Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA



Samankaltaiset tiedostot
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen. Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Anna Erkko Projektisuunnittelija

MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA. Selvästi parempi mieli Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen

Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Mielenterveys voimavarana

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

POSITIIVISEN MIELENTERVEYDEN MITTARI. Esa Nordling

Mielenterveyden edistäminen varhaiskasvatuksessa

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä JJ Koski

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

Alakouluhanke Workshop

Mielenterveyttä työpajatoiminnalla - viestinnän keinot yhdenvertaisuuden edistämiseen

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Hoitaja potilaan mielenterveyden tukena. Hiv hoitotyön päivät Taru Kaivola

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

HYVÄÄ MIELTÄ KOULUSTA

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Mielen hyvinvointi projekti

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Turvallisuus osana hyvinvointia

Psyykkinen toimintakyky

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Mielen hyvinvointia toisen asteen oppilaitoksiin

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Tiedän, haluan, pystyn ja osaan - ikääntyneen motivoituminen liikkumaan

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

TOIMINTA-KORTTI Yhdessäolon riemua MIELEN- TERVEYS

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Motivaatioyhteiskunta Jyrki Rinta-Jouppi

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

TAUSTATEORIAA JA MALLEJA MIE- LENTERVEYDESTÄ OPETUSMATERIAALIN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT. Mielenterveyden määrittelyjä. Mielenterveyden mallit

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Tukea mielenterveyteen Suomen mielenterveysseura

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin. Mieli 2009 Eija Stengård

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

Mikä auttaa jaksamaan, miten tukea hyvää työn tekoa? - ja mitä positiivinen psykologia tähän sanoo? Krisse Lipponen

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin

parasta aikaa päiväkodissa

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Transkriptio:

Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä, uusiutuvia ja kehittyviä voimavaroja, jotka karttuvat ja kuluvat elämän vaiheissa. Yksilölliset perusvalmiudet (perimä, piirteet, temperamentti) Sosiaalinen ympäristö opettaa ja muokkaa valmiuksia (vahvistaminen ja heikentäminen) Elämässä tehdyt valinnat ja ulkoiset olosuhteet kuljettavat elämäämme kohti uusia tilanteita ja haasteita. Yksilön ja ympäristön hyvä vuorovaikutus

Mielenterveyden ulottuvuudet Elämänkulkuun ja tapahtumiin sopeutuminen Vuorovaikutustaidot Kognitiivinen ja emotionaalinen kyvykkyys Sisäinen joustavuus Tietoinen läsnäolo, hyväksyntä Myönteinen suhtautuminen elämään Toivo Ihmisen mittaan kasvaminen

Mielenterveyden riskitekijät Voivat heikentää terveyttä tai hidastaa normaalia kasvua ja kehitystä Lisäävät sairastumisen mahdollisuutta Mitä useampia riskitekijöitä, sitä suurempi vaikutus (ns. Matteus vaikutus) Suhteet eivät ole automaattisesti syy seuraus suhteita tai näitä on ainakin vaikea suoraan todentaa

Sisäisiä riskitekijöitä Biologiset ja geneettiset tekijät: kehityshäiriöt, sairaudet, neurologiset pulmat. Kiintymyssuhdepulmat ja varhaisen vuorovaikutuksen häiriöt Sosiaalisten taitojen puute Itsetunnon heikkous, avuttomuus Eristäytyminen, vieraantuneisuus Psykoseksuaaliset pulmat

Ulkoisia riskitekijöitä Kodittomuus, erot ja menetykset Väkivalta, kaltoinkohtelu ja hyväksikäyttö Päihdekäyttö ja psyykkiset häiriöt perheessä Leimaaminen, syrjäytyminen, kiusaaminen Köyhyys Työttömyys Muu haitallinen elinympäristö (vähäinen hoiva ja läsnäolo, liian vaativa kasvuympäristö jne.)

Suojatekijät Vahvistavat toimintakykyä ja selviytymistä Auttavat läpikäymään kriisejä Vähentävät sairastumisriskiä korkeankin kuorman alla. Kompensoivat ja minimoivat riskitekijöiden vaikutusta

Sisäisiä suojatekijöitä Hyvä terveys ja perimä Myönteiset varhaiset ihmissuhteet (turvalliseen kiintymykseen tarvitaan yksi). Riittävän hyvä itsetunto Tunne siitä, että on hyväksytty itsenään Sosiaaliset taidot ja vuorovaikutustaidot Kyky käsitellä ristiriitoja rakentavasti Hyvät ongelmanratkaisutaidot Kyky oppia (kokemuksesta)

Ulkoisia suojatekijöitä Sosiaalinen tuki; voi jakaa asioita, saa apua. Perhe, ystävät, suku, toverit (harrastus, työ) Kohtuullinen toimeentulo Koulutus ja opiskelumahdollisuudet Turvallinen elinympäristö Tulee kuulluksi ja voi vaikuttaa asioihin Toimivat tukijärjestelmät, palvelut

Hyvää mielenterveyttä tarvitaan ongelmanratkaisutilanteissa Ahdistuksen hallintaa (ns. sietolaari) Menetysten työstämistä ja kestämistä Kykyä sopeutua (ja kykyä olla sopeutumatta vahingollisiin olosuhteisiin) Muutosten hyväksymistä Todellisuuden ymmärtämistä ja jäsentämistä Kykyä erottaa sisäinen ja ulkoinen Käsitys itsestä (itsetuntemus, itsearvostus) Taito sanoittaa mieltä painavia asioita, tunteita, tarpeita. Kyky selvittää ristiriitoja niin mielessä kuin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Hyvän mielenterveyden piirteitä Kyky huolehtia omista tarpeista ikätasoa vastaavalla tavalla Toimivat vuorovaikutustaidot Kyky/halu tehdä työtä, käydä koulua, harrastaa ja oppia. Kyky/halu olla osallisena oman elämän päätöksenteossa Itsearvostus Kyky/halu huomioida muita Riittävä tunnehallinta Hyvä stressinhallinta Realistinen käsitys itsestä psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena olentona.

Oppilaiden mielenterveydelle tärkeää Aikuisen aika, läsnäolo, välittäminen ja tuki Onnistumisen tunteet Myönteinen palaute; oikean toiminnan mallintaminen, opettaminen ja vahvistaminen. Hyväksyntä Johdonmukaisuus ja oikeudenmukaisuus Omien vahvuuksien ja voimavarojen löytäminen

Miten vahvistetaan mielenterveyttä Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto hyvässä seurassa ( food is love ). Rentoutumisen keinot Mielihyvää tuottava tekeminen Kohtaaminen, ei välttäminen Hyväksyntä (tunteet, tapahtumat, menetykset, muutokset, kipu, kasvu, oma itse, muut ihmiset)

Koulu mielenterveyden tukena Kasvun ja kehityksen ikätason mukainen tukeminen Rajoista huolen pitäminen Läsnäolo, aikuisuus, kunnioittava kohtaaminen (malli!) Itsestä huolehtimisen opettaminen, vaihtoehtojen tarjoaminen Epäkohtiin puuttuminen Yhteisöllisyys, ikätoverisuhteiden vetoapu