T&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ

Transkriptio

1 T&K- HANKKEISIIN ja OPINNÄYTETÖIHIN SOVELTUVIA ANALYYSIMENETELMIÄ

2 Mitä analyysilla tarkoitetaan? Analyysin tekemiseen tarvitaan analysoitava kohde ja siinä olevia analysoitavia yksiköitä. Ne voivat olla tilastoyksiköitä tai ajatuksellisia kokonaisuuksia, esimerkiksi sanoja, lauseita, kuvia, mallinnettuja kohteita ja muita laajempia ymmärtämiskokonaisuuksia Ne voivat olla myös artefakteja ja muita teoksia tai niihin kuuluvia elementtejä.

3 metaforana sekavan selvitys? Sanalla analyysi on juurensa antiikin ajassa. Aristoteles käytti sanaa lysis avata auki kun jokin solmu avataan auki dramaattisella tavalla. Analysoiminen on Aristoteleen viitaten sekaisin olevan selvittämistä.

4 vai olisiko suorastaan vallankäyttöön liittyvä näkemys? Suomalainen filosofi Heidi Liehu liittää analyysi- sanan hallitsemiseen ja vallan tunteeseen, joka on ominaisempaa miehille kuin naisille. Mitä etäämpänä subjekti on objektistaan, länsimaisen tieteenperinnön mukaan, sitä objektiivisempi hän on. Ollakseen objektiivinen ja tieteellisesti pätevä subjektin on oltava irti tutkimuskohteestaan (sanoo perinteinen tiedenäkemys). Hänen on oltava irrottautunut siitä kuten hallitsija kuten mies on irrottautunut materiasta, jota hallitsee, ts. alkuperäisestä maternaalisesta vallankäytön kohteesta (Liehu 1998) Tässä aineistossa ei nähdä analyysia ainoastaan pyrkimyksenä objektiivisen tiedon lähteille vaan tietoa haetaan myös suunnilta syvä subjektiivisuus ja vahva kokemuksellisuus,

5 vai verkostoitumista, globalisaatiota ja yhteistyötä? Nykyparadigmat korostavat kuitenkin analyysien yhteistoiminnallisuutta mutta rinnalle kohoaa myös subjektiivisuuden käsite tämäkin vaikea ja vaativa asia analyysin periaatteiden kannalta.

6 Metodologisen pluralismin monimenetelmällisyyden ideologia Analyysimenetelmät voivat perustua hyvin laajaan kirjoon erilaisia ratkaisuja. Ne ulottuvat teoreettis-systemaattisista käsitteellisistä analyyseistä empiiristen aineistojen määrällisiin, tilastollisiin analyysimenetelmiin ja monimuuttuja-analyyseihin samoin kuin laadullisiin menetelmiin, esimerkiksi historiallisiin rekonstruktioihin, merkityksenantoa edellyttäviin fenomenologisiin tai semioottisiin menetelmiin, toimintatutkimukseen, kehittävään työntutkimukseen, rakenteellisiin rekonstruktioihin, kriittiseen evaluaatioon ym. arvioiviin menetelmiin saakka. Menetelmäteoreettinen tausta niiden valinnassa perustuu aina siihen, missä määrin ne auttavat asetettujen kysymysten selvittämiseen missä määrin ne ovat tehokkaita ongelmanratkaisijoita.

7 AMK- tasolla erityisesti ratkaistavia kysymyksiä Monimenetelmällisyyden soveltaminen ammatilliseen t&k toimintaan? opinnäytetöissä? talon laajemmissa tilaus- ja kehittämishankkeissa? Sovellettavissa olevan menetelmän ja sen analyyttisen syvyystason määrittäminen?

8 Määrällisen (kvantitatiivisen) analyysin tasot

9 Laadullisen ja proseduraalisen aineiston analyysin tasot kuvauksen taso luokittelun taso vertailun taso tulkinnan taso merkityksenannon taso ymmärtämisen taso arvioinnin taso teoreettinen taso

10 Enemmin tai myöhemmin ollaan tienhaarassa: oikealle, vasemmalle vai johonkin sille välille? Tienviitat: onko valittava määrällisen tutkimuksen tie (numeroilla selvitettävä juttu) onko valittava laadullisen tutkimuksen tie onko kyseessä tie, jonka varrella selvitetään prosessin kulku

11 Jos valitset kvantitatiivisen, määrällisen tutkimusotteen Tässä aineistossa ei käsitellä kvantitatiivisen tutkimuksen toteuttamista. Jos aiot toteuttaa opinnäytetyösi käyttäen numeraalista aineistoa ja määrällisiä menetelmiä, katso tarkemmin esim. Anttila, P Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Hamina: Akatiimi. Sivut Eskola, A Sosiologian tutkimusmenetelmät I. Porvoo: WSOY Heikkilä, T Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita. Jyrinki, E Kysely ja haastattelu tutkimuksessa. Helsinki: Gaudeamus.