Maahanmuuttajien saaminen työhön

Transkriptio

1 Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien työelämään siirtymisen varmistamiseksi. Lisäksi pitää vaikuttaa asenteisiin ja lisätä ymmärrystä eri kulttuureista niin suomalaisten kuin maahanmuuttajienkin sopeutumisen tukemiseksi. Mitä muuta maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen liittyvää voimme kokeilla?

2 Työssä tapahtuva oppiminen Työpaikoilla tapahtuva oppiminen on suunta, mikä lisääntyy koulutuksessa. Käytännön toteutuksessa kohdataan kuitenkin monia haasteita. Työpaikoilla ollaan tietämättömiä vaihtoehdoista, ohjaukseen vaadittavia resursseja on niukasti ja toiminta vaikuttaa byrokraattiselta. Tiukassa taloustilanteessa yritysten pitää solmia opiskelijoiden kanssa työsopimus. Moni nuori opiskelee mielellään konkreettisesti työelämän parissa, mutta osa nuorista kaipaa perinteistä kouluympäristöä. Työnantajien toiveet ja nuorten asenteet eivät aina kohtaa. Mitä muuta työssä tapahtuvan oppimisen saralla voimme kokeilla?

3 Koulutusrakenteiden joustavoittaminen Koulutusjärjestelmän tulee tukea ihmisten mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen uudistamiseen. Työelämän tarpeisiin tulee vastata joustavasti ja kysyntälähtöisesti, nopeasti maailman muutoksiin reagoiden. Nykyiset tutkinto- ja rahoitusrakenteet ovat hitaita muuttaa. Läpäisyt ovat monilla aloilla heikkoja, eikä valmistuvien määrä vastaa työvoimatarvetta. Nuorten ja aikuisten koulutusta kehitetään erillään. Myös yritykset pitää saada entistä vahvemmin mukaan koulutuksen toteuttamiseen. Mitä muita tekijöitä liittyy koulutusrakenteisiin ja mitä voimme konkreettisesti niiden joustavoittamiseksi tehdä?

4 Koulutus vastaamaan joustavasti työelämän tarpeisiin Tulevaisuuden yritykset tarvitsevat toisaalta moniosaajia, toisaalta erityisosaajia. Yritykset etsivät asennetta, sosiaalisesti taitavia ja kokonaisvaltaisesti asiakkaita palvelevia tekijöitä. Toimialojen rajat hälvenevät ja toimialojen sijaan puhutaan klustereista. Myös osaamistarpeet menevät toimialarajojen poikki. Tiedetäänkö oppilaitoksissa tarpeeksi yritysten tarpeista? Miten nykyiset tutkintorakenteet ja perusteet tukevat joustavaa työelämän tarpeisiin vastaamista? Millä muilla keinoin koulutuksesta tehdään joustavampaa ja paremmin yritysten muuttuviin tarpeisiin reagoivaa?

5 Palvelualat pääkaupunkiseudun merkittävin työllistäjä Pääkaupunkiseudun työpaikoista 85 % on palvelualoilla. Suhteellisesti kasvavin toimiala on taide, viihde, virkistys ja muu palvelutoiminta. Muu palvelutoiminta sisältää niitä ammatteja ja työnkuvia, joista emme tänä päivänä vielä tiedä. Mitä ovat uudet palvelutarpeet? Ja miten näihin palvelutarpeisiin vastataan? Miten tuetaan innovaatioita ja niiden toteuttamista? Millä muilla keinoin synnytämme pääkaupunkiseudulle uutta ja innovatiivista, millä konkreettisilla keinoilla ja kokeiluilla voimme olla tätä tukemassa?

6 Tekniikan alojen koulutus vastaamaan työvoimatarvetta Pääkaupunkiseudulla tekniikan ja liikenteen koulutusaloilta valmistuvien tarve on 5000 henkilöä vuosittain (sisältäen alan uudet työpaikat ja suuren poistuman). Ero kysynnän ja tarjonnan välillä on suuri, tarjonnan jäädessä liian pieneksi. Tekniikan alat kärsivät vetovoimapulasta nuorten keskuudessa, toisaalta myös heikosta läpäisystä. Oivalletaanko tarpeeksi alan mielenkiintoisia työmahdollisuuksia ja alojen kehitysnäkymiä? Digitalisaatio ei ainoastaan vie työpaikkoja, vaan mahdollistaa paljon. Teknisillä aloilla löytyy uusia innovaatioita, uusia toimialojakin. Millä muilla keinoin varmistamme työvoiman saannin teknisille aloille, millä konkreettisilla keinoilla ja kokeiluilla voimme olla tätä tukemassa?

7 Opettajuus muutoksessa Opettajuus elää muuttuvassa työ- ja koulutusmaailmassa suuressa muutoksessa. Muutos ei ole aina helppoa, mutta siihen opettajia haastetaan. Digitaalisuus tuo mukanaan sen, että opettajan rooli tiedonjakajana on muuttunut. Sisältökeskeisyydestä siirrytään osaamiskeskeisyyteen. Perinteisen opettamisen sijaan opettajat ovat usein coacheja ja fasilitaattoreita. Vertaisoppiminen ottaa jalansijaa. Yritysten elämää pitää tuntea entistä paremmin. Tiukka talous asettaa haasteita opettajuuteen. Opettajien kannustimia on pakko miettiä uudelleen. Millä muilla konkreettisilla keinoilla ja kokeiluilla voimme olla tukemassa opettajuuden muutosta?

8 Kokeilujen ideointi Mitä ideasta ei tiedetä? Siitä mitä ei tiedetä, mikä olisi kriittisintä tietää? Miten kokeilisit mahdollisimman halvasti ja helposti asiaa (saisit palautteen)? Kuka, mitä, milloin?