Ammatillinen opettaja tulevaisuuden valmentajana Essi Ryymin 5.5. 2016, Helsinki Kuvat HAMK ja Pixabay CC 0
Esityksen sisällöt 1. Tulevaisuuden työelämä 2. Tulevaisuuden oppija 3. Oppiminen ja osaaminen 4. Opettaja tulevaisuuden valmentajana
todaysmeet.com/kauppaopettaja
Kolme kiteytystä
Harva haluaa tulla opetetuksi, mutta kaikki haluavat oppia!
Yksin pärjäämisen aika on ohi!
Suuri muutos Pieni kokeilu
1. Tulevaisuuden työelämä
Vakaa työ murenee Pitkät työurat katoavat ja työstä tulee hetkellisempää, monipuolisempaa ja luovempaa. Työn rooli ihmisen elämässä pienenee, mutta samalla sen merkityksellisyys kasvaa: halutaan tehdä mieluummin merkityksellistä kuin hyvin palkattua työtä. Valmistus- ja palveluammatit digitalisoituvat eli ihmistyö korvautuu osin ohjelmistoilla ja roboteilla. Globaalia liiketoimintaa käydään tehtävä- ja toimintotasolla ja kilpailu kyvyistä kiristyy.
Kysyntää uudelle yrittäjyydelle Uusi yrittäjyyden aikakausi tuo merkittävät mahdollisuudet niille, jotka kykenevät kehittämään ja kaupallistamaan uusia ideoita. Uutta työtä kehkeytyy monipuolista osaamista vaativille palvelualoille. Miten teollisuudesta aiemmin vaurastunut Suomi luo tulevaisuuden työpaikkansa?
Neljäs teollinen vallankumous oppiminen kaikkiallistuu
Työyhteisöt kansainvälistyvät Yksittäisen työntekijän vapaus oman työn suunnittelusta ja tekemisestä kasvaa, mutta samalla vastuu tuloksista lisääntyy. Yhteisöllinen ja verkostomainen toiminta lisääntyy osana kaikkea työtä. Yhä isompi osa tekee töitä globaalissa ympäristössä. Tämä tarkoittaa myös työtehtävien ja työyhteisön monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä. Innovaatiotoiminta on yhä useammin osa kaikkea työtä.
Nuoret valmistuvat työelämään, joka voi sisältää viisi alanvaihtoa ja keskimäärin jopa 17 erilaista työtä. Jan Owen, Foundation for Young Australians "Meidän on varauduttava käyttämään osaamistamme hyvin erilaisissa tehtävissä." Bengt Holmström, MIT
Tulevaisuuden työntekijät Nuorten suhtautuminen työhön on muuttunut: työ ei ole enää elämäntehtävä. Nuoret valikoivat työnantajia, eivätkä sitoudu niinkään yritykseen tai organisaatioon vaan mielekkääseen tekemiseen. Työn ja muun elämän raja liukenee: ihminen voi olla samaan aikaan töissä, opiskelemassa, eläkkeellä ja työttömänä. Joustot työ- ja muun elämän välillä lisääntyvät (esim. osa-aikaisuus, yrittäjyys). Työssä jaksaminen ja työolosuhteet tulevat entistä tärkeämmäksi.
2. Tulevaisuuden oppija
Tämän päivän opiskelijamme työelämässä 8. Työskentelee robottien, ihmisten ja ohjelmistojen kanssa 1. On diginatiivi, tuottaa runsaasti visuaalista tietoa 2. Etsii työstä merkitystä, arvoja ja tarkoituksellisuutta 7. Ratkaisee autenttisia ja aitoja työelämän ja yhteiskunnan ongelmia 3. Valitsee työantajansa 6. Toimii työn, opiskelun ja vapaaajan sulautuneissa tiloissa 4. Rakentaa tietoa ja elämäntapaa yhteisöissä ja verkostoissa 5. On kansainvälinen ja kulttuurisesti taitava Ryymin, 2015
Digitaaliset oppijat Opiskelijoiden valmiudet käyttää digitaalisia välineitä oppimisessa ovat parantuneet huomattavasti viime vuosina. Erilaisten digitaalisten välineiden käyttö ja sosiaalinen media on luonnollinen osa elämää, ei erikseen opeteltu taito. Diginatiiveiksi kutsutaan henkilöitä, jotka ovat syntyneet 1980-luvulla tai sen jälkeen uuden teknologian aikakaudella ja kasvaneet näiden teknologioiden parissa. Digi-immigrantit ovat syntyneet ennen digitaalisen ajan alkua. Vanhat käsitykset ja toimintatavat vaikuttavat heidän toimintansa taustalla, vaikka tietotekniset taidot olisivatkin hyvät. (Juntunen, 2014; Ampuja&Räty, 2013; McCallum, 2010.)
Digitaaliset oppijat Valmiin sisällön sijaan diginatiivit haluavat luoda itse omia sisältöjään ja tekstin sijaan he käyttävät oppimisessa esimerkiksi multimediaa. Perinteisesti järjestetystä opetuksessa digitaaliset oppijat menettävät nopeasti mielenkiintonsa, koska opetus ei vastaa odotuksia. Yksityiskohtien muistamista ei koeta enää tärkeänä, koska tiedon voi hakea tarvittaessa hakukoneen avulla. Omaa muistiaan voi myös laajentaa käyttämällä internetissä olevia palveluja, joiden avulla itselle merkitykselliset asiat ja lähteet voi järjestää digitaaliseksi muistiksi.
Z-sukupolvi eli 1995-/2000 jälkeen syntyneet 8. Kestävän kehityksen sukupolvi -> ympäristötietoisuus ja vastuullisuus 1. Syntyneet maailmaan, jossa digitaalisuus on kaikkialla 2. Käyttävät elektroniikka rutiininomaisesti 7. Robotiikan sukupolvi -> ohjelmoivat itse ja työskentelevät yhdessä robottien kanssa 3. Vaikea yllättää uusilla innovaatioilla 6. Hankkivat uutta tietoa läppärin, älypuhelimen ja tabletin avulla 5. Työelämässä vielä 2070 4. Kansainvälisesti verkottuneempia muita sukupolvia nuorempina (esim. pelit)
3. Oppiminen ja osaaminen
Oppiminen Oppimisen henkilökohtaistuminen, joustavuus, vapaus Tee-se-itseoppiminen (Maker Culture, FabLab, The School of Everything) Vertaisoppiminen Opettamisesta oppimisen aikaansaamiseen: ohjaaminen, mentorointi, opastaminen (opettaja -> kanssaoppija, ohjaaja, valmentaja) Autenttinen oppiminen, työssä tapahtuva oppiminen Digitaalinen oppiminen (uudet teknologiset mahdollisuudet) Oppimisen ekosysteemi, uudet oppimisympäristöt
Ammatillinen koulutus Asiakas- ja työelämälähtöisyyden voimakas kehittyminen: asiakkaat on tunnettava, kiinnittyminen työelämän kumppaniksi Tarve- ja kysyntälähtöinen koulutus kasvaa (koulutus palveluna) Verkostot ja yhteistoiminta entistä tärkeämpää Ohjausosaaminen korostuu (ennen koulutusta, koulutuksessa, työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa) Osaamisperustaisuus korostuu Esimerkki: Digistrategiat työpaikalla tapahtuvan oppimisen tueksi Vinkki: digiosaavaesimies.weebly.com
Nuorten saama koulutus ja osaaminen eivät kohtaa työpaikkatarjonnan kanssa. McKinsey&Company: Education to employment: Getting Europe s youth into work, Report 2014
Tarvitaan uusia rakenteellisia ratkaisuja ja rohkeita kokeiluja luontevan jatkumon rakentamiseksi koulutuksesta työelämään.
10 avainosaamista vuoden 2020 työelämässä 1. Ongelmanratkaisu 2. Kriittinen ajattelu 3. Luovuus 4. Ihmisten johtaminen 5. Yhteistyön koordinointi 6. Tunneäly 7. Arviointi ja päätöksenteko 8. Palveluasenne 9. Neuvottelutaidot 10. Kognitiivinen joustavuus Word Economic Forum, Future of Jobs Report 2016
Linjakas osaamisperustaisuus Jos osaamistavoitteena on yhteisöllinen ongelmanratkaisu, missä ja miten sitä opitaan? Luento Kirjatentti Kirjoitetaan opetussuunnitelmaan Muistutellaan asian tärkeydestä Itseopiskelu Vain koulussa
Kuvakaappaus 3.5.2017 Linkedinistä
4. Opettaja tulevaisuuden valmentajana
Mitä tämä kaikki edellyttää opettajalta?
Uusi opettaja osaa ohjata ongelmanratkaisua henkilökohtaistaa ja opinnollistaa toimia inhimillisenä esimerkkinä työelämätaidoista: miten teen yhteistyötä ja kohtelen muita ihmisiä vertaisiani ja niitä, joihin olen valtaasemassa? kiinnittyä työelämän kumppaniksi HUOM. Uusi opettaja toimii joukkueena ja verkostona.
Opettaja tulevaisuuden valmentajana 9. Verkostoituu 1. Toimii avoimissa ympäristöissä 2. Kehittää menetelmiä Opettaja pedagogina 8. Seuraa aikaansa 3. Soveltaa teknologiaa Verkosto opettajana 7. Ennakoi tulevaisuutta 6. Tunnistaa rajansa 5. Tutkii työtään 4. Johtaa oppimista Opettaja valmentajana
Pieniä tehokkaita keinoja Sparrauskaveri
Pieniä tehokkaita keinoja Riittävän pieni kokeilu Kuva:HAMK
Pieniä tehokkaita keinoja Kehitteillä olemisen salliminen ja sietäminen
Esityksen lähteet Ampuja, S & Räty, S. (2013). Diginatiivit ja vaatimukset 2000-luvun opettajalle. Hartikainen, E. (2014). Tulevaisuuden trendit. SITRA. Lehto, A-M. (2011). Arvoa nuorten työvoimalle. Tieto ja trendit, 1/ 2011. Linturi, H. & al., (2010). Oppimisen tulevaisuus 2030. Juntunen, J. (2014). Oppimisen tulevaisuus digitaaliset oppijat muuttuvassa työelämässä. McCallum, R. (2010). Web 2.0 in Classroom. Meeting Learners in their World. McKinsey&Company: Education to employment: Getting Europe s youth into work, Report 2014 Pantzar, M. & Halava, I. (2010). Kuluttajakansalaiset tulevat. Miksi työn johtaminen muuttuu? EVA:n raportti 29.9. 2010. Ryymin, E. (2014). Tulevaisuuden opettaja, pp.9-14. Tikkanen, T. Sinä vai robotti? Tulevaisuustutkija Olli Hietasen haastattelu Opettaja-lehdessä, 1-2/2014.
Lisää lukemista Koulun ei tulisi hylkiä kaupallista opetusta, Helsingin Sanomat, 25.9. 2016 World Economic Forum, Global Agenda, Skills and Employment Alanvaihto kuuluu työelämään, TAT, 20.9. 2016. Työelämäviestinnän uusi mahdollisuus, Työelämä 2020, 15.8. 2016 Oppilaitokset ja työnantajat tiiviiseen yhteistyöhön metsäalalla, Metsäteollisuus 18.5. 2016. What Millenials want from a new job?, Harvard Business Review, 11.5. 2016. Kaikki koulutus valmistaa työelämään, Souli 29.4. 2016. Taloustieteilijä Holmström: Suomessa ei ole ymmärretty, kuinka huonossa kunnossa talous on, Helsingin Sanomat, 19.8. 2015. Australialaistutkimus: 60% nuorista pyrkii kuoleville aloille, Talouselämä 26.8. 2015. Asenne, vastuu ja rohkeus, Opetin, TAT, 16.8. 2013.