Sisällys OSA 6 LUOKKIEN 3 5 OPPISISÄLLÖT JA HYVÄN OSAAMISEN KUVAUS 29 OSA 7 LUOKKIEN 6 9 OPPISISÄLLÖT JA HYVÄN OSAAMISEN KUVAUS 30

NIEMELÄN KOULUN

2

Sisällys OSA 1 TOIMINNAN KUVAUS JA ITSEARVIOINTI 3 1.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1.1 Toiminta-ajatus 3 1.1.2 Niemelän koulun arvot 3 1.1.3 Visio ja keskeiset tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi 4 1.1.4 Oppimiskäsitys 5 1.1.5 Järjestyssäännöt 5 1.1.6 Kurinpito 7 1.1.7 Opetuksen painopistealueet 8 1.1.7 Tuntijako 10 1.1.8 Kieliohjelma 11 1.2. JOHTAJUUS 11 1.3 SUUNNITTELU JA ITSEARVIOINTI 12 1.3.1 Elävä opetussuunnitelma 12 1.3.2 Itsearviointi 12 1.4 YHTEISTYÖ 12 1.4.1 Yhteistyö koulupolun nivelkohdissa 12 1.4.2 Opettajien välinen yhteistyö 13 1.4.3 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 13 OSA 2 ARVIOINTI 14 OSA 3 AIHEKOKONAISUUDET 15 3.1 Ihmisenä kasvaminen 15 3.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 16 3.3. Viestintä ja mediataito 17 3.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 18 3.5. Kestävä kehitys 19 3.6. Turvallisuus ja liikenne 20 3.7. Ihminen ja teknologia Niemelän koulussa 22 3.8. Paikallisuus 23 OSA 4 TIETOSTRATEGIA 25 4.1. Johdanto 25 4.2 Visio 25 4.2.1 Resurssit 25 4.2.2 Opetus ja oppiminen 26 4.2.3 Henkilöstön osaaminen 27 OSA 5 LUOKKIEN 0 2 OPETUSSUUNNITELMA 28 OSA 6 LUOKKIEN 3 5 OPPISISÄLLÖT JA HYVÄN OSAAMISEN KUVAUS 29 OSA 7 LUOKKIEN 6 9 OPPISISÄLLÖT JA HYVÄN OSAAMISEN KUVAUS 30 OSA 8 OPPIMISEN KOULUNKÄYNNIN TUKI 31 8.1. Kolmiportainen tuki 31 8.2 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 32 8.3. Oppilashuolto 34 8.4. Erityisopetukseen ottaminen ja siirtäminen 35 3

8.5. Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden opetus Niemelän koulussa 35 4

5

OSA 1 TOIMINNAN KUVAUS JA ITSEARVIOINTI 1.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1.1 Toiminta-ajatus Niemelän koulu on yksi osa Niemelä-taloa, jossa toimii sekä perusopetuksen 1.- 6. luokat että varhaiskasvatusyksikkö. Tässä muodossa toiminta alkoi syyskuussa 2013 vuoden kestäneen remontin jälkeen. Talossa järjestetään myös pienten koululaisten iltapäivätoimintaa. Niemelä-talo tarjoaa yhtenäisen toimintaympäristön 0 12-vuotiaille. Samalla se muodostaa vahvan turvaverkon lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Turvallinen ympärisö auttaa lasta kasvamaan aktiiviseksi, luovaksi ja vastuulliseksi yksilöksi yhteisöjensä jäsenenä. 1.1.2 Niemelän koulun arvot SUVAITSEVAISUUS kunnioitus, avoimuus, joustavuus, kannustavuus, monikulttuurisuus, empaattisuus, aikuisuus ja ammatillisuus, yhteisöllisyys, yksilön huomioiminen OIKEUDENMUKAISUUS tasa-arvo, rehellisyys, yhdenvertaisuus, luottamus, laillisuus, asiakkaiden ja työntekijöiden kuuleminen LUOVUUS (ennakoiva kehittäminen) toiminnallisuus, haasteiden ennakkoluuloton kohtaaminen, kehittäminen, myönteisyys, huumori SITOUTUNEISUUS (tuloksellisuus) jatkuvuus, kannustavuus, tavoitteellisuus, taloudellisuus, johdonmukaisuus, sitoutuminen yhteisiin päätöksiin ja sopimuksiin, vuorovaikutus, ekologisuus TURVALLISUUS fyysisen, sosiaalisen ja henkisen ympäristön turvallisuus, kiireettömyys, toimiva arki 6

1.1.3 Visio ja keskeiset tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi 1.1.3.1 Kasvatus- ja opetustoiminnan yleiset periaatteet Niemelän koulu noudattaa valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan laadittua Heinolan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Peruskoulun opetussuunnitelma rakentuu yhtenäisen perusopetuksen idealle. 1.1.3.2. Visio ja keskeiset tavoitteet Niemelä-talossa lapsi on yhteinen sydämen asia 1.1.3.3 Keinovalikoima tavoitteiden ja vision saavuttamiseksi Varhaiskasvatus ja perusopetus tekevät yhteistyötä arjessa lasten ja varhaisnuorten oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Syyslukukauden 2013 alussa käynnistyi alkuluokkatoiminta, jossa esiopetuksessa olevat lapset ja koulun ensimmäisen luokan oppilaat toimivat tiiviissä yhteistyössä. Asioita opitaan leikin ja toiminnan kautta. Lastentarhanopettajat, luokanopettajat, koulunkäyntiavustajat ja päivähoitajat ohjaavat lapsia karusellitunneilla pienryhmissä. Alkuluokkaopetusta on n. 10 h viikossa. Toiminnassa noudatetaan Heinolan kaupungin alkuluokka-opsia. Niemelän koulussa toimii myös kielellisen kuntoutuksen dysfasiapienluokka (KIEKU). Luokassa opiskelee ykkös- ja kakkosluokkalaisia. Koulun tiimit toimivat aktiivisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilökunta on jakautunut opetuksellisiin tiimeihin luokka-asteiden mukaan: alkuluokka, 2.-4. lk:t ja 5.-6. lk:t. Johtotiimi seuraa ja ohjeistaa tiimien toimintaa. 7

JOUSTAVAT OPETUSJÄRJESTELYT Opetusryhmien kokoja mukautetaan oppiaineen, oppilasaineksen ja iän mukaan. Ryhmäkokoja voidaan säädellä ryhmäjaoin, yhteisryhmin ja samanaikaisopetuksen keinoin. 1.1.4 Oppimiskäsitys Oppiminen on tietoinen, opettajan ohjaama ajatteluprosessi, joka perustuu omaan ja vuorovaikutuksessa tapahtuvaan: aktiiviseen ja tavoitteelliseen toimintaan ja tutkimiseen oivaltamiseen harjoittelemiseen ongelmaratkaisuun itsenäisesti tai vuorovaikutuksessa vertaisryhmän kanssa Oppimista tapahtuu opittavan aineksen ja aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden kokonaisuutena. 1.1.5 Järjestyssäännöt Kouluyhteisön jokaisen jäsenen henkilökohtaisen oppimisen ja kasvamisen turvaamiseksi noudatetaan seuraavia yhteisiä sääntöjä (päivitetty marraskuussa 2010) OPPITUNNIT Oppitunneille saavutaan ajoissa opiskeluvälineet mukana Oppitunneilla tehtävät suoritetaan ohjeiden mukaisesti ja kaikille annetaan työrauha Koulualueelta poistutaan vain opettajan luvalla Takit naulaan, kengät seinän viereen lähelle luokkaa VÄLITUNNIT (välitunnit vietetään pääsääntöisesti koulun pihalla) Sisällä ei oleskella luvatta ennen koulun alkua eikä välitunnin aikana Tapaturmista ja vaurioista ilmoitetaan välituntivalvojalle tai opettajalle Lumipalloja, kiviä tms. ei saa heitellä Kellon soidessa tullaan viivyttelemättä sisälle 8

Valvojan ohjeita on noudatettava RUOKAILU Ruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutottumuksia ja tapoja Ulkovaatteet, kengät ja reput naulakoihin KOULUMATKAT Koulumatkoilla noudatetaan liikennesääntöjä Polkupyörät ja muut kulkuvälineet säilytetään niille varatuilla paikoilla Pyöräillessä käytetään kypärää koulupäivän aikana ja suositellaan kypärän käyttöä myös koulumatkoilla Polkupyörillä ei ajella koulun pihalla 1-2 luokkien oppilaat tulevat kouluun polkupyörillä vain poikkeustapauksissa Koululaisautoissa noudatetaan kuljettajan ohjeita OPPIKIRJAT Oppilas on vastuussa hänelle annetuista oppikirjoista ja muusta materiaalista Oppilas on velvollinen korvaamaan hukkaamansa tai vahingoittamansa kirjan tai muun koulun antaman tarvikkeen. Mikäli kadonnut kirja tai tarvike löytyy myöhemmin, maksettua laskua ei hyvitetä. MATKAPUHELIMET JA KANNETTAVAT SOITTIMET TMS. Koulu ei vastaa, jos puhelin rikkoutuu tai katoaa. Käyttö ja käsittely on kielletty oppituntien aikana. Kannettavien soittimien käyttö on kielletty oppitunneilla. Koulu ei vastaa, jos laite rikkoutuu tai katoaa. KIRJASTO Kirjastossa lainataan Heinolan kaupungin kirjastokortilla Kirjastossa käyttäydytään rauhallisesti YLEISTÄ WC:ssä noudatetaan erityistä puhtautta ja siisteyttä Koulu ja sen ympäristö pidetään siistinä ja hyvässä kunnossa Voimasanoja ei käytetä Ketään ei kiusata Toisen tavaroita ei saa ottaa tai lainata luvatta 9

Pitkinä koulupäivinä terveelliset eväät sallittu opettajan ohjeistuksen mukaisesti Tupakointi ja muiden päihteiden käyttö on kouluaikana kielletty VAPAA-AJAN TOIMISTA KOULUN TILOISSA Säännöt koskevat soveltuvin osin koulun tiloissa tapahtuvaa vapaa-ajan toimintaa TYÖRAUHAN YLLÄPITÄMINEN Peruskoulun oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti, käyttäydyttävä asiallisesti, noudatettava koulun järjestyssääntöjä ja käsiteltävä huolellisesti koulun omaisuutta. SÄÄNTÖJEN RIKKOMINEN Sääntöjen rikkomisesta on seurauksena puhuttelu, kasvatuskeskustelu (KAKE), yhteydenotto kotiin tai jälki-istuntorangaistus ja vahingon sattuessa korvausvelvollisuus 1.1.6 Kurinpito (Perusopetuslaki 36 ) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628#l7p36 Niemelän koulun noudattaa kurinpitoasioissa 1.1.2014 voimaan tulleita perusopetusta koskevia säädöksiä. Niemelän koulussa ja koulun ulkoalueilla on tupakointi kielletty Kasvatuskeskustelu (KAKE) KAKE-menetelmä on otettu koulussamme käyttöön marraskuussa 2008. Sen tarkoituksena on ojentaa oppilasta muulla tavoin, kuin rankaisemalla jälki-istunnolla. Keskustelussa oppilas kertoo KAKE-opettajalle (yleensä luokanopettaja) oman näkemyksensä tapahtuneesta, siihen johtaneista syistä sekä parannusehdotuksensa. Tämän jälkeen oppilas soittaa huoltajalle ja kertoo, mitä on tapahtunut. Tavallisesti myös sovitaan seurannasta. Kotona olisi vielä hyvä keskustella asiasta 10

KaKe-portaat: 1. Perus-KAKE oppilaan - luokanopen/valvojan - vanhempien välillä puhelimitse eli oppilas soittaa vanhemmille keskustelun jälkeen opettajan kuunnellessa vieressä. Opettaja aloittaa ja lopettaa puhelun. 2. Reksi-KAKE oppilaan - lo vanhempien rehtorin/apulaisrehtorin välillä puhelimitse eli rehtorin/apulaisrehtorin ja opettajan kanssa keskustelu, jonka jälkeen oppilas soittaa vanhemmille opettajan kuunnellessa vieressä. Tieto keskustelusta välitetään oppilashuoltoon. 3. Vanhemmat-KAKE oppilaan - lo vanhempien rehtorin/apulaisrehtorin välillä käydään keskustelu koululla mahdollisimman pian. Tieto keskustelusta välitetään oppilashuoltoon. Vertaissovittelu=VERSO Vertaissovittelu on otettu käyttöön koulussamme maaliskuussa 2004. VERSO on Suomen sovittelufoorumin rauhanomainen ja ratkaisukeskeinen tapa ratkaista ristiriitoja kouluissa. Se tuo vaihtoehdon tavanomaisen jälki-istunnon ja puhuttelun sijaan. Koulun oppilaita on koulutettu sovittelijoiksi, jotka sovittelevat tietyn kaavan mukaan oppilaiden ristiriitatilanteita. Jokaisessa sovittelussa allekirjoitetaan sopimus ja sovitaan seurannasta. Sovittelijat ovat vaitiolovelvollisia eivätkä kerro sovittelutilanteesta muille oppilaille tai aikuisille. Koulun aikuiset voivat ristiriitatilanteen nähdessään tehdä sovittelutilauksen. Sovittelijat ja ohjaavat opettajat päivystävät vuorotellen. Myös vanhemmat voivat ottaa yhteyttä kouluun, jos havaitsevat soviteltavia tilanteita. 1.1.7 Opetuksen painopistealueet Niemelän koulun opetuksellinen painopiste hyvän oppimisen lisäksi on kaikki sellainen toiminta, joka edistää oppilaan terveyttä niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisesti. Arvostamme ja painotamme työssämme liikunnan tuomaa terveyttä ja toimintakykyä ja sosiaalisesti vastuuntuntoista ja iloista kouluyhteisöä. 11

Lukuvuoden 2013-2014 painopistealueet ovat TOIMINNALLINEN OPPIMINEN SÄHKÖISTEN OPETUSMATERIAALIEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN Toiminnallinen oppiminen Kuulen ja unohdan, näen ja muistan, teen ja osaan (Lao Tse, 600 ekr) Opetuksessa kiinnitetään huomiota opetusmenetelmiin. Erityisesti painotamme toiminnallisia menetelmiä arkipäivän opetuksessa, esim. erilaisia laajempia projekteja, käytännön kokeita, tarkkaa ympäristön havainnointia. Opettajia kannustetaan laajentamaan oppimisympäristöä ja lähtemään oppilaiden kanssa ulos luokasta. Taito- ja taideaineet sekä liikunta tarjoavat oivallisen mahdollisuuden tekemisen kautta oppimiseen. Kädentaidot nostetaan esille. AIHEKOKONAISUUDET Lukuvuonna 2013 2014 otetaan aihekokonaisuuksista esille viestintä ja mediataidot sekä liikenne. 12

1.1.7 Tuntijako Aine 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. ops H:la Äi/Kirj. 7 7 5 6 5 5 3 3 3 42 44 A-kieli 1 2 2 2 2 2 3 3 16 17 B-kieli 2 3 1 6 6 MA 4 4 5 5 4 4 3 3 4 31 36 YLT 2 2 3 3 BG/GE 2 2 2 2 3 31 33 FY/KE 1 1 2 3 2 TT 0,6 1,4 1 UE/ET/ORT 2 1 1 1 1 2 1 1 1 11 11 HI/YHT. 2 1 2 2 3 10 10 MU 1 1 2 1 1 2 1 KU 1 2 1 2 2 2 2 56 57 KÄ/TN/TS 1 1 2 2 2 2 3 LI 2 2 3 3 3 3 3 2 2 KO 3 3 3 OPO 0,4 0,6 1 2 2 VAL. 1(atk) 6 6 13 H:LA 20 21 24 25 25 26 31 30 30 A2 2 2 2 2 (2) (2) (12) (12) YHT. 20 21 24 27 27 28 33 30 30 13

1.1.8 Kieliohjelma A1-kieli: Kaikille oppilaille yhteisenä kielenä alkaa englannin kieli toiselta luokalta (1vvh). Vieraan kielen opetusta voidaan järjestää kerhomuotoisena kaikilla luokka asteilla. 1.2. JOHTAJUUS Rehtori vastaa koulun päivittäisestä toiminnasta. Hänen apunaan ja sijaisenaan toimii apulaisrehtori. Johtotiimi suunnittelee ja seuraa yhdessä rehtorin ja apulaisrehtorin kanssa koulun toimintaa lukuvuoden aikana. Johtotiimiin kuuluu rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi kaksi opettajajäsentä, koulunkäyntiavustaja ja koulusihteeri. Johtotiimi kokoontuu viikottain. Kaikki opettajat ja avustajat kuuluvat pedagogisiin tiimeihin luokka-asteittain: alkuopetus-, kolmos-nelos- sekä viitos-kuutostiimit. Tiimien vetäjinä toimivat johtotiimin opettajajäsenet. Avustajatiimi koostuu koulunkäyntiavustajista. Se suunnittelee yhdessä rehtorin ja erityisopettajan kanssa avustajaresurssin käyttöä. Tiimi kokoontuu tarvittaessa. Kehityskeskustelut käydään lukuvuosittain jokaisen yhteisöön kuuluvan henkilön kanssa. Opettajien tiimi- ja kokousaika on kerran viikossa, jolloin käsitellään mm. ajankohtaisia asioita. Keskusteleva opettajainkokous pidetään kerran kuussa tiimiaikaan. 14

1.3 SUUNNITTELU JA ITSEARVIOINTI 1.3.1 Elävä opetussuunnitelma Niemelän koulu noudattaa valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaan laadittua Heinolan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Ainekohtainen opetussuunnitelma löytyy koulun kotisivuilta. Vuosittaisessa työsuunnitelmassa tarkennetaan opetussuunnitelmaa. 1.3.2 Itsearviointi Koululle laaditaan vuosittain työsuunnitelma, johon kirjataan yksittäisiä koulun pitkän tähtäyksen suunnitelmaa tukevia osioita. Osioille laaditaan portaittainen tavoite- ja arviointikriteeristö. Tavoitteiden toteuma arvioidaan lukuvuoden lopuksi. 1.4 YHTEISTYÖ 1.4.1 Yhteistyö koulupolun nivelkohdissa Niemelän koulu on 1-6 luokkien koulu. Ensimmäinen siirtymäkohta on esikoulusta ekaluokkalaiseksi tultaessa. Alkuluokkamalli tasoittaa eskarilaisen tietä koululaisiksi. Päivittäinen yhteistyö varhaiskasvatushenkilöstön kanssa lisää oppilastuntemusta ja helpottaa kouluun siirtymistä. Yläkouluun siirtymistä helpotetaan mm. erilaisilla tutustumistilaisuuksilla niin oppilaille ja vanhemmille. Oppilaanohjaajat, erityisopettaja ja luokanopettajat huolehtivat oppilaiden mahdollisimman sujuvasta siirtymisestä uuteen kouluun 7. luokalle 6. luokan kevätlukukauden aikana. 15

1.4.2 Opettajien välinen yhteistyö Opettajat tekevät yhteissuunnittelua niin luokkatuntien kuin opetussuunnitelmien osalta. Työparityöskentely on Niemelän koulun kantava voima. Opettajat muodostavat työpareja luokka-asteittain tai aineopettajien kanssa. Tuntikehyksestä on varattu resurssitunteja samanaikaisopetuksen mahdollistamiseksi. Yhteissuunnitteluun on varattu tiimiaika. 1.4.3 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodeille tiedotetaan yhteistiedottein ja oppilas- ja luokkakohtaisin tiedottein. Koululla on aktiivisessa käytössä Wilma-ohjelmisto, joka helpottaa yhteyden pitoa koteihin. Luokkakohtaisia vanhempainiltoja pidetään vuosittain. Aine- tai aihekohtaisia iltatilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan. Vanhempaintiimi toimii koulun oppilaiden hyväksi. Huoltajat ovat kouluun kiitettävästi yhteydessä. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain. 16

17

OSA 2 ARVIOINTI Niemelän koulun arviointi noudattaa Heinola kaupungin opetussuunnitelmaa. 18

OSA 3 AIHEKOKONAISUUDET 3.1 Ihmisenä kasvaminen Ihmisenä kasvamisen teema sisältyy punaisena lankana kaikkeen opetukseen. Se näkyy koulun arjessa (KaKe, KiVa, VerSo, kummitoiminta, välkkärit, oppilaskunta). Itsearviointia koulussamme opetellaan ensimmäisestä luokasta alkaen. Arvioinnin kautta oppilaalle muodostuu käsitys omasta kyvykkyydestä ja keinoista kehittämiseen.tarkoitus on, että oppilas tietää oppimisprosessin alusta lähtien arviointiperusteet ja oppimisen tavoitteet. Oppilaat ovat myös mukana asettamassa tavoitteita omalle oppimiselleen. He oppivat myös antamaan palautetta ja toisilleen. Koulussamme käytetään monipuolisia opiskelumenetelmiä, joiden kautta oppilaiden opiskelutaidot harjaantuvat. Oppilaita kannustetaan oman oppimisprosessin etenemisen tarkkailuun ja oman toiminnan tavoitteellisuuteen. Koulussamme noudatetaan tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. Oppilaita tuetaan ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan. Käyttäytymis- ja järjestyssäännöt käydään läpi oppilaiden kanssa ja luokalle luodaan omat säännöt yhteistyössä koko luokan kesken. Erilaisiin ihmisiin ja ammatteihin tutustutaan vierailijoiden kautta (mm. seurakunnasta, palolaitokselta, poliisista). Koulustamme tehdään erilaisia tutustumiskäyntejä ja vietetään teemapäiviä. Ihmisenä kasvun aihekokonaisuus näkyy koulumme arjessa esimerkiksi seuraavasti: Ryhmäytymispäivät Luokkajuhlat Liikuntapäivät Kirjastovierailut Taidenäyttelyt 19

Teatteriesitykset Luontoretket Luokkaretket Opintoretket Leirikoulut Erityisluokkaintegraatio Kouluterveydenhuolto Oppilashuolto Nivelvaiheiden ryhmäytyminen: päiväkodin ja koulun yhteistyö Tutkiva oppiminen Ryhmätyöt ja yhteistoiminnallinen oppiminen Portfoliotyöskentely Jatkuva arviointi Opetetaan oppilaille rakentavan palautteen antamista ja vastaanottamista (esim. hampurilaismalli) Hyvien ja kohteliaiden käytöstapojen harjoitteleminen 3.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Keskitytään suomalaisuuteen ja muihin kulttuureihin. Edetään suomalaisuudesta kohti muiden maiden kulttuureja. Esim. maahanmuuttajaoppilaiden kokemuksia ja kulttuuritaustaa voidaan hyödyntää. Tutustutaan erilaisiin järjestöihin ja sidosryhmiin esim. Unicef. Koulun yhteistyöverkostoa pyritään laajentamaan. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys-teema on esillä koulumme jokapäiväisessä toiminnassa mm. seuraavasti: Kulttuurin ja kansainvälisyyden teemoihin liittyvä opetus esimerkiksi integroituna seuraavissa oppiaineissa: historia, uskonto/elämänkatsomustieto, maantieto, musiikki, käsityöt, äidinkieli, vieraat kielet, liikunta, kuvataide, ympäristö- ja luonnontieto Erilaiset projektit Suvaitsevaisuuskasvatus 20

Vieraisiin uskontoihin tutustuminen Suomalaiset ja eri maiden sadut ja tarinat ja niiden hyödyntäminen opetuksessa Ystävyyskoulut Kannustetaan oppilaita kansainväliseen kirjeenvaihtoon Internetin ja multimedian hyödyntäminen opetuksessa Koulun omat olympialaiset ja muut urheilupäivät Kansainvälisten urheilutapahtumien seuraaminen Kulttuuriviikot, jolloin keskitytään omaan tai muiden kulttuureihin 3.3. Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito niveltyy monella tavalla koulun opetukseen ja sitä voidaan toteuttaa monipuolisesti kaikissa oppiaineissa. Lisäksi osallistutaan valtakunnallisiin aikakaus- ja sanomalehtiviikkoihin. Medialukutaidon opetuksessa painotetaan kriittisyyttä. Tietotekniikkaa käytettäessä perehdytään myös nettietikettiin, tietoturva- ja tekijänoikeusasioihin. Mediaa pyritään käyttämään monipuolisesti tiedonlähteenä. Sitä käytetään myös itseilmaisun välineenä ja viestien tulkinnassa. Oppilaita ohjeisttetaan vastuulliseen sosiaalisen median käyttöön. Teemme yhteistyötä eri medioiden esim. YLE:n uutisluokkaprojekti. Kartoitetaan myös mahdollisuuksia tuottaa materiaalia eri medioihin. Yhteistyöverkostoja asiantuntijoiden ja vierailujen muodossa hyödyntämään. Viestintä ja mediataito näkyy arjessamme esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Integroituna oppiaineisiin, erityisesti äidinkieleen ja kuvataiteeseen Eri luokat tuottavat luokkalehtiä ja uutisia Koko koulun yhteisen seinälehden tuottaminen Lähdekritiikki nettiselailussa ja painetuissa lähteissä Kirjoitetaan lehtijuttuja esimerkiksi lehtien yleisönosastopalstalle Mahdollisuuksien mukaan tuotetaan materiaalia esimerkiksi opetukseen eri medioilla ja TVT-välineillä Tutustutaan eri medioihin ja sosiaaliseen mediaan Toteutetaan esimerkiksi luokan omaa blogia 21

Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan interaktiivisia oppimisympäristöjä Käytetään Wilmaa huoltajien ja oppilaiden sekä koulun välisessä viestinnässä 3.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuus toteutuu koulussamme monella tavalla. Oppilaskuntatoiminta on osallistuvaa vaikuttamista parhaimmillaan. Se tekee ehdotuksia koulun arkipäivään, organisoi ja järjestää erilaisia projekteja ja tapahtumia. Kummitoiminta luo vertaistukeen pohjautuvaa turvallisuutta. Vertaissovittelu antaa eväitä ongelmien selvittelyyn. Sovittelutaitoja pyritään harjoittamaan koko koulun laajuisesti. Oppilaiden tietoisuutta erilaisista vaikuttamiskeinoista lisätään, ja harjoitellaan demokraattista päätöksentekoa luokkatilanteissa. Tämä tulee esille esimerkiksi pienissä teoisa arjessa esim. joukkuejaoissa liikuntatunneilla ja turnauksissa. Oppilaita kannustetaan ottamaan osaa erilaisiin vaikutustilanteisiin ja ilmaisemaan mielipiteensä. Esimerkkinä voidaan tutustua ja seurata päätöksentekoa paikallisella tasolla. Unicef-kouluna harjoittelemme hyväntekeväisyyttä ja vastuunkantoa maailman hädässä olevista ihmisistä. Osallistumme myös esimerkiksi Nälkäpäiväkeräykseen. Näin luodaan tietoisuutta erilaisista hyväntekeväisyyden muodoista. Käytännössä osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys näkyvät koulussamme esimerkiksi seuraavasti: Luokan omat vaalit tai äänestykset Luokan omien sääntöjen luominen Projekteihin ja toiminnan suunnitteluun osallistuminen Varojen keruu luokkaretkiä/leirikouluja tms. varten Diskojen järjestäminen Vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoinen auttaminen Vierailut päiväkodeilla tai palvelutaloilla tai vanhainkodeilla Yrittäjyysesittelyt tai -vierailut Monipuoliseen harrastus- ja kerhotoimintaan tutustuminen 22

Omien mielipiteiden ilmaiseminen ja perusteleminen Pitkäjänteisyyttä vaativien projektien toteuttaminen Huoltajien haastattelu työelämään liittyen ja mahdollisuuksien mukaan esim. työpaikkavierailut 3.5. Kestävä kehitys Kestävässä kehityksessä tulee painottua ekologisuus, taloudellisuus, sosiaalinen puoli ja kulttuurisuus. Koko koulupolun ajan oppilaille korostetaan kestävän kehityksen tärkeyttä kaikessa toiminnassa. Opetus aloitetaan aivan lähiympäristöstä ja laajennetaan vähitellen koko maailmaa koskevaksi asiaksi. Sosiaalisella puolella kestävä kehitys näkyy hyvinvointikasvatuksessa. Kulttuurisella puolella korostuu kulttuurin säilyttämisen ja vaalimisen periaatteet. Oppilaita opastetaan arvioimaan oman kulutuksen ja arkikäytäntöjen vaikutuksia ja kestävään kehitykseen. Omien valintojen avulla pystyy vaikuttamaan sekä omaan että yhteiseen tulevaisuuteen, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. Käytännössä kestävä kehitys näkyy esimerkiksi seuraavasti: Koululle jääneiden vaatteiden/varusteiden hyödyntäminen Kouluvihkojen/ -kirjojen järkevä ja säästeliäs käyttö Ohjataan ekologisesti järkevään ravinnon käyttöön Liikkumisen ympäristöystävällisyys Siivouspäivät lähiympäristössä, talkoopäivät KeKe-agentit Kierrätysmateriaalit kuvataiteessa ja käsitöissä Materiaalien kierrättäminen (esim. varustusten hankkiminen seuroilta/lähiseudun toimijoilta) Oman kulutuksen seuranta jos mahdollista ja sen opettaminen Veden- ja sähkönkulutuksen seuraaminen Jätteiden lajittelu ja kierrättäminen Perinteisten taitojen ylläpito, esimerkiksi: 23

Veistäminen Neulominen, virkkaaminen, koneompelu Perinneleikit Sadut, Kalevala, Raamattu Perinteiset juhlat Rentoutumisen harjoittelu, riittävän levon merkitys Omasta kehosta huolenpitäminen Päivärytmi ja sen tarkkailu Terveyskasvatus Omien rajojen tunteminen Luontoretket, luontoliikunta Lajintuntemuksen opettaminen Vierailut esim. kulttuurihistoriallisissa kohteissa Omien valintojen vaikutusten tiedostaminen ja toimiminen tavoitteellisesti esim. luonnonsuojelun puolesta Ympäristön muutosten seuraaminen ja niiden syyt ja seuraukset Käyttöesineiden valmistaminen ja huoltaminen, kierrättäminen ja uusien käyttötarkoitusten kehittäminen Tuotteiden elinkaarien selvittäminen ja tarkkailu 3.6. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuusasioihin kiinnitetään koulun arjessa aina huomiota jatkuvalla seurannalla ja ohjeistuksella. Lukukauden alussa käydään tietyissä oppiaineissa (TN, TS, FK, LI,...) työturvallisuus- ja hygienia-asiat läpi. Liikenteessä liikutaan aina erityistä varovaisuutta noudattaen. 1.- ja 2. luokkalaiset eivät tule kouluun pyörillä. Pyöräilykypärää käytetään aina kouluaikana pyöräiltäessä. Lukuvuoden alussa ja aikana muistutetaan liikennesääntöjen noudattamisesta ja turvallisesta liikkumisesta. Poliisi vierailee koulussamme lukukauden aikana. Hätänumeron käyttöä opastetaan. 24

Koulussa on päivitetty turvallisuussuunnitelma. Oppilaiden kanssa harjoitellaan poistumista esim. tulipalon sattuessa ja toimimista kriisitilanteissa. Koulussamme on käytössä valtakunnallinen KiVa (kiusaamisen vastainen) ohjelma. Kiusaamistapaukset käsitellään kiva-tiimissä. Oppilaille tehdään kiusaamiskyselyitä, jonka avulla pyritään selvittämään mahdolliset ongelmatilanteet. Vakavammissa tapauksissa kiusaamisesta laaditaan aina muistio, jonka asianomaiset allekirjoittavat. Pienempiin tapauksiin käytetään vertaissovittelumallia (VerSo). Opettajat seuraavat oman luokkansa kaverisuhteita ja tekevät tarvittaessa toimenpiteitä niihin liittyen. Terveystiedossa käsitellään yhteiskunnan hyvinvointipalveluja ja terveyttä edistävää toimintaa. Päihdevalistusta annetaan eri oppiaineissa oppilaiden ikä huomioon ottaen. Yhteistyötä tehdään esim. nuorisotoimen ja seurakunnan kanssa. Tupakointi on ehdottomasti kielletty. Terveydenhoitaja on tavattavissa koulussa joka päivä. Kouluruokailu on osa koulun terveyskasvatusta. Noutopöytään on joka aterialla kuvattu lautasmalli, joka ohjaa terveyttä edistävään ruokavalioon. Koulun järjestyssääntöjen ja sopimusten sekä erilaisten käytänteiden tarkoitus on auttaa arjen sujumista ja edistää oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuutta. Yhteistyötä tehdään tiivisti vanhempien kassa (vanhempainryhmä). Käytännössä turvallisuus ja liikenne näkyvät koulussamme esimerkiksi seuraavasti: Hyvinvointikasvatus Jalankulkijan/pyöräilijän liikkuminen pimeässä/liukkaalla esim. heijastimien käyttö Hyvä ja turvallinen käytös julkisissa kulkuneuvoissa Yleisten sairauksien läpikäynti ja hoito-ohjeet Pitkäaikaissairauksien läpikäynti varsinkin jos luokalla näitä sairastavia lapsilla ottaen huomioon lapsen ja huoltajan näkökulman Ensiapukasvatus, paloturvallisuus Esimerkiksi retkillä Erityisesti oppituntien yhteydessä ennaltaehkäisevää puolta (esim. 25

käsityöt) Ensiaputaitojen opettelu Itsepuolustukseen ja itsensä suojeluun kasvattaminen Avunpyytämisen korostaminen Uhkaavien tilanteiden tunnistaminen Suojautuminen/pakeneminen Päihteettömyyskasvatus Vierailut ja vierailijat Haittojen ja vaarojen selvittäminen ja niistä keskustelu Vaaranpaikkojen tunnistaminen Oma toimiminen ja valinnat onnettomuuksien ehkäisemisenä, riskikäyttäytymisen ja uhkarohkeuden välttäminen Omien tunteiden käsittely Seksuaalikasvatus ja seurustelu Vierailut ja vierailijat Oman koulumatkan turvallisuuden tarkastelu, koulun ympäristön turvallisuuden tarkastelu Vesiturvallisuus ja jäillä liikkuminen 3.7. Ihminen ja teknologia Niemelän koulussa Oppilas oppii käyttämään teknisiä laitteita rohkeasti, asianmukaisesti ja vastuullisesti. Tämä tapahtuu eri luokka-asteilla ja eri aineissa. Tavoitteena on oppia käyttämään eri teknologioita tarkoituksenmukaisesti. Tietokoneen käyttöä opiskellaan monipuolisesti joka luokka-asteella. Oppilas oppii Internetin järkevän eettisen käytön. Tavoitteena on, että kaikissa luokissa on vähintään yksi tietokone oppilaiden käytössä. Tavoitteen on myös, että kaikissa luokissa on toimivat dokumenttikamerat ja videotykit. Lisäksi yhdessä luokassa on interaktiivinen taulu. 26

Koulun kirjaston lainaus (sama kortti) ja luettelointi toimii sähköisesti yhteistyössä Heinolan kaupunginkirjaston kanssa. Oppilas oppii käyttämään matkapuhelinta kohteliaasti ja hyödyntämään sen toimintoja. Käytäntö: Työkaluohjelmien käyttö Tekstinkäsittely Graafiset esitykset Taulukkolaskenta jne. Tiedonhakutaidot ja relevantin tiedon etsiminen Pyritään hyödyntämään teknologiaa mahdollisimman laajasti ja tarkoituksenmukaisesti eri oppiaineiden opetuksessa Teknologian ymmärtäminen Koneiden merkitys ihmiselle Korostetaan toiminnallisia työtapoja Teknologian turvallinen käyttäminen Työergonomian merkitys 3.8. Paikallisuus Yhteistyö päiväkotien kanssa/aluetiimitoiminta Tutustuminen seurakunnan toimintaan (luterilainen ja ortodoksinen) Museokäynnit (näyttelyt, Kivalterin talo, paikallishistoria) Tutustuminen lintutaloihin, luontoretket ja kaupunkiretket Poliisilaitokseen ja palolaitokseen tutustuminen Liikunnanohjaajaopiskelijat Suomen urheiluopistolta pitävät näytetunteja Urheiluseurojen ym. esittelyjä Eri alojen asiantuntijat vierailevat koululla, vierailut Ympäröivän luonnon, ympäristön ja yritysten hyödyntäminen Kaupunkisuunnistus Oman asuinalueen ja koulun ympäristön tutkiminen ennen ja nyt 27

Uuno Kailas, Kaarina Helakisa Yhteistyö heinolalaisten kulttuurivaikuttajien kanssa 28

OSA 4 TIETOSTRATEGIA 4.1. Johdanto Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys perustuu korkealaatuiseen ja jatkuvasti uudistuvaan osaamiseen. Tämän kaiken takana on laadukas koulutus, hyvä tekniikka ja riittävät tukipalvelut. Niemelän koulu pyrkii vastaamaan tähän yhteiskunnan haasteeseen tarjoamalla oppilailleen opetusta, jossa otetaan huomioon jatko-opiskelussa ja työelämässä tarvittavat tietotekniset valmiudet. Tietoja viestintätekniikkaa käytetään tasapuolisesti muiden opetusmenetelmien ohella kaikissa oppiaineissa. 4.2 Visio 4.2.1 Resurssit Niemelän koulun visio pohjautuu Heinolan kaupungin koulutustoimen tietostrategiaan: Heinolan koulujen tietotekninen laitteisto on ajanmukaista ja riittävää. Henkilöstö on saavuttanut Ope.fi-suositusten mukaisen tason ja hyödyntää tietotekniikkaa aktiivisesti. Oppilaat käyttävät tietotekniikkaa opinnoissaan hyödyntäen laitteistoja ja ohjelmistoja monipuolisesti. Sähköinen tiedottaminen on tehokkaassa käytössä (sähköposti, Wilma ja ym. kanavia esim. erilaisten sidosryhmien välillä (oppilaat, opettajat, vanhemmat, koulutoimi, kunta). Uudet kannettavat mobiililaitteet tuodaan osaksi koulun arkea. Koululle on jo hankittu tablettitietokoneita oppilaiden käyttöön. Lisää laitteita hankitaan määrärahojen puitteissa. 29

Opetuksen sisältö määritellään koulun opetussuunnitelmassa. Oppilaita kannustetaan tietotekniikan käyttöön oppitunneilla ja kotitehtävissä. Annetaan etätehtäviä sekä käytetään erilaisia verkko-opetusmuotoja. 4.2.2 Opetus ja oppiminen 1. 2. luokat tietokoneen käynnistäminen ja sulkeminen tutustuminen tietokoneen yleisiin käyttömahdollisuuksiin (netti, ohjelmat) tietokone tutuksi: sisältäen esim. hiiren käytön harjoittelua kirjainten löytäminen näppäimistöltä ipadit tutuksi 3. 4. luokat kansiorakenteen omaksuminen, tallentaminen ja tulostus kirjainten löytäminen näppäimistöltä tekstin kirjoittaminen, tallennus ja tulostus opettajan johdolla piirustusohjelmiin tutustuminen internetin mahdollisuuksien hyödyntäminen ipadit tutuksi 5. 6. luokat tekstinkäsittelyn opettelua useiden ohjelmien samanaikainen käyttäminen internetin käyttöä tiedonhakuun internetin oppimateriaalien käyttö internetin käytön toimintakulttuurin tunteminen (nettietiketti) lähdetiedon oikeellisuuden arviointi yhdessä opettajan kanssa tekijänoikeuden tiedostaminen tekstinkäsittelyohjelmien eriyttävä käyttö esitysgrafiikkaohjelmien hyödyntäminen koulutyössä tietotekniikan perussanaston hyvä hallinta 30

sosiaaliseen mediaan tutustuminen ja vastuullisen käytön omaksuminen (kasvu vastuulliseksi tietoyhteiskunnan jäseneksi) internetin käyttöön liittyvien riskien tiedostaminen internetistä saadun tiedon luotettavuuden arviointi ja soveltaminen omiin käyttötarkoituksiin ipadien hyötykäyttö 4.2.3 Henkilöstön osaaminen Henkilöstä kannustetaan jatkuvaan aktiiviseeen kouluttautumiseen alan nopean kehittymisen vuoksi. 31

OSA 5 LUOKKIEN 0 2 OPETUSSUUNNITELMA Niemelän koulu noudattaa Heinola kaupungin opetussuunnitelmaa. 32

OSA 6 LUOKKIEN 3 5 OPPISISÄLLÖT JA HYVÄN OSAAMISEN KUVAUS Niemelän koulu noudattaa Heinola kaupungin opetussuunnitelmaa. 33

OSA 7 LUOKKIEN 6 9 OPPISISÄLLÖT JA HYVÄN OSAAMISEN KUVAUS Niemelän koulu noudattaa Heinola kaupungin opetussuunnitelmaa. 34

OSA 8 OPPIMISEN KOULUNKÄYNNIN TUKI 8.1. Kolmiportainen tuki YLEINEN TUKI NIEMELÄN KOULUSSA Yleisen tuen tukimuotoja ovat: eriyttäminen, tukiopetus, samanaikaisopetus, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuoltotyö, läksyklubi, luokka-avustaja, oppilaiden vahvuuksien huomioiminen opetustilanteissa, kerhot, palkkitunnit, oppimissuunnitelma, kodin ja koulun välinen yhteistyö, oppilaanohjaajan palvelut (OPO) yläkouluun siirryttäessä. TEHOSTETTU TUKI NIEMELÄN KOULUSSA Tehostetun tuen tukimuotoja yleisen tuen tukimuotojen lisäksi ovat: kohdennetut avustajapalvelut, säännöllinen tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus, kuraattorin, psykiatrisen sairaanhoitajan ja koulupsykologin palvelut, oppimisen kannalta tarkoituksen mukaiset ryhmäjaot, oppimissuunnitelma, eriytetyt kokeet tai muut näytöt, oppilashuoltotyö, muut asiantuntijat (esim. PERTTU-koulu, SIHTI, Etappi), erityisopetuksen koordinaattorin konsultaatio, aktiivinen kodin ja koulun välinen yhteistyö. ERITYINEN TUKI NIEMELÄN KOULUSSA Erityisen tuen tukimuotoja yleisen ja tehostetun tuen muotojen lisäksi ovat: tarvittaessa yksilöllistetyt oppiaineet, HOJKS, kielellisen kuntoutuksen erityisluokka, tarkoituksen mukaiset opetusmateriaalit. 35

8.2 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot TUKIOPETUS Niemelän koulussa toteutettavan tukiopetuksen keskeisimpänä tavoitteena on oppilaan kasvaminen ja edistyminen opetussuunnitelmien mukaisesti. Tukiopetusta annetaan oppilaalle tarvittaessa säännöllisesti tai jaksoittain opettajan tai huoltajan arvion perusteella tai ippilaan sitä toivoessa. Tukiopetusta antaa oma luokanopettaja, aineenopettaja tai erityisopettaja. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetus pyritään pääsääntöisesti järjestämään oppituntien ulkopuolella. Tukiopetus annetaan yksilö- tai ryhmämuotoisesti. Tukiopetuksesta sovitaan opilaan, opettajan ja huoltajien kesken. Yleiset tukiopetuksen periaatteet on luettavissa koulun kotisivuilta. Niemelän koulussa on tukiopetusresurssia 6 vvh (lv. 2013 2014). OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Niemelän koulussa toteutetaan osa-aikaista erityisopetusta samanaikais-, pienryhmä- sekä yksilöopetuksena. Erityisopettajat tekevät tiiviisti yhteistyötä opettajien kanssa. Opetus tapahtuu luokissa tai pienryhmätilassa samanaikaisesti oppituntien aikana. 1.-2.-luokkalaisille on tarjolla puheopetusta rajoitetusti. Huoltajille tiedotetaan ja sovitaan osa-aikaisesta erityisopetuksesta. Niemelän yhtenäiskoulussa on osa-aikaista erityisopetusta 24 vvh. ERITYISOPETUS Niemelän koulussa toimii kielellisen kuntoutuksen (Kieku) erityisluokka, jossa on 1. ja 2. vuosiluokan oppilaita yhteensä kymmenen. Oppilailla on todettu kielellisiä erityisvaikeuksia. Kieku-luokan ykkösluokan oppilaat integroituvat alkuluokan 36

karusellitunneille ja kakkosluokkalaiset osittain yleisopetuksen kakkosluokan opetusryhmiin. Muut erityisen tuen piirissä olevat oppilaat ovat integroitu yleisopetuksen ryhmiin, joissa he opiskelevat oman opetussuunnitelmansa (HOJKS) mukaisesti. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Niemelän koulussa on käytössä Wilma-järjestelmä, joka mahdollistaa päivittäisen yhteydenpidon kodin ja koulun välillä. Huoltajien Wilma-tunnusten lisäksi 6.luokan oppilailla on omat tunnukset. Niemelän koulussa toimii vanhempainryhmä, joka seuraa aktiivisesti koulun toimintaa ja osallistuu erilaisten tapahtumien järjestämiseen. TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Koulunkäyntiavustajaresurssia hyödynnetään joustavasti eri vuosiluokilla. Sijoittelussa otetaan huomioon tehostetun ja erityisen tuen oppilaat. Koulunkäyntiavustajat toimivat Niemelän koulussa läksyklubin ohjaajina. Oppilaat tulevat opettajansa lähettämänä tai omasta halustaan tekemään läksyjä ohjatusti. Niemelän koulussa on 4 avustajaa, joista yksi on kiinnitetty Kieku-luokkaan. Lisäksi koulussamme on harjoittelijoita, näyttötutkinnon suorittajia, työkokeilijoita ja siviilipalvelusmiehiä oppilaiden tukena. Tarvittaessa kutusutaan tulkki palaverihin. PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA Kerhotoiminta Niemelän koulussa toimii erilaisia kerhoja painottuen alaluokkien oppilaille. Lukuvuonna 2013-2014 on ollut mm. askartelu- ja käsityökerho 37

sporttikerho koriskerho kuoro kitarakerho välkkäritoimintakerho tanssikerho Lukuvuonna 2013 2014 kerhotunnit maksetaan Heinolan kaupungin saamasta valtion koulukerhoavustuksesta. ILTAPÄIVÄTOIMINTA Iltapäivätoiminta antaa 1. 2.-luokkalaisille turvallisen iltapäivän tutussa ympäristössä, tuttujen aikuisten ja lasten seurassa. Tavoitteena on tarjota lapselle monipuolisesti rakennettua toimintaa kuuntelemalla lasta, seuraamalla lapsen jaksamista ja hänen kiinnostuksensa kohteita. Toimintaa pyörittävät koulunkäyntiavustajat. Iltapäivähoitomahdollisuus on joka koulupäivä klo 16.00 asti. Lapsilla on myös mahdollisuus osallistua koulun kerhoihin. Iltapäivän aikana tarjoillaan välipala. Virikkeelliseen iltapäivään voivat hakea myös Seminaarin koulun 1.- ja 2.-luokkalaiset. Iltapäivätoiminnassa noudatetaan erillistä IP-toimintasuunnitelmaa. 8.3. Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaan hyvinvointia edistävää toimintaa, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista, jota kaikki koulun aikuiset tekevät. Oppilashuoltoa toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Tavoitteena on 38

luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Niemelän koulussa toimii oppilashuoltotyöryhmä (OHTR), joka suunnittelee ja ohjaa oppilashuoltotyötä. 8.4. Erityisopetukseen ottaminen ja siirtäminen Niemelän koulussa noudatetaan kaupungin yhteisiä käytänteitä erityisopetukseen ottamisesta ja siirtämisestä. 8.5. Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden opetus Niemelän koulussa LAAJA-ALAINEN ERITYISOPETUS 1. Laaja-alainen erityisopetus 1. 6. lk. 2. Kielellisen kuntoutuksen luokka (Kieku-luokka). 1. Laaja-alainen erityisopetus, 1 6 luokat Laaja-alainen erityisopetus alaluokilla on joko yksilö- tai pienryhmäopetusta. Oppilaat käyvät erityisopetuksessa oppituntien aikana. Opetus on sekä ennaltaehkäisevää että korjaavaa opetusta, jonka tarkoituksena on auttaa oppilasta lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa tai matematiikassa ilmenneissä vaikeuksissa, harjoittaa luetun ymmärtämisen taitoja ja opiskelutekniikkaa. 1. ja 2. luokan oppilailla on mahdollisuus saada puheopetusta äännevirheiden korjaamiseen. LUOKKAMUOTOINEN ERITYISOPETUS 2. Kielellisen kuntoutuksen luokka (Kieku-luokka) Kieku, kielellisen kuntoutuksen luokka on tarkoitettu heinolalaisille 1-2-luokan 39

oppilaille, joilla on dysfasia-diagnoosi. Opetus on vuosiluokkiin sitoutumatonta. Kieku-luokalla opiskellaan 1. ja 2. vuosiluokan oppisisällöt ja luokalla voi olla 1-3 v u o t t a. Erityisopetus on suunnitelmallista ja tarvittaessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma yhteistyössä vanhempien ja oppilaan kanssa. Kieku-luokan 1.-luokkalaiset osallistuvat alkuluokan karusellitunteihin (n. 10/vko) ja 2.-luokkalaiset intergroituvat tällöin yleisopetuksen kakkosluokkaan. OSA 9 KRIISISUUNNITELMA Niemelän koulussa on päivitetty kriisisuunnitelma. 40