SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä keskustelemiseen 2. Harjaannuttaa englanninkielisten alkuperäisten (tutkimus)tekstien erittelevään lukemiseen 2
Käytännön toteutus Alkuluento (1. tapaaminen) ja alkuperäisten tieteellisten tekstien (9 artikkelia) läpikäynti Artikkelit edustavat sekä kvantitatiivisesti/kokeellisesti että kvalitatiivisesti painottuneita, empiiristä prosessia esitteleviä tutkimusraportteja. Työpajassa keskustellaan teksteistä ja niissä esitetyistä metodologisista ratkaisuista. Työskentely tapahtuu kahden hengen ryhmissä, kukin ryhmä toimii kerran esittelijän ja kerran opponentin roolissa. 3
Tulkintoja työpajan oppisisällöistä tavoitteiden asettamisen perusteluiksi A-seminaarissa aloitettua erittelevän lukemisen harjoittelua jatketaan keskittyen nyt englanninkielisiin ja selkeämmin tutkimusraportin luonteisiin teksteihin. Erittelevän lukemisen näkökulma fokusoidaan metodologiaan. 4
Työpaja pyrkii opettamaan, että: Sosiaalipsykologisen keskustelun ytimessä ovat tekstit, joissa kuvataan, tehdään ymmärrettäväksi tai selitetään todellisuutta. Social psychology is an attempt to understand and explain how the thought, feeling, and behavior of individuals are influenced by the actual, imagined, or implied presence of other human beings. (G. Allport, 1954) 5
Työpaja pyrkii opettamaan, että: Eri teksteissä ja keskusteluperinteissä tutkimuksen kohteena oleva todellisuus voidaan määritellä tai rajata keskenään hyvinkin erilaisilla - ja myös keskenään kiistelevillä - tavoilla. Todellisuutta voidaan kuvata empiirisesti ja teoreettisesti. 6
Työpaja pyrkii opettamaan, että: Empiirinen kuvaaminen perustuu ilmiöstä tehtyihin, erikseen osoitettaviin havaintoihin. Teoreettinen kuvaaminen perustuu käsitteisiin, jotka jäsentävät todellisuutta. Empiiristen havaintojen avulla voidaan kehitellä ja koetella teoreettisia kuvauksia. Teoreettisten kuvausten avulla voidaan tuottaa ja tulkita empiirisiä havaintoja. 7
Työpaja pyrkii opettamaan, että: Empiiristä kuvaamista voidaan tehdä kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Kvantitatiivisessa kuvaamisessa keskitytään jonkin todellisuuden ilmiön tai sen ulottuvuuden määrää koskeviin havaintoihin. Kvalitatiivisessa kuvaamisessa taas keskitytään havainnoissa tunnistettaviin laadullisiin eroihin ja samanlaisuuksiin. Molemmissa kuvaustavoissa on olemassa useita erilaisia käytänteitä ja lähestymistapoja. 8
Työpaja pyrkii opettamaan, että: Teoreettiset kuvaustavat ja käsitteet voivat olla enemmän tai vähemmän kytköksissä joko kvalitatiivisiin tai kvantitatiivisiin empiirisiin kuvauksiin. Esimerkiksi jotkut lähestymistavat tai teoriat olettavat kuvaamansa ilmiöt sellaiseksi, että niitä on empiirisesti mielekästä tutkia ainoastaan kvantitatiivisten havaintojen avulla, ja toiset taas sellaisiksi, että niitä kannattaa lähestyä nimenomaan kvalitatiivisten havaintojen kautta. Yleensä ottaen sosiaalipsykologian tutkimaa todellisuutta voidaan kuitenkin teoreettisesti tulkita niin kvantitatiiviseen kuin kvalitatiiviseenkin lähestymiseen sopivaksi. 9
Työpaja pyrkii opettamaan, että: Selittäminen ja ymmärrettäväksi tekeminen tarkoittavat tulkintoja empiirisesti tai teoreettisesti kuvattujen todellisuuden ilmiöiden tai ulottuvuuksien välisistä suhteista. Jotain todellisuuden ilmiötä (tapahtumista, asiaintilaa) selitetään tai tehdään ymmärrettäväksi jollakin toisella ilmiöllä. 10
Sosiaalipsykologisia tutkimustekstejä voidaan tavallisesti tulkita siten, että niissä esitetään Mitä, Miten tai Miksi -muotoisia kysymyksiä ja pyritään vastamaan näin esitettyihin kysymyksiin. Toisinaan tällaiset kysymykset ja vastaukset ovat teksteissä selkeästi esitettyjä, toisinaan ne ovat vain ikään kuin rivien välistä luettavissa tai epämääräisesti ilmaistuja. 11
Kysymyksen osalta olennaista: Millä kysymys perustellaan? Kysymykset eivät tule tyhjästä. Minkälaisilla empiirisillä havainnoilla tai teoreettisilla keskusteluilla kysymys motivoidaan? Miten kysymys asetetaan? Todellisuutta voidaan lähestyä monilta tasoilta ja monista näkökulmista. Minkälaisilla teoreettisilla käsitteillä jäsennetään ja määritetään sitä todellisuutta, johon kysymys kohdistetaan? Koskeeko kysymys mahdollisesti nimenomaan teoriaa tai teoreettista kuvausta? 12
Kysymyksen osalta olennaista: Miten kysymys muuntuu, kun (jos) se kohdistetaan empiirisiin havaintoihin? Empiirisessä tutkimuksessa kysymystä ratkotaan keräämällä/tuottamalla aineisto, joka mahdollistaa havaintoja kysymyksen kohteeksi määritetystä todellisuudesta. Mikä on kysymyksen muoto silloin kun se kohdistuu empiirisiin havaintoihin ja silloin kun se kohdistuu havainnot ylittäviin tulkintoihin? 13
Kysymyksen osalta olennaista: Onko kysymys pelkästään kuvaileva (eli muotoa mitä, minkälainen, kuinka paljon, yms) vai onko mukana myös miten ja miksi kysymyksiä? Kuvaileva kysymys kelpaa hyvin tutkimuksen kysymykseksi, jos se on perusteltu ja motivoitu. Selitystä tai ymmärrettävyyttä koskevaan kysymykseen vastaaminen edellyttää joka tapauksessa myös kuvausta (sekä siitä, mitä selitetään että siitä millä selitetään). Jos kysymys on muotoa miten tai miksi, minkälaisia mitäkysymyksiä esitetään? 14
Vastauksen osalta olennaista: Miten vastaus on muotoiltu? Minkä tyyppiseen kysymykseen vastaus on vastaus? Miten vastaus on perusteltu? Minkälaisten empiiristen havaintojen ja niiden analyysin kautta vastaukseen on päädytty? Minkälaisten teoreettisten käsitteiden avulla vastaus esitetään? Millä tavoin vastaus koskee käytettyyn empiirisen aineiston nähden laajempaa tai yleisempää todellisuutta? Minkälaiseen keskusteluun vastaus liitetään ja miten? 15
Miten valitaan kysymys? Tutkimusongelmalla on sekä sisältö että muoto eli tutkimusongelma määrää metodivalinnan Kvalitatiivisella ja kvantitatiivisella tutkimusotteella saadaan vastauksia eri kysymyksiin 16
Kysymysten nelikenttä (Töttö, 1999): Ote / Tavoite Kuvaileva Selittävä Kvalitatiivinen MITÄ? MITEN? Kvantitatiivinen MITEN PALJON? MIKSI? 17
Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen suhde kausaalianalyysiin ja semioottiseen analyysiin (Töttö, 1999): Kausaalianalyysi Semioottinen analyysi Tapahtuma A Tapahtuma A Kuvaileva Selittävä Kvalitatiivinen Mitä? Miten? Kvantitatiivinen Miten paljon? Miksi? A tapahtuu A:sta puhutaan 18
Tulosten tulkinnan osalta on olennaista: Kausaalitulkinta on aina TEORIAN, ei empiirisen tason asia Syvällisyys on myös aina TEORIAN asia eli täysin riippumaton empiirisen aineiston hankintaan ja analyysiin käytetyistä menetelmistä 19