KYTTÄLÄ XI JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. AK-MUUTOS, KAAVA NRO TÄRINÄSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Tärinäselvitys Päivämäärä ID-numero KYTTÄLÄ XI JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. AK-MUUTOS, KAAVA NRO TÄRINÄSELVITYS

2 KYTTÄLÄ XI JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. AK- MUUTOS, KAAVA NRO TÄRINÄSELVITYS Päivämäärä Laatija Jussi Kurikka-Oja Tarkastaja Jouko Noukka Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE P F

3 TÄRINÄSELVITYS SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Lähtökohdat Selvitysalueen sijainti Suunnitelmat Liikenne 1 3. Tärinän arviointiin liittyvä ohjeistus ja menettelytavat Yleistä Arviointitason 1 mukainen arviointi Tärinähaitan arviointiperusteet 2 4. Tärinämittausten suorittaminen 3 5. Mittaustulokset 5 6. Tulosten tulkinta ja johtopäätökset 5 LIITTEET Liite 1 Mittaustulosten taajuusjakaumat Liite 2 Mittaustulokset ja junat

4 TÄRINÄSELVITYS 1 1. JOHDANTO Kyttälän kaupunginosan tonteille ja 4 ollaan laatimassa asemakaavan muutosta asuinrakennuksen rakentamiseksi tontille. Lisäksi suunnitteilla on rakentaa olemassa oleviin tiloihin toimisto- ja liiketilaa. Tämän työn tarkoituksena on arvioida raideliikenteen aiheuttamaa tärinää asemakaava-alueella. Työ tehdään tärinämittausten perusteella. Työn on tilannut Tampereen kaupunki, jossa yhteyshenkilönä on toiminut Antonia Sucksdorff- Selkämaa. Ramboll Finland Oy:ssä työstä on vastannut FM Jari Hosiokangas. Suunnittelijana toimi DI Jussi Kurikka-Oja, laadunvalvojana DI Jouko Noukka 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitysalueen sijainti Selvitysalueen sijainti esitetään kuvassa 2.1. Kuva 2.1 Selvitysalueen sijainti ( Kaupunkimittaus Tampere 2012) 2.2 Suunnitelmat Tontin maanomistaja Fennia on tehnyt aloitteen asemakaavan muutoksesta. Hakijan tavoitteena on korottaa postitalon Rautatienkadun puoleista kaksikerroksista rakennusosaa ja rakentaa päälle pääosin asuntoja. Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy laatimissa luonnoksissa kerroksiin on sijoitettu liike- ja toimistotilaa ja kerroksiin asumista. Tontin ulko-oleskelutilat sijoittuvat rakennuksen katolle 9. kerrokseen. 2.3 Liikenne Selvityskohde sijaitsee Tampereen henkilöratapihan luoteispuolella. Vuorokaudessa aseman ohittaa noin 160 junaa, joiden massat vaihtelevat välillä t ja nopeudet välillä km/h raiteesta ja junatyypistä riippuen (VR Track Oy, 07/2011, 03/2012).

5 TÄRINÄSELVITYS 2 Koska selvitysalue sijaitsee ratapihan vieressä, radalla on runsaasti vaihteita ja muita epäjatkuvuuskohtia kiskoissa. Henkilöliikenteen junat pysähtyvät aseman kohdalla. 3. TÄRINÄN ARVIOINTIIN LIITTYVÄ OHJEISTUS JA ME- NETTELYTAVAT 3.1 Yleistä VTT:n julkaisua "Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers 50, Espoo 2006 käytetään Suomessa yleisesti liikennetärinän arvioinnissa. Julkaisussa esitetään tärinän arviointimenettely kolmella eri tarkkuustasolla. Arviointitasolla 1 tarkastelu perustuu kokemusperäisiin turvaetäisyyksiin, jossa huomioidaan maaperän ominaisuudet ja liikenteen tyyppi. Tarkastelulla selvitetään onko varsinainen värähtelytarkastelu lainkaan tarpeen. Arviointitaso 2 perustuu laskennallisiin arvoihin tai tarkistusluonteisiin tärinämittauksiin, jolloin liikenteen ja maaperän ominaisuudet voidaan ottaa tarkemmin huomioon. Arviointitasoa 2 suositellaan käytettäväksi, kun yleiskaavassa tai asemakaavassa rakentamista ohjataan yksityiskohtaisesti määrätyllä alueella ja arviointitason 1 perusteella alue on riskialuetta. Arviointitason 3 tarkastelu perustuu aina riittävän pitkäaikaisiin tärinämittauksiin. Tason 3 käyttöä tarvitaan, mikäli arviointitason 2 laskennallisella tarkastelulla ei saada riittävän luotettavaa kuvaa maaperän pystyvärähtelyn suuruudesta, tai halutaan rakentaa alueelle, jolla arviointitason 2 mukaan tärinä voi ylittää suositusarvon. 3.2 Arviointitason 1 mukainen arviointi Arviointitason 1 mukaiset turvaetäisyydet esitetään taulukossa 3.1. Jos suunniteltu asutus sijoittuu taulukon turvaetäisyyden ulkopuolelle, ei tarkempaa tärinäselvitystä tarvita. Taulukko 3.1 VTT:n ohjeen mukaiset turvaetäisyydet Suositeltava Pehmein maalaji Liikennetyyppi turvaetäisyys väylän alla 500 m Tavarajunaliikenne (3500 tn, 90 km/h) Pehmeä maa 200 m Pikajunaliikenne (140 km/h) Pehmeä maa 100 m Tavara- ja pikajunat Kova maa 100 m Raskas maantieliikenne (100 km/h, sileä) Pehmeä maa 100 m Hidastetöyssyt, raskas liikenne (40 km/h) Pehmeä maa 50 m Raskas katuliikenne (40 km/h, sileä) Pehmeä maa 15 m * Raskas maantie- ja katuliikenne (myös töyssyt) Kova maa * Ei koske väyliä, joilla on vain tilapäisesti raskasta liikennettä Suunnittelukohde on alle 100 m etäisyydellä radasta, joten arviointitasoa 1 tarkempi tarkastelu on tarpeen. Tarkastelu tehdään tärinämittausten ja laskennallisen tarkastelun avulla. 3.3 Tärinähaitan arviointiperusteet v w,95 Tärinän aiheuttamaa mahdollista haittaa asuinmukavuudelle maankäytön suunnittelussa arvioidaan tunnusluvun perusteella. Tunnusluku perustuu yksittäisten liikennetapahtumien suurimpiin värähtelyn tehollisarvoihin ja niiden perusteella laskettuun keskiarvoon ja hajontaan seuraavasti: v = 15 suurimman yksittäisen tapahtuman keskiarvo + 1,8 x 15 suurimman yksittäisen tapahtuman w,95 hajonta.

6 TÄRINÄSELVITYS 3 Tilastollisesta luonteesta johtuen se voidaan tarkasti määrittää vain pitkäaikaisten mittausten avulla. Tunnusluvun perusteella rakennuksille on annettu suositus rakennusten värähtelyluokituksesta, joka esitetään taulukossa 3.2. Taulukko 3.2 Rakennusten värähtelyluokitus häiritsevyyden arvioinnissa Värähtely- Kuvaus v () luokka värähtelyolosuhteista w, 95 Hyvät asuinolosuhteet A 0,10 (Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä) Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet B (Ihmiset voivat havaita värähtelyt, 0,15 mutta ne eivät ole häiritseviä) Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa C (Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,30 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla D (Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,60 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) Rakennusten vaurioriskin arvioimiseen on olemassa VTT:n ohje Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen. Ohjeen perusteella määritellään tärinän aiheuttaman heilahdusnopeuden resultantin huippuarvo, jonka perusteella tehdään alueen värähtelyluokitus. Värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 3.3. Taulukko 3.3. Rakennusten värähtelyluokitus vaurioriskin arvioinnissa Värähtelyluokka Kuvaus värähtelyolosuhteista Heilahdusnopeuden resultantin huippuarvo v B () V Kohonneen tärinäalttiuden alue, vauriot mahdollisia. 3 H Vähäisen tärinäalttiuden alue, haitat mahdollisia. 1-3 E Haitat epätodennäköisiä 1 4. TÄRINÄMITTAUSTEN SUORITTAMINEN Mittauksia tehtiin alueella nykyisin sijaitsevan rakennuksen 2. kerroksesta lattiatasolta ja rakennuksen rungosta. Mittauspisteen sijainti esitetään kuvassa 4.1 ja kuva mittauspaikalta kuvassa 4.2.

7 TÄRINÄSELVITYS 4 Kuva 4.1 Mittauspisteiden sijainti ( Kaupunkimittaus Tampere 2012) Mittauspiste lattia Mittauspiste runko Kuva 4.2 Kuva mittauspaikalta Mittaukset tehtiin ns. valvomattomina mittauksina, jolloin mittaustuloksia analysoidaan pääosin liikennetietoihin tukeutuen. Mittauksissa käytettiin seuraavaa laitteistoa: Sinus SoundBook, 8-kanavainen ääni- ja tärinäanalysaattori o Sarjanumero MMF:n valmistamat kolmiakselinen tärinäanturi, tyyppi KS813B o Sarjanumero MMF:n valmistamat yksiakseliset tärinäanturit, tyyppi KS48B o Sarjanumero 5028, 5030 ja 5039 (mittaus kolmiakselisesti) Mittauksissa käytetyt MMF:n valmistamat tärinäanturit on kalibroitu PCB-394C06 vakiotärinälähteellä, joka on tehdaskalibroitu Anturit kiinnitettiin 300 mm maapiikkeihin magneetilla. Anturien päälle asetettiin hiekkasäkit. Mittauksissa käytetty mittalaite tallensi mittausdataa jatkuvasti, 1 s näytteenottovälillä. Mittaussignaalia ei tallennettu. Mittausdata käsiteltiin hyödyntäen Noise & Vibration Works ohjelmistoa ja Microsoft Exceliä.

8 TÄRINÄSELVITYS 5 5. MITTAUSTULOKSET Mittaustulosten perusteella tarkasteluun valittiin 15 suurinta raideliikenteestä aiheutunutta tapahtumaa. Mitattujen junien painot olivat välillä t. Tulokset esitetään taulukossa 5.1. Taulukko 5.1 Mittaustulokset Mittauspiste V w, 95, vaakakomponentti rataa vastaan V w, 95, vaakakomponentti radan suuntaan V w, 95, pystykomponentti Lattia 0,04 0,03 0,02 Runko 0,01 0,02 0,02 Tärinän taajuusjakauma mittauspisteissä esitetään liitteessä 1. Mittausten mukaan tärinän hallitseva taajuus on välillä 8-16 Hz. Raideliikenteen tapahtumakohtaiset tulokset esitetään liitteessä TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Mittaustulosten perusteella arvioituna suunnitelluissa tiloissa ei ylitetä luokan C Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa, keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä rajaa 0,30 tärinän asumisviihtyvyyden kannalta, vaikka tärinän mahdollinen vahvistuminen huomioitaisiin kertoimella 7. Rakennusten vaurioitumiskriteerin kannalta luokkien V-, H, tai E rajoja ei ylitetä. Mittaustuloksia lattian ja rungon värähtelystä voidaan hyödyntää rakennuksen rungon ja lattioiden suunnittelussa. Tulosten perusteella rungon värähtelyn keskitaajuus (6,5 10 hz) on suurempi kuin 5-10 kerroksisen rakennuksen tyypillinen ominaistaajuus (1,6-4 hz).

9 LIITE 1 MITTAUSTULOSTEN TAAJUUSJAKAUMAT 1-1

10 1-1

11 1-2

12 LIITE 2 MITTAUSTULOKSET JA JUNAT 2-1

13 2-1 Päivä Aika Juna Massa t Runko Lineaarinen X Runko Lineaarinen Y Runko Lineaarinen Z Lattia Lineaarinen X Lattia Lineaarinen Y Lattia Lineaarinen Z Runko Vw X Runko Vw Y Runko Vw Z Lattia Vw X Lattia Vw Y Lattia Vw Z :10 T :10 T :20 T :20 T :55 T :10 T :50 T :10 T :20 T :55 T :30 T :45 T :55 T :20 T :40 T :20 T :35 T :20 T :30 T ,01 0,01 0,03 0,01 0,01 0,04 0,01 0,01 0,02 0,01 0,01 0,03 0,01 0,02 0,01 0,03 0,02 0,03 0,01 0,01 0,01 0,02 0,02 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,03 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,03 0,01 0,01 0,01 0,00 0,00 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,03 0,01 0,01 0,01 0,00 0,00 0,01 0,01 0,01 0,01 0,02 0,01 0,04 0,01 0,01 0,01 0,02 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,02 0,02 0,03 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,02 0,01 0,03 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,02 0,01 0,03 0,02 0,04 0,01 0,01 0,01 0,02 0,02 0,01 0,02 0,03 0,01 0,05 0,03 0,03 0,02 0,02 0,01 0,04 0,03 0,01 0,01 0,01 0,01 0,02 0,02 0,03 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,05 0,02 0,03 0,01 0,01 0,01 0,03 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,03 0,02 0,05 0,01 0,01 0,01 0,02 0,01 0,02 0,01 0,01 0,01 0,03 0,03 0,05 0,01 0,01 0,01 0,02 0,02 0,02 0,01 0,01 0,01 0,02 0,02 0,03 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,02 0,01 0,06 0,04 0,04 0,01 0,01 0,01 0,04 0,03 0,01 0,01 0,01 0,01 0,03 0,02 0,04 0,01 0,01 0,01 0,02 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,02 0,01 0,03 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,03 0,02 0,03 0,01 0,01 0,01 0,02 0,01 0,02 Taulukossa X on rataan nähden kohtisuora vaakakomponentti Y on radan suuntainen vaakakomponentti Z on pystykomponentti