Espoontori 40. kaupunginosa, Espoon keskus liikennealuetta asemakaava

(2323 18.2.2008 1 (23) Asianumero 434/503/2004 Toimielinkäsittely ksl 26.2.2008 Aluenumero 613800 Espoo Espoontori 40. kaupunginosa, Espoon keskus liikennealuetta asemakaava Espoon keskus IV, muutos 610303) 40. kaupunginosa, Espoon keskus kortteli 40183, katualuetta ja torialuetta katualuetta asemakaavan muutos (610301 ja Espoon keskus I, asemakaava (610100) 40. kaupunginosa, Espoon keskus liikennealuetta asemakaavan muutos Espoon keskus IV, muutos, Kiltakallio I, muutos, Espoon keskus IVb (610305, vanha:61135) 40. kaupunginosa, Espoon keskus liikennealuetta ja katualuetta asemakaavan muutos Espoon keskus IV, Espoonsilta (610300) 40. kaupunginosa, Espoon keskus liikennealuetta ja katualuetta asemakaavan muutos Kiltakallio I, Kiltakallio I, muutos, Espoon keskus IV, muutos (610804) 40. kaupunginosa, Espoon keskus katualuetta asemakaavan muutos Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus

(2323 18.2.2008 2 (23) Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13.6.2006 päivättyä ja 18.2.2008 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen laatimaa asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6176. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Espoon keskuksessa radan eteläpuolella ja käsittää Espoontorin liikekeskuksen ja muita liikerakennuksia, Espoontorin pysäköintilaitoksen, radan eteläpuoleisia paikoitus- ja torialueita sekä Siltakadun ja Asemakujan katualueita. Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on kuulutettu vuoden 2004 kaavoituskatsauksessa sekä kuulutuksella 23.11.2005. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09 816 24122 Postiosoite: Faksi 09 816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Kimmo Kuisma etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 (23) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Suunnittelutilanne... 5 2.1.1 Maakuntakaava... 5 2.1.2 Yleiskaava... 6 2.1.3 Asemakaava... 6 2.1.4 Rakennusjärjestys... 6 2.1.5 Kiinteistörekisteri ja tonttijako... 6 2.1.6 Rakennuskiellot... 6 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset... 6 2.1.8 Pohjakartta... 7 2.2 Selvitys alueesta... 7 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 7 2.2.2 Maanomistus... 7 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 7 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 9 2.2.5 Erityispiirteet... 9 2.2.6 Suojelukohteet... 9 2.2.7 Ympäristön häiriötekijät... 9 3 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET...10 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet...10 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet...10 3.3 Osallisten tavoitteet...10 4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS...10 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus...10 4.2 Mitoitus...11 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö...11 4.3.1 Maankäyttö...11 4.3.2 Liikenne...12 4.3.3 Palvelut...14 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto...14 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus...14 4.3.6 Pohjavesi...15 4.4 Kaavan mukaiset erityispiirteet...15 4.5 Ympäristön häiriötekijät...15 4.6 Nimistö...15 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...15 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön...15 5.2 Vaikutukset liikenteeseen...16 5.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan...17 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)...17 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset...17 5.6 Sosiaaliset vaikutukset...18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...18 6.1 Rakentamisaikataulu...18 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet...18 6.3 Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma...18 6.4 Toteutuksen seuranta...19 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...19 7.1 Suunnittelun vireilletulo sekä sitä koskevat päätökset...19

4 (23) 7.2 Vireilletulo...20 7.3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...21 7.4 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot...21 7.5 Käsittelyvaiheet, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet...22 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 a, b Liite 13 Liite 14 Seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty 5.10.2005, päivitetty 1.2.2006. Ote maakuntakaavasta Ote pohjoisosien yleiskaavasta osasta I Ote voimassa olevasta asemakaavasta Maanomistajakartta Maaperäkartta Alueen sijainti tavoiteverkossa Katukartta Ohjeelliset katupoikkileikkaukset Pelastustiekaavio Kevyenliikenteen ja huoltoliikenteen yhteyskaavio Pysäköintikaavio Korttelijulkisivut Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Asemakaavaselostus liitteineen Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma, päivätty 21.6.2006, tarkistettu 28.8.2007 ja 18.2.2008. Espoontorin kehittämisen viitesuunnitelma, Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy, 18.2.2008 Espoon matkakeskuksen yleissuunnitelman tarkistus, WSP Finland Oy, lokakuu 2007

5 (23) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Espoon keskuksessa rautatieaseman vieressä. Paikalla sijaitsee 1980-luvulla rakentunut Espoontorin liikekeskus ja muita liikerakennuksia sekä pysäköintilaitos. Radan varressa sijaitsee paikoitusalueita ja torialue. Radan varteen avautuu liikekeskuksen huoltopihoja. Siltakatu on Espoon keskuksen pääkatu ja sen ylittävä Espoonsilta kevyen liikenteen pääreitti. 1.2 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö Espoontorin asemakaava ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset mahdollistavat Espoontorin liikekeskuksen laajentumisen, uuden torin sijoittumisen asiakasvirtojen ja Siltakadun varrelle, uuden joukkoliikenneterminaalin sijoittumisen radan varteen sekä nykyisen maantasopysäköinnin ja uusien liiketoimintojen vaatimien autopaikkojen sijoittumisen pääosin pysäköintilaitoksiin. Asemakaava ja asemakaavan muutos liittyvät Espoon aseman eteläpuolisten alueiden rakentumiseen uudeksi ja imagoltaan vetovoimaiseksi Espoon keskukseksi, jolloin merkittävänä tavoitteena on Espoon keskuksen kaupunkirakenteen eheyttäminen sekä alueen viihtyisyyden ja turvallisuuden lisääminen. Kaavamuutoksessa liikerakennusten korttelialue laajenee Siltakadun katualueelle kadun kavennuksen myötä ja K-merkintä muutetaan merkinnäksi K-1, jossa sallitaan mm. enintään 3000 kem 2 laajuisen päivittäistavarakaupan sijoittuminen alueelle. Kaava-alueella on uutta rakennusoikeutta liike- ja toimistorakennusten kortteleissa 13 100 kem 2 ja pysäköintilaitoksen korttelissa 7400 kem 2. Siltakadun katualuetta kavennetaan läpiajoliikenteen hillitsemiseksi ja kaupunkikuvan eheyttämiseksi. Radan varteen osoitetaan aluevaraukset uutta joukkoliikenneterminaalia ja sitä palvelevaa maanalaista liityntäpysäköinnin paikoitushallia varten. 1.3 Suunnittelun vaiheet Suunnittelualue liittyy oleellisesti Espoon keskuksen kehittämiseen ja alueen imagon parantamiseen. Suunnitelmia on tarkasteltu huomioiden koko radan eteläpuoleisten alueiden maankäyttösuunnitelmat. Alueen suunnittelu aloitettiin alustavasti jo Siltakadun eteläpuoleisen kiinteistön kaavoituksen aikana (liikekeskus Entressen hanke). Suunnittelua jatkettiin Espoontorin liikekeskuksen ja sen viereisten liikerakennusten muodostaman kokonaisuuden kehittämiseksi uudenaikaiseksi ja vetovoimaiseksi liikekeskuksesi. Suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy yhdessä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja rakennusvalvontakeskuksen kanssa. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Maakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi 14.12.2004 Uudenmaan maakuntakaavan, missä kaava-alue on osoitettu merkinnällä C Keskustatoimintojen alue. Maakuntakaava on lainvoimainen. Maakuntakaavaote on liitteenä 3.

6 (23) 2.1.2 Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta ja on lainvoimainen. Yleiskaavassa alue on merkitty Keskustatoimintojen alueeksi (C). Ote Espoon pohjoisosien yleiskaavasta osasta I on liitteenä 4. 2.1.3 Asemakaava Alueella on voimassa useita asemakaavoja: - Espoon keskus I, asemakaava, 610100, vahvistettu sisäasiainministeriössä 16.2.1978. - Espoon keskus IV, Espoonsilta, 610300, vahvistettu sisäasiainministeriössä 28.6.1979. - Espoon keskus IV, muutos, 610301, vahvistettu ympäristöministeriössä 19.12.1985. - Espoon keskus IV, muutos, 610303, vahvistettu ympäristöministeriössä 9.3.1987. - Espoon keskus IV, muutos, Kiltakallio I, muutos, Espoon keskus IVb, 610305, vahvistettu ympäristöministeriössä 3.10.1990. - Kiltakallio I, Kiltakallio I, muutos, Espoon keskus IV, muutos, 610804, valtuusto hyväksynyt 14.3.2005. Asemakaavoissa alue on liikerakennusten korttelialuetta K, autopaikkojen korttelialutta LPA, rautatieasema-aluetta LRA, rautatiealuetta LR sekä katu- ja torialuetta. Lisäksi osa rata-alueesta on asemakaavoittamatonta. Ote voimassa olevasta ajantasa-asemakaavasta on liitteenä 5. 2.1.4 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 14.10.2002 (5 ). Valtuusto määräsi 16.12.2002 (5 ) maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n nojalla 14.10.2002 hyväksytyn rakennusjärjestyksen tulemaan voimaan 1.1.2003 lukien ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. 2.1.5 Kiinteistörekisteri ja tonttijako Asemakaavan muutos koskee sekä kaupungin että valtion kiinteistörekisterissä olevia maa-alueita. 2.1.6 Rakennuskiellot Asemakaavan muutosalueella ei ole rakennuskieltoja. 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset Suunnittelualue sijaitsee Espoon keskuksessa kaupunkikuvallisesti ja - rakenteellisesti keskeisellä paikalla. Aluetta on tarkasteltu useissa selvityksissä ja kehittämisohjelmissa: - Espoon keskuksen kehittämisnäkymiä, Ratahallintokeskus, v. 2000 - Espoon keskuksen ympäristön parantamisen yleissuunnitelma, Tekninen keskus/ Viatek Oy, v. 2000 - Uudenmaan kaupallinen palveluverkkotutkimus, Uudenmaan liitto, Tuomas Santasalo Ky, 3.5.2001 - Espoon keskuksen eteläosa, Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, 28.9.2001 - Maankäyttöideoita asemanseudulle, Nortecon Oy/ Arkkitehtitoimisto HKP Oy, 28.3.2002

7 (23) - Siltaraitin ja valaistuksen arkkitehtikilpailu, voittaja: Arkkitehtityöhuone Artto, Palo, Rossi & Tikka Oy, 7.1.2003 - Espoon keskuksen liikenteen yleissuunnitelma, LT-konsultit Oy, Strafica Oy, 2003 - Espoon keskuksen kehittämisohjelma, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, kh 3.6.2003 - Espoon uusi keskus 2003 -toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen selvitystyö ja kehittämisohjelma, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, kh 7.10.2003 - Espoon keskuksen esteettömyysselvitys, Tekninen keskus 1/2004, Sitokonsultit, - Espoon bussiliikenteen toimintaedellytysten kehittämissuunnitelma, EBU III, Joukkoliikennekeskus 2004, Strafica Oy - Espoon keskus - Lommila, Kaupalliset vaikutukset -raportti, Entrecon 20.2.2004, kh 30.3.2004. - Espoon aseman eteläpuoleisten alueiden ja Suviniityn kunnallistekniikan yleissuunnitelma, WSP LT-konsultit Oy, 2005. - Matkakeskuksen yleissuunnitelma, WSP LT-konsultit Oy, 2005. - Espoon keskus - Kaupunki keskellä Espoota 2005, Tilannekatsaus, kaupunkisuunnittelukeskus 2005. - Espoonsillan kävelyalueen yleissuunnitelma, Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, 15.6.2006 - Siltakadun katusuunnitelmat sekä kunnallistekniikan yleissuunnitelman tarkistus, JP-Transplan Oy, kevät 2007. - Matkakeskuksen yleissuunnitelman tarkistus, WSP Finland Oy, kevät-kesä 2007 (loppuraportti valmistuu syksyllä 2007) 2.1.8 Pohjakartta Pohjakartta 1:1000 mittakaavassa on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Alue on Espoon keskuksen ydinkeskustaa palveluineen ja toimintoineen. Espoontorin liikekeskus on 1980-luvulla rakentunut kauppakeskus ja Espoon keskuksen tärkein kaupallisen palvelun keskittymä. 2.2.2 Maanomistus Kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. Katu ja torialueet omistaa Espoon kaupunki, rautatiealueet omistavat VR-Yhtymä Oy ja Ratahallintokeskus. Maanomistuskartta on liitteenä 6. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Alueella sijaitsee Espoontorin 1980-luvulla rakentunut liikekeskus ja muita liikerakennuksia sekä pysäköintilaitos. Kiinteistö-Oy Espoon Asemakuja 2:n tontin pysäköintikenttä sijaitsee maantasossa Siltakadun varressa. Radan varressa sijaitsevat laajat paikoitusalueet ja torialue. Kevyen liikenteen yhteyksiä on sekä maantasossa että siltatasolla. Radanvarressa Espoontori kiinteistön ja rautatieasemarakennuksen välissä on mittava ramppirakennelma tasolta toiselle suuntautuvaa kevyen liikenteen yhteyttä varten. Espoontorin kiinteistöä halkoo pohjois-eteläsuuntainen pääviemärilinja noin tasossa +4,3 metriä.

8 (23) Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Espoontorin liikekeskuksen vaikutusalueena on koko Espoon keskus sekä lähialueet. Tällä hetkellä Espoon keskuksessa ja sen lähialueilla on noin 13000 asukasta, mutta lähivuosina vahvistuvien asemakaavamuutosten johdosta väestöennuste nousee noin 20000 asukkaaseen. Alueella on tällä hetkellä noin 800 työpaikkaa (osa toimistotiloista on vajaakäytössä). Liikekeskuksessa toimii mm. useita ravintoloita ja kahviloita, terveys-, hyvinvointi- ja liikuntapalveluyrityksiä, ruokakauppa ja lähileipomo, pankkeja ja kiinteistövälitysyrityksiä, kukkakauppa, kenkäkauppa, elokuvavuokraamo, suutari, kulta-ja kelloliike ja kodintarvikeliikkeitä. Lisäksi rakennuksen toimistokerroksissa on kaupungin ja HUS:n toimitiloja. Toimistorakennuksissa toimivat tällä hetkellä mm. pankki, lääkärikeskus, Alko, apteekki, etninen tavaratalo jne. Lisäksi korttelissa sijaitsee julkisia palveluita. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne noudattelee voimassa olevaa asemakaavaa ja on uudelleen arvioinnin tarpeessa. Kaupunkikuva Kortteli muodostuu liikerakennuksista ja pysäköintilaitoksesta sekä laajasta pysäköintikentästä. Kaupunkikuvallisesti alueen ongelmia ovat laajojen pysäköintikenttien sijainti keskeisellä paikalla ydinkeskustassa. Lisäksi 1980-luvulla rakennetut liikerakennukset ovat kaupunkikuvallisesti parantamisen tarpeessa. Kevyenliikenteen yhteydet ovat osin hankalia ja ankeita. Kaiken kaikkiaan alue on uudistamisen tarpeessa sekä toimintojen sijoittelun että kaupunkikuvan suhteen. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alue sijoittuu nykyisen 2+2-kaistaisen pääkadun, Siltakadun pohjoispuolelle. Liikkeisiin ja niiden pysäköintitiloihin liikennöidään poikkikatujen, Kamreerintien ja Asemakujan kautta. Espoontorin liikekeskuksen huoltoliikenne on järjestetty pysäköintialueen, Sahakuja nimisen kevyen liikenteen väylän (pp/t) ja Espoon asematorin (pp/h) kautta. Järjestely on sekava ja alue epäviihtyisä. Siltakadun liikennemäärä vuonna 2005 oli 10 400 ajon/vrk, josta raskaan liikenteen osuus oli 8 %. Kevytliikenne Siltakadun molemmin puolin on sijoitettu kevyen liikenteen väylät (jk+pp). Pohjois-etelä -suuntainen radan ylittävä kevyt liikenne (liikekeskuksen 2. kerroksen tasolla) on ohjattu kiertämään liikekeskuksen ulko-reunalla arkadin alla. Tasonvaihto liikekeskuksen ja radan välissä tapahtuu loivan kiertorampin kautta. Alueella on nykyisen asemakaavan mukaan runsaasti kevyelle liikenteelle tarkoitettuja alueita. Tontille ajon ja huoltoajon sallivat merkinnät ovat tuoneet alueelle runsaasti liikennettä ja alueet ovat käytännössä tavarankuljetusliikenteen käytössä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Suurin osa liikekeskuksen paikoituksesta sijaitsee liikekeskuksen pysäköintilaitoksessa. Muu pysäköinti on järjestetty pysäköintialueille maanpinnan tasalle. Rautatieaseman pysäköintialueet on osin vuokrattu toimisto- ja liiketalojen käyttöön. Niiden kaavan mukaiset pysäköintipaikat sijaitsevat pysäköintitaloissa Kamreerintien molemmin puolin

9 (23) Joukkoliikenne Asemakaava- ja asemakaavamuutosalueella on erittäin korkea joukkoliikenteen palvelutaso, joten alueen maankäytön tehostaminen tukee pyrkimystä lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta Espoossa. Kaava-alueella sijaitsee Espoontorin linja-autoterminaali, joka aikanaan laajenee matkakeskuksen paikallisliikenteen terminaaliksi. Espoon rautatieasema ja radan pohjoispuolella sijaitseva Espoon aseman linja-autoterminaali palvelevat myös kaava-aluetta. Kaava-aluetta palveleva linja-autoliikenne kulkee alueen pääkatuja Espoonväylää, Kirkkojärventietä, Siltakatua, Espoonporttia, Kirkkokatua ja Sunantietä pitkin. Espoon asemalla pysähtyvät lähes kaikki rantarataa pitkin kulkevat junat. Kaava-alueelta on joukkoliikenneyhteys Helsingin keskustaan rantaradan, Länsiväylän, Turunväylän ja Turuntien kautta. Kaikkiin Espoon kaupunki- ja paikalliskeskuksiin on suora joukkoliikenneyhteys Runsas linja-autoliikenne on otettava huomioon alueen suunnittelussa niin, että linja-autot pystyvät kulkemaan sujuvasti Siltakadulla. Linja-autoille on lisäksi varmistettava sujuva kulku Espoontorin pysäkiltä ja pysäkille. Taksiliikenne Taksiasema sijaitsee tällä hetkellä radan pohjoispuolella Kirkkojärventien varressa. Taksipysäkki on Siltakadun varressa. Palvelut Espoontori on nykyisin Espoon keskuksen merkittävin kaupallinen palvelukeskittymä. Lisäksi kaikki Espoon keskuksen tärkeimmät julkiset palvelut ovat kävelyetäisyydellä alueesta. Yhdyskuntatekninen huolto Alue on helposti liitettävissä olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. Pohjaveden korkeutta seurataan alueella ja pohjaveden tason säilymiseen tulee varautua rakenneratkaisuin. Erityistoiminnat Alue sijaitsee kaupunkitoimintojen solmukohdassa, jossa mm. raideliikenne ja monessa tasossa toimiva kevyt liikenne risteävät. Lisäksi alueella on runsaasti maanalaista kunnallistekniikkaa kortteli- ja katualueilla. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Alueelle ei ole luonnontilaista ympäristöä. 2.2.5 Erityispiirteet Alueen erityispiirteenä voidaan pitää kaupungin keskustaympäristöä, joka parantuakseen vaatii voimassa olevien asemakaavojen muuttamista. 2.2.6 Suojelukohteet Alueella ei ole muinaismuisto- tai luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kohteita. 2.2.7 Ympäristön häiriötekijät Alueen entinen käyttötarkoitus huomioiden (Lindholmin saha) maaperä saattaa olla saastunut. Laadituista selvityksistä tarkemmin kohdassa 4.3.5. Siltakadun liikennemelu ja rantaradasta johtuvat melu ja tärinä tulee huomioida suunnittelussa.

10 (23) 3 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Espoontorin asemakaava ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset mahdollistavat Espoontorin liikekeskuksen laajentumisen, uuden torin sijoittumisen asiakasvirtojen ja Siltakadun varrelle, uuden joukkoliikenneterminaalin sijoittumisen radan varteen sekä nykyisen maantasopysäköinnin ja uusien liiketoimintojen vaatimien autopaikkojen sijoittumisen pääosin pysäköintilaitoksiin. Asemakaava ja asemakaavan muutos liittyvät Espoon aseman eteläpuolisten alueiden rakentumiseen uudeksi ja imagoltaan vetovoimaiseksi Espoon keskukseksi, jolloin merkittävänä tavoitteena on Espoon keskuksen kaupunkirakenteen eheyttäminen sekä alueen viihtyisyyden ja turvallisuuden lisääminen. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Laatuvaatimuksia on kirjattu sekä asemakaavakarttaan ja -määräyksiin että Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmaan. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Kaavoitushankkeesta järjestettiin osallisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus 14.8.2006. Tilaisuudessa käydyn keskustelun ja saadun palautteen ydinasiat ja huolen aiheet olivat tulevan torin järjestelyt ja erityisesti turvallisuus, bussi- ja huoltoliikenteen järjestäminen, Espoonsillan (rautatieasema) tulevaisuus, ympärivuorokautinen kulkuyhteys Espoontorin kautta sekä suunnitteluratkaisun esteettömyys. 4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutosehdotus vastaa yleiskaavallisia tavoitteita maankäytön tehostamisesta ja kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Asemakaava ja asemakaavan muutos liittyy kaupunkisuunnittelukeskuksessa vireillä olevaan laajempaan Espoon keskuksen kehittämisohjelmaan, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 3.6.2003 ja jossa tarkasteltiin muun muassa aseman eteläpuolen kaupunkirakennetta. Kaupunginhallitus päätti mm., että - Rautatien eteläpuolisten rakentamattomien alueiden asemakaavoja ryhdytään muuttamaan kaupunkisuunnittelukeskuksen kokonaistarkastelun pohjalta käyttäen hyväksi Espoon keskuksen eteläosasta laadittuja kahta maankäyttösuunnitelmaa: arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen Espoon keskuksen eteläosa 28.9.2001 ja arkkitehtitoimisto HKP Oy:n maankäyttösuunnitelma 8.4.2002 sekä vuonna 2003 käytävän Europan 7 -kilpailun tuloksia. - Espoontorin ympäristöä vahvistetaan keskustamaisena kaupan ja muiden palvelujen keskuksena. Sinne sijoitetaan asumista, uutta liiketilaa, uusi kauppatori ja aluekirjasto. Muiden palveluiden mm. kulttuuri- ja nuorisotoimintaan soveltuvien tilojen sijoittamiseen varaudutaan. Espoontorin ja rautatien väliin sijoitetaan kaupunkirataan liittyen liityntäbussien terminaali. Radan pohjoispuolelle suunnitellaan kaukobussien terminaalia. Esteettömyys ja turvallisuus otetaan sekä nykyisten tilojen saneerauksessa että uusien suunnittelussa lähtökohdiksi. Lisäksi kaavanmuutoksessa huomioidaan Espoon keskuksen liikenteen yleissuunnitelmassa esiin tulleita näkökohtia kyseisen alueen osalta. Yleissuunnitelmassa on tarkasteltu Espoon keskuksen ja Lommilan alueen liikennettä, mm. liikennemääriä ja -yhteyksiä kokonaisvaltaisesti erilaisilla maankäyttö- ja linjausvaihtoehdoilla. Raportissa esitetään johtopäätöksiä ja ohjeita jatkosuunnittelulle.

11 (23) Aluetta on tarkasteltu myös asemakaavayksikön laatimassa Espoon uusi keskus 2003 -toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen selvitystyö- ja kehittämissuunnitelma raportissa, joka jatkaa Espoon keskuksen kehittämisohjelman teemoja ja jonka tavoitteena on mm. löytää keskustan kehittämiseksi viihtyisyyttä, turvallisuutta ja kaupallista potentiaaleja lisääviä toimenpiteitä. Raportissa esitellään Espoon keskuksen nykytilaa ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä sekä visioita käynnissä olevien että kaavailtujen hankkeiden osalta. Raportti on annettu kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kaupunginhallitukselle tiedoksi syyskaudella 2003. Raporttiin laadittiin tilannekatsaus vuonna 2005. Espoon keskus - Kaupunki keskellä Espoota 2005 -raportti annettiin tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Espoontorin laajennus sekä joukkoliikenneterminaalin ja toritoimintojen sijoittuminen liikekeskuksen tuntumaan on esitelty raportissa. Kaava mahdollistaa Espoontorin liikekeskuksen ja siihen liittyvän pysäköintilaitoksen laajentamisen sekä matkakeskuksen rakentumisen alueelle. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 4,4 hehtaaria. Kokonaiskerrosala on 64 300 kem 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 1,4. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet K-1 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Korttelialueen pinta-ala on 13 179 m 2. Kokonaisrakennusoikeus on 38 000 kem 2. Korttelitehokkuus ek = 2,88. Uutta rakennusoikeutta osoitetaan 13 100 kem 2. Korttelialueella sijaitsevat nykyään Espoontorin liikekeskus ja Kiinteistö- Oy Espoon Asemakuja 2:n liike- ja toimistorakennus. Korttelialueelle saa sijoittaa myös huvi- ja viihdetarkoituksia ja sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja, julkisia toimistotiloja opetustoiminnan tiloja ja muita kulttuuri palveluiden tiloja. Alueelle saa sijoittaa enintään 3000 kem 2 suuruisen päivittäistavarakaupan yksikön. Alueelle tulee varata tilat joukkoliikenneterminaalin asiakaspalvelu- ja sosiaalitiloja varten. Joukkoliikenneterminaalin asiakaspalvelutilojen tulee liittyä suoraan terminaalialueeseen maantasossa Pääosa uudesta rakennusoikeudesta sijoittuu Espoontorin nykyisen liikekeskuksen itäpuolelle, jolla nykyään sijaitsee avoin pysäköintikenttä. Korttelialue laajenee useisiin suuntiin, pohjoisessa korttelirajaa tarkistetaan siten, että nykyinen torialue poistuu ja paikalle rakennetaan liikekeskuksen laajennus sekä tilaa joukkoliikenneterminaalin asiakaspalvelutiloille. Korttelialueen ja liikerakennuksen läpi osoitetaan etelä-pohjoissuuntaiset julkisen kevyen liikenteen reitit, joiden käyttöä osana liikekeskuksen toimintoja ohjataan kaavamääräyksillä. Rakennuksen korkeus määritellään kaavassa julkisivun ja vesikaton leikkauspisteen ylimmällä sallitulla korkeusasemalla. Uusi torialue (Siltatori) sijoitetaan liikerakennuksen eteläpuolelle Siltakadun varteen merkinnällä c-1. K-2 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Korttelialueen pinta-ala on 2571 m 2. Kokonaisrakennusoikeus on 8700 kem 2. Korttelitehokkuus ek = 3,38. Korttelialueella sijaitsee nykyään kaksi liike- ja toimistorakennusta. Rakennukset sijaitsevat radan varressa. Maantasossa ja ensimmäisessä kerroksessa on liiketiloja ja ylemmissä kerroksissa toimistotiloja.

12 (23) Kaavamuutos mahdollistaa katutasossa olevien liiketilojen yhdistämisen kauppakeskukseen sekä pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittumisen osalle kellarin tasoa. Korttelialueelle saa sijoittaa myös huvi- ja viihdetarkoituksia ja sosiaalista toimintaa palvelevia tiloja, julkisia toimistotiloja opetustoiminnan tiloja ja muita kulttuuripalveluiden tiloja sekä joukkoliikenneterminaalia palvelevia tiloja. Rakennuksen korkeus määritellään kaavassa julkisivun ja vesikaton leikkauspisteen ylimmällä sallitulla korkeusasemalla. LPA Autopaikkojen korttelialue (pysäköintilaitos) Korttelialueen pinta-ala on 4710 m 2 ja kokonaisrakennusoikeus 17 600 kem 2.. Uutta rakennusoikeutta tulee 7400 kem 2. Korttelitehokkuus ek = 3,74. Pysäköintilaitoksen korttelialuetta laajennetaan, jotta tarvittava määrä asiakaspysäköintiä voidaan osoittaa laitokseen avopysäköintikenttien sijasta. Pysäköintilaitokseen saa sijoittaa myös liityntäpysäköintiä. Rakennuksen korkeus määritellään kaavassa julkisivun ja vesikaton leikkauspisteen ylimmällä sallitulla korkeusasemalla. LA-1 Joukkoliikenneterminaalin alue Alueen pinta-ala on 14 449 m 2. Alueelle sijoittuu joukkoliikenneterminaali erillisen suunnitelman ja hankkeen mukaan. Taksiasemalle on osoitettu varaus kaavamerkinnällä c-3. Liityntäpysäköinnille on osoitettu maanalainen pysäköintihallivaraus. Osa joukkoliikenneterminaalin asiakaspalvelu- ja sosiaalitiloista sijoitetaan K-1- ja K2-korttelialueille. Joukkoliikenneterminaalin mitoitus on esitetty kohdassa 4.3.2. Joukkoliikenneterminaalin alueelta poistetaan rautatien ylittävälle Espoonsillalle johtava kevyenliikenteen kiertoramppi, joka korvataan polkupyörälle mitoitetulla hissillä. Rampin poistaminen liittyy Espoonsillan peruskorjaamiseen: radan ylittävä kevyen liikenteen siltamerkintä säilytetään kaavassa. LR, Rautatiealue Varaus perustuu Espoon kaupunkiradan yleissuunnitelmaan. Alueen pinta-ala on 216 m 2. 4.3.2 Liikenne Ajoneuvoliikenne Siltakatu kavennetaan 1+1 ajorataiseksi kaduksi nopeuksien hillitsemiseksi ja läpiajon vähentämiseksi. Torialueen kohdalla, jossa myös sijaitsevat kevyen liikenteen ylityspaikat, ajoradan reunakivet madalletaan ja lisäksi ajoradan reunat osoitetaan pollareilla. Torialueen länsipuolelle sijoitetaan linja-autopysäkit, jotka ovat esteettömiä ajoratapysäkkejä. Siltakadun liikennemääräksi on arvioitu Espoon keskuksen liikenteen yleissuunnitelman mukaisella maksimivaihtoehdon maankäytöllä noin 11 000 ajon/vrk. Asemakaavassa sallitaan torialueen väliaikainen laajennus esim. markkinatempauksia varten osittain ajoradalle siten, että kevyen liikenteen, joukkoliikenteen ja pelastusajoneuvojen toimintaedellytykset kuitenkin otetaan huomioon. Katuverkoston toimivuus ja mikrosimuloinnit Espoon keskuksen liikenneratkaisujen riittävyyttä ja toimivuutta on tutkittu simuloimalla liikennettä vuoden 2030 tilanteessa liikenteen mikrosimulointiohjelmistolla (Paramics). Simulointeja on tarkennettu useaan kertaan, viimeksi syksyllä 2007. Simulointimallin tarkastelualue kattaa koko Espoon keskuksen sekä siihen liittyvät keskeiset tiet ja kadut (Espoonväylä, Siltakatu, Sunantie, Kirkkojärventie, Kirkkokatu). Simulointien liikenneverkkoratkaisut ovat Espoon keskuksen liikenteen yleissuunnitelman sekä Espoon matkakeskuksen ja Suviniityn kunnallistekniikan yleissuunnitelmien liikenneverkkoperiaatteiden mukaiset.

13 (23) Simuloinnin liikennemäärinä on käytetty Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen laatimaa liikenne-ennustetta vuodelle 2030. Tarkasteltava liikennetilanne on ollut arkipäivän iltahuipputunti. Joukkoliikenne on simuloitu bussiliikenteen osalta Espoon matkakeskuksen yleissuunnitelman tarkistus (10/2007) -julkaisun kappaleessa 2 kuvatun ns. 3-vaiheen joukkoliikenne-ennusteen mukaisena (kaupunkirata + Hista toteutettu). Mallissa liityntäbussiliikenne käyttää radan eteläpuolista terminaalia. Simulointien perusteella liikenne toimii vuoden 2030 tilanteessa normaalisti Siltakadun ollessa 1+1 -kaistainen. Tulosten perusteella Asemakujan liittymässä on oltava liikennevalo-ohjaus. Uusi radanvarsikatu (joukkoliikenneterminaalista itään) on koko liikenneverkon toimivuuden, ja etenkin joukkoliikenteen toimivuuden kannalta, erittäin tärkeä ja se tulee olla toteutettuna viimeistään Espoontorin laajennuksen ja matkakeskuksen toteuduttua. Kevytliikenne Kauppakeskuksen laajentamisen ja joukkoliikenneterminaalin rakentamisen yhteydessä poistuu Espoontorin rakennuksen tasolla +15.6 torniosan ympäri kiertävä yhteys sekä liikekeskuksen ja rautatieasemarakennuksen välissä sijaitseva kiertoramppi. Nämä yhteydet korvataan kauppakeskuksen läpi menevällä yhteydellä sekä joukkoliikenneterminaalin hissillä, johon mahtuu polkupyörä. Nämä yhteydet ovat julkisia ja ne ovat käytössä vähintään joukkoliikenteen asiakaspalvelupisteen aukioloaikoina, hissi ympäri vuorokauden. Siltakadun molemmin puolin kulkevat kevyen liikenteen väylät kadun varressa. Siltakadun torialueen kohdalla ajoradan ylitys tapahtuu torin reunoilta kahden suojatien kautta. Asemakujalle tulee kevyen liikenteen väylä ainoastaan kadun itälaidalle vastaavasti kuten Valakujalla Siltakadun eteläpuolella. Liikekeskuksen huolto- ja pysäköintiliikenne Asemakujalla ei tällöin risteä kevyen liikenteen kanssa. Joukkoliikenneterminaalin eteläreunalle on varattu, nykyisen asemakaavan pohjalta jo rakennettu, kevyen liikenteen reitti Kamreerintien ja Espoonportin ylikulkusillan välille. Alueen sisäinen huoltoliikenne ja paikoitus Korttelin autopaikat sijoitetaan pysäköintilaitokseen, josta on yhteys kadulle Asemakujan ja Kamreerintien puolelta. Torikauppiaiden pysäköintiä varten varataan 2 paikkaa Siltakadun varrelta ja 3 paikkaa LPA-korttelinosan huoltopihaalueelta. Huoltopihat sijaitsevat korttelin länsi- ja itäpäässä. Kamreerintien puoleinen huoltopiha toimii pysäköintilaitoksen alla omalla ajoneuvoliittymällään. Asemakujan puoleinen huoltopiha sijaitsee nosto- tai liukuovien takana. Tila mitoitetaan siten, että huoltoautot voivat toimia sisätiloissa. Joukkoliikenne Siltakadun kavennus ja uudet pysäkit muuttavat joukkoliikenteen toimintaympäristöä, mutta eivät sinällään vaikuta joukkoliikenteen palvelutasoon. Siltakadun muutokset on suunniteltava ja toteutettava siten, että linja-autoliikenteen sujuvuus pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Joukkoliikenneterminaalin toteutumisen jälkeen joidenkin linjojen päätepysäkit siirtyvät sinne, mutta Espoon keskuksen läpi menevät linjat kulkevat jatkossakin Siltakatua pitkin. Kun kaupunkirataa jatketaan, matkakeskus palvelee syöttöliikennettä Vanha- ja Pohjois-Espoosta Espoon asemalle. Näin matkustajille voidaan tarjota helppo ja sujuva vaihto tiheään junaliikenteeseen. Kaukoliikenteen osalta on ideoitu, että Turunväylää kulkevat ja ns. Ikean pysäkillä pysähtyvät bussit ajaisivat tulevaisuudessa Espoon aseman kautta. Kaukoliikenteen terminaali on tarkoitus sijoittaa radan pohjoispuolelle nykyisen paikallisliikenteen terminaalin paikalle. Radan pohjoispuoliset paikallisliikenteen toiminnot siirtyvät radan eteläpuoliseen joukkoliikenneterminaaliin. Matkakeskus on tuotenimi, jonka käyttäminen on luvanvaraista ja edellyttää alueelta mm. toiminnallisia ja sisällöllisiä vaatimuksia. Espoon keskuksen jouk-

14 (23) koliikenneterminaali suunnitellaan ja toteutetaan Matkakeskus-konseptin periaatteiden mukaan, jotta Matkakeskus-nimikettä voidaan hakea ja käyttää alueen valmistuttua. Matkakeskuksen yleissuunnitelma, WSP Finland Oy, 2005 / tarkistus 2007: Paikallisliikenteen terminaali ja siihen liittyvä katuverkkosuunnitelma on laadittu sellaisen joukkoliikenne-ennusteen perusteella, jossa kaupunkirata on toteutettu Espoon asemalle asti. Bussien määrät ja reitit on saatu YTV:ltä. Alueen liikenneverkon toimivuus tulevassa tilanteessa on varmistettu simuloinnilla kyseisen joukkoliikenne-ennusteen mukaisessa tilanteessa. Tarkastelujen mukaan busseja saapuu terminaaliin ja busseja lähtee terminaalista keskimäärin noin minuutin välein. Paikallisliikenteen terminaali on mitoitettu seuraavalla tavalla: - saapuvat bussit, 4 laituria - lähtevät bussit, 8 laituria - odottavat bussit 8 paikkaa - taksit, 7 paikkaa - pyöräpysäköintiä noin 700 paikkaa - liityntäpysäköintiä noin 380 paikkaa ilman terminaalin maanalaista pysäköintilaitosta Tällä laitureiden määrällä saapuvilla busseilla on noin 3,5 minuuttia ja lähtevillä busseilla noin 7 minuuttia laituriaikaa. Bussien odotuspysäköintipaikoista on 75 % keskitetty radan varteen, jolloin pysäköinnin aiheuttamaa häiriötä maantason liiketiloille pyritään minimoimaan. Jos terminaalin yhteyteen toteutetaan maanalainen pysäköintilaitos (pysäköintikapasiteetti 200 220 autopaikkaa), on mahdollista lisätä liityntäpaikkojen määrää tai muuttaa liityntäjärjestelmää. Jos radan päälle toteutetaan Matkakeskuksen yleissuunnitelmassa esitetty II-vaiheen rakennus ja sen tasonvaihtolaitteet, on kaukoliikenteen terminaalin toiminnot järjesteltävä uudelleen. Nykyisen rata-alueen pohjoispuolella on varaus Helsingin ja Turun välisen nopean radan edellyttämille lisäraiteille. 4.3.3 Palvelut Alueen palvelutarjonta tulee lisääntymään ja monipuolistumaan. Liikekeskukseen sijoittuu enintään 3000 kerrosalaneliömetrin suuruinen päivittäistavaramyymälä sekä erikoiskaupan tiloja. Lisäksi rakennuksiin sijoittuu toimistotiloja yksityisen ja julkisen sektorin tarpeisiin. 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alue on liitetty kunnallisteknisiin verkkoihin. Yhdyskuntateknisen huollon ratkaisut esitetään kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa, jota on tarkistettu keväällä 2007. Lisäksi on laadittu Siltakadun katusuunnitelmat, jolloin mm. kunnallistekniset järjestelyt ja kadun tasaus voidaan huomioida korttelialueiden suunnittelussa. 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueen rakennettavuusluokka on pääasiassa 5A, erittäin vaikeasti rakennettava alue, jossa kantava maakerros on noin 13-25 metrin syvyydessä. Kaava-alueella on aiemmin ollut sellaista toimintaa tai maankäyttöä (Lindholmin saha), joka viittaisi maaperän mahdolliseen pilaantumiseen. Suviniityn ja Espoon aseman eteläpuolisilta alueilta on laadittu ympäristötekninen perusselvitys (Tekninen keskus/wsp LT-Konsultit Oy, 10.3.2005), jossa tutkittiin ns. Lindholmin saha-alueen maaperän laatua. Selvitysalue ulotettiin kaavaalueelle. Tehtyjen tutkimusten perusteella kaava-alueella ei havaittu maaperän pilaantuneisuusongelmaa. Kaavassa on määräyksin edellytetty, että maaperän pilaantuminen tulee tutkia ja maaperä tarvittaessa puhdistaa ennen rakentamiseen ryhtymistä.

15 (23) 4.3.6 Pohjavesi Koska pohjaveden aleneminen voi aiheuttaa ympäristössä painumavaurioita, edellytetään kaavassa vallitsevan pohjavesipinnan alapuolelle ulottuvan rakentamisen yhteydessä pohjaveden hallintaselvitysten laatimista. Pohjaveden pinnan korkeusasema tulee aina selvittää pohjatutkimusten yhteydessä. 4.4 Kaavan mukaiset erityispiirteet Kaava-aluetta halkoo raidealueen ylittävä kevyenliikenteen yhteys, Espoonsilta. Siltayhteyden monipuoliseen parantamiseen tähtäävä Espoonsillan kävelyalueen yleissuunnitelma on laadittu. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Siltakadun melu tulee huomioida jatkosuunnittelussa. Tärinäselvitys laadittiin Itä-Suviniityn alueen kaavoituksen yhteydessä (Vikbom Oy, 4.11.2004). Raporttiin nojautuen voidaan todeta, että radasta johtuva tärinä tai melu ei ylitä suositusarvoja liikekorttelissa 40183. 4.6 Nimistö Espoontori Esbotorget on ollut suurkorttelin nimenä jo tämän keskeisen alueen alkuperäisestä asemakaavoituksesta lähtien. 1970-luvun suunnitelmassa Espoontorin alueella oli kaksi erillistä aukiota, jotka oli nimetty omin nimin Espoon asematori ja Siltatori. Sittemmin kaava vahvistettiin sellaisena, että Siltatori jäi pois. Nyt on uudessa muodossa jälleen mukana Siltakadun ja Espoonsillan rajaama pienehkö aukio, jolle palautetaan nimi Siltatori Brotorget. Espoonsilta Esbobron on siltatasossa Espoon aseman kautta kulkeva keskeinen kevyenliikenteenraitti. Kadunnimi Siltakatu Brogatan perustuu Espoonsiltaan ja kadun päissä oleviin radan ylittäviin siltoihin. Espoontorilla käytettiin 1977 suunnitellun ja 1979 vahvistetun kaavanimistön aiheena myös sijaintia rautatieaseman kupeessa. Kadunnimi Asemakuja Stationsgränden ja radan suuntaisen jalankulkutien nimi Asemaraitti Stationsstråket jäävät ennalleen. Samoin on aiheellista säilyttää linja-autoasemakäyttöön tulevan pitkänomaisen aukion nimi Espoon asematori Esbo stationstorg. Toriloppuinen nimi on helppo yhdistää Espoontoriin, ja toisaalta nimi Espoonaukio on käytössä kaupungintalon edustalla. Nimi Espoon asematori on tarpeen etenkin sellaisissa yhteyksissä, joissa paikka on määritettävä hyvin täsmällisesti. Arkikäytössä voidaan hyvin sanoa monessa tilanteessa myös lyhyemmin, että bussi lähtee Espoontorilta tai Espoon asemalta. Espoontori kuului 1920-luvulta 1970-luvulle paikallisesti huomattavan teollisuusyrityksen, Lindholmin sahan (Lindholms Såg Ab, 1919 Lindholms Kvarn) alueeseen. Suuri höyläämörakennus (1930) oli juuri Espoontorin kauppakeskuksen paikalla ja sahan ja myllyn vanhimmat rakennukset sen länsipuolella. Siitä ajasta muistuttava jalankulkutiennimi Sahakäytävä Såggången säilyy. Sahakäytävän varren pienellä aukiolla käytössä ollut kaavassa vahvistamaton nimi Lindholminaukio jää pois aukionkin hävitessä uuden kaavan korttelinrajauksessa, mutta sen korvaavia Lindholmin sahan historiasta kertovia kaavanimiä on annettu viereisen Suviniityn asemakaavaan. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Espoontorin kaava- ja rakennushankkeen toteutumisella on merkittäviä vaikutuksia Espoon keskuksen kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan. Kaupunkirakenteen täydentyminen nykyaikaisella julkisten- ja kaupallisten palveluiden keskuksella eheyttää Siltakadun kaupunkimaista ilmettä ja katutilaa sekä uudistaa korttelikokonaisuuden aluejulkisivun pohjoiseen. Pysäköinnin järjestäminen osittain maanalaiseen pysäköintilaitokseen ja katutilan rajaaminen rakennuksin parantaa ja jäsentää Siltakadun ilmettä. Torialueen

16 (23) sijainti liikekeskuksen edustalla on suojaisa, mutta kuitenkin näyttävä ja helposti lähestyttävä. Toriaukio ja Siltakadun katutila torin osuudella muodostavat materiaaleiltaan yhtenäisen alueen, jossa liikenne toimii kevyen liikenteen ehdoilla. 5.2 Vaikutukset liikenteeseen Ajoneuvoliikenne Aiottu asemakaavaratkaisu lisää alueen sisäistä asiointiliikennettä. Siltakadun suunnitteluratkaisut perustuvat alhaiseen ajonopeuteen. Torialueella ajorata on korotettu ja torialueen kohdalla ajoradassa on myös sivuttaissiirtymä. Joukkoliikenteen ajoratapysäkit ja keskikoroke rajoittavat osaltaan ajoneuvoliikenteen nopeutta. Mainituilla keinoilla pyritään vähentämään läpikulkuliikennettä ja lisäämään Siltakadun ylittävän kevyen liikenteen turvallisuutta. Ympäröivien korttelien suunnitteluratkaisut tukevat alhaisen ajonopeuden periaatetta. Alueen liikenneverkon suunnittelu on tehty vuonna 2003 laaditun Espoon keskuksen liikenteen yleissuunnitelman pohjalta. Espoon kaupunki on tarkentanut asemanseudun maankäyttötietoja vastaamaan alueelle laadittavana olevia asemakaavoja. Asemanseudun liikenneverkon toimivuutta on testattu mikrosimuloinnilla. Matkakeskukseen liittyen simulointiin on sisältynyt ennustetut joukkoliikenteen määrät. Liikenneverkon toimivuuden kannalta kriittisiä kohteita ovat Espoonväylän liittymät ja Espoonväylän mitoitus Siltakadun ja Kirkkojärventien välillä, ja Espoontorin ja kauppakeskus Entressen pysäköintiliikenteiden liittyminen katuverkkoon. Muilta osin esitetty liikenneverkko toimii vuodelle 2030 ennustetuilla liikennemäärillä tyydyttävästi. Espoonväylän liittymissä esiintyvät ongelmat ovat parannettavissa toteuttamalla Espoonväylä Siltakadun ja Kirkkojärventien välillä 2+2-kaistaisena ja tekemällä liittymiin riittävän mittaiset kääntymiskaistat. Espoontorin seudun liikenne saataisiin vieläkin joustavammaksi toteuttamalla Kiltakallion ali ajoyhteys kauppakeskus Entressen pysäköintilaitokseen (vähentäisi liikennettä kriittisessä Asemakujan liittymässä) ja ohjaamalla Espoontorin pysäköintiliikennettä pääosin Kamreerintielle. (Matkakeskuksen yleissuunnitelma, WSP LT-Konsultit Oy) Kevyt liikenne Kevyen liikenteen reitit muuttuvat seuraavasti mm. joukkoliikenneterminaalin ja liikekeskuksen laajentumisen yhteydessä: Radanpuolella kevyenliikenteen ajoramppi Espoonsillan ja maantason välillä korvataan joukkoliikenneterminaalin yhteyteen rakennettavalla julkisella hissillä. Pääjalankulkureitit uuden Siltatorin ja joukkoliikenneterminaalin välissä sijoittuvat sisätiloihin liikekeskukseen. Liikekeskuksen laajentamisen ja joukkoliikenneterminaalin rakentamisen yhteydessä poistuu Espoontorin tornirakennuksen reunaa siltatasolla (n. +15.6 mpy) kiertävä kevyenliikenteen yhteys. Tämä korvataan kauppakeskuksen läpi menevällä Espoonsillan kulkuyhteydellä, joka on julkinen ja käytössä myös kauppakeskuksen aukioloajan ulkopuolella. Kaavamerkinnät edellyttävät läpikulkuyhteyttä, joka on auki vähintään joukkoliikenteen asiakaspalvelutilojen aukioloaikoina. Muut kevyen liikenteen yhteydet ovat Asemakujalla ja Kamreerintiellä sekä LA-1-alueella Kamreerintieltä Espoonportille. Jotta kevyen liikenteen yhteydet koetaan turvallisiksi ja viihtyisiksi, suunnitellaan hissit rakenteiltaan läpinäkyviksi, alueen valistuksen tulee olla korkeatasoista ja huolellisesti suunniteltua ja toteutettua. Kaikkien suunnitteluratkaisujen edellytetään tähtäävän kokonaisuuteen, joissa ilkivaltaa ja epäsosiaalista käytöstä ehkäistään. Alueen sisäinen huoltoliikenne ja paikoitus Paikoitusolosuhteet paranevat, sillä pysäköintilaitokseen keskitetään korttelin kaikki autopaikat. Ajoyhteydet laitokseen ovat sekä idästä että lännestä. Pysäköintiruutuja liikekeskuksen kellaritasossa on tarkoitus leventää, jolloin asiointi helpottuu. Jalankulkuyhteyksiä liikerakennuksiin parannetaan sekä tilajärjestelyin että siltarakentein. Pysäköintitilan käytettävyyteen vaikuttavat oleellisesti

17 (23) asennettavat informaatiojärjestelmät, joiden sijoitteluun, sisältöön ja yleiseen korkeatasoisuuteen tulee panostaa rakennushankkeessa. Huoltoliikenne siirtyy katettuihin ja sisätiloihin, mikä on kaupunkikuvallisesti perustelua. Asemakujan puolelta huolletaan pääasiassa uusi päivittäistavarakauppa. LPA-korttelin uusi laaja huoltopiha palvelee koko korttelia ja kokoaa huoltotoiminnat katettuun tilaan, jolloin kaupunkikuvallisesti jäsentymättömät huoltoalueet poistuvat. LPA-korttelin huoltopihalle sallitaan pysäköintiä, mm. torikauppiaiden autopaikat sijoittuvat po. tilaan. Tärkeätä on, että huoltotilat mitoitetaan tiiviiksi, mutta toimiviksi alueiksi. Matkakeskus/ joukkoliikenne Joukkoliikenteen olosuhteet muuttuvat vaiheittain mm. Siltakadun kaventamisen, liikekeskuksen laajentumisen ja Espoon keskuksen kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä. Lopullisessa tilanteessa joukkoliikennelinjat kulkevat radanvarren terminaalin kautta lukuun ottamatta kahta linjaa, jotka kulkevat Siltakadun kautta. Terminaali kokoaa joukkoliikenteen käyttäjät. Alueen toimivuuden kannalta pyritään huolehtimaan, että informaatiojärjestelmät ovat kattavat ja ne on sijoitettu sekä asiakkaiden että kuljettajien kannalta tarkoituksenmukaisesti. 5.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan Espoon keskuksen kaupunkikuvan kannalta kaavamuutoksen mukainen rakentaminen eheyttää kaupunkikuvaa. Katualueet täsmentyvät ja alueen mittakaava on helpommin hahmotettavissa täydennysrakentamisen myötä: esimerkiksi Kiinteistö-Oy Espoon Asemakuja 2:ta tiivistetään pysäköintikentän muuttuessa liikerakennukseksi. Radan puolella kaupunkikuva eheytyy, kun Espoontorin liikekeskus saa uusia julkisivuosia ja mm. nykyinen massiivinen kevyenliikenteen ramppi poistetaan. Matkakeskuksen toteutuminen ja vaiheittainen rakentaminen jäsentää radanvarren toimintoja. Asemakaavamääräyksissä on kiinnitetty erityistä huomiota kaupunkikuvan parantamiseen edellyttämällä korkeatasoisia materiaaleja ja valaistusratkaisuja. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaupallisten palveluiden lisääntyminen keskustassa lisää alueella liikkuvien ihmisten määrää. Lisäksi matkakeskuksen läheisyys tuo alueelle runsaasti väkeä. Todennäköinen seuraus tästä on, että Espoontori ja sen lähikorttelit tulevat muodostumaan erilaisten toimintojen ja tapahtuminen keskipisteeksi. Toritoiminnat antavat alueelle oman myönteisen leimaansa. Uuden liikekeskuksen rakentumien ydinkeskustaan tulee lisäämään ja aktivoimaan kaupunkikulttuuria kaikissa muodoissaan. Korkeatasoiset ja huolitellut kaupunkikuvalliset ratkaisut luovat mielikuvaa hyvinvoivasta ja turvallisesta ympäristöstä. Kaupallisia vaikutuksia on tarkasteltu Espoon keskus - Lommila, Kaupalliset vaikutukset -raportissa (Entrecon 20.2.2004). Raportissa todetaan mm., että Lommilan kehityksestä riippumatta Espoon keskus tarvitsee omat paikalliset liiketoimintansa ja että alueella on potentiaalia 2-3 päivittäistavarakaupan yksikön menestymiselle. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kokonaiskaavatalouden kannalta alue on yleiskaavan mukaista, kaupunkirakennetta tiivistävää ja olemassa olevan kunnallistekniikan järkevää kokonaiskäyttöä.

18 (23) 5.6 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisten vaikutusten kannalta tarkastellaan hankkeesta aiheutuvia vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta: Miten vaikutetaan esimerkiksi ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Kaava-aluetta on käsitelty raportissa "Sosiaalieten vaikutusten arviointi kaavoituksessa - Suviniityn asemakaavoitus ja ehdotus Espoon keskuksen alueellisesta seurannasta" (WSP LT-Konsultit, 31.5.2005). Uudenaikaisen kauppakeskuksen rakentuminen Espoon keskukseen lisää alueen vetovoimaisuutta. Kauppakeskuksista kadun molemmilla puolilla muodostuu ihmisten kohtaamispaikkoja, joita on helppo lähestyä mm. laajan palveluvalikoiman ja julkisten palveluiden (matkakeskus, tori, kirjasto) läsnäolon johdosta. Kevyen liikenteen yhteyksiä on tarkasteltu koko hankkeen ajan. Nykyinen Espoontorin itälaidalla kulkeva kevyen liikenteen käytävä muuttuu täydennysrakentamisen myötä sisätilaksi. Kaiken kaikkiaan ulkotilassa sijaitsevan kulkuyhteyden osoittaminen osoittautui vaikeaksi tilallisesti yhtenäisen kauppakeskuksen läpi. Suunnittelussa päädyttiin ratkaisuun, jossa kevyen liikenteen lähes ympärivuorokautinen yhteys taataan siten, että osa reitistä kulkee kauppakeskuksen sisätilan kautta. Asemakaavalla määrätään läpikuljettavuuden aukioloaika yhdenmukaiseksi joukkoliikenteen asiakaspalvelutilojen aukioloajan kanssa: kulkureitti tulee olla avoinna samoina vuorokaudenaikoina kuin liityntäliikenteen bussit palvelevat asiakkaita. Tämä asettaa suuria vaatimuksia väylän valvonnalle, jotta Espoonsilta voidaan kokea turvallisena yhteytenä. Koko sillan ja erityisesti sisätilaosuuden suunnittelussa kiinnitetäänkin erityistä huomiota materiaalivalintoihin ja valaistukseen. Lisäksi tavoitteena on ympärivuorokautinen valvonta turvallisuuden parantamiseksi. Kauppakeskus ja matkakeskus sijaitsevat eri liikennemuotojen solmukohdassa ja vaikuttavat voimakkaasti ihmisten mielikuvaan Espoon keskuksesta. Matkakeskuksen asiakastilat sijaitsevat kauppakeskuksen yhteydessä, jolloin useiden asioiden hoitaminen yhdessä paikassa ja esimerkiksi työmatkoihin yhdistettynä helpottuu. Uudet julkiseen käyttöön osoitetut tasonvaihtolaitteet tehostavat alueen maankäyttöä ja parantavat kulkuyhteyksiä tasolta toiselle. Hankkeella on keskusta-alueen imagoon erittäin myönteinen vaikutus. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Rakennushankkeen on tarkoitus käynnistyä kaavan vahvistuttua, todennäköisesti vuonna 2008. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Alueen kiinteistönomistajien kanssa tullaan laatimaan sopimukset kaavan toteuttamiseksi. Tällöin tulee sopia mm. alueella sijaitsevien vesihuoltoputkistojen ja muun kunnallistekniikan sijoittamisesta ja rakentamisesta alueella sekä kustannusjaosta. Kaapelien ja putkistojen sijoittamisesta alueelle on neuvoteltava kaikkien putkistoja omistavien ja hallinnoivien tahojen kesken. Myös julkisiksi osoitettujen tasonvaihtolaitteiden rakentamisesta on sovittava. Torin ja muiden julkisiksi katsottavien kaupunkitilojen sijoittuminen yksityiselle korttelialueelle edellyttää eri alueen osien hallintaan, ylläpitoon ja huoltoon liittyviä sopimuksia. Sopimuksissa tulee huomioida lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmassa sekä asiaa koskevissa tarkemmissa suunnitelmissa esitetyt näkökohdat. 6.3 Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Kaavamuutosalueesta laaditaan erillinen lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma, jonka tarkoituksena on määritellä lähiympäristön laatutaso sekä ne asemakaa-

19 (23) van yleisperiaatteita täydentävät kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset tavoitteet, joilla varmistetaan alueen kokonaisuuden toimivuus ja korttelialueiden järjestelyiden tarkoituksenmukaisuus. Suunnitelma selventää asemakaavan tavoitteita ja pyrkii edistämään alueen jatkosuunnittelua ja lopullisen toteutuksen laatua. Jatkosuunnittelusta ja suunnitelman toteutumisesta vastaavat kiinteistöjen rakennuttajat. Lähiympäristösuunnitelma alustaa myöhemmin laadittavia tarkempia suunnitelmia, kuten Siltaraitin perusparannussuunnitelma, Siltakadun ja Asemakujan katusuunnitelmat ja Matkakeskussuunnitelma. 6.4 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvontakeskus ja Tekninen keskus valvovat ja ohjaavat suunnittelua ja rakentamista mm. kortteli- ja lähiympäristösuunnitelmaan nojautuen. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo sekä sitä koskevat päätökset Espoon keskuksen kehittämiseen liittyvät päätökset: Kaupunginhallitus hyväksyi seuraavat kehittämistavoitteet Espoon keskuksen jatkosuunnittelulle (kh 3.6.2003): 1. Espoon keskusta kehitetään ja vahvistetaan siten, että Espoontorin ympäristöä kehitetään ja toteutetaan ajallisesti ensisijaisena suhteessa Lommilaan. Kummallekin alueelle muodostuu oma selkeä roolinsa kehittyvässä kaupunkirakenteessa, joka pitkällä aikajaksolla kuroutuu yhdeksi kaupunkirakenteeksi. 2. Suvelasta Lommilaan johtavaa akselia, bulevardia, Sunantie - Espoonportti - Kirkkokatu-Nimismiehenpelto vahvistetaan julkisten ja kaupallisten palveluiden vyöhykkeenä. Akselia jatketaan Nimismiehenpellon alueen poikki Turunväylän alitse Lommilaan. Näin keskustatoimintojen alue laajenee Lommilaan. Yhteys Kehä III pohjoispuolelle selvitetään. 3. Espoon virastokeskukseen liittyvää vanhaa kulttuurihistoriallista ympäristöä Kannusillanmäellä, Pappilantiellä ja Espoonjoen varressa kehitetään lähtökohtana maiseman ja vanhan miljöön kunnioittaminen sekä vanhojen rakennusten ja puuston säilyttäminen. Espoon keskuksen valaistuksen ja Siltaraitin ympäristön arkkitehtikilpailun ja Espoonjokilaakson maisema-arkkitehtikilpailun ideat hyödynnetään suunnittelussa. 4. Tutkitaan virastoalueen täydennysrakentamista ja muuttamista siten, että alueelle saadaan uusia palveluja ja toimintoja ja että alueen koko olemus julkisivuineen muuttuu myönteisemmäksi. 5. Rautatien eteläpuolisten rakentamattomien alueiden asemakaavoja ryhdytään muuttamaan kaupunkisuunnittelukeskuksen kokonaistarkastelun pohjalta käyttäen hyväksi Espoon keskuksen eteläosasta laadittuja kahta maankäyttösuunnitelmaa: arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen Espoon keskuksen eteläosa 28.9.2001 ja arkkitehtitoimisto HKP Oy:n maankäyttösuunnitelma 8.4.2002 sekä vuonna 2003 käytävän Europan 7 kilpailun tuloksia. 6. Espoontorin ympäristöä vahvistetaan keskustamaisena kaupan ja muiden palvelujen keskuksena. Sinne sijoitetaan asumista, uutta liiketilaa, uusi kauppatori ja aluekirjasto. Muiden palveluiden mm. kulttuuri- ja nuorisotoimintaan soveltuvien tilojen sijoittamiseen varaudutaan. Espoontorin ja rautatien väliin sijoitetaan kaupunkirataan liittyen liityntäbussien terminaali. Radan pohjoispuolelle suunnitellaan kaukobussien terminaalia. Esteettömyys ja turvallisuus otetaan sekä nykyisten tilojen saneerauksessa että uusien suunnittelussa lähtökohdiksi. 7. Alueen itäosaan Suviniitylle ja radan eteläpuolelle suunnitellaan omaleimainen, viihtyisä, tiivis ja pienimittakaavainen asuntoalue. Soveltuvin osin tutkitaan myös mahdollisuutta sijoittaa toimitilaa. Kaupunginkallion ja Tuomarila III:n asemakaava-alueille rakennetaan houkuttelevaa ja omailmeistä asumista, joka keskuksen välittömässä läheisyydessä vahvistaa keskusta.