VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7 parantamiseksi välillä Koskenkylä Loviisa Kotka laaditaan tiesuunnitelmaa ja tiesuunnitelman täydentämistä. Kaakkois-Suomen tiepiiri tilasi tarvittavat luontoon liittyvät lisä- ja täydennysselvitykset keväällä 2009 :ltä. Työn on tehnyt FM Marko Vauhkonen. Selvityksiin sisältynyt liito-oravainventointi on raportoitu erikseen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Arvokkaiden luontokohteiden ja merkittävien lajiesiintymien esiintyminen inventoitiin maastossa välillä Kotkan Sutela Rantahaka. Työ tehtiin suunnitelluilta tiejärjestely- ja melusuojausalueilta siltä osin kun niitä ei ole selvitetty Kotkan kaupungin toimeksiannosta (Luontoselvitys Kotkansiipi 2007). Maastotyöt tehtiin 5.7. ja 24.7.2009. Luontokohteiden inventointi sisälsi luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a :n mukaisten kohteiden, metsälain 10 :n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen sekä mahdollisten muiden arvokkaiden luontokohteiden selvittämisen. Merkittävien lajien osalta havainnoitiin erityisesti suojeltavien, uhanalaisten, silmälläpidettävien, alueellisesti uhanalaisten sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymistä siltä osin kuin se on elinympäristöjen laatu ja maastotöiden ajankohta huomioiden mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Suomessa vaarantuneeksi (luokka VU) luokitellun (Rassi ym. 2001) keisarilyhytsiiven (Staphylinus caesareus) esiintyminen selvitettiin Loviisan eritasoliittymän alueella, josta on lajin aiempi havaintotieto. Keisarilyhytsiipeä (kuva 1) ei ole säädetty luonnonsuojeluasetuksella uhanalaiseksi lajiksi. Selvitys tehtiin kesä elokuun aikana maahan upotettujen kuoppapyydysten (levykatoksella peitetty muovikuppi) avulla. 1 (5)
Kuva 1. Keisarilyhytsiipi on kovakuoriaisiin kuuluvan heimonsa kookkaimpia lajeja Suomessa. Kuvan lähde: http://elaimet.parikkala.fi/selkarangattomat/siivellisethyonteiset/kovakuoriaiset/keisarilyhytsiipi-2. Hukkariisin ja lietetattaren kasvustojen nykytilanne Pyhtään ja Ruotsinpyhtään Ahvenkoskenlahdella selvitettiin 18.8.2009. Kasvustot paikallistettiin rantoja pitkin kävelemällä sekä veneestä tähystämällä. Maastossa käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 60Cx), jolla kasvustot voitiin paikantaa riittävällä tarkkuudella. 3 TULOKSET Luontokohteet ja lajiesiintymät välillä Kotkan Sutela Rantahaka Jaksolla ei tavattu selvityksen kohteena olleita arvokkaita luontokohteita. Merkittäviä lajiesiintymiä alueella on kaksi; molemmat sijaitsevat Kotkassa Kyminlinnan ja Karhulan välisellä jaksolla: Eteläntytönkorento esiintyy moottoritien ja Ahlströmintien välisillä altailla. Esiintymä on todettu jo Luontoselvitys Kotkansiiven (2007) selvityksessä. Eteläntytönkorento (Coenagrion puella) on säädetty luonnonsuojeluasetuksella uhanalaiseksi ja erityisesti suojeltavaksi lajiksi. Uhanalaisuusarvioinnissa (Rassi ym. 2001) se on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi (luokka VU). 2 (5)
Hukkariisiä (Leersia oryzoides) kasvaa Korkeakoskenhaaran itärannalla nykyisen moottoritien eteläpuolella (kuva 2). Hukkariisi on rauhoitettu sekä luonnonsuojeluasetuksella uhanalaiseksi ja erityisesti suojeltavaksi säädetty laji. Uhanalaisuusarvioinnissa (Rassi ym. 2001) se on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi (luokka VU). Kuva 2. Hukkariisin kasvupaikat (punaiset tähdet) Kotkan Korkeakoskenhaarassa nykyisen valtatien eteläpuolella vuonna 2009. Hukkariisin ja lietetattaren esiintymät Ahvenkoskenlahdella Hukkariisin ja lietetattaren todetut kasvustot Ahvenkoskenlahdella on merkitty kuviin 3 ja 4. Hukkariisi on rauhoitettu sekä luonnonsuojeluasetuksella uhanalaiseksi ja erityisesti suojeltavaksi säädetty laji. Uhanalaisuusarvioinnissa (Rassi ym. 2001) se on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi (luokka VU). Lietetatar (Persicaria foliosa) on EY:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV(b) laji. Se on luokiteltu (Rassi ym. 2001) Suomessa silmälläpidettäväksi (luokka NT). Hukkariisin ja lietetattaren kasvustoja ei sijaitse Ahvenkoskenlahdella suunnitellun uuden tielinjan kohdalla. 3 (5)
Kuva 3. Hukkariisin kasvupaikat (punaiset tähdet) Ahvenkoskenlahdella vuonna 2009.. Kuva 4. Lietetattaren kasvupaikat (vihreät tähdet) Ahvenkoskenlahdella vuonna 2009. 4 (5)
Keisarilyhytsiipi Selvityksessä ei tehty havaintoja keisarilyhytsiivestä Loviisassa. Lajia tavattiin aiemmin yleisenä mm. niityillä ja laitumilla, missä keisarilyhytsiipi saalisti lannassa ja raadoissa eläviä hyönteisiä. Sopivien elinympäristöjen määrä on vähentynyt Suomessa jyrkästi, mikä on johtanut keisarilyhytsiiven taantumiseen. Lajia on tavattu paikoin korvaavista elinympäristöistä, kuten keto- tai niittymäisiltä aurinkoisilta tienpientareilta. Loviisan eritasoliittymän alue on pääosin pensoittunut ja kasvillisuudessa vallitsevat kookkaat ruoholajit, joten alue ei enää ole keisarilyhytsiivelle optimaalista elinympäristöä. 5 KIRJALLISUUS Luontoselvitys Kotkansiipi 2007: Kyminlinnan ja Karhulan liittymien välisen moottoritien luontoselvitys 2007. 8 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän mietintö. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. 5 (5)