Puumalan kunnan vuoden 2016 tilinpäätös

Samankaltaiset tiedostot
Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Asukasluku indeksoituna (2006=100)

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Rauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Tilinpäätös Jukka Varonen

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Nurmeksen vuoden 2017 tilinpäätös vahva muun kuntatalouden mukaisesti

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Tilinpäätös Timo Kenakkala

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Lisätietoa kuntien taloudesta

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

Tilinpäätös Minna Uschanoff

Yhteenveto vuosien talousarviosta

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

kk=75%

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

Rahoitusosa

kustannukset nousivat euroa.

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutuotannon kustannuksia

RAHOITUSOSA

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Talousarvion toteuma kk = 50%

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

VUODEN 2017 TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUVERTAILU

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

TILINPÄÄTÖS

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2016

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvion toteuma kk = 50%

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017

Talouskatsaus

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TILINPÄÄTÖS Helena Pitkänen

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien taloustietoja Lähde: Kuntaliitto 2017, Kuntien tunnuslukutiedosto Kuntien palvelutuotannon kustannuksia

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 )

Liite nro: TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Transkriptio:

Puumalan kunnan vuoden 2016 tilinpäätös 16.3.2017 1

Asukasluku väheni edellisvuotta vähemmän muuttovoiton ja vähentyneen kuolleisuuden vuoksi 16.3.2017 2

Työttömyysaste lähti usean kasvuvuoden jälkeen laskuun, myös esimerkiksi rakennuslupamäärät kasvoivat selvästi. 16.3.2017 3

Puumalan nettomuutto ikäryhmittäin eri ajanjaksoina 2009-2015 (liukuva keskiarvo) 16.3.2017 4

Muuttoliikkeen kääntyminen on parantunut väestökehitystä viime vuosina 16.3.2017 5

Vuodesta 2016 Taustalla ylijäämäisiä tilinpäätöksiä v. 2012 lähtien, kolmena edellisvuotena n. 1,3-1,4 me. Talousarvio laadittiin varsin pessimistisesti (-23 te) ja pelivaraa jätettiin esim. erikoissairaanhoitoon. Ei merkittäviä toiminnallisia muutoksia (aiempina vuosina esim. vanhustenkotiyhdistyksen siirtyminen, RaJuPuSu-opiston lakkautus, jätehuolto), jotka olisivat vaikuttaneet vertailukelpoisuuteen. KH päätti 30.1.2017 kertaluonteisista lisäpoistoista, jotka heikentävät tulosta noin 290 000 euroa. 16.3.2017 6

Toimintakate parantui selvästi. Verotulot putosivat paljon, mutta odotettua vähemmän Toimintakate toteutui yli 1,5 me budjetoitua paremmin ja parantui edellisvuodesta lähes 550 000 eurolla. Verotulot pienentyivät lähes 500 000 euroa, syynä 2015 poikkeuksellisen korkeat verotulot ja yhteisöveron jako-osuuden pienentyminen. Verotulot ylittivät silti selvästi alkuperäisen arvion. Verotulot asukasta kohden noin 3900 euroa, eniten koko maakunnassa. Valtionosuudet pysyivät käytännössä edellisvuoden tasolla. Vuosikate ennätyskorkea, nähtävästi jälleen paras mitä Etelä-Savossa on koskaan tullut, lähes 1100 euroa/asukas. TILIKAUDEN TULOS: +1,6 miljoonaa euroa. Poistot n. 200 000 euroa korkeammat kuin nettoinvestoinnit. Investointitaso kokonaisuutena maltillinen (0,6 me), kohdistui mm. Haapaselän kiinteistön ostoon ja lisäksi erilaisiin kehittämis- ja kunnostusinvestointeihin (kadut, lähiliikuntapaikka, rakennukset) Vuosikate riitti silti investointeihin lähes nelinkertaisesti. 16.3.2017 7

Ydinkohdat Erityisesti sote-kustannukset alentuivat n. 400 000 euroa, syynä mm. ESSOTE:n palautukset. Muunkin soten ja mm. opetuspalvelujen kulut pienentyivät. Toimintakate parantui myös tavanomaista korkeammista tuloista johtuen, esim. puunmyyntituotot ja kaavoitusmaksut olivat kertaluonteisesti tavanomaista korkeampia. Koska v. 2015 ei juurikaan ollut kertaluonteisia tuloja, niin yllä mainitut erät korostuivat. Kaikkiaan toimintakate parantui n. 3,5 prosenttia edellisvuoteen nähden. Toiminnan ja investointien rahavirta (kassavirta ilman nettolainanottoa) oli erittäin korkea, yli 1,8 miljoonaa euroa. Vieraan pääoman määrä laski 540 000 euroa, ja lainakanta oli vuodenvaihteessa n. 2,1 miljoonaa euroa (968 e/asukas) 16.3.2017 8

Miten onnistuttiin Neljäs peräkkäinen ennätysvuosi taloudellisen tuloksen osalta, ilman lisäpoistoja tulos olisi ollut yli 1,9 me: nollatulokseen olisi tällöin riittänyt veroprosentti 14 %. Aiempien vuosien toiminnalliset muutokset ja strategiset valinnat näkyvät jo täysimääräisesti. Budjetti piti kaiken kaikkiaan erinomaisesti Hyvä tulos paransi entisestään tasetta, ja kunnan maksuvalmius on erittäin hyvä. Myös merkittävimmän tytäryhtiön (KOY Puumalan vuokratalot) talous kehittyi suotuisasti, oli selvästi voitollinen ja myös lainakanta pieneni. Myös ESSOTE:n talous ylijäämäinen, mutta siellä lainakanta kasvoi. Kunnan lainakanta (2,1 me) putosi rahoitusvarallisuutta (3,4 me) pienemmäksi: kunta siis nettotarkasteltuna velaton. 16.3.2017 9

Miksi näin hyvä tulos? Talouden rakenne on ollut jo aiempina vuosina hyvä. Veropohja on Puumalassa parantunut selvästi viime vuosina Vuonna 2015 tulokseen ei kohdentunut niin paljon sitä parantavia kertaluonteisia eriä kuin nyt. Tehty toimintakatetta parantavia toimia sisäisesti ilman, että on tarvinnut merkittävästi heikentää palveluja: lisätty tuottavuutta, hyödynnetty eläköitymisiä ym. Henkilöstön rekrytointi ollut maltillista. Toisaalta myös esim. lukio-opetuksen lakkaaminen näkyi täysimääräisesti vasta viime vuonna. Sote-kustannukset ovat pysyneet erinomaisesti kasassa viime vuosina, eikä muillakaan sektoreilla ole tullut merkittävää kustannuskasvua. 16.3.2017 10

Alkaneesta vuodesta 2017 ja tulevaisuudesta Vuonna 2017 verotulot tulevat todennäköisesti pienentymään (veroprosentin alennus, kilpailukykysopimus). Valtionosuudet näyttävät kuitenkin kasvavan kohtuullisen hyvin (n. 150 te) Ei ole tiedossa sellaisia tulokseen positiivisesti vaikuttavia yksittäiseriä kuin v. 2016 > toimintakate heikentynee. Toisaalta kunta on tehnyt myös toimia, jotka vaikuttanevat edelleen toimintakatetta parantavasti. ESSOTE:n vaikutus talouskehitykseen vielä täysi arvoitus. Voitaneen kuitenkin olettaa, että tulos tulee olemaan silti selvästi ylijäämäinen, sillä verotulot ja valtionosuudet tulevat pysymään edellisvuoden tasolla. Kunnan talouden tila antaa erinomaiset valmiudet maakuntauudistukseen 2019. Hyvä talouden tila mahdollistaa asukkaiden vero- ja maksurasituksen keventämistä, esim. osittain maksuton varhaiskasvatus. Toisaalta myös paikkakunnan vetovoimaan panostaminen on välttämätöntä. 16.3.2017 11

Tuloslaskelma TA 2016 TP 2016 Alle/yli Käyttö % TP 2015 Toimintatuotot 2 309 100 2 767 274,04 458 174,04 119,84 2 502 617,88 Toimintakulut -18 436 515-17 312 779,24 1 123 735,76 93,90-17 594 532,33 TOIMINTAKATE -16 127 415-14 545 505,20 1 581 909,80 90,19-15 091 914,45 Verotulot 8 536 000 8 887 195,26 351 195,26 104,11 9 365 848,21 Valtionosuudet 8 044 000 8 108 288,00 64 288,00 100,80 8 093 814,00 Rahoitustuotot ja -kulut -32 600 5 648,11 38 248,11-17,33-39 290,53 VUOSIKATE 419 985 2 455 626,17 2 036 330,17 584,69 2 328 457,23 Suunnitelman muk. poistot -443 073-842 150,63-399 077,63 190,07-520 849,88 Arvonalentumiset -342 219,28 Satunnaiset tuotot ja kulut -57 002,60 TILIKAUDEN TULOS -23 088 1 613 475,54 1 637 252,54 --6988,37 1 408 385,47 16.3.2017 12

Rahoituslaskelman tunnuslukuja Puumala 2016 Puumala 2015 Koko maa 2015 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, 1000 1824 1036 joiden kertymä 5 vuodelta, 1000 4802 1 696 Investointien tulorahoitus, % 388,23 166,98 56 Lainanhoitokate 4,21 3,69 1,1 Kassastamaksut/vuosi, milj.euroa 18,56 19,66 Kassan riittävyys, pv 66,57 43,25 36 16.3.2017 13

Taseen tunnuslukuja TUNNUSLUVUT: Puumala 2016 Puumala 2015 Koko maa 2015 Omavaraisuusaste, % 80,2 76,6 60,2 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 18,65 20,54 54,8 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 1934 1 202 1 735 Lainakanta, /asukas 968 1199 2 835 Kertynyt konserniylijäämä 746 1693 16.3.2017 14

Verotulot (t ) putosivat mutta olivat silti historiallisesti katsottuna korkeat. Valtionosuudet pysyivät ennallaan. 16.3.2017 15

Toimintakate (t, itseisarvo) parantui enemmän kuin verotulot putosivat. 16.3.2017 16

Vuosikate nousi todella korkealle ja lainakannan lasku jatkui 16.3.2017 17

Toimintakate kehittynyt selvästi inflaatiota hitaammin jo viime vuosina. Toimintakatteen romahdus 2016 poikkeuksellisen kova ja odotettavissa rekyyli vuodelle 2017 16.3.2017 18

Myös kassavirta ollut erittäin hyvä viime vuosina. 16.3.2017 19

Tilikauden tuloksen ja kumulatiivisen ali-/ylijäämän kehitys 2009-2016 16.3.2017 20

Lainakanta pienentyi Puumalassa, kun se muualla maassa nousi edelleen. Konserniluvut valmistuvat myöhemmin. 16.3.2017 21

Kunnan inflaatiokorjattu (peruspalvelujen hintaindeksi) toimintakate on parantunut huomattavasti viime vuosina, n. 2 m v. 2011 verrattuna (tästä RaJuPuSu-opiston muutoksen vaikutus n. 0,5 me) 16.3.2017 22

Päättyvä vaalikausi (2013-2016) taloudellisesta näkökulmasta Kunta investoi (netto) yht. 3,2 miljoonalla eurolla Kunnan kassavirta tästä huolimatta ko. aikana positiivinen yhteensä yli 5 miljoonaa euroa Kumulatiivinen alijäämä 31.12.2012: -1,3 miljoonaa euroa. Ylijäämä 31.12.2016: 4,3 miljoonaa euroa. Kunta teki siis voittoa vaalikauden aikana 5,6 miljoonaa euroa (n. 2500 euroa asukasta kohden). Lainakanta pienentyi n. 1,4 miljoonalla eurolla Nettotoimintamenot pienentyivät reaaliarvoltaan n. 1,3 miljoonalla eurolla vuodesta 2012 vuoteen 2016, n. 8 %. Verotulot kasvoivat keskimäärin 3,2 prosenttia vuosittain Valtionosuuksien taso 2016 kutakuinkin reaalisesti sama kuin v. 2012. 16.3.2017 23