Hirvinevan tuulivoimapuiston suunnittelutarveratkaisu

YLIVIESKAN KAUPUNKI Hirvinevan tuulivimapuistn suunnittelutarveratkaisu LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24712

I (I) Sisällysluettel 1 PERUSTIEDOT HANKKEESTA... 1 2 SELVITYKSET... 2 3 TUULIVOIMAPUISTON SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN... 3 3.1 Tuulivimapuistn suhde maakuntakaavaan... 3 3.2 Tuulivimapuistn suhde yleiskaavaan... 4 3.3 Tuulivimapuistn suhde asemakaavaan... 4 3.4 Tuulivimapuistn suhde muihin suunnitelmiin... 4 4 MRL 137 RAKENNUSLUVAN ERITYISET EDELLYTYKSET SUUNNITTELUTARVEALUEELLA... 5 4.1 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 5 4.2 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 6 4.3 Vaikutukset lunnnympäristöön... 7 4.3.1 Vaikutukset pinta- ja phjavesille... 7 4.3.2 Vaikutukset maa- ja kalliperälle... 7 4.3.3 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luntkhteisiin... 8 4.3.4 Vaikutukset linnustn... 9 4.3.5 Vaikutukset eläimistöön... 11 4.3.6 Vaikutukset Natura- ja sujelualueisiin... 12 4.4 Vaikutukset ihmisten elinlihin ja viihtyvyyteen... 13 4.4.1 Virkistys... 13 4.4.2 Ihmisten turvallisuus... 13 un (suunnittelutarveratkaisun liite 1) liittyvät myös seuraavat liitedkumentit: Liite 2. Vimalan pylväsmalli. / TM Vima Oy 2015 Liite 3. Yleissuunnitelma. / TM Vima Oy 2015 Liite 4. Suunnittelijan kelpisuuden arviinti. TM Vima Oy 2015 Liite 5. Timijan kaupparekisterite. TM Vima Oy 2015 Liite 6. Kiinteistöjen vukraspimukset ja selvitys vukraspimuksista. TM Vima Oy 2015 Liite 7. Kiinteistöjen karttatteet. Maanmittauslaits (Kiinteistötietpalvelu) 2015 Liite 8. Kiinteistörekisteritteet ja maanmistajaluettel. Maanmittauslaits (Kiinteistötietpalvelu) 2015 Liite 9. Valkuvasvitteet ja näkymäalueanalyysi. 2015. 4 x V126 x HH137 Liite 10. Näkymäalueanalyysi, yhteisvaikutukset. 2015. Liite 11. Melumallinnus, matalataajuisen melun laskenta ja varjstusmallinnus. 2015. 4 x V126 x HH137 Liite 12. Luntselvitykset. 2015. Liite 13. Arkelginen inventinti. Keski-Phjanmaan ArkelgiaPalvelu 2014. Liite 14. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys. 2015 Liite 15. Hanke-esittely ja esiselvitys. / TM Vima Oy 2015

1 (15) HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTON SUUNNITTELUTARVERATKAISU Suunnitelman nimi: Asiakirjan päiväys: Alueen määrittely: Suunnitelman laatija: Osite: Sähköpsti: Prjektinumer: Hirvinevan tuulivimapuistn suunnittelutarveratkaisu Suunnittelualue sijaitsee Ylivieskan kaupungissa Hirvinevan alueella. kuisma.reinikainen@fcg.fi P24972 Vireilletul: Ylivieskan kaupunki xx.xx.2015 (RakLa x) RakLa hyväksynyt: 1 PERUSTIEDOT HANKKEESTA TM Vima Oy hakee rakennuslupaa Hirvinevan alueelle 4 tuulivimalalle. Vimalat mudstavat Hirvinevan tuulivimapuistn. Suunnitellut tuulivimalat vat mallia Vestas V126-3300. V126 vimalan rttrin halkaisija n 126 metriä ja vimalan napakrkeus 137 metriä. Vimalan kknaiskrkeus n nin 200 metriä maapinnan yläpulella. Phjis-Phjanmaan ELY-keskus n päivämäärällä 15.1.2015 päättänyt, että Hirvinevan tuulivimapuistn ei svelleta ympäristövaikutusten arviintimenettelyä. Tuulivimaliden sähköntutant liitetään sähköverkkn 35 kv maakaapelilla, ilmajhtja ei rakenneta. Tuulipuist liitetään suunnittelualueen eteläpulella sijaitsevaan Uusnivalan sähköasemalle. Tuulivimapuistn sisäinen sähköverkk tteutetaan 35 kv maakaapeliverkkna. Hirvinevan tuulivimapuistn suunnittelualue n pääsin metsätaluskäytössä. Suunnittelualueella n kattava metsäauttieverkst. Suunnittelualue sijaitsee nin 80-100 metriä merenpinnan yläpulella. Suunnittelualueen puust n pääsin 10-20 metriä krkeaa mäntymetsää.

2 (15) 2 SELVITYKSET Hankkeen yhteydessä n laadittu seuraavat selvitykset: Valkuvasvitteet ja näkymäalueanalyysi (WindPr -hjelman mallinnuksin) valkuvasvitteet näkymäalueanalyysi, Hirvinevan vimalat näkymäalueanalyysi, yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Melu- ja varjstusselvitykset (WindPr -hjelman mallinnuksin) melumallinnus matalataajuinen melu varjstusmallinnus Luntselvitykset kasvillisuus- ja lunttyyppiselvitys linnustselvitykset liit-ravainventinti ja metsn sidinpaikkainventinti lepakkselvitys Arkelginen inventinti Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys

3 (15) 3 TUULIVOIMAPUISTON SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) vat sa MRL:n mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet tulee ttaa humin ja niiden tteutumista tulee edistää kuntien kaavituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvitteita ja ne n ryhmitelty kknaisuuksiin asiasisällön perusteella. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Timiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat Timivat yhteysverkstt ja energiahult Helsingin seudun erityiskysymykset Lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet HUOMIOIMINEN TUULIVOIMAPUISTON SUUNNITTELUSSA Hanke ei estä aluerakenteen tasapainista kehittämistä Ylivieskan kunnassa. Suunnittelualue n kknaisuudessaan maa- ja metsätalusaluetta, eikä sinne khdistu mitään kehittämispaineita. Tuulivimaliden rakentaminen ei myöskään muuta suunnittelualueen nykyistä aluerakennetta leellisesti. Tuulivimahanke tukee yhdyskunnan eklgista kestävyyttä erityisesti energiantutannn salta. Tuulivimapuist ei aiheuta merkittävää elinympäristön laadun heikkenemistä. Alueella asuvat ja lmailevat vivat kkea tuulivimapuistn aiheuttamat hyvin mnella tavalla riippuen taustistaan ja asenteistaan. Kulttuuriperinnön salta hanke ei tuha kulttuuriympäristöjä tai arvkasta rakennusperintöä. Lunnn mnimutisuuden kannalta arvkkaat alueet n tunnistettu ja paikannettu hankkeen ympäristöselvityksissä, jllin ne vidaan ttaa humin hankkeen jatk-suunnittelussa. Virkistyskäytön salta hankealueen metsästyskäyttö liittyy alueella viihtyviin riistakantihin. Tuulivimaliden ei arviida merkittävässä määrin vähentävän alueen metsästettäviä riistakantja tulevaisuudessa. Tuulivimaliden aiheuttama melu vi heikentää alueen hukuttelevuutta virkistyskäytön kannalta. Tuulivima n energiantutannssa lunnn kestävää hyödyntämistä. Tuulivimaliden kmpnentit vidaan kuljettaa alueelle useaa eri reittiä maanteitä pitkin. Tuulivimapuistn kuljetusten suuntautuminen hankealueelle tarkentuu prsessin edetessä. Tuulivima parantaa maakunnallista energiantutanta ja n Sumen ilmastplitiikan mukaista kehitystä. Ei kske k. suunnitelmaa Ei kske k. suunnitelmaa Tuulivimapuistalue n valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden (VAT) mukainen ja tukee erityisesti uusiutuvan energian hyödyntämistä kskevien tavitteiden tteutumista. 3.1 Tuulivimapuistn suhde maakuntakaavaan Suunnittelualueella n vimassa Phjis-Phjanmaan kknaismaakuntakaava, jka n hyväksytty maakuntavaltuustssa 11.6.2003, vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005 ja tullut lainvimaiseksi 25.8.2006. Vimassa levassa maakuntakaavassa ei le sitettu sisämaahan sijittuvia tuulivimapuistalueita tai -khteita. Suunnittelualueelle ei le maakuntakaavassa sitettu aluevarausmerkintöjä. Phjis-Phjanmaan 1. vaihekaava n hyväksytty maakuntavaltuustssa 2.12.2013. Kaava dttaa Ympäristöministeriön vahvistamista. Suunnittelualueelle ei le 1. vaihemaakuntakaavassa sitettu aluevarausmerkintöjä.

4 (15) Phjis-Phjanmaan liitn maakuntahallitus n 18.3.2013 päättänyt maakuntakaavan uudistamisen 2. vaihekaavan vireille tulsta. Maakuntahallitus n päättänyt 16.3.2015 asettaa Phjis-Phjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan lunnksen nähtäville. Kaavalunns n maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 mukaisesti nähtävillä 25.3. 30.4.2015. Suunnittelualueelle ei le 2. vaihemaakuntakaavassa sitettu aluevarausmerkintöjä. Tuulivimahanke ei le ristiriidassa vimassa tai vireillä levien maakuntakaavjen kanssa eikä estä niiden tteuttamista. 3.2 Tuulivimapuistn suhde yleiskaavaan Suunniteltavan tuulivimapuistn alueella ei le vimassa levia yleiskaavja. 3.3 Tuulivimapuistn suhde asemakaavaan Suunniteltavan tuulivimapuistn alueella ei le vimassa levia asemakaavja. 3.4 Tuulivimapuistn suhde muihin suunnitelmiin Suunniteltavan tuulivimapuistn alueella ei le sellaisia maankäyttöön liittyviä suunnitelmia, jihin tuulivimapuistn rakentamisella visi lla vaikutusta. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse rakennettuja tuulivimapuistja tai yksittäisiä tuulivimalita.

5 (15) 4 MRL 137 RAKENNUSLUVAN ERITYISET EDELLYTYKSET SUUNNITTELUTARVEALUEEL- LA Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkitetulla suunnittelutarvealueella, jlle ei le hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) n spivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten lunnn- tai kulttuuriympäristön arvjen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. 4.1 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivimaliden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden tteutumista sekä Sumen ilmastpliittisia tavitteita. Tuulivimapuistn tteuttaminen ei estä vimassa levien maakunta- tai yleiskaavjen tteuttamista. Tuulivimapuistlla ei le merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijittuu nykyisin pääasiassa metsätaluskäytössä levalle alueelle, jlle ei khdistu maakuntatasn tai Ylivieskan kaupungin pulesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivimapuist säilyy pääkäyttötarkitukseltaan edelleen maa- ja metsätalusvaltaisena alueena. Asuinrakentaminen ei le mahdllista tuulivimapuistn alueella sinä aikana, kun vimalat vat käytössä sillä alueella, jlla ne aiheuttavat Valtineuvstn hjearvt ylittävää melua. Tuulivimapuist rajittaa uutta lma-asuinrakentamista alueella, jlla vimaliden aiheuttama ekvivalenttiäänitas n yli 40 db:ä yöllä (kl 22 07) ja uuden vakituisen asunnn rakentamista alueella, jlla ekvivalenttiäänitas n yli 45 db yöllä (kl 22 07). Nämä vat Valtineuvstn päätöksen mukaiset hjearvt äänitaslle, jnka ei arviida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntataslla tuulivimapuist vi estää hajaasustuksen leviämisen kyseiselle alueelle mm. meluvaikutusten vuksi ja siten se saltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Jkainen tuulivimala tarvitsee nin 70 m x 60 m laajuisen pystytysalueen, jlta kasvillisuus raivataan, sekä nsturipumin kkamista varten nin 6 x 200 metrin alueen. Rakentamista varten puust pistetaan vimalapaikalla nin 1 hehtaarin kkiselta alueelta. Osalle pystytysalueesta vidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Yhden tuulivimalan vaatima maa-ala (perustukset, nstalueet, hulttiet), mikä pistuu nykykäytöstä, n nin 5000 m 2, muualla suunnittelualueella nykyinen maankäyttö vi jatkua ennallaan. Hirvinevan tuulivimapuist sijittuu alueelle, jka n nykyisin talusmetsää. Muutkset nykyisessä maankäytössä khdistuvat tuulivimaliden rakennuspaikille sekä suunnitellulle tieverkstlle. Valtasalla alueesta ei tapahdu muutksia maankäytössä ja aluetta vidaan käyttää kuten ennenkin. Rakentamisalueella ei lisäksi le sellaisia lunt- tai maisemakhteita, jiden arv alenisi tuulivimaliden rakentamisen takia. Vimaliden sijainnit n valittu siten, että timinnasta aiheutuisi mahdllisimman vähän haittaa lähialueen asutukselle. Tieverkn laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää sin alueen metsätaluskäyttöä. Tuulivimapuistn hulttiet sijittuvat pääsin uusiin maastkäytäviin.

6 (15) Yhteenvetna vidaan tdeta, että Hirvinevan tuulivimapuistn vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen eivät le merkittäviä ja khdistuvat pääsin tuulivimaliden rakennuspaikille. Tuulivimapuistn alueen käyttö virkistykseen ja metsätaluteen säilyy pääsin ennallaan. Tuulivimapuistn melu- ja välkevaikutuksia n kuvattu tarkemmin liitteessä 11 4.2 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Ylivieskan Hirvinevan alue n tasaista ja alueen krkeusert vat pieniä, kuten seudulla yleensäkin. Hankealue sijaitsee nin 80 95 metriä merenpinnan yläpulella, livasti itään päin nusevassa maastssa. Suunnittelualue ja sen välitön ympäristö mudstuu eri-ikäisistä, pääsin peitteisistä vimakkaasti käsitellyistä kasvatusmetsistä, jista valtasa n jitettua suta. Hankealueen läheisyyteen ei sijitu lunnn- ja maisemansujelun kannalta arvkkaita kallialueita, tuuli- ja rantakerrstumia tai mreenimudstumia, eivätkä vimalapaikat sijitu maiseman kestävyyden kannalta herkille lakialueille. Hieman etäämmällä, hankealueen ympärillä sijaitsevat Kalajkilaaksn valtakunnalliseksi maisema-alueeksi arvstettu laaja yhtenäinen viljelyaukea (etäisyyttä lähimmillään n.4,6 km), sekä hieman pienemmät peltalueet Kantkylän ja Sarjankylän alueilla. Maast n suuntautunut seudulla kaakkis-luteissuuntaisesti, mikä näkyy selvimmin Kalajkilaaksn viljelyaukeilla. Kalajki n keskeinen elementti alueen maiseman mututumisessa. Viljelyalueet ja valtasa asutuksesta n keskittynyt jen ja sen latvajkien vaikutuspiiriin. Itse jki ei kuitenkaan juuri näy maisemassa, sillä ympäröivä maast n tasaista kauas jen umasta, jka useimmiten sulautuu saksi peltmaisemaa. Jkilaaksa ympäröivät selänteet vat pääasiassa peitteistä metsämaasta. Lähin vakituinen asutus sijaitsee Rauhanperässä nin 3 km etäisyydellä lähimmistä vimalista. Enemmistö lähimmistä asutuskeskittymistä sijaitsee lähellä hankealueen puleista metsän reunaa niin että hankealueen suuntaan ei jää laajaa avinta tilaa. Hankealueelle tai vimaliden dminanssialueelle (0-1,4 km) ei sijitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvkkaita maisema-alueita, arvtettuja maisemakhteita tai kulttuuriympäristökhteita. Lähin RKY 2009 khde, Vähäkankaan kyläraitti sijaitsee nin 8,1 kilmetrin etäisyydellä hankealueesta ja sinne vimalat eivät tdennäköisesti näy hankealueen suunnalla sijaitsevan peitteisen ympäristön takia. Dminanssivyöhykkeellä ei sijaitse vakituista asutusta tai maiseman kannalta merkittäviä avtilja, mutta yksi lma-asunt jnka lähiympäristö n niin peitteistä metsämaasta, että Hirvinevan vimalat eivät tdennäköisesti sinne näy. Phjis-Phjanmaan vimassa levan maakuntakaavan mukaisia maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä kulttuurihistriallisia khteita n selvitysalueella runsaasti, mutta Hirvinevan vimalat näkyvät vain muutamaan khteeseen ja niihinkin vähäisessä määrin. Eniten vaikutuksia n tdennäköisesti khteen Knti, Hannula ja Hautamäki maisemakuvaan ja siihenkin vaikutukset vat enintään khtalaisia. Kalajkilaaksn kulttuurimaiseman alueelta näkyy mnin paikin Hirvinevan vimalita. Enimmäkseen vimalat vat kuitenkin havaittavissa peltjen keskeltä, jissa ei Nivalan kirknkylän phjispuleisia peltaukeita lukuun ttamatta juurikaan kulje teitä. Tälläkin alueella näkymiä vimaliden suuntaan katkaisevat mnin paikin mm. pihapiirien puust ja metsäsaarekkeet. Etäisyys vimalihin n näiltä alueilta nin 7-13 km.

7 (15) Selvitysalueella ei sijaitse tteutettuja tuulivimalita, mutta suunnitteilla niitä n useita. Myös linkkimastja ja vimalinjja alueella n useita. Kalajkilaaksn maisemakuvaan khdistuvissa vaikutuksissa krstuvat yhteisvaikutukset muiden ympäristön tuulivimahankkeiden kanssa. Ne jäävät ympäristön runsaslukuisista vimalista hulimatta enintään khtalaisiksi, jpa melk vähäisiksi mm. pitkien etäisyyksien ja alueen suuripiirteisyyden vuksi. Lisäksi Hirvinevan vaikutus n sen sijainnin ja vimaliden vähälukuisuuden vuksi suhteellisen vähäinen. Eniten yhteisvaikutuksia syntyy Tumiperän tuulivimapuistn vimaliden kanssa Kantkylän ja sen halki kulkevan Haapavesitien maisemakuvaan. Samihin pihapiireihin eri hankkeiden vimalita ei tdennäköisesti mninkaan paikin näy mm. pihapiirien sijittumisen ja Kantkylän viljelyaukeiden kapeuden vuksi. Näin llen yhteisvaikutukset Tumiperän hankkeenkin kanssa mudstuvat maisemakuvan salta enintään khtalaisiksi. Hirvinevan hankealueella tai sen lähistöllä ei sijaitse tunnettuja, Musevirastn muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä muinaisjäännöksiä. Lähin tunnettu muinaisjäännös, Klmikangas sijaitsee nin 8,3 km hankealueelta itään. Hankealueelle tehdyssä arkelgisessa inventinnissa ja laserkeilausaineistn tarkastelussa löytyi yhteensä 9 tervahautaa tai miilua hankealueelta tai sen välittömästä läheisyydestä, mutta vimalapaikat tai hulttiet eivät sijaitse niiden kanssa samilla khdilla. Vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön n kuvattu tarkemmin maisemaselvityksen sana levassa vaikutusten arviinnissa liitteessä 14 sekä arkelgisessa inventinnissa liitteessä 13. 4.3 Vaikutukset lunnnympäristöön Vaikutuksia lunnnympäristöön n kuvattu tarkemmin luntselvityksen sana levassa vaikutusten arviinnissa liitteessä 12. 4.3.1 Vaikutukset pinta- ja phjavesille Hankkeesta ei aiheudu pitkäaikaisia pysyviä vesistövaikutuksia. Rakentamisen aikaiset vaikutukset vat tilapäisiä ja kestävät arvilta jitakin viikkja. Vimaliden ja tiestön rakentaminen saattaa hieman lisätä valuntaa ja pintavesien kiintainekurmitusta. Kiintainekurmitusta vidaan vähentää työtavilla. Rakentamisen aikaisten vaikutusten arviidaan khdistuvan hankealueen lähiympäristön metsäjiin. Tuulivimapuistn hankealue ei sijitu lukitellulle phjavesialueelle, jten suria vaikutuksia phjavedenlaadulle tai phjaveden mudstumis- ja kulkeutumislsuhteisiin ei le. Tereettisesti myös phjavesialueen lähellä sijaitsevat vimalat aiheuttavat riskin phjavesialueiden vedenlaadulle, js esimerkiksi öljypäästötilanteessa öljy kulkeutuu jia pitkin phjavesialueelle. Hirvinevan tuulivimapuistn salta etäisyys hankealueelta lähimpään Huhmarmäen phjavesialueeseen n nin 7,9 kilmetriä. Pitkästä etäisyydestä ja hankealueen heiksti vettä jhtavasta sekalajitteista maaperästä jhtuen alueelta ei le myöskään hydraulista yhteyttä lähimpiin phjavesialueisiin. Maaperässä kulkeutuva öljy ei täten aiheuta riskiä phjavesialueiden vedenlaadulle. 4.3.2 Vaikutukset maa- ja kalliperälle Rakentamisalueiden tteuttaminen vaatii maa-ainesten pista, läjitystä ja massanvaihta uuden tiestön, maakaapelintien sekä vimalapaikkjen khdalla. Hankealueen maaperä n vimaliden ja infran rakennettavuuden kannalta keskinkertaista turvemaavaltaista aluetta, mutta vimalat sijittuvat ympäristöään krkeammille mreenipiti-

8 (15) semmille maille, jilla rakentaminen vaatii turvemaita pienempiä massanvaihtja. Maarakennustöiden ja kaivujen haitalliset vaikutukset eivät khdistu niinkään maaperään vaan lähinnä pintavesiin, mahdllisesti lisääntyvän kiintaineskurmituksen seurauksena. Tuulivimapuistn alueelle ei sijitu arvkkaiksi lukiteltuja mreenimudstumia tai kallialueita (Oiva ympäristö- ja paikkatietpalvelu, 2015) eikä alueella le tdettu muita erityisiä gelgisia arvja, jten hankkeella ei le niihin vaikutuksia. Tuulipuistn timinnan ja lpettamisen aikaiset vaikutukset maa- ja kalliperälle arviidaan kknaisuutena hyvin vähäiseksi. Happamien sulfaattimaiden salta GTK:n määrittelemä esiintymistdennäköisyys mainitaan pieneksi, jten hankkeen rakentamistimien mahdllisesti aiheuttama pintavesien happamituminen n melk epätdennäköistä. 4.3.3 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luntkhteisiin Yleiset kasvillisuusvaikutukset Tuulivimaliden rakennuspaikilta raivataan rakennus- ja asennustöitä varten puust nin hehtaarin laajuiselta alueelta. Uusia hultteitä varten puust pistetaan teiden rakentamisalueilta tien mlemmin pulin, ja myös parannettavien teiden alueella puusta judutaan pistamaan. Rakentamisaikana rakentamisalueiden raivaamisen seurauksena vimaliden ja hulttiestön lähialueiden kasvillisuus muuttuu avimemman kasvupaikan lajistksi. Reunavaikutuksen lisääntyminen susii avimiin ympäristöihin speutunutta lajista. Tältä sin vaikutukset tavanmaiselle metsälajistlle arviidaan vähäiseksi, sillä alueille sijittuvien metsäkuviiden nykytila n yleisesti hyvin reunavaikutteista alueiden runsaiden kasvatus- ja päätehakkuiden vuksi. Vaikutukset rakennuspaikilla vat pysyviä tuulipuistjen timinta-ajan. Ne arviidaan kuitenkin kknaisuudessaan vähäisiksi, kska rakentamisen alle jäävän metsämaan pinta-ala n khtalaisen vähäinen suhteessa kk rajattuun hankealueeseen. Lisäksi vaikutukset khdistuvat pääasiassa karuihin ja alueellisesti sekä valtakunnallisesti hyvin yleisiin metsälunttyyppeihin, jiden edustavuuteen metsätalus n vaikuttanut j hyvin pitkään. Kasvillisuusvaikutukset vat minaisuuksiltaan jssain määrin pysyviä, sillä timinnan lputtua, maiseminnin jälkeen alueelle tyypillinen lajist ei täysin palaudu, jhtuen muutksista maaperän minaisuuksissa (pdsli- ja turvemaan pist, sramassjen tunti) ja vesitaludessa (tiepenkereet). Tuulivimaliden ja sähkönsiirtreittien purkamisen jälkeen alueen kasvillisuus vi kuitenkin kehittyä khti lähialueiden kasvupaikkatyyppiä edustavaan suuntaan. Alueet palautuvat ennen pitkää tavanmaisiksi metsätalusalueiksi tai niille suunnitellaan muuta maankäyttöä. Vaikutukset arvkkaille luntkhteille Hankkeessa suunnitelluille vimalapaikille tai hulttielinjille ei sijitu kasvillisuuden tai lunttyyppien kannalta merkittäviä khteita. Hankeen rakentamistimet sijittuvat lähimmän tunnistetun luntkhteen eli Hirvinevan salta nin 0,8 kilmetrin etäisyydelle, jten hydrlgiaa muuttavia vaikutuksia laiteiltaan jitetulle suluntkhteelle ei aiheudu. Hankealueen inventinneissa ei havaittu uhanalaisen tai erityisesti sujeltavan kasvilajistn esiintymiä.

9 (15) 4.3.4 Vaikutukset linnustn Elinympäristöjen muuts Maatuulivimapuistjen rakentamisen aikaisista linnustvaikutuksista merkittävimpiä vat elinympäristöjen muutkset ja niiden laadun heikkeneminen. Elinympäristön muutkset vat lunteeltaan pitkäaikaisia, ja jiltain sin pysyviä. Hirvinevan tuulivimapuistn selvitysalueen pesimälinnust kstuu enimmäkseen alueellisesti yleisistä ja metsätalusvaltaisilla alueilla runsaslukuisena pesivistä lintulajeista, minkä vuksi tuulivimapuistn rakennustimien vaikutukset khdistuvat pääasiassa alueellisesti tavanmaiseen lajistn. Alueen metsät vat j ennestään hyvin vimakkaasti käsiteltyjä ja elinympäristöltään pirstutuneita. Selvitysalueen eteläpulelle sijittuvalla Hirvinevan jittamattmalla sualueella n jnkin verran merkitystä sulintulajien elinympäristönä, mutta khteen merkitys arviitiin kuitenkin alueellisesti melk vähäiseksi. Hirvinevaa lähimmäksi suunniteltu tuulivimala sijittuu nin 800 metrin päähän sun puuttmasta sasta, jten sillä ei tdennäköisesti le vähäistä suurempia vaikutuksia alueen herkimpään lajistn (esim. pesivä kurkipari, teeren sidin). Selvitysalueelle sijittuu muutamia iäkkäämpiä ja kuusivaltaisempia metsäkuviita, jilla saattaa lla merkitystä esimerkiksi vanhan metsän lintulajistn elinympäristöinä. Hirvinevan tuulivimahankkeen vaikutukset selvitysalueen elinympäristöihin ja sitä kautta lintujen elinlsuhteisiin arviidaan kknaisuutena vähäisiksi. Tuulivimarakentamisen merkitys lintujen elinympäristöjä muuttavana timintana arviidaan alueella harjitettavaa metsätalutta vähäisemmäksi. Melu ja muu häiriö Tuulivimapuistn rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin lukeutuvat lisääntyvän ihmistiminnan aiheuttamat häiriöt, jita vat mm. lisääntynyt liikenne ja rakentamisen aiheuttama melu. Rakentamisen aikaiset vaikutukset khdistuvat yleensä pienelle ja rajatulle alueelle rakennuspaikkjen läheisyyteen. Vimalayksiköiden perustamisesta sekä teiden rakentamisesta aiheutuva melu vi kuulua humattavasti laajemmallekin alueelle. Rakentamisen aikaiset linnustvaikutukset jäävät pääsin lyhytaikaisiksi, rajittuen hankkeen rakentamisaikataulusta riippuen enintään yhden tai kahden vuden aikajakslle. Tuulivimaliden timinnasta ja lapjen pyörimisliikkeestä aiheutuvan melun ja häiriön (lapjen välke ja liike) haittavaikutukset ulttuvat usein elinympäristön muutksia laajemmalle alueelle ja niiden vaikutus ulttuu tuulivimapuistn kk timinnan ajalle. Yleisesti ttaen tavanmaisten pesimälintujen tiheyden ei le kuitenkaan tdettu merkittävästi alentuneen tuulivimaliden läheisyydessä melun tai häiriön vuksi. Hirvinevan tuulivimapuistn selvitysalueen kaltaisen melk erämaisen metsäalueen muuttuminen teknisemmäksi energiantutantalueeksi saattaa heikentää jidenkin herkimpien lintulajien elinlsuhteita mm. melun ja välkkeen sekä ihmisen lisääntyvän liikkumisen kautta. Alueen herkimmillä lintulajeilla n mahdllista ainakin jssain määrin siirtyä tuulivimapuistn ulkpulelle, js niiden lajikhtainen häiriönsietkynnys ylittyy. Hirvinevan tuulivimahankkeesta aiheutuvan melun ja muun häiriön vaikutukset lintujen elinlsuhteisiin arviidaan kknaisuutena vähäisiksi. Estevaikutukset ja tuulivimaliden sijittelu Tuulivimalat vat maisemassa näkyviä elementtejä ja siten havaittavissa j kaukaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta, mikäli näkyvyys ei le esimerkiksi sumun heikentämä. Useiden ulkmaalaisten tutkimusten ja ktimaisten kkemusten perusteella

10 (15) linnut lähtevät kiertämään tuulivimalita j hyvissä ajin havaittuaan ne, jllin ne eivät yleensä edes päädy tuulivimaliden läheisyyteen. Tureimpien ulkmaalaisten tietjen mukaan selvästi suurin sa linnuista väistää tuulivimalita ja kiertää tuulivimapuistja, ja vain 1 2 % linnuista ei muuta käyttäytymistään tuulivimaliden rakentamisen jälkeen. Hirvinevan neljästä tuulivimalasta kstuva kknaisuus n tuulivimapuistksi pieni ja kmpakti, ja se sijittuu merkittävimpien tiedssa levien muuttreittien ulkpulelle. Hirvinevan etelä- ja länsipulisilla peltaukeilla lepäileviä lintuja muuttaa tdennäköisesti jssain määrin alueen kautta. Yleisesti ttaen lintujen muutt n tdennäköisesti yksilömääräisesti melk vähäistä ja lunteeltaan hajanaista, jitakin harvinaisia pikkeustilanteita lukuun ttamatta. Kaukana merkittävistä muuttreiteistä sijaitsevien tuulivimaliden aiheuttamat estevaikutukset lintujen muuttreiteillä vat melk vähäisiä. Muuttlintuja merkittävämpää esteen mudstuminen vi lla alueen paikalliselle linnustlle, niiden vakiintuneille lentreiteille sekä saalistus- ja yöpymislennille. Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan sijaitse sellaisia merkittäviä elinympäristöjä, jtka keräisivät suurempaa määrää lintuja lepäilemään tai rukailemaan alueella eikä Hirvinevan tuulivimapuistn linnustselvitysten aikana havaittu selvitysalueen kautta kulkevaa lintujen rukailulentliikennettä. Alueelle rakennettavat tuulivimalat saattavat jssain määrin muuttaa selvitysalueella tai sen lähiympäristössä mahdllisesti pesivien petlintujen käyttäytymistä. Hirvinevan selvitysalue ei elinympäristörakenteensa pulesta era merkittävästi alueen muusta ympäristöstä, jllin alueella mahdllisesti esiintyvien petlintujen n mahdllista suunnata reviirinsä käyttöä tuulivimapuistn ulkpulelle. Petlintujen käyttäytymistä säätelee vimakkaasti saatavissa levan ravinnn määrä ja ne hankkivat ravintnsa yleisesti sieltä, missä saalista n yleensä helpimmin saatavana. Törmäysvaikutukset Linnun lentäminen tuulivimalan pyörivän rttrialan ei suraan tarkita kulettavaa sumaa, vaan suurin sa rttrialan läpi lentävistä linnuista säilyy vahingittumattmana. Keskimäärin vain 5 15 % rttrialan läpi lentävistä linnuista suu tuulivimalan lapihin. Suurin sa selvitysalueella tai sen lähiympäristössä pesivistä linnuista liikkuu pesimäaikana vain harvin niin krkealla, että niillä lisi tdellinen riski törmätä tuulivimalihin. Alueen pesimälajiststa valtasan mudstavat eri varpuslintulajit, jilla n hyvin pieni riski törmätä tuulivimalihin. Varpuslintujen herkkyyttä törmäysten ppulaativaikutuksille vähentää myös mm. niiden hyvä pikastutt ja krkea lisääntymisnpeus sekä yleisyys ja usein suuri kannan kk. Selvitysalueen sujelullisesti arvkkaista lintulajeista tuulivimapuistn törmäysvaikutuksille herkimmiksi arviidaan mm. alueella tai sen lähiympäristössä mahdllisesti pesivät suuret ja keskikkiset petlinnut, metsäkanalinnut ja kurki. Nrjassa n raprtitu paikin runsaasti riekkjen törmäyksiä tuulivimaliden trniin. Vaalea trnin tyvi näyttäytyy metsäkanalinnuille ilmeisesti aukkna metsässä, jta khti linnut lentävät khtalkkain seurauksin. Sumessa n löydetty kaksi tuulivimalan trniin törmännyttä metsa, jten myös sumalaisten metsäkanalintujen khdalla törmääminen trniin n mahdllista. Törmäykset trniin arviidaan kuitenkin melk harvinaisiksi ja tdennäköisesti yksittäisiksi tapauksiksi, jilla ei le merkittävää vaikutusta alueen metsäkanalintukantihin. Törmäyksiä vidaan myös pyrkiä vähentämään maalaamalla trnin alasa ympäröivän metsän väriseksi.

11 (15) Rutsalaisen kirjallisuusyhteenvedn mukaan Eurpassa ja Phjis-Amerikassa tdettu törmäävien lintujen lukumäärä n llut keskimäärin 2,3 lintua / vimala vudessa. Sumessa n arviitu, että keskimääräisellä maa-alueella tuulivimalihin tapahtuisi yksi törmäys vudessa vimalaa khden. Edellä mainitulla tavalla arviituna Hirvinevan tuulivimalihin visi törmätä vusittain nin 4 9 lintua. On tdennäköistä, että suurin sa tuulivimalihin mahdllisesti törmäävistä linnuista n yleisiä alueen pesimä- tai muuttajalajeja, jille törmäyskulleisuuden kasvulla ei le merkittäviä ppulaativaikutuksia. Myös jitain sujelullisesti arvkkaiden lajien yksilöitä saattaa törmätä tuulivimalihin, mutta törmäykset arviidaan kuitenkin melk harvinaisiksi eikä niillä le tdennäköisesti vaikutusta lajien pesimäkantaan tai ppulaatiiden elinvimaisuuteen paikallisesti tai alueellisesti. 4.3.5 Vaikutukset eläimistöön Vaikutukset nisäkäslajistn Maaeläimistöön khdistuvat vaikutukset ilmenevät lähinnä elinympäristön muutksena ja rakentamistimien sekä lisääntyvän ihmistiminnan aiheuttamana häiriönä. Rakentamistimien aiheuttamat elinympäristön muutkset ja elinympäristön surat pinta-alan menetykset vat melk vähäisiä verrattuna kk selvitysalueen laajuuteen. Lisäksi elinympäristön muuts ja elinalueiden pirstutuminen rajittuvat lähinnä rakennuspaikkjen välittömään läheisyyteen. Sekä selvitysalueella että sen ympäristössä säilyy vielä runsaasti tavanmaiselle nisäkäslajistlle kelpaavaa elinympäristöä. Vimakkaan metsätaluden alueilla elävät eläimet vat myös tdennäköisesti jllain tapaa j tttuneet niiden elinympäristössä tapahtuviin muutksiin ja elinympäristön pirstutumiseen. Kknaisuudessaan tuulivimapuistn rakentamisen elinympäristöjä muuttava vaikutus arviidaan vähäiseksi. Tisaalta tuulivimarakentamisen ja metsätaluden yhteisvaikutukset vimistavat eläinten elinympäristöjen pirstutumista. Tuulivimaliden rakennuspaikkjen ja hultteiden laiteille kasvava lehtipuu-vesaikk lu elinympäristöjä ja tarjaa rukailumahdllisuuksia mm. hirvi- ja jäniseläimille sekä pikkujyrsijöille. Avimien alueiden lisääntymisen myötä mahdllisesti runsastuvat pikkujyrsijäkannat saattavat aiheuttaa muutksia myös niitä ravintna käyttävien pienpetjen kantihin. Tuulivimaliden ja teiden rakentamisesta aiheutuu melua, jka leviää ympäristöön, mutta vaimenee npeasti rakennuspaikkjen ulkpulella. Rakentamistimien vaikutukset ajittuvat pääasiassa rakentamisen ajalle, jnka jälkeen melua ja häiriötä aiheuttavat työvaiheet vähenevät merkittävästi. Rakennustimien vaikutukset alueen tavanmaiselle lajistlle arviidaan vähäiseksi, ja herkemmän lajistn n ainakin jssain määrin mahdllista siirtyä rakentamisalueiden ulkpulelle, js melun ja häiriön määrä ylittää niiden sietkynnyksen. On tdennäköistä, että rakentamistimien jälkeen eläimet tttuvat niiden elinympäristöön rakennettuihin tuulivimalihin, ja palaavat selvitysalueella sijaitseville elinalueilleen. Tuulivimapuistn timinnan aikaiset vaikutukset alueen nisäkäslajistn arviidaan kknaisuutena vähäisiksi. Tuulivimaliden lapjen pyörimisliikkeen aiheuttaman melun ja välkkeen ei arviida kantautuvan kvin kauas, eikä niiden arviida merkittävästi vaikuttavan metsäisillä alueilla elävien eläinten elinlsuhteisiin. Useimpien eläinten (mm. kettu, metsäjänis, hirvieläimet, pikkunisäkkäät) arviidaan ennen pitkään tttuvan tuulivimaliden lemassa ln, kuten ne tttuvat myös mm. tie- ja raideliikenteeseen sekä metsätyökneisiin. Tutkimusten mukaan pienempien nisäkkäiden kuten mm. ketun ja metsäjäniksen esiintymisessä ja käyttäytymisessä ei le havaittu erja tuulivimapuistjen ja referenssialueiden välillä.

12 (15) Vaikutukset EU:n luntdirektiivin liitteiden II ja IV (a) lajistn Liit-ravan levinneisyyden perusteella lajin esiintyminen selvitysalueella n mahdllista, mutta lajille tyypillisen elinympäristön määrän sekä alueellisen esiintymiskuvan myötä epätdennäköistä. Tuulivimahankkeella ei arviida levan vaikutusta liitravan mahdlliseen esiintymiseen tai elinlsuhteisiin alueella. Viitasammakn esiintyminen selvitysalueella n mahdllista etenkin Hirvinevan sualueen ympäristössä, mutta lajia saattaa esiintyä myös muualla esim. tavanmaisissa metsäjissa. Tuulivimahankkeella ei arviida levan vähäistä suurempaa vaikutusta lajin mahdlliseen esiintymiseen tai elinlsuhteisiin alueella, kska tuulivimaliden rakentamisen surat vaikutukset Hirvinevan sualueelle jäävät hyvin vähäisiksi. Saukn esiintyminen selvitysalueella arviitiin mahdlliseksi, mutta kska alueelta puuttuvat saukn elinympäristönä susimat virtaavat vesistöt, esiintyminen kskee tdennäköisesti vain satunnaista läpikulkua alueen halki. Tuulivimahankkeella ei le vaikutusta saukn satunnaiseen esiintymiseen tai elinlsuhteisiin alueella. Kaikkien Sumessa tavattavien suurpetjen esiintyminen selvitysalueella arviitiin mahdlliseksi. Suurpetjen elinalueet vat laajja, ja suunniteltu tuulivimapuist kattaa siten vain hyvin pienen san niiden elinpiirien kknaislaajuudesta. Tuulivimapuistn rakentaminen muuttaa selvitysalueen elinympäristöjä ja lunnetta ihmistiminnan alaiseksi alueeksi, jka aiheuttaa jssain määrin häiriötä ja saattaa karkttaa arimpia suurpetja kauemmas alueelta. Vimakkaimmat häiriövaikutukset rajittuvat kuitenkin hankkeen rakentamisen ajalle, jnka jälkeen häiriö vähenee merkittävästi. Suurpetjen elinpiiri n yleensä hyvin laaja, ja siihen kuuluu mnenlaisia erämaisia alueita sekä ihmistimintjen alaisia alueita, vaikka eläimet pyrkivät yleensä välttämään liikkumista ihmisen läheisyydessä. Alueella esiintyvät suurpedt saattavat jssain määrin muuttaa elinpiirinsä käyttöä tuulivimaliden rakentamisen jälkeen siten, että ne välttelevät liikkumista tuulivimapuistn alueella. Suurpetja tulee tdennäköisesti esiintymään alueella myös tulevaisuudessa, kun niiden ravinnksi spivaa eläimistöä, kuten pikkunisäkkäitä, jäniksiä ja hirvieläimiä esiintyy alueella jatkssakin. On mahdllista, että suurpedt ainakin jssain määrin tttuvat niiden elinalueille rakennettuihin tuulivimalihin, mutta tästä ei le vielä saatavana kunnllista tutkimustieta. Hirvinevan tuulivimahankkeella saattaa lla vähäisiä paikallisia vaikutuksia suurpetjen esiintymiseen ja liikkumiseen, mutta hankkeella ei kuitenkaan arviida levan sellaisia haitallisia vaikutuksia, että niiden esiintyminen tai elinlt vaarantuisivat seudulla laajemmin. Selvitysalueen lepakktiheys n tehtyjen selvitysten perusteella hyvin alhainen, ja vastaa alueellisesti samankaltaisten karujen metsätalusalueiden keskimääräisiä lepakktiheyksiä. Alueen lepakkselvityksissä havaittiin vain klme phjanlepakka, eikä alueelta löydetty lepakiden lisääntymis- ja levähdyspaikkja tai niiden tärkeitä rukailualueita. Kknaisuudessaan Hirvinevan tuulivimapuistlla ei arviida levan haitallisia vaikutuksia lepakiden elinlihin selvitysalueella tai sen lähiympäristössä. 4.3.6 Vaikutukset Natura- ja sujelualueisiin Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijitu Natura-alueita tai lunnnsujelualueita. Lähin Is-Hnkaneva Pieni-Hnkanevan Natura-alue (SCI) sijittuu nin 10 km etäisyydelle hankealueen phjispulella. Lähimmäksi yksityismaan sujelualueista sijittuu Kauniskankaan lunnnsujelualue Nivalassa (n. 6 km). Hirvinevan tuulivimahankkeella ei arviida pitkän etäisyyden vuksi levan minkäänlaisia vaikutuksia mainittuihin lähimpiin sujelualueisiin tai Natura-alueisiin.

13 (15) 4.4 Vaikutukset ihmisten elinlihin ja viihtyvyyteen 4.4.1 Virkistys Alueelle sijittuvat tuulivimalat eivät rajita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suraan alueen virkistyskäyttömahdllisuuksia. Lunnllisesti ne alueet, jille tuulivimalita tai niiden hultteitä rakennetaan, eivät le enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Alueen maiseman vimakkaat muutkset vivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kkemuksiin ja virkistyskäyttöön eri tavin. Tuulivimaliden virkistyskäyttöön khdistuvat haitalliset vaikutukset vat pääsin kettuja, mikäli tuulivimaliden näkyminen, äänirttrin liike ja varjstus ketaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivimapuistn rakentamisen vaikutukset metsästykseen vat yleensä vähäisiä. Tuulivimapuistn aluetta ei aidata eikä se estä metsästysikeuden jatkumista alueella. Tuulivimaliden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään hirvenmetsästyksessä, jssa ampuminen tapahtuu vaakatasn tai alaviistn. Hauliklla ampumisesta ei aiheudu riskiä vimaliden rakenteille. Lutiaseella latvalinnustuksessa tuulivimalat tulee ttaa humin, ettei ludin lentrata khdistu vimalan herkimmille laparakenteille. 4.4.2 Ihmisten turvallisuus Tuulivimalille ei le säädöksissä määritelty virallisia sujaetäisyyksiä. Lähtökhtaisesti liikkumista tuulivimalan läheisyydessä ei le syytä rajittaa. Vimalan kaatuminen Oikein mititetun tuulivimalan rmahtaminen tai kaatuminen n erittäin epätdennäköistä. Mitituskurmien ylittyessä merkittävästi murtumismallina n perustuksen kiertyminen reunansa ympäri tai trnin katkeaminen. Vimala vi tällöin kaatua maan kantkyvyn pettäessä, jllin maan painuma aiheuttaa kiertymän ja vimalan stabiliteetin menetyksen. Tdennäköisempi mekanismi kuin trnin kaatuminen perustuslaattineen pitkin pituuttaan n trnin vaipan rmahtaminen ja trnin katkeaminen jstain ylempää. Tällöin kaatuva vimala siipineen ei yllä kvin kauas. Riskiä vidaan pienentää perustusten suunnitelmien ulkpulisella asiantuntijatarkastuksella, rakenteiden perustusten tarkastuksilla ja mttrin kunnssapittarkastuksilla sekä hulellisella suunnittelulla, jka perustuu riittävään phjatutkimusaineistn. Osien irtaminen Tuulivimapuistn timiessa n lemassa riski, että vimala rikkutuu, jllin siitä vi irrta sia. Kkemusten mukaan rikkutumisen vaara n epätdennäköinen. VTT:llä tarkistettiin STY:lle vaaralliset viat keväällä 2012 (tuuliviman vikatilastista vuteen 2011 saakka, 1300 turbiinivutta): 2-4 ptentiaalista vaaratilannetta jtka liittyivät lapjen kärkijarruihin jita ei enää uusissa vimalissa le (kahdesta tapauksesta ei le varmaa nk aiheuttanut vaaratilannetta) yksi knehuneen tulipal yksi vimalan navan lasikuitukuren (spinner) putaminen vimalan juurelle yksi sittainen lapavauri jsta ei le varmaa nk aiheuttanut vaaratilannetta.

14 (15) Sumessa n llut muutama pilttilaits (valmistajan ensimmäinen laits), ja näihin liittyen n tapahtunut yksi lapavauri. Kska turvallisuusriski n suhteellisen pieni, alueen käyttöä tuulivimalan läheisyydessä ei le tarpeen rajittaa. Lavan, lavan san tai mttrin muiden sien irtamisen seurauksena vi aiheutua materiaalivauriita ja henkilövahinkja. Tässä hankkeessa käytettävät vimalat edustavat alan uusinta tekniikkaa, jssa rakenteet ja materiaalit n suunniteltu turvallisuusnäkökhdat humiiden. Esimerkiksi Rutsissa aitaaminen turvallisuussyistä n merkittävien luntvaikutusten välttämiseksi kielletty. Vimalita pidetään turvallisina, kska vimalat täyttävät nykyään mnen standardin ja säädöksen, kuten EU:n knedirektiivin vaatimukset. Timinnassa levien vimaliden riskejä vidaan lisäksi hallita rakenteiden, kuten lapjen ja knehuneen säännöllisillä tarkastuksilla ja hullilla. Lisäksi vimala n laajasti autmatisitu ja vimala pysäyttää itsensä pikkeustilanteissa. Sen lisäksi vimalita seurataan etäällä valvmsta seurantajärjestelmän (ns. SCADA-järjestelmä) kautta, jsta n mahdllista reagida tarvittaessa. Jää Talviaikaan tuulivimalan rakenteisiin saattaa mudstua jäätä. Jäätä mudstuu pääasiassa tilanteissa, kun vimala ei le timinnassa. Kun vimala timii, jään kertymistä lapihin ei pitäisi vähäistä enempää tapahtua. Kun vimala käynnistetään uudelleen, vivat putilevat kappaleet aiheuttaa lukkaantumisriskin lähellä liikkuville. Jäät hajavat kuitenkin useimmiten pienemmiksi kappaleiksi j ilmassa. Pikkeuksellisissa säälsuhteissa, kuten vimakkaissa tuulissa ja myrskyissä riskit vat suurimmat, mikäli säälsuhteet vat sellaiset, että lapihin n mudstunut jäätä. Kknaisuutena riski tuulivimalasta irtavan jään ja kvan lumen tai tuulivimaliden rikkutumisen jhdsta putavien sien aiheuttamaan lukkaantumisvaaraan n vähäinen. Putilevasta lumesta ja jäästä vidaan ilmittaa varituskyltein. Tuulivimalista aiheutuneista nnettmuuksista n lemassa vähän tietja, jhtuen vahinkjen hyvin pienestä määrästä suhteessa vimaliden lukumäärään. Muun muassa Rutsin ympäristöikeuden päätöksen (M 3735-09) mukaan riskit tuulivimalista irtavista sista tai jäiden irtamisesta vat häviävän pienet. Ympäristöikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Sumea kskevan EU:n knedirektiivin 5 artiklan mukaan kneiden valmistajien n täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdllisista riskeistä n ilmitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia n. Viranmaiset vat viime vusina antaneet susituksia turvaetäisyyksistä tuulivimahankkeissa. Ympäristöministeriö n mahdllisen jäänheitn ja putavien sien varalle määrännyt turvaetäisyyden, jka n pulitista kertaa vimalan maksimikrkeus (Ympäristöministeriö 2012). Liikennevirastn tekemien mallinnusten mukaan jää vi lentää 200 metriä krkeasta vimalasta enintään 300 metrin etäisyydelle. Liikennevirastn laskelmien (2011) mukaan putavan jääkappaleen sumistdennäköisyys n kuitenkin vusittain, talviaikaan, tunnin 10 metrin etäisyydellä käynnissä levasta vimalasta leskelevalle ihmiselle n yksi 1,3 miljnasta vudesta (Göranssn 2012). Eli ts. laskelman mukaan jään putamisen aiheuttama turvallisuusriski n lähes lematn.

15 (15) FCG Suunnittelu ja Tekniikka Laatinut: Kuisma Reinikainen DI YKS-503 Leila Väyrynen