60 mm/s. Kortteliin sijoitettavat rakennukset sijaitsevat noin 70 metrin etäisyydellä lähimmästä raiteesta ja vaadittava suojaetäisyys on 30 metriä. Tärinän voimakkuus ei ylitä sovellettavaa suositusarvoa.

7 Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys (8) 5.3 Kortteli Kortteli 107 C, Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa, keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Kortteli 106 on merkitty asemakaavaluonnoksessa keskustatoimintojen korttelialueeksi, jonne havainnekuvan mukaan sijoittuu päiväkoti/liikerakennus. Korttelissa sovelletaan värähtelyluokkaa C, jonka suositusarvo on 0,30 mm/s. Kortteliin sijoitettavat rakennukset sijaitsevat noin 65 metrin etäisyydellä lähimmästä raiteesta ja vaadittava suojaetäisyys on 48 metriä. Tärinän voimakkuus ei ylitä sovellettavaa suositusarvoa. C, Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa, keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Kortteli 107 on merkitty asemakaavaluonnoksessa yleisten rakennusten korttelialueeksi, jossa on kaksi nykyistä ja suojeltua rakennusta. Korttelissa sovelletaan värähtelyluokkaa D kaksinkertaisena, 1,20 mm/s. Kortteliin sijoitettavat rakennukset sijaitsevat noin 15 metrin etäisyydellä lähimmästä raiteesta ja vaadittava suojaetäisyys on 18 metriä. Tärinän voimakkuus kulttuuritalossa ylittää suositusarvon, toisen rakennuksen osalta suositusarvoa ei ylitetä. Laskennallisen arvion kulttuuritalossa junan ohiajon aikana tärinä on todennäköisesti havaittavaa. Pääosa raskaiden junien ohiajoista tapahtuu öisin, joten haitta tilojen käytölle on todennäköisesti vähäinen. 5.5 Asemapäälliköntori 5.6 Kortteli 213 Asemapäälliköntorilla sovelletaan värähtelyluokkaa D kaksinkertaisena, 1,20 mm/s. Kortteliin sijoittuva kesägalleria/monitoimitila sijaitsee noin 12 metrin etäisyydellä lähimmästä raiteesta ja vaadittava suojaetäisyys on 18 metriä. Tärinän voimakkuus kesägalleriassa/monitoimitilassa ylittää suositusarvon. Laskennallisen arvion mukaan junan ohiajon aikana tärinä on todennäköisesti havaittavaa rakennuksessa. Pääosa raskaiden junien ohiajoista tapahtuu öisin, joten haitta tilojen käytölle on todennäköisesti vähäinen. Kortteli 213 on merkitty asemakaavaluonnoksessa asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Korttelissa sovelletaan värähtelyluokkaa C, 0,30 mm/s. Kortteliin sijoitettavat rakennukset sijaitsevat noin 60 metrin etäisyydellä lähimmästä raiteesta ja vaadittava suojaetäisyys on 48 metriä. Tärinän voimakkuus ei ylitä sovellettavaa suositusarvoa.

8 5.7 Kortteli Yhteenveto C, Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa, keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Kortteli 217 on merkitty asemakaavaluonnoksessa liikerakennusten korttelialueeksi, jonne saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Korttelissa sovelletaan värähtelyluokkaa C kaksinkertaisena, 0,60mm/s. Kortteliin sijoittuva rakennus sijaitsee noin 30 metrin etäisyydellä lähimmästä raiteesta ja vaadittava suojaetäisyys on 30 metriä. Tärinän voimakkuus on suositusarvon mukainen. D, Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla, keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Uusien asuinrakennusten suunnitelluilla rakennuspaikoilla ei ylitetä tärinän voimakkuuden suositusarvoa. Tärinä ei rajoita rakentamista. Uusien liikerakennusten osalta suunnitelluilla rakennuspaikoilla tärinän voimakkuus on joko suositusarvon mukainen tai sen alle. Tärinä ei rajoita rakentamista esitetyillä rakennusten sijainneilla. Nykyisten rakennusten tärinän häiritsevyyden suositusarvot ylitetään Asemapäälliköntorin ympäristössä. Pääosa raskaiden junien liikennöinnistä tapahtuu öisin, joten tilojen käytön kannalta tärinähaitta on todennäköisesti vähäinen. Tärinä on kuitenkin huomioitava rakennusten käyttötarkoitusten mahdollisessa muutoksessa.