NOTKISTIKO POP NIVELIÄ? Oppilaanohjauksen arviointitutkimuksen satoa

Samankaltaiset tiedostot
Kehittävä arviointi kehittämistyön tukena

Oppilaanohjauksen kehittäminen

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen Paasitorni

Oppilaanohjauksen suuntia selvittämässä Kansallisen hankkeen edistysaskeleet kehittävän arvioinnin tutkimusvaa assa

PERUSOPETUS PAREMMAKSI Oppilaanohjauksen kehittäminen. Juhani Pirttiniemi. Opetushallitus Helsinki

POP perusopetus paremmaksi

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

POP perusopetus paremmaksi

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA

Avaussananat Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Alueellisen yhteistyön malli

Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa Petri Niemi Jyväskylässä

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

LAATUA OHJAUKSEEN. Juhani Pirttiniemi. Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

KÄRSÄMÄEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN KOULUJEN OHJAUSSUUNNITELMA. Käytössä alkaen. Hyväksytty Opetustoimen lautakunnassa 29.6.

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Perusopetuksen laadun kehittäminen - Oppilaanohjauksen kehittäminen

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat)

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö

Hyvän ohjauksen kriteerityö

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

Kyyjärven perusopetuksen ohjaussuunnitelma

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

POP Ajankohtaista yleissivistävässä koulutuksessa Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ritva Järvinen

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Muuta (materiaalit) Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä. Ohjaus esiopetuksessa. Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua

POP kehittämistoiminta

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen

Vantaan kaupungin perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Uraohjaus ja ennakoiva pedagogiikka Savon ammattiopistossa. Marjo Jalkala opinto-ohjaaja Uraohjaus2020-hanke

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Toimintakykyarvio oppilaanohjauksen ja opetuksen työvälineenä

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Suomen opinto-ohjaajat ry: opinto-ohjaajan työtehtävät eri kouluasteilla

Oppilaanohjauksen malli

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta

1. Kolmiportainen tuki

Juvenia -nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

OHJAUSSUUNNITELMA SISÄLLYS

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

JOPO eli joustava perusopetus Liperissä

Opinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli

Tervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA. 1. Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

Ohjaussuunnitelma on käsitelty/käsitellään opettajakunnan kanssa: yhteisöllisessä opiskelijahuoltotyöryhmässä: Laatutavoitteet Espoossa:

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

kouluyhteisössä: avaus

Ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadunvarmistus

Espoon kristillinen koulu. Oppilaanohjauksen malli

KUTSU. Tervetuloa Loisto, Majakka ja opetustoimen johto yhteen! Seitsemän aluetapaamista Syksyllä Päivä

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

Perusopetuksen ohjaussuunnitelma

TURUN NORMAALIKOULUN ohjaussuunnitelma

Ymmärrystä ongelmanratkaisuun

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

PERUSKOULUN OPPILAANOHJAUS -Mihin suuntaan ohjausta kehitetään? Konsultoiva oppilaanohjaaja Anneli Alatalo, Espoon kaupunki

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Kooste kuntakoordinaattorien ryhmäkeskustelusta. Kuntakoordinaattorien neuvottelupäivä Opetushallituksessa

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti

Elinikäisen ohjauksen laadunhallinnan kehittäminen , VOKES tilannekatsaus

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Järvenperän koulun ohjaussuunnitelma

Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

Transkriptio:

Oppilaan ja opinto ohjauksen kansallinen kehittämispäivä Messukeskus 20.4.2011 NOTKISTIKO POP NIVELIÄ? Oppilaanohjauksen arviointitutkimuksen satoa Professori Päivi Atjonen Tutkijaryhmä: Professori Päivi Atjonen Professori Jyri Manninen Tutkija Sanna Mäkinen Professori Marjatta Vanhalakka Ruoho Filosofinen tiedekunta Tutkivan arviointiryhmän Facebook KM Sanna Mäkinen (tutkija) prof. Jyri Manninen (arviointiasiantuntija) prof. Päivi Atjonen (arviointiasiantuntija) prof. Marjatta Vanhalakka- Ruoho (ohjausasiantuntija) 1

Oliko elämää ennen kuin oli POP ja OKE? Kuinka OKE paikantuu POP:ssa? Perusopetus paremmaksi (POP ohjelma) 2008 2011 perusopetuksen laatukriteerit tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien kehittäminen oppilaanohjauksen kehittäminen kerhotoiminta ja kodin ja koulun yhteistyö opetusryhmien pienentäminen opetustoimen täydennyskoulutus vieraiden kielten opetuksen kehittäminen 2

Kuinka OKE paikantuu POP:ssa? Oppilaanohjauksen kehittäminen (OKE) 2008 2010 Koulutuksen nivelkohdissa tehostetaan perusopetuksen oppilaanohjausta, erityisesti uravalinnan ohjausta sekä jatko opintoihin, työhön ja ammatteihin perehtymistä. Tavoitteena on myös ehkäistä koulutuksellista syrjäyty mistä ja opintojen varhaista keskeyttämistä. Kuinka OKE paikantuu erityisesti 2000 luvun kehittämisjatkumolle? Syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävät hankkeet 1 n Oppilaan ja opinto ohjauksen kehittäminen 2003 2007 Onnistuvat opit Joustava perusopetus (JOPO) Osallisuushanke Osallistuva oppilas yhteisöllinen koulu CHANCES Oppilaanohjauksen kehittäminen (OKE) 2008 2010 (kohderyhmä 6 9 luokkalaiset) 3

OKE hankekokonaisuuden seuranta Tausta ja aloitusvaihe Arvioidaan oppilaanohjauksen nykytilanne hankekouluissa, hankkeen lähtökohtaoletukset, toimijoiden esille nostamat tarpeet, odotukset ja tavoitteet. Tavoitteiden ja toteutustapojen täsmennys tarvittaessa. SYKSY 2008 Lähtötilanteen arviointi * Lähtötilannekysely n= 442 * Haastattelut/ 3 kuntaa/ n=58 * Hankesuunnitelmat, f=141 + 81 Koulutus ja kehittämisprosessi Hankkeen etenemisen seuranta koulutusjaksoilla ja kunnissa. Toisiaan tukevien menetelmien laaja käyttö (osallistuva havainnointi, verkkokyselyt, haastattelut, materiaalit...). Ongelmakohtien paikannus, hyvien käytäntöjen, vahvuuksien ja innovaatioiden levitys. Tulokset ja vaikuttavuus Oppilaanohjauksen tilannekartoituksen uusinta hankekouluissa, hankkeen välittömät ja viivästetyt vaikutukset; hyvät käytännöt, tavoitteiden saavuttaminen ja muut vaikutukset osallistujien, koulujen ja kuntien tasolla. SYKSY 2009 Puolivälin arviointi * Miten sujuu? kysely, n=358 * Haastattelut/ 3 kuntaa/n=26 * Toimintasuunnitelmat, f=131 * Hankeraportit, n=113 Koulutuksen arviointi * palautekyselyt, n= 555 * osallistuva havainnointi, 20 koulutusjaksoa SYKSY 2010 Vaikutusten arviointi * Vaikuttavuuskysely, n=361 * Haastattelut/ 3 kuntaa/ n=28 4

Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiaineistot Vaikuttavuuskysely y(y (syksy y 2010) Verkkolomake, loka marraskuu; n = 361 Suljetut ja avoimet kysymykset Sidosryhmähaastattelut 9 kuntaa; n = 111 Vertailu lähtötilanneaineistoon (syksy 2008) Ohjauksen käytäntöjen ä toimivuus i hankkeen au alussa aja lopussa Vertailu välitilanneaineistoon (syksy 2009) Ohjauskäytänteiden kehitys ensimmäisen hankevuoden aikana PUHEENVUORON OSAT: (A) Notkistuivatko oppilaiden opinpolkujen nivelet? (B) Notkistuivatko t i kehittäjien nivelet? A B 5

OSA (A) Notkistuivatko oppilaiden opinpolkujen nivelet? A Nivelvaihetyö 1/2: Kyselyaineistojen piirtämä kuva 6

Nivelvaiheiden tiedonsiirtokäytännöt Tiedonsiirtokäytänteet olivat toiseksi parhaiten kehittyneet 28 tekijän joukossa: 1. Erityistä tukea tarvitsevat nuoret 2. Tiedonsiirtokäytäntöjen paraneminen 3. Ohjauskäytäntöjen dokumentointi 4. Työelämään tutustumisen käytännöt Ohjausjatkumon turvaaminen 7

Jälkiohjauksen ja pudokkaiden tilanne Alakoulu yläkoulu tutustuttaminen 8

Nivelvaihetyö 2/2: Haastatteluiden ja toimintasuunnitelmien piirtämä kuva Nivelvaiheet haastatteluiden ja toimintasuunnitelmien sekä kyselyn avoimien kysymysten kuvaamina Syksy 2008: Ennakko odotukset hanketta kohtaan 15 % ennakko odotuksia koskevista lausumista (f = 597) koski opinpolun siirtymien ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden huomioon ottamista 38 % nuorten näkökulmaa korostavista lausumista (f = 274) kohdistui koulutuspolkujen selkeyttämiseen, vaihtoehtojen lisäämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen syrjäytymisen ehkäisemiseen useissa hankkeiden toimintasuunnitelmissa lukuvuodelle 2008 2009 oli tavoitteena nivelvaihekysymyksiin pureutuminen 9

Nivelvaiheet haastatteluiden ja toimintasuunnitelmien sekä kyselyn avoimien kysymysten kuvaamina Syksy 2009: Ensimmäisen vuoden kokemukset hankkeesta 15 % tärkeimpiä saavutuksia käsitelleistä lausumista (f = 396) koski siirtymiä koskevaa tietämystä ja opintojen tehostunutta seurantaa 23 % jäljellä vielä olevia kehittämistehtäviä koskevista lausumista (f = 471) koski nivelvaihetyön parantamista sidosryhmähaastatteluissa tuli esille siirtymävaiheita koskevia kehittämistarpeitai ta eita useissa hankkeiden toimintasuunnitelmissa (n = 85) lukuvuodelle 2009 2010 oli tavoitteena nivelvaihekysymyksiin pureutuminen Syksyn 2010 sidosryhmähaastattelut: hankkeen aikaansaamat muutokset Yhteistyön viriäminen alueella (kuntaryppäät, koulutuskuntayhtymä, yritykset, hankkeet) Dokumentointi ja kirjaamiskeinojen parantuminen (lomakkeet, sähköinen) Aluetaso Seudullinen ja verkostomainen ohjausmallin kehittely koulutuksesta putoamisvaarassa oleville Tiedonkulun sujuvoituminen (organisaation sisäinen/välinen) Oppilaita koskevien tietojen dokumentointitavat monipuolistuneet Uusia virikkeitä työhön koulutusten ja yritysvierailujen kautta Organisaatiotaso Yhteisen materiaalin tuottaminen Henkilökohtainen taso Oppimisen ohjauksen ja kasvatuksellisen ohjauksen tiedostaminen työssä Hyvien ohjauskäytäntöjen jakaminen seudullisesti Lisää tietoa saatavilla ohjauksesta ja sen toteutuksesta eri kouluasteilla Perusopetuksen ohjausta koskevat kuntatason päätökset (valtuusto) Yhteisen sopimisen lisääntyminen (vastuut, työnjako, ajoitus) Moniammatillisen yhteistyön lisääntyminen Uudet toimintamallit (ope tet, alakoulun ohjauskeskustelut) Ohjausta koskevan käytännön tiedon lisääntyminen 10

Yhteistyö siirtymien onnistumisen edellytyksenä Oppilaitosten välinen yhteistyö Oman organisaation ulkopuolisten tahojen kanssa tehty yhteistyö (%) Yhteistyötaho Koko aineisto (n = 361) Ensimmäinen aalto (n = 244) En lainkaan Jonkin verran Varsin paljon Paljon En lainkaan Jonkin verran Varsin paljon Peruskoulut/opettajat/opot 2 16 44 38 2 11 44 43 Toisen asteen ammatilliset 15 30 37 18 7 29 40 23 oppilaitokset Lukiot 21 32 31 16 14 32 34 20 Paljon 11

Monialainen yhteistyö Merkittävin OKE:n aikaansaama muutos Merkittävin muutos f % Yhteistyön paraneminen 100 30 Alueellinen 33 Moniammatillinen ja -alainen 29 Nivelvaiheessa tapahtuva 20 Kaupungin/kunnan suuntaan tehty 11 Kodin ja koulun välinen 7 Ohjausajattelun ja -osaamisen kehittyminen 91 27 Opettajien ohjausasenne, -tietoisuus ja työtavat 74 Kaikki ohjaavat -periaate 17 Ohjauskäytäntöjen kehittyminen 73 23 Monipuolistuminen ja laadun paraneminen 46 Erityisryhmien huomiointi 15 Jälkiohjaus 7 Pienryhmäohjaus 5 Rakenteiden syntyminen tai selkeytyminen 50 15 Käsikirja, ohjaussuunnitelma 42 Ohjausresurssien paraneminen 8 Työelämäyhteyksien kohentuminen 18 5 TET-toiminta 10 Ope-TET 8 Yhteensä 332 100 12

OSA (B) Notkistuivatko kehittäjien nivelet? B OKE hankkeen vaikuttavuudesta kokonaisuutena 13

Saavutusten saldoa 1/4 Merkittävin muutos f % Yhteistyön paraneminen 100 30 Alueellinen 33 Moniammatillinen ja -alainen 29 Nivelvaiheessa tapahtuva 20 Kaupungin/kunnan suuntaan tehty 11 Kodin ja koulun välinen 7 Ohjausajattelun ja -osaamisen kehittyminen 91 27 Opettajien ohjausasenne, -tietoisuus ja työtavat 74 Kaikki ohjaavat -periaate 17 Ohjauskäytäntöjen kehittyminen 73 23 Monipuolistuminen ja laadun paraneminen 46 Erityisryhmien huomiointi 15 Jälkiohjaus 7 Pienryhmäohjaus 5 Rakenteiden syntyminen tai selkeytyminen 50 15 Käsikirja, ohjaussuunnitelma 42 Ohjausresurssien paraneminen 8 Työelämäyhteyksien kohentuminen 18 5 TET-toiminta 10 Ope-TET 8 Yhteensä 332 100 Saavutusten saldoa 2/4 Parhaiten kehittyneet ohjausjärjestelmän käytänteet (yht. 28 arvioitua it käytännettä): ttä) 1. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ohjaus (42 % vastaajista sanoi syksyllä 2010, että tämä on kehittynyt paljon ) 2. Tiedonsiirtokäytäntöjen paraneminen (38 %) 3. Ohjauskäytäntöjen dokumentointi (36 %) 4. Työelämään tutustumisen käytännöt (33 %) 14

Saavutusten saldoa 3/4 Muutokset yksilön (Y), organisaation (O) tai alueen (A) tasolla: Muutoskuvausmäärä Uusien työtapojen ja toimintamallien löytyminen (Y,O,A) 211 Verkostoitumisen ja yhteistyön lisääntyminen (Y,O,A) 172 Ohjauksen kokonaisnäkemyksen paraneminen (Y,O,A ) 125 Ohjausosaamisen kehittyminen (Y,O) 42 Asiantuntijuuden (Y), työssä jaksamisen (Y), projektiosaamisen (O) ja resurssien paraneminen (O,A) 23 x Yhteensä 573 Saavutusten saldoa 4/4: OKE:n ansiosta tapahtuneet muutokset % 60 50 45 53 49 43 40 35 35 30 20 10 0 12 9 8 4 3 3 Olemattomia Pienehköjä Melko suuria Suuria Henkilökohtainen Organisaatiotasoinen Alueatasoinen 15

Karikoiden koontia 1/2 Kehnoiten kehittyneet ohjausjärjestelmän käytänteet (yht. 28 arvioitua it käytännettä): ttä) 1. Yhteistyö työvoimahallintoon (6 % vastaajista sanoi syksyllä 2010, että on kehittynyt paljon ) 2. Muiden toimijoiden ohjaustietoisuus (8 %) 3. Hallinnollisten atk ohjelmien käyttö (11 %) 4. Kodin ja koulun yhteistyö (14 %) Karikoiden koontia 2/2 OKE:n kielteisiä seurauksia: Seurausmäärä 1. Toimijoiden ylikuormitus 26 2. Oman (ohjauksen) perustyön kärsiminen 19 3. Ristiriitojen ja muutosvastarinnan ilmeneminen 14 4. Hankeväsymys 9 5. (Aineen)opettajien haluttomuus ohjaukseen 8 6. Muut kielteiset seuraukset 19 3 Yhteensä 95 16

Kokonaissaldo 1/2: Mahdollisuudet vakiinnuttaa aikaansaadut käytänteet % 60 50 40 45 51 42 30 20 10 0 29 18 10 2 3 Tuskin mitenkään Ehkä osittain Melko hyvin Hyvin Syksyllä 2008 aloittaneet (n = 224) Syksyllä 2009 aloittaneet (n = 116) Kokonaissaldo 2/2: Hanketavoitteiden saavuttamisen itsearviointi (kouluarvosana asteikko) % 60 50 52 48 40 30 28 25 20 10 0 1 4 arvosana 4 tai 5 18 10 10 4 0 0 6 7 8 9 arvosana 10 Syksyllä 2008 aloittaneet (n = 244) Syksyllä 2009 aloittaneet (n = 116) 17

KOKOAVIA AJATUKSIA Pohdintaa 1/2 Oppilaiden opinpolkujen nivelet ovat notkistuneet, kun kouluasteiden välinen tiedonsiirto ja tutustuminen ovat edistyneet, jälkiohjauksesta ja pudokkaista kannetaan huolta, ohjausjatkumoon kiinnitetään huomiota, ja yhteistyötä on opittu tekemään ja tiivistetty, mutta nivelten yliliikkuvuus ei vielä vaivaa, koska syrjäytymisriskin uhkaamiin ei ole vaivatonta saada yhteyttä, yhteistyössä koteihin ja koulujen viranomaiskumppaneihin tai vapaa ehtoistyön tekijöihin on vielä petraamisen varaa, ja tieto ja viestintäteknologian (ml. tietojärjestelmät) hyödyntäminen ohjauksessa ja oppilasvirtojen hallinnassa on osin puutteellista. 18

Pohdintaa 2/2 Aikuistoimijatahojen nivelet ovat notkistuneet, kun monia konkreettisia ohjauskäytäntöjen parannuksia on saatu aikaiseksi, omaehtoista täydennyskoulutusta on järjestetty, ohjaussuunnitelmia laadittu, ja opettaja TET kokemuksista on innostuttu, mutta nivelten yliliikkuvuus ei vielä vaivaa, koska ohjauksen kehittämisestä kantavat ensisijaisen vastuun edelleenkin vain oppilaan ja opinto ohjaajat, vaara kehittämisen lopahtamisesta erityisresurssin päättymiseen vaanii aina, ellei hankkeen ydinsaavutusten vakiinnuttamiseen kiinnitetä pontevaa huomiota, ja kaikki kehittäjät eivät ole aina tainneet muistaa olevansa ensisijassa oppilaiden asialla. LISÄTIETOJA paivi.atjonen@uef.fi jyri.manninen@uef.fi 19

Julkaisuja 1/2 Tulossa! Uusi! Atjonen, P., Manninen, J., Mäkinen, S. & Vanhalakka Ruoho, M. 2011. Mihin ohjaus on yltänyt? Oppilaanohjauksen vuosien 2008 2010 kehittämistyön vaikuttavuusarviointi (tulossa) Atjonen, P., Manninen, J., Mäkinen, S. & Vanhalakka Ruoho, M. 2011. Oppilaanohjaus nuorten tukena opin ja elämänpoluilla ä l suunnistamisessa. it i Teoksessa P. Arajärvi i& A. Korte (toim.) Syrjäytymisen oikeudelliset pidäkkeet Koulutuksen näkökulma. Itä Suomen yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja 28, 26 48. Atjonen, P., Mäkinen, S., Manninen, J. & Vanhalakka Ruoho, M. 2010. Miten ohjaus on kehittynyt? Väliarviointi oppilaan ohjauksen 2008 2010 kehittämisestä. Opetushallituksen raportit ja selvitykset 4. http://www.oph.fi/download/124336_miten_ohjaus_on_kehittynyt.pdf (77 s. + 5 l.) Mäkinen, S. 2010. Oppilaanohjauksen kehittämisen suunnat. Arviointiraportti oppilaanohjauksen hankesuunnitelmista lukuvuodella 2009 2010. http://www.oph.fi/download/123093_oppilaanohjauksen_kehittamisen_suunnat.pdf (44 s. + 2 l.) Manninen, J. & Mäkinen, S. 2009. Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta i t i i t 2008 2010. 2010 Hankkeiden raportointi toiminnasta lukuvuodella 2008 2009. http://www.oph.fi/download/123098_oppilaanohjauksen_kehittamistoiminta_2008_2010.pdf (43 s. + 4 l.) Julkaisuja 2/2 Atjonen, P., Mäkinen, S., Manninen, J. & Vanhalakka Ruoho, M. 2009. Missä ohjaus on menossa? Arviointia oppilaan ohjauksen kehittämisestä syksyllä 2008. Opetushallituksen moniste 7. http://www.oph.fi/download/118196_missa_ohjaus_on_menossa.pdf (56 s. + 5 l.) Atjonen, P., Mäkinen, S., Manninen, J. & Vanhalakka Ruoho, h M. 2009. Menossa ja mukana. Arviointia oppilaanohjauksen kehittämisen tilasta syksyllä 2008. http://www.oph.fi/kehittamishankkeet/oppilaanohjauksen_kehittamistoiminta/kehittava_arviointi (42 s. + 4 l.) Atjonen, P. 2009. Onko ohjaus ohjauksessa? Verkostomaisesti tuotettujen palvelujen mallin soveltaminen oppilaanohjauksen itsearviointiin. http://www.oph.fi/download/123101_onko_ohjaus_ohjauksessa.pdf (21 s. + 3 l.) Mäkinen, S. 2008c. Tuumasta toimeen. Oppilaanohjauksen tarkennettujen kehittämissuunnitelmien analyysi. Kehittävän arvioinnin raportti 2. http://www.oph.fi/download/123100_tuumasta_toimeen.pdf (19 s.) Mäkinen, S. 2008b. Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008 2010. Ennakkotuloksia lähtötilanne kyselyn avointen vastausten analyysista. http://www.oph.fi/download/123095_oppilaanohjauksen_kehittaminen_2008_2010_lahtotilanne.pdf (6 s.) Mäkinen, S. 2008a. Kohti entistä ehompaa oppilaanohjausta. Vuosia 2008 2010 koskevien oppilaanohjauksen kehittämis suunnitelmien analyysi. Kehittävän arvioinnin raportti 1. http://www.oph.fi/download/123096_kohti_entista_ehompaa_oppilaanohjausta.pdf (30 s.) 20