NURMIJÄRVEN KUNTA ALTIAN ALUE TÄRINÄSELVITYS, ARVIOINTITASO 2

Transkriptio

1 Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä NURMIJÄRVEN KUNTA ALTIAN ALUE TÄRINÄSELVITYS, ARVIOINTITASO 2

2 NURMIJÄRVEN KUNTA ALTIAN ALUE TÄRINÄSELVITYS, ARVIOINTITASO 2 Päivämäärä 030/03/2012 Laatija Jussi Kurikka-Oja Janne Ristolainen, Jouko Noukka Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Raportti Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE P F

3 ALTIAN ALUE TÄRINÄSELVITYS, ARVIOINTITASO 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Lähtökohdat Kohteen sijainti Alueen suunnittelu Maaperä Raideliikenne Tieliikenne 2 3. Tärinän arviointiin liittyvä ohjeistus ja menettelytavat Yleistä Arviointitaso Arviointitaso Tärinän pystysuuntaisen heilahdusnopeuden arviointi, raideliikenne Tärinän pystysuuntaisen heilahdusnopeuden arviointi, tieliikenne Tärinähaitan arviointiperusteet 5 4. Laskentatulokset 6 5. Tulosten arviointi ja johtopäätökset 9 LIITTEET Liite 1 Tärinäalueiden rajaukset (3 sivua)

4 JOHDANTO Tämän työssä arvioidaan tie- ja raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Nurmijärvellä Altia Oyj:n tehdasalueen asemakaavamuutosalueella. Työn on tilannut Nurmijärven kunta, jossa yhteyshenkilönä on toiminut Juha Oksanen. Ramboll Finland Oy:ssä tärinäselvityksen on laatinut DI Jussi Kurikka-Oja, laadunvalvojana toimi DI Jouko Noukka. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kohteen sijainti Suunnittelualueen sijainti esitetään kuvassa 2.1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa aluetta kuvataan seuraavasti: Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven Rajamäen keskustasta noin kilometrin päässä pohjoiseen. Alue sijoittuu pääasiassa Hanko-Hyvinkää radan länsipuolelle, Hangonväylän ja Rajamäentien väliselle alueelle. Rajamäentieltä liittyvät alueelle Valta-akseli sekä Kiljavantien jatkeen Patruunatie. Alue muodostuu korttelista Tehdasalueen pinta-ala on n. 45 ha. Kuva 2.1 Suunnittelualueen sijainti ( Nurmijärven kunta) 2.2 Alueen suunnittelu Alueen suunnittelua kuvataan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa seuraavasti: Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa tehdas- ja toimitilakorttelien rakennusoikeuden tarkistelu, pysäköintialueiden järjestäminen olemassa oleville ja uusille toiminnoille sekä liikenneyhteyksien ratkaiseminen toimivalla ja turvallisella tavalla. Koko alueen tonttijako pyritään laatimaan asemakaavan yhteydessä. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava ja valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajaus (RKY 2009). Aluetta kehitetään yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ja sitä avataan asuinalueiden suuntaan. Kaavamuutoksella mahdollistetaan joukko- ja kevyenliikenteen kehittäminen. Suunnittelun lähtökohtana ovat alueen ominaispiirteet sekä alueen maankäyttöön liittyvät kehittämistarpeet.

5 Maaperä Geologian tutkimuskeskuksen 1: digitaalisen maaperäkartan mukaan tulkittuna alueen pohjamaa 1 metrin syvyydessä vaihtelee Hienon hiedan (HHt), karkean hiedan (KHt), hiekan (Hk) ja Soran (Sr) välillä. Maaperäkartta ja kaava-alue esitetään kuvassa 2.2. KHt HHt Hk Sr Kuva 2.2 Maaperäkartta ja kaavamuutosalue ( GTK, kaava-alueen rajaus Nurmijärven kunta) 2.4 Raideliikenne Suunnittelualueen vieressä kulkeva rata sijaitsee rataosalla Hyvinkää-Karjaa, ratakilometrit noin Radan päällysrakenneluokka on C 1. Rataosan nopeusrajoitus 80 km/h kaikille junatyypeille. Rataosalla ei liikennöi henkilöjunia. Raskaimpien tavarajunien massat ovat tyypillisesti välillä t. Tiedot perustuvat VR Track Oy:n toimittamiin tietoihin. 2.5 Tieliikenne Suunnittelualueella olevia tieliikenneväyliä ovat Valta-akseli ja Patruunantie. Väylillä kulkee raskasta tieliikennettä, nopeusrajoituksena tässä selvityksessä on käytetty nopeutta 50 km/h. 3. TÄRINÄN ARVIOINTIIN LIITTYVÄ OHJEISTUS JA ME- NETTELYTAVAT 3.1 Yleistä VTT:n julkaisua "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers 50, Espoo 2006 käytetään Suomessa yleisesti liikennetärinän arvioinnissa. Julkaisussa esitetään tärinän arviointimenettely kolmella eri tarkkuustasolla.

6 1-3 Arviointitasolla 1 tarkastelu perustuu kokemusperäisiin turvaetäisyyksiin, jossa huomioidaan maaperän ominaisuudet ja liikenteen tyyppi. Tarkastelulla selvitetään onko varsinainen värähtelytarkastelu lainkaan tarpeen. Arviointitaso 2 perustuu laskennallisiin arvoihin tai tarkistusluonteisiin tärinämittauksiin, jolloin liikenteen ja maaperän ominaisuudet voidaan ottaa tarkemmin huomioon. Arviointitasoa 2 suositellaan käytettäväksi, kun yleiskaavassa tai asemakaavassa rakentamista ohjataan yksityiskohtaisesti määrätyllä alueella ja arviointitason 1 perusteella alue on riskialuetta. Arviointitason 3 tarkastelu perustuu aina riittävän pitkäaikaisiin tärinämittauksiin. Tason 3 käyttöä tarvitaan, mikäli arviointitason 2 laskennallisella tarkastelulla ei saada riittävän luotettavaa kuvaa maaperän pystyvärähtelyn suuruudesta, tai halutaan rakentaa alueelle, jolla arviointitason 2 mukaan tärinä voi ylittää suositusarvon. Tässä selvityksessä käytetään arviointitasojen 1 ja 2 mukaista menettelyä laskennallisiin arvioihin perustuen. 3.2 Arviointitaso 1 Arviointitason 1 mukaiset turvaetäisyydet esitetään taulukossa 3.1. Jos suunniteltu asutus sijoittuu taulukon turvaetäisyyden ulkopuolelle, ei tarkempaa tärinäselvitystä tarvita. Taulukko 3.1 VTT:n ohjeen mukaiset turvaetäisyydet Suositeltava Pehmein maalaji Liikennetyyppi turvaetäisyys väylän alla 500 m Tavarajunaliikenne (3500 tn, 90 km/h) Pehmeä maa 200 m Pikajunaliikenne (140 km/h) Pehmeä maa 100 m Tavara- ja pikajunat Kova maa 100 m Raskas maantieliikenne (100 km/h, sileä) Pehmeä maa 100 m Hidastetöyssyt, raskas liikenne (40 km/h) Pehmeä maa 50 m Raskas katuliikenne (40 km/h, sileä) Pehmeä maa 15 m * Raskas maantie- ja katuliikenne (myös töyssyt) Kova maa * Ei koske väyliä, joilla on vain tilapäisesti raskasta liikennettä Koska suunnittelukohde sijaitsee rataan nähden alle 100 metrin etäisyydellä, on arviointitason 2 mukainen tarkastelu tarpeen. 3.3 Arviointitaso Tärinän pystysuuntaisen heilahdusnopeuden arviointi, raideliikenne Laskentamallina käytetään ns. käsinlaskentamenetelmää, joka perustuu Norjassa kehitettyyn puoliempiiriseen malliin. Mallissa huomioidaan sekä fysikaalinen teoria sekä laskentamallia varten tehdyt tärinämittaukset. Laskentamalli perustuu kaavaan D0 v v D B k S k G k 0, (1) R joka kuvaa pystysuuntaisen tärinän heilahdusnopeuden maksimin (V z, max ) leviämistä etäisyydelle D.

7 1-4 Lausekkeessa v0 on maanpinnan pystysuuntaisen värähtelyn vertailuarvo etäisyydellä D0 radasta. Kerroin k S huomioi junan nopeuden, k G huomioi junan painon ja kr radan sekä sillä liikennöivän kaluston kunnon. Suunnittelualueelle laskenta tehtiin seuraavilla arvoilla: Vertailuheilahdusnopeutena v0 käytettiin taulukoitua arvoa karkearakeisille maalajeille (Hk, Sr, HkMr, SrMr) lukuarvo 0,7 mm/s ja normaaleille koheesiomaaleille (Sa, SaSi, Si) lukuarvo 1,0 mm/s, etäisyyseksponenttina B käytettiin arvoa karkearakeisille maalajeille (Hk, Sr, HkMr, SrMr), lukuarvo 1,7 ja normaaleille koheesiomaaleille (Sa, SaSi, Si) lukuarvo 0,7. k R :n arvona käytettiin lukuarvoa 1,3 (vanha, yksiraiteinen rata). Lisäksi laskentatulokset on kerrottu suosituksen mukaan varmuuskertoimella 2,0, koska laskentamallia ei kalibroida mittaustulosten avulla. Laskennallisessa tarkastelussa arvioidaan nopeudella 100 km/h kulkevien, massaltaan t tavarajunien aiheuttamaa tärinää. Laskentatulosten perusteella muodostetaan arvio tärinän tunnusluvusta viikon tarkastelujakson junamassojen perusteella Tärinän pystysuuntaisen heilahdusnopeuden arviointi, tieliikenne VTT:n suosituksessa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT 2006 kumipyöräisten raskaiden ajoneuvojen aikaansaaman tärinän leviämiseen on hidastetöyssyillä käytetty lähteen (Watts & Krylov 2000) laskentamallia. Suosituksessa laskentamallia on laajennettu kuvamaan myös tien muita epätasaisuuksia. Laskentamallilla voidaan arvioida maanpinnan pystysuuntaisen heilahdusnopeuden maksimiarvoa. Laskentamalli perustuu kaavaan v, = 0,006 (2) Kaavassa esiintyvät parametrit ovat: a on epätasaisuuden suurin arvo, millimetreinä g maaperäkerroin p epätasaisuuden leveys (p = 1, jos epätasaisuus osuu molempien pyörien alle, p = 0,75, jos se osuu vain toisen pyörän alle) v ajoneuvon nopeus, km/h r tarkastelupisteen etäisyys epätasaisuudesta, m x maaperästä riippuva eksponentti, jolla huomioidaan tärinän vaimentuminen M vahvistuskerroin tärinän siirtymiselle maasta rakennukseen. Taulukoidut arvot maaperäkertoimelle g ja eksponentille x esitetään taulukossa 3.2. Taulukko 3.2 Taulukoidut arvot maaperäkertoimelle ja maaperäeksponentille Maaperäkerroin Maaperäeksponentti Maalajityyppi katualueella ja sen vierellä g x Pehmeät savet 1,2-1,1 Kovat savet 0,5-1,05 Hiekat, sorat 0,3-0,75 Moreeni 0,2-0,95 Kallio 0,1-1,1 Erilaisille tyypillisille epätasaisuuksille suosituksessa esitetään taulukossa 3.3 esitetyt arvot.

8 1-5 Taulukko 3.3 Epätasaisuuskertoimia Tien ja kadun laatu Epätasaisuus a, mm Uusi AB-päällyste 1-2 Kulunut reikiintymätön AB-päällyste 2-4 Reikiintynyt AB-päällyste 5-10 Nupukivipäällyste 3-8 Sorapäällyste, hyväkuntoinen 4-8 Sorapäällyste, huonokuntoinen 5-15 Kohollaan oleva rumpu kadussa, kohollaan oleva taikka painunut kaivon kansi kadussa (suurin ero 5 m oikolaudalla mitattuna) Tarkasteltavassa kohteessa laskenta tehtiin seuraavilla arvoilla: Maaperäkertoimena g, ja eksponenttina x taulukoitua arvoa hiekalle ja soralle (g = 0,3, x = -0,75) Liikenteen nopeutena v käytetään nopeutta 50 km/h. Epätasaisuuden suurin arvo a, tutkitaan tilanteet uudelle päällysteelle (2 mm), kuluneelle päällysteelle (8 mm) ja vaurioituneelle päällysteelle (15 mm). Epätasaisuuden leveytenä p käytetään arvoa 1. Vahvistuskertoimena M käytetään lukuarvoa 2, Tärinähaitan arviointiperusteet Häiritsevyyden arviointi Tärinän aiheuttamaa mahdollista haittaa asuinmukavuudelle maankäytön suunnittelussa arvioidaan tunnusluvun w, 95 v perusteella. Tunnusluku perustuu yksittäisten liikennetapahtumien suurimpiin värähtelyn tehollisarvoihin ja niiden perusteella laskettuun keskiarvoon ja hajontaan seuraavasti: v = 15 suurimman yksittäisen tapahtuman keskiarvo + 1,8 x 15 suurimman yksittäisen ta- w,95 pahtuman hajonta. Tilastollisesta luonteesta johtuen se voidaan tarkasti määrittää vain pitkäaikaisten mittausten avulla. Arviointitason 2 mukaisessa tarkastelussa tehollisarvo voidaan arvioida kohdan mukaan lasketun pystysuoran heilahdusnopeuden maksimin pohjalta kertomalla maksimitaso luvulla 0,4 0,6, riippuen värähtelyn dominoivasta taajuudesta. Tässä tarkastelussa käytetään kerrointa 0,5. Rakennuksiin siirtyvän tärinän arvioinnista kerrotaan julkaisussa "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers 50, Espoo 2006 seuraavaa: Arvioinnin pääperiaatteena on, että laskentakaavoilla tai mittaamalla selvitetään maanpinnan pystyvärähtelyn tunnusluku v w, 95. Asuintiloissa esiintyvä värähtely arvioidaan kertomalla maaperän pystyvärähtely rakennuksen tyypistä riippuvalla kertoimella. Kerroin on 2,0 lukuun ottamatta seuraavia tapauksia, joille kerroin on 1,0: Rakennuksen lattiat ovat maanvaraiset. Rakennus on yksikerroksinen ja perustettu paaluille. Rakennus on vähintään 5-kerroksinen.

9 1-6 Tunnusluvun perusteella rakennuksille on annettu suositus rakennusten värähtelyluokituksesta, joka esitetään taulukossa 3.4. Taulukko 3.4 Rakennusten värähtelyluokitus häiritsevyyden arvioinnissa Värähtely- Kuvaus v (mm/s) luokka värähtelyolosuhteista w, 95 A Hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä) 0,10 B Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset voivat havaita värähtelyt, 0,15 mutta ne eivät ole häiritseviä) C Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa (Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,30 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) D Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla (Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) 0,60 Tunnusluvun soveltamisesta muihin kuin asuinrakennuksiin kerrotaan VTT:n julkaisussa Ohjeita liikennetärinän arviointiin, Espoo 2011 seuraavaa: Suositeltava tavoiteraja värähtelyn enimmäisarvolle rakennuksen sisätiloissa on uusilla asuinalueilla 0,3 mm/s ja vanhoilla asuinalueilla 0,6 mm/s. Tämä VTT:n esittämä suositus enimmäisarvoksi (Talja 2002) on otettu käyttöön myös Liikenneviraston ohjeistuksessa (RATO 2008). Tavoitteen tulee toteutua pystyvärähtelyn osalta rakennuksen kaikissa lattioissa ja vaakavärähtelyn osalta rakennuksen jokaisessa kerroksessa. Mikäli kyse ei ole asuinrakennuksesta ja tilojen käyttötarkoitus on sellainen, että liikenteen ei katsota haittaavan lepoa, tavoiteraja voi olla kaksinkertainen esitettyihin arvoihin nähden. Suunnittelualueella pyritään tämän pohjalta luokan D värähtelyluokitukseen. Vaurioriskin arviointi Rakennusten vaurioriskin arvioimiseen on olemassa VTT:n ohje Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen. Ohjeen perusteella määritellään tärinän aiheuttaman heilahdusnopeuden resultantin huippuarvo, jonka perusteella tehdään alueen värähtelyluokitus. Värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 3.5. Taulukko 3.5 Rakennusten värähtelyluokitus vaurioriskin arvioinnissa Värähtelyluokka Kuvaus värähtelyolosuhteista Heilahdusnopeuden resultantin huippuarvo v B (mm/s) V Kohonneen tärinäalttiuden alue, vauriot mahdollisia. 3 H Vähäisen tärinäalttiuden alue, haitat mahdollisia. 1-3 E Haitat epätodennäköisiä 1 4. LASKENTATULOKSET Arviointitason 2 mukaiset tärinän voimakkuuden laskentatulokset esitetään raideliikenteen osalta kuvassa ja tieliikenteen osalta kuvassa 4.7.

10 1-7 Tärinän tunnusluvun v w95 odotusarvo rakennuksissa siirtokertoimella 2 Sora-alueet Wv95, mm/s 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 Tunnusluvun odotusarvo D-luokka C-luokka 0, Etäisyys lähimmästä raiteesta, m Kuva 4.1 Raideliikennetärinä, siirtokerroin 2, sora 5,00 4,50 4,00 Tärinän tunnusluvun v w95 odotusarvo rakennuksissa siirtokertoimella 1 Sora-alueet Wv95, mm/s 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 Tunnusluvun odotusarvo D-luokka C-luokka 1,00 0,50 0, Etäisyys lähimmästä raiteesta, m Kuva 4.2 Raideliikennetärinä, siirtokerroin 1, sora 5,00 4,50 4,00 Tärinän tunnusluvun v w95 odotusarvo rakennuksissa siirtokertoimella 2 Normaali koheesiomaa Wv95, mm/s 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 Tunnusluvun odotusarvo D-luokka C-luokka 1,00 0,50 0, Etäisyys lähimmästä raiteesta, m Kuva 4.3 Raideliikennetärinä, siirtokerroin 2, normaali koheesiomaa

11 1-8 Tärinän tunnusluvun v w95 odotusarvo rakennuksissa siirtokertoimella 1 Normaali koheesiomaa Wv95, mm/s 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 Tunnusluvun odotusarvo D-luokka C-luokka 0, Etäisyys lähimmästä raiteesta, m Kuva 4.4 Raideliikennetärinä, siirtokerroin 1, normaali koheesiomaa Heilahdusnopeuden maksimiarvon v peak odotusarvo rakennuksissa siirtokertoimella 2 Sora-alueet V peak, mm/s Heilahdusnopeuden maksimi E-alue H-alue Etäisyys lähimmästä raiteesta, m Kuva 4.5 Raideliikennetärinä, maksimiarvot, sora

12 1-9 Heilahdusnopeuden maksimiarvon v peak odotusarvo rakennuksissa siirtokertoimella 2 Normaali koheesiomaa V peak, mm/s Heilahdusnopeuden maksimi E-alue H-alue Etäisyys lähimmästä raiteesta, m Kuva 4.6 Raideliikennetärinä, maksimiarvot, normaali koheesiomaa 1,80 1,60 Heilahdusnopeuden odotusarvo rakennuksissa, tieliikenne, v= 50 km/h Heilahdusnopeus, mm/s 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 Uusi päällyste Kulunut päällyste Vaurioitunut päällyste D-luokka C-luokka 0, Etäisyys ajoradasta, m Kuva 4.7 Tieliikennetärinä, nopeus 50 km/h 5. TULOSTEN ARVIOINTI Tulosten arvioinnissa sovelletaan VTT:n suosituksia rakennusten värähtelyluokitusta häiritsevyyden ja rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta sekä ohjetta rautatieliikenteen vaikutuksesta rakenteisiin. Raideliikenne, asuinrakennukset Tärinän voimakkuuden arviointiin vaikuttaa asuinrakennuksen tyypin lisäksi alueen nykytila, uusien rakennusten ja väylien osalta sovelletaan ohjearvorajaa 0,30 mm/s tärinän häiritsevyyden tunnusluvulle, vanhoilla alueilla ohjearvoraja on kaksinkertainen, 0,60 mm/s. Tarvittavat suojaetäisyydet ohjearvorajan alittamiseksi esitetään taulukossa 5.1. asuinrakennusten osalta. Alueiden sijoittuminen kaava-alueelle esitettään liitteessä 1.

13 1-10 Taulukko 5.1. Suojaetäisyydet raideliikenteeseen, asuinrakennukset Maanvaraiset lattiat, Rakennukset/alueet 1-kerroksinen, perustettu paaluille, Muut Vähintään 5-kerroksinen Vanha, sora/hiekka/karkea hieta 22 m 33 m Uusi, sora/hiekka/karkea hieta 33 m 50 m Vanha, hieno hieta 40 m 80 m Uusi, hieno hieta 80 m 160 m Raideliikenne, toimistorakennukset Muille kuin asuinrakennuksille sovelletaan tunnuslukuluokitusta kaksinkertaisena. Uusille rakennuksille sovellettava ohjearvoraja on 0,60 mm/s, vanhoille 1,20 mm/s. Etäisyydet esitetään taulukossa 5.2. Alueiden sijoittuminen kaava-alueelle esitettään liitteessä 1. Taulukko 5.2. Suojaetäisyydet raideliikenteeseen, toimistorakennukset Maanvaraiset lattiat, Rakennukset/alueet 1-kerroksinen, perustettu paaluille, Muut Vähintään 5-kerroksinen Vanha, sora/hiekka/karkea hieta 15 m 22 m Uusi, sora/hiekka/karkea hieta 22 m 33 m Vanha, hieno hieta 21 m 40 m Uusi, hieno hieta 41 m 80 m Raideliikenne, vaurioalttius Tärinän huippuarvojen osalta vaurioriskin luokituksen E-luokan rajaa ei ylitetä, jos etäisyys rataan on vähintään 58 metriä sora/hiekka/karkeahieta-alueilla, 85 metriä hienon hiedan alueilla. Alueiden sijoittuminen kaava-alueelle esitettään liitteessä 1. Tieliikenne Tieliikenteen aiheuttaman tärinän voimakkuus riippuu voimakkaasti tien pinnan kunnosta. Suojaetäisyydet esitetään taulukossa 5.3. Taulukko 5.3. Suojaetäisyydet tieliikenteeseen. Rakennus/alue Uusi AB-päällyste Reikiintynyt ABpäällyste päällyste Vaurioitunut Uusi 3 m 19 m 44 m Vanha 2 m 8 m 18 m 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Asuinrakennukset Kaava-alueelle ei ole osoitettu asuinrakentamista. Kaava-alueen ympäristön asuintalot sijaitsevat riittävän etäällä tärinälähteistä (Patruunantien liikenne ja rata), ettei kaavalla arvioida olevan tärinä vaikutuksia asuinalueilla. Toimistorakennukset Kaava-alueella sijaitsee nykyisin toimistorakennuksia radan varressa. Nämä sijaitsevat kuitenkin maaperätietojen ja rakennustyypin perusteella laskettua suojaetäisyyttä kauempana, joten raideliikenteen tärinällä ei arvioida olevan vaikutusta alueen nykyiseen rakennuskantaan. Mikäli radan varteen suunnitellaan toimistorakennuksia alueen eteläosassa alle 33 m ja alueen pohjoisosassa alle 80 etäisyydelle radasta, tulee rakennuspaikan tärinäriski arvioida tapauskohtaisesti. Kaavaalueen uusien katujen osalta suojaetäisyys on 3 m ja nykyisten katujen osalta 19 m. Koska tieliikenteen tärinävaikutus riippuu voimakkaasti päällysteen kunnosta, on vaurioituneen päällysteen korjaamisella mahdollisuus hallita katuliikenteen tärinävaikutuksia.

14 1-11 LIITE 1 TÄRINÄALUEIDEN RAJAUKSET (3 SIVUA)

15 Raideliikennetärinän suojaetäisyydet Asuinrakennukset Maaperä radan alla muuttuu, linjan pohjoispuolella hieno hieta, eteläpuolella sora/hiekka/karkea hieta Vanhat, siirtokerroin 1, sora/hiekka/karkea hieta Uudet, siirtokerroin 1, sora/hiekka/karkea hieta Vanhat, siirtokerroin 2, sora/hiekka/karkea hieta Uudet, siirtokerroin 2, sora/hiekka/karkea hieta Vanhat, siirtokerroin 1, hieno hieta Uudet, siirtokerroin 1, hieno hieta Vanhat, siirtokerroin 2, hieno hieta Uudet, siirtokerroin 2, hieno hieta LIITE 1 (1/3)

16 Raideliikennetärinän suojaetäisyydet Toimistorakennukset Maaperä radan alla muuttuu, linjan pohjoispuolella hieno hieta, eteläpuolella sora/hiekka/karkea hieta Vanhat, siirtokerroin 1, sora/hiekka/karkea hieta Uudet, siirtokerroin 1, sora/hiekka/karkea hieta Vanhat, siirtokerroin 2, sora/hiekka/karkea hieta Uudet, siirtokerroin 2, sora/hiekka/karkea hieta Vanhat, siirtokerroin 1, hieno hieta Uudet, siirtokerroin 1, hieno hieta Vanhat, siirtokerroin 2, hieno hieta Uudet, siirtokerroin 2, hieno hieta LIITE 1 (2/3)

17 Raideliikennetärinän suojaetäisyydet Vaurioitumisherkkyys Maaperä radan alla muuttuu, linjan pohjoispuolella hieno hieta, eteläpuolella sora/hiekka/karkea hieta LIITE 1 (3/3)