Oppilaanohjauksen suuntia selvittämässä Kansallisen hankkeen edistysaskeleet kehittävän arvioinnin tutkimusvaa assa

Transkriptio

1 Oppilaanohjauksen suuntia selvittämässä Kansallisen hankkeen edistysaskeleet kehittävän arvioinnin tutkimusvaa assa Sanna Mäkinen Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi Itä-Suomen yliopisto 2010

2 Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi Tuottaa ajankohtaista tietoa kehittämistyön etenemisestä ja sen tuloksista Tukee kehittämistoimintaa kunnissa ja kouluissa Paikantaa hyviä käytäntöjä sekä kriittisiä kohtia Tekee hankkeen vaikuttavuuden arviointia Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi / Sanna Mäkinen

3 Tutkiva arviointiryhmä KM Sanna Mäkinen (tutkija) prof. Jyri Manninen (arviointiasiantuntija) prof. Päivi Atjonen (arviointiasiantuntija) prof. Marjatta Vanhalakka-Ruoho (ohjausasiantuntija)

4 Syksyn 2009 aineistonkeruu Miten sujuu kysely syksyllä 2008 aloittaneille kehittäjille ja toimijoille kysely marraskuussa 2009 n = 341 Haastattelut kolmella paikkakunnalla sidosryhmien teemahaastattelut kolmessa kunnassa lokamarraskuussa 2009 n = 29 (14 yksilö- ja 3 ryhmähaastattelua) Tarkennetut toimintasuunnitelmat lukuvuodelle Opetushallitukselle toimitetut suunnitelmat lokajoulukuussa 2009 n = 131

5 Kyselyyn vastaajien taustatietoja 67,7 % 32,3 % Hankkeen koordinaattori 20,9 % ohjausryhmässä 29,6 % työryhmässä 24,4 % Käytännön kehittämisessä 44,1 %

6 Vastaajien työpaikan sijainti Suuri kaupunki 38,4 % Pieni kaupunki 30,8 % Pieni paikkakunta, haja-asutusalue 31,3 %

7 Mille toiminnan tasolle oppilaanohjauksen kehittämishankkeessa keskitytään? 54,4 % 37,9 % 7,7 % organisaatiotaso kunnan/kaupungin taso seututaso

8 Opetustoimella on kehittämisessä vahva rooli Yhteensä 86 % vastaajista (n= 358) edusti opetustoimea ja/tai kouluja Muita vastaajaryhmiä olivat: 2 % työ- ja elinkeinotoimen edustaja 2 % sosiaali- ja terveystoimen edustaja 2 % työnantajataho/ yritys 1% huoltaja 1 % oppilas/ oppilaskunnan edustaja

9 Opetusalan vastaajat (86 %) opinto-ohjaaja rehtori erityisopettaja aineenopettaja 9 9 luokanopettaja 8 kunnan sivistystoimi 6 kuraattori

10 Mitä virallisia tavoitteita hankkeissa on asetettu? Tarkennettujen toimintasuunnitelmien mukaan..

11 Kehittämiselle asetetut tavoitteet toimintasuunnitelmissa (n=131): Siirtymä- ja nivelvaihe 84 Opiskelun ja oppimisen ohjaus Moniammatillisuus ja verkostoituminen Koulutus- ja ammattitietouden lisääminen 57,2 64,9 64,9 Koko koulun ohjaus 47,3 Yhteistyö työelämän edustajiin Ohjaustyössä toimivien professionaalisuus Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Ohjauskäytäntöjen dokumentointi Ohjauksen arviointi- ja seurantatieto Tieto- ja viestintävälineet ohjauksessa Nuorten osallisuus ohjauksessa 32,1 28,3 26,7 20,6 19,8 18,3 16 Joustavien oppimispolkujen ohjauskäytännöt 8,4 %

12 Miten tavoitteet ja kehittämisen kohteet vastaavat toisiaan? Miten sujuu kyselyn tulosten mukaan

13 Oppilaanohjauksen eri menetelmien kehittäminen Työelämään tutustumiskäytännöt Arvioitu huonosti toimivaksi syksyllä 2008 Erityistä tukea tarvitsevan nuoren ohjaus Ohjaus- ja opetushenkilöstön antama henkilökohtainen ohjaus Oppilaanohjauksen infotilaisuudet, -illat TVT oppilaanohjauksessa Luokkamuotoinen ohjaus Pienryhmäohjaus Monikulttuuriset ohjauskäytännöt % Paljon Hieman Ennallaan Ei tavoitteena/ ei sovellu

14 Nivelvaiheen käytäntöjen kehittäminen Arvioitu huonosti toimivaksi syksyllä 2008 Nivelten oppilaslähtöinen jäsentäminen: opintoja ennen-alussa-aikana-lopussa Alakoulun oppilaiden yläkouluun tutustuttamisen käytännöt Peruskoulun oppilaiden toisen asteen koulutukseen tutustuttamisen käytännöt Toisen asteen koulutukseen ulkopuolelle jäävien jälkiohjauksen toimintamallit Paljon Hieman Ennallaan Ei tavoitteena/ ei sovellu %

15 Nivelvaiheiden tiedonkulun kehittäminen Tiedonsiirtokäytännöt koulutuksen eri nivelvaiheissa Arvioitu kehnosti toimivaksi syksyllä 2008 Perusopetuksen päättävien jälkiseurantamallit ATK-pohjaisten hallinto-ohjelmien hyödyntäminen ohjauksen eri vaiheissa % Paljon Hieman Ennallaan Ei tavoitteena/ ei sovellu

16 Paikallisen yhteistyön kehittyminen Arvioitu kehnosti toimivaksi syksyllä 2008 Oppilaitosten välinen yhteistyö Oppilaitoksen sisäinen yhteistyö Yhteistyö huoltajien kanssa Oppilaitosten ja työ- ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö Oppilaitosten ja työvoimahallinnon välinen yhteistyö Oppilaitosten ja nuorisotoimen välinen yhteistyö % Paljon Hieman Ennallaan Ei tavoitteena/ ei sovellu

17 Viestinnän ja dokumentaation kehittyminen Oppilaanohjauksen käytäntöjen dokumentoiminen (esim. käsikirja) Arvioitu huonosti toimivaksi syksyllä 2008 Ohjauksen tiedotus- ja viestintäkäytännöt Ohjaukseen liittyvä paikallinen päätöksenteko Ohjauksen muiden toimijoiden (esim. työelämän edustajat) ohjaustietous % Paljon Hieman Ennallaan Ei tavoitteena/ ei sovellu

18 Yhteistyö muihin tahoihin? en lainkaan jonkin verran varsin paljon paljon Peruskoulut 4 % 18 % 37 % 42 % Toisen asteen oppilaitokset 22 % 31 % 28 % 19 % Oppilaat/oppilaskunnat 15 % 40 % 27 % 18 % Huoltajat/vanhempainyhdistykset 24 % 43 % 22 % 11 % Kunnan virkamiehet/hallinto 20 % 48 % 24 % 8 % Yritykset 38 % 39 % 16 % 7 % Sosiaali- ja terveystoimi 25 % 49 % 19 % 6 % Muut työelämän edustajat 39 % 47 % 10 % 4 % Työ- ja elinkeinohallinto 37 % 49 % 11 % 3 % Kolmas sektori 51 % 40 % 8 % 1 % Nuorisojärjestöt 48 % 42 % 9 % 1 % Kansainväliset yhteistyökumppanit 81 % 15 % 4 % 1 % Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/sanna Mäkinen

19 Kehittämisen vaikeuttajat Ajan puute Henkilöiden vähäisyys Muutosvastarinta Eriytyneet organisaatiokohtaiset käytännöt Yhteisen tahtotilan luomisen hankaluus Kunta- ja organisaatiomuutokset Toimijoiden yhteistyön puute Muiden toimijoiden heikko sitoutuminen Hallinnon heikko sitoutuminen ja tuki Työelämäyhteistyön ongelmallisuus Tiedonkulun ja viestinnän ongelmat Tiedon ja koulutuksen puute Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön ongelmat % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei lainkaan jonkin verran Ei sovellu/en tiedä Paljon tai varsin paljon Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/sanna Mäkinen

20 Miten vahva rooli oppilailla on kehittämisessä? % 33 olematon/ en tiedä mukana jonkin verran 12 mukana paljon

21 Tärkein tähänastinen saavutus (f = 374 kuvausta) % Yhteistyön paraneminen 26 Nivelvaihetyön tehostuminen 15 TET-toiminnan edistyminen 13 Ohjauksen työkalujen teroittuminen 11 Dokumentoinnin paraneminen 10 Erityisryhmien huomioiminen 7 Uusien ohjausroolien omaksuminen 5 Muut saavutukset 14 Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/sanna Mäkinen

22 Kuntavierailut syksyllä 2009 Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/sanna Mäkinen

23 Miten ohjausta määriteltiin?

24 Miten haastateltavat määrittelivät ohjauksen? f Elämänhallinnan tukea 20 Opinto-ohjausta ja oppimisen tukea 10 Kasvatusta 7 Verkostotoimintaa 4 Empaattista tukea 6 Neuvontaa ja tiedon antamista 3 Ura- ja ammatinvalinnan ohjausta 3 Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/sanna Mäkinen

25 Mitä koettiin oppilaanohjauksen ja sen kehittämisen vahvuuksiksi ja haasteiksi?

26 Alueellinen toimintaympäristö VAHVUUDET Yhteistyö (17) Toimintakulttuuri (14) Rakenteelliset ja hallinnolliset tekijät (11) Osaaminen (10) HAASTEET Yhteistyö (17) Toimintakulttuuri (16) Rakenteelliset ja hallinnolliset tekijät (14) Osaaminen ja tiedonhallinta (11) Nuorten syrjäytyminen (7) Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/sanna Mäkinen

27 Ohjauksen kehittäminen VAHVUUDET Yhteistyö (10) Kohdennetut resurssit (4) Koordinaatio (4) Motivaatiotekijät (12) Ohjauksen kasvava näkyvyys (2) HAASTEET Eristyneisyys (11) Toimintakulttuurien erilaisuus (8) Motivaatiotekijät (5) Toiminnan lyhytkestoisuus (5) Henkilö ja organisaatiomuutokset (2) Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/sanna Mäkinen

28 Miltä kehittämisen yhteistyöverkosto näyttää?

29 Kolmella paikkakunnalla (haastattelut)...keskeisimmät toimijat sivistys /opetustoimivetoinen ohjausryhmä kehittämistyöryhmät...mukana olleet sidosryhmät opetustoimen hallinto, perusasteen ja toisen asteen oppilaitokset työryhmissä sosiaali ja terveystoimen edustaja, työ ja elinkeinohallinnon edustaja, nuorisotoimen edustaja yhteyksiä muihin sidosryhmiin toisten hankkeiden kautta työryhmien kuulemat eri asiantuntijat ns. kentän mukana olo valmiina olevia alueverkostoja hyödynnetty koulukohtaiset johto ja työryhmät ja oppilaskunnat osallistuneet kouluissa toiminnan organisointi rehtori ja opinto ohjaajavetoista

30 KESKEISET TOIMIJAT OPPILAANOHJAUKSEN HANKKEESSA OKE - HANKE PERUSKOULUT LUKIOT TOISEN ASTEEN AMMATILLINEN KOULUTUS TOISET HANKKEET TILAA TIIVIIMMÄLLE YHTEISTYÖLLE Sosiaalityö Nuorisotoimi Terveydenhuolto TYÖELÄMÄYHTEYDET -Työ- ja elinkeinotoimistot - TAT - Järjestöt, yhdistykset - Yritykset -Rehtorit ja opinto-ohjaajat, luokanohjaajat - Koulun johtoryhmät ja toimikunnat - Alueverkostot (OHR, OPO) Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/sanna Mäkinen

31 Haasteita yhteistyössä aiheuttavat Puutteellinen kaupungin tason priorisointi ja valtuutus poikkihallinnollisuuteen Muutokset hallinnossa ja organisaatioissa Johdon sitoutumattomuus poikkihallinnolliseen yhteistyöhön (esim. TE toimisto, sosiaalitoimi) Yhteistyön aloitteen odotus koulutoimijoilta (esim. yritysyhteistyö) Motivaatiopula: ei haluta osallistua (esim. ope TET) Aikapula

32 Mitä voidaan havaita kehittämisen keinoista ja näkyvistä tuloksista Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi/sanna Mäkinen

33 Kehittämisen keinot RAKENNE KERTA LUONTOINEN Hankeyhteistyö Ohjaussuunnitelman tai -strategian luominen Uusien käytäntöjen kokeilu Kertaluontoinen arviointija palautetiedon keruu Hankkeen koulutustapahtumat ja seminaarit Käytäntöjen mallintaminen Moniammatilliset ja poikkihallinnolliset työryhmät Pysyvät puitteet vertaisoppimiseen Toimijoiden verkostoituminen ja tiimiytyminen Jatkuva arviointija palautetieto Tukimateriaalin keruu + toiminnan dokumentointi perehdytyskansioon PYSYVÄ LUONTOINEN YKSILÖ

34 Näkyviä tuloksia / mainittu haastatteluissa Ei näkyviä tuloksia/3 Kertaluontoisten tapahtumien järjestäminen (koulutukset, messut)/2 Uusien ohjauskäytäntöjen kokeilu/5 Ohjauksen arviointi/2 Tietoisuuden lisääntyminen ohjauksesta/7 Asenteiden muuttuminen/2 Ohjausosaamisen kasvu/5 Ohjauskäytäntöjen systematisointi/4 Materiaalisten ja aikaresurssien parantuminen/3 Verkostoyhteistyön viriäminen/

35 Kehittämisen näkyviä tuloksia VERKOTTUMINEN yhteistyöpaikkojen ja yhtenäisyyksien etsiminen tietoisuus rakenteista ja edellytyksistä MALLINTAMINEN Metodeista ja käytännöistä tiedottaminen Dokumentaatio DIALOGISUUS Johdon ja operatiivisen tason vuorovaikutus Vertaisoppiminen

36 Kriittisiä kysymyksiä Kehitetäänkö sitä, mikä ei toimi hyvin? Kehitetäänkö jo ennalta hyvin toimivia käytäntöjä? Muistetaanko oppilaat ja vanhemmat rakennekehittelyiden tuoksinassa? Ovatko johto ja toimijat oppilaitosten seinien sisällä riittävästi mukana? Johdetaanko ja koordinoidaanko kehittämistä pätevästi? Miten poikkihallinnollisuus toteutuu: ovatko yhteistyötahot ja sidosryhmät koulutoimen ulkopuolelta riittävästi mukana? Muistetaanko horisontaalinen ja vertikaalinen vuoropuhelu eri toimijoiden kesken

37 VALTUUTUS ohjausryhmä HORISONTAALINEN DIALOGI VERTIKAALINEN DIALOGI Palaute Arviointi Seuranta Verkostotapaamiset Koulutus Suunnittelu- ja neuvottelufoorumit KOORDINOINTI esim. työryhmät

38 Millä eväillä eteenpäin? Juurruttaminen rehtorit, opinto-ohjaajat ja alueverkostot tärkeitä muutosagentteja Käytäntöjen levittäminen ilmapiiri, rakenteet ja välineet käytäntöjen jakamiselle Palaute oppilaat ja vanhemmat Toiminnan näkyvät tulokset mitattavuus, näyttö Viestintä paitsi opetustoimijoiden sisäinen, myös poikkihallinnollinen ja julkinen Poikkihallinnollisuus miten vahvistaa yli sektorisia ohjausja tukirakenteita? Oppilaanohjaus ennaltaehkäisevää ohjausta linkitykset uudelleen integroivaan ohjaukseen?

39 Kiitos ajastanne!