Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä RETUPERÄNKUJA 1-3 14200 TURENKI 21.3.2017 www.taloskooppi.fi Y-tunnus: 2740100-7

2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1947 valmistunut erillistalo, joka on alun perin muodostunut neljästä asunnosta. Nyt asuntoja on kaksi. Rakennus on ns. paikalla rakennettu. Perusmuurit (sokkeli) ovat betonia. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta. Ulkoseinät ovat puurunkorakenteiset, eristeenä on puru. Julkisivuverhouksena on lautaverhous. Vesikatteena on tiilikate. Lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö. Lämmönjakotapana ovat vesikiertopatterit. Ilmanvaihto on saatujen havaintojen perusteella asuintiloissa koneellinen poisto. Rakennukseen on tehty peruskorjaus käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä 1980 / -90 lukujen vaihteessa. Tuolloin on ilmeisesti uusittu käyttövesi- ja viemäriputkia, remontoitu sisä- ja pesutiloja, sekä rakennettu kellariin ruokapalvelutilat. Kattovuodon aiheuttamat vauriot tulee selvittää avaamalla takaosan ulkoseinää. Yläpohja tulee tarkastaa ja vesikatto on syytä uusia. Pesutilat ovat suurelta osin ikääntyneitä ja ne on syytä peruskorjata. Käyttövesi-, viemäri-, sähkö- ja lämmitysjärjestelmän korjaustarvetta on syytä selvittää ennen remontteja esimerkiksi alan urakoitsijoiden avulla. Kohde on rakennettu rakennus- ja peruskorjausajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Yläpohjaa ei voitu tarkastaa tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.

3 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Riskirakenne Korjaus Varautuminen Jatkotutkimus Ks. kohta Perusmuurin vedeneristys on ikääntynyt x 7 Maanpinnat kallistavat taloa kohden x 7 Maanvastaisten seinien lisäeristykset x x 7 Salaojat ovat ikääntyneitä x 8 Kattovedet jäävät vierustalle x 8 Katon vuoto ulkoseinille x x 9 Ulkoverhouksen kunto x 9 Ikkunat ovat ikääntyneitä / huonokuntoisia x 11 Vesikate on ikääntynyt x 12 Yläpohjan tarkastus x 13 Pesutilojen ikä x x 14 Lämmityspatteriverkoston ikä x 16 Käyttövesiputket ovat ikääntyneitä x 17 Alkuperäiset valurautaviemärit? x 17 Sisätilojen korvausilman saanti ei ole riittävää Sähköjärjestelmän alkuperäiset osat ovat ikääntyneitä x 18 x 19

4 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Retuperänkuja 1-3 14200 TURENKI Tarkastuksen tilaaja Kanta-Hämeen Ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivä 21.3.2017 29.3.2017 Tarkastaja Harri Karvonen, pätevöitynyt kuntotarkastaja (AKK) Ilmoitettu pintaala ei tiedossa llmoitettu rakennusvuosi 1947 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Omistaja Ulosottoviraston henkilökuntaa Kiinteistönvälittäjä RH % C Sääolosuhde Ulkoilma 97 +0 Pilvipouta / lumisadetta Huoneilma 35 +22 Olosuhteet ennen tarkastusta Vuodenajankohdalle epätavanomaisen lauhaa säätä. Kosteusmittaukset suoritettiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla (B 50 -pintakosteusanturi, RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-anturi, sekä tarvittaessa myös puukosteusanturi) Kohteen käyttötarkoituksen muutospiirustukset vuodelta 1990. Asuinrakennus. Yläpohjaa ei voitu tarkastaa tarkastusluukun puuttumisen vuoksi. Ruokapalvelutilan laitteiden ja muiden kodinkoneiden tarkastus ei sisälly tähän tarkastukseen.

5 4. RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA YLEISLUONTOISESTI (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Välipohja Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto 1 1 / 2 +kellari Paikalla rakennettu Betoniperusmuuri Maanvarainen betonilaatta Puurunko, purueriste Lautaverhous Puurunkoiset Ensimmäinen välipohja on ns. alalaattapalkisto (päällä koolattu puulattia), toinen välipohja on puurakenteinen Puiset kattoristikot, purueriste Harjakatto Tiilikate Kaukolämpö Vesikiertopatterit Koneellinen poisto Kuparia Muovia ja valurautaa

6 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: 1980 / -90 lukujen vaihteessa rakenneukseen on tehty peruskorjaus. Nykyisen omistajan aikana ei ole tehty merkittäviä remontteja. Lämminvesivaraaja on uusittu 4 5 vuotta sitten. Omistajan tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Katto vuotaa. Omistajan tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Rakennus on monelta osin peruskorjausikäinen. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Kohteeseen ei ole suoritettu erityisiä tutkimuksia, kosteusmittauksia yms. Radonia ei ole mitattu ainakaan nykyisen omistajan aikana. Omistajan havaitsema kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Vanhan talon viileyttä. Putkia ei ole jäätynyt. Omistajan tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Toimintahäiriöitä ei ole esiintynyt. Sähköjärjestelmän toiminnassa ei ole ollut poikkeavuutta. Viemäreiden toiminta on ollut normaalia. Omistajan havaitsemat epätavalliset hajut: Omistaja ei ole havainnut rakennuksessa epätavallista hajua. Omistajan havaitsemat tuhoeläin- ja tuhohyönteisvauriot: Omistaja ei ole havainnut tuhoeläintein ja -hyönteisten aiheuttamia vaurioita. Asumistottumukset: Kaukolämpökustannukset ovat olleet 200 600 euroa kuukaudessa riippuen ulkoilman olosuhteista ja lämmityksen tarpeesta.

7 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapilaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakin puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

8 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta MAANPINNAN TA- SOEROT RAKENTEISIIN PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Rakennuksen korkeusasema on kellarilliselle talolle tyypillinen. Asuinkerroksen seinä- ja lattiarakenteet ovat selvästi maanpinnan yläpuolella, kellarin rakenteet sijaitsevat pääosin maapinnan alla. Perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Perusmuurin vedeneristyksestä ei saatu tietoa tai havaintoa. Kohteen rakennusaikana vedeneristeenä käytettiin yleensä sokkelin sisäpuolista tai ulkopuolista bitumisivelyä. Bitumisively on saavuttanut teknisen käyttöikänsä, eikä sen toimintakunnosta ole enää varmuutta. RAKENNUKSEN VIERUSTA Sokkelin vierustoilla on kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maaaineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistukset ovat paikoin taloa kohden. Pinta- ja sulamisvesiä kulkeutuu rakennusta kohden. KELLARI Kellarin lattia on maanvarainen betonilaatta. Seinät ovat betonirakenteisia. Tilojen seiniä on verhoiltu ja eristetty sisäpuolelta. Rakenne on kiinni maanvastaisessa seinässä, jossa voi esiintyä maakosteutta. Varaston kipsilevyssä oli havaittavissa kosteusjälkiä, joka saattaa tosin johtua enemmänkin tilojen kylmyydestä tai ruokapalvelutilojen toiminnan aiheuttamasta ilmankosteudesta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Kuumabitumisivelyn tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Perusmuurin vedeneristyksen uusimista suositellaan huomioiden kellaritilojen käyttötarkoitus tulevaisuudessa. Kellarin sisäverhousrakenteet on syytä avata ja niiden kunto tarkastaa. Maanpintojen kallistuksia on syytä muotoilla niin, että pinta- ja sulamisvedet ohjautuvat pois rakennuksen vierustalta. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m) ja sokkelin suositeltava vähimmäiskorkeus on 30 cm. (RakMK C2 Kosteus 1998). Riittävillä kallistuksilla estetään sulamisja valumavesien lammikoituminen ja imeytyminen seinustalle. Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja rakennuk-

9 sen vierustalle asennetaan noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava. Vanhoissa taloissa on tyypillistä, että perustusten ja seinien välistä, sekä maanvaraisen betonilaatan alta puuttuu ns. kapilaarikatko ja tämän vuoksi kosteutta nousee rakenteisiin, vaikkakin salaojat ja perusmuurin vedeneristys olisivat toimivia. Tämän vuoksi ilmanvaihdon toimivuus on tärkeää ja se, ettei seiniä peitettäsi kosteudesta vaurioituvilla verhoiluilla / eristeillä. Nykyisin on saatavilla kemiallisia menetelmiä, joilla kapilaarikatkot voidaan asentaa jälkikäteen. Kellarin rakenteiden peruskorjaus on syytä tehdä erikseen laadittavan korjaussuunnitelman mukaan. Maa kallistaa taloa kohden. Kellarin verhoiltua seinää.

10 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Salaojista ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Kohteen rakennusajankohtana käytettiin yleisesti saviputkea, jonka toimintakunnosta ei ole enää varmuutta. Kattovesien poisjohtaminen ei ole riittävää. Kattovedet jäävät rakennuksen vierustalle ja rasittavat rakennusta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Kattovedet on syytä johtaa kouruilla tai omilla sadevesiviemäreillä pois rakennuksen vierustalta. Nykyohjeiden mukaan tulee huomioida mm. seuraavaa: Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 metrin etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille, eikä naapuritontille aiheudu haittaa. (RakMK C2 Kosteus 1998). Poisjohtamisen voi tehdä esim. loiskekuppien ja avokourujen avulla. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Mikäli rakennuksen ympärillä ei ole salaojia tai ne ovat alkuperäisiä, on yleensä suositeltavaa rakentaa uudet salaojat kosteusvaurioriskin vähentämiseksi. Salaojien yhteydessä tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Vanhoissa taloissa salaojien asennuksen yhteydessä tulee huomioida mahdollinen perustusten- tai maanpettämisvaara. Kattovesiä ei ole johdettu hallitusti pois.

11 9. Ulkoseinät, julkisivut ja parvekkeet HAVAINNOT Verhouksen maalipinta on huonokuntoinen. Takaosan kattolyhdyn vesikatto on vuotanut ulkoseinälle keskikerrokseen asti. Säänrasitukselle alttiina olevien puurakenteiden maalipinta on paikoin haristunut. Verhouksen tuuletus on rakennusajankohdalleen tyypillisen niukka. Verhouksen takana ei ole tuuletusväliä. Yläkerran hätäpoistumistiessä ei havaittu puutteita. Ikkunoiden alla on tikkaat. Ikkunan toimintaa ei testattu. Sisäänkäyntien portaat ovat paikoin rapautuneita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta). TOIMENPIDESUOSITUS Ulkoseinät on syytä avata vuotojälkien kohdilta edeten niin pitkälle kuin vaurioitumatonta rakennetta löytyy. Ulkoverhous on syytä uusia. Vanha verhous poistetaan ensin ja tarkastetaan takana olevan seinärakenteen kunto (ks. kohta ikkunat). Parvekkeiden kaiderakenteet on syytä uusia tarvittavilta osin. Seinärakenteeseen on valunut vettä. Kuva sisäpuolelta. 10. Väliseinät ja välipohjat HAVAINNOT Väliseinissä ja välipohjissa ei havaittu näkyviltä osin vaurioita, puutteita tai riskirakenteita. Purueristeiseen välipohjaan voi jäädä vuotovettä huomaamattomasti (ks. wc-tilat).

12 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunat ovat paikoin ikääntyneitä ja peruskorjauksen tarpeessa. Ikkunoiden vesipeltejä ei ole asennettu. Ikkunan pintaa alas valuva vesi voi kulkeutua seinärakenteeseen. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Ikkunoiden peruskorjaus tai uusiminen on ajankohtaista. Ikkunoiden vesipellit on syytä asentaa. Keskikerroksen ikkunan lasi on särkynyt kattovuodon alettua. Yleiskuva.

13 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Lapetikkaiden turvallisuuspuutteen vuoksi kattoa tarkasteltiin vain seinätikkaiden yläpäästä. Vesikate on ikääntynyt ja räystäät ovat paikoin lahonneet. Lumiesteitä ei ole asennettu. Sadevesikourut ja syöksyt ovat paikoin pudonneet. Sadevesikouruja ja -syöksyjä ei ole asennettu. Kattovedet valuvat vierustalle. Savupiipun päälle on asennettu huippuimuri. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Tiilikatteen tekninen käyttöikä on noin 40-50 vuotta. Sadevesikourujen ja -syöksyjen tekninen käyttöikä on 25-40 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Vesikate on syytä uusia aluskatteineen, sadevesijärjestelmineen ja kattoturvatuotteineen. Yleiskuva. Yleiskuva.

14 13. Yläpohja, ullakko YLEISTÄ Yläpohjan toiseen sivuun on pääsy (irtaimisto esti alueen kattavan tarkastuksen). Yläpohjan yläosaan ei ole luukkua. YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Yläpohjan tuulettuminen on rakennusajankohdalle tyypillisen niukkaa. Räystäät ovat umpinaiset, eikä tuuletussäleikköjä yms. ole. Päätykolmioiden ulkopinnoilla on ilmavuotojen aiheuttamia tummentumia. ALUSKATE Nykyisen vesikatteen alla on vanha pärekate. MUUT HAVAINNOT Räystäsrakenteissa on vesivuotojen jälkiä. YLÄPOHJASSA KULKEVAT PUTKET Yläpohjassa kulkevaa viemärin tuuletusputkea ei ole eristetty. TOIMENPIDESUOSITUS Yläpohja on syytä tarkastaa ennen vesikatteen uusimista. Yläpohjan tuulettumista parannetaan tarkastuksessa saatujen havaintojen perusteella tulevan vesikatteen vaatimukset huomioiden. Sivu-ullakkotila. Vuotojälkiä.

15 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Wc-tilat (asunto 2) PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET Saatujen havaintojen perusteella asunnossa on wc-tiloja, jotka on rakennettu talon alkuaikoina sekä myöhemmin peruskorjauksessa remontoituja wc-tiloja). Tilojen pintarakenteet ovat ikääntyneitä, koska remonteistakin on jo kulunut merkittävästi aikaa. ILMANVAIHTO Tilojen ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilaoissa on poistoilmakanavat. VESIKALUSTEET Vesikalusteet ovat pääosin ikääntyneitä. Osa on rikki. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Keskikerroksen wc:n lattiassa wc-istuimen alla havaittiin kohonneita lukemia ja laatoitus on paikoin irti. Saatujen havaintojen perusteella wc-istuin vuotaa hieman. TOIMENPIDESUOSITUS Keskikerroksen wc:n lattia on syytä avata ja tarkastaa välipohjan kunto. Muiden wc-tilojen peruskorjaus haluttu taso huomioiden. Vesikalusteiden uusimista suositellaan. Yleiskuva yläkerrasta. Keskikerroksen wc:n lattia on kastunut.

16 14.2. Kylpyhuone / wc (asunto 1) PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Katto on maalattu. Tila vaikuttaa remontoidun 2000-luvun puolella. Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. LATTIAKAIVOT Lattiakaivo on nykyaikainen. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihto on toteutettu nykytavasta poiketen. Ulkoseinällä on ilmanvaihtoventtiili, josta voi virrata ilmaa sisäänpäin. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja niiden toiminnassa ei havaittu käyttökokeen perusteella puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Elastisten nurkka- ja tiivistesaumojen uusimista suositellaan 5 7 vuoden välein. Yleiskuva.

17 14.3. Pesuhuone (asunto 2) PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Katto on paneloitu. Tilan pintarakenteet ovat ikääntyneitä. Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Saatujen havaintojen perusteella tila on rakennettu aikana, jolloin ei ollut käytössä nykyisiä vedeneristeitä. LATTIAKAIVOT Lattiakaivo sijaitsee suihkukaapin alla. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteet ovat ikääntyneitä. Suihkukaapin vedenpoistoa ei ole johdettu suoraan lattiakaivoon. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen nykyisiä vedeneristeitä rakennettujen pesuhuoneiden tekninen käyttöikä on enimmillään 20 vuotta. Saatujen havaintojen perusteella tila on saavuttanut teknisen käyttöikänsä. TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi. Yleiskuva. Kuva suihkukaapin alta.

18 14.4. Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus. Seinät ja katto ovat paneloitu. Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. LATTIAKAIVOT Tilassa on lattiakaivo. Omistajan kertoman mukaan kaivo ei vedä. LATTIAN KALLISTUKSET Lattian kallistuksessa kohti lattiakaivoa ei havaittu puutteita. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava ja korvausilmakanava. TURVALLISUUS Kiukaan sivulla ei ole kaidetta. Kiukaan suojaetäisyyksissä ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi pesuhuoneen peruskorjauksen yhteydessä. Nykyisissä määräyksissä kiukaan ympärille suositellaan sellaista kaidetta, joka estää kiukaaseen koskettamisen. Yleiskuva.

19 14.5. Keittiö (asunto 1) ALLASKAAPPI Allaskaapissa ei havaittu merkkejä putkien ja vesilaitteiden vuodoista. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on liesituuletin. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja niiden toiminnassa ei havaittu käyttökokeen perusteella puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Yleiskuva.

20 14.6. Keittiö (asunto 2) ALLASKAAPPI Allaskaapissa on havaittavissa vuotojälkiä tai putkien pintaan tiivistyneen kosteuden aiheuttamia jälkiä. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on liesituuletin ja poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja niiden toiminnassa ei havaittu käyttökokeen perusteella puutteita. Vesikalusteet ovat ikääntyneitä. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA SUOJAUS VUOTOVAHIN- KOJEN VARALLE Allaskaapin sisällä havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Astianpesukoneen vuotovahingon sattuessa vuotovesi ei tule helposti näkyviin. TOIMENPIDESUOSITUS Vuoto on syytä selvittää. Allaskaappi on syytä irrottaa ja tarkastaa alla olevien rakenteiden kunto. Astianpesukoneen ja kylmälaitteiden alle suositellaan asennettavaksi turvakaukalo. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. Yleiskuva. Putkissa on mahdollisesti vuoto.

21 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu em. vuodon lisäksi muita lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä (normaalia kulumisesta ja käytöstä aiheutuneita vaurioita ei huomioitu). Tilojen yleisilme on paikoin ikääntynyt ja peruskorjausta vaativaa. PORTAAT Portaiden kaiteet eivät täyty nykymääräyksiä. TOIMENPIDESUOSITUS Tilojen peruskorjausta suositellaan. Portaiden kaide on syytä korjata. 16. Lämmitysjärjestelmä YLEISTÄ Talotekniset järjestelmät tarkastetaan näkyviltä osin. Kunto arvioidaan pääasiassa iän perusteella ja haastatteluista saaduin tiedoin. On tavallista, että järjestelmän erillisosia (termostaatteja, pumppuja yms.) joudutaan korjaamaan tai uusimaan aika ajoin. Huoltoohjeita voi saada käyttöohjeista tai huoltoliikkeestä. HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu pattereilla. Lämpö tuotetaan kaukolämmöllä. Lämmönsiirrin sijaitsee naapuritalossa. Lämmityspatterit ja verkosto ovat ikääntyneitä. Pattereissa ja putkistossa on havaittavissa pintaruostetta. Lämmitysputkissa on käytetty eristeitä, jotka sisältävät mahdollisesti asbestia (ks. raportin liite). TEKNISET KÄYTTÖIÄT Vesikiertoisten pattereiden ja kuivassa rakenteessa sijaitsevien lämmitysputkistojen tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Lämmönsiirtimien tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Lämmitysjärjestelmän uusimistarvetta on syytä selvittää esimerkiksi alan urakoitsijan avulla.

22 17. Vesi- ja viemärilaitteisto JÄRJESTELMÄN TOTEU- TUS YLEISESTI Käyttövesiputket ovat saatujen havaintojen perusteella kuparia. Putkia on ilmeisesti uusittu peruskorjauksen yhteydessä. Saatujen havaintojen perusteella viemäriputkia on uusittu muovisiksi. Joitakin valurautaviemäreitä oli havaittavissa. LÄMMINVESIVARAAJA Lämminvesivaraaja sijaitsee kellarissa. Varaajan ylivuotoputki on johdettu astiaan, joka tulee tyhjentää säännöllisesti. VEDENVIRTAAMAT Sekoittajien virtaamat havaittiin täyttävän RakMK D1:n ohjearvot. Alin suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Valurautaisten viemäriputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Käyttövesiputket on luontevaa uusia tilojen remonttien yhteydessä (tätä on syytä selvittää alan urakoitsijoiden toimesta). Viemäriputkien selvitystä ja kuntotutkimusta (huuhtelu ja videokuvaus) suositellaan. Kupariputkia yläkerrassa. Viemäriputkia kellarissa.

23 18. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SI- SÄILMAN LAATU Saatujen havaintojen perusteella rakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto, koska piipun yläpäähän on asennettu huippuimuri. Ruokapalvelutiloissa on koneellinen ilmanvaihto, jonka toimintakunnosta ei ole tietoa. Poistoilmakanavien määrässä ei havaittu puutteita, mutta korvausilmakanavia tai raitisilmaventtiilejä ei ole riittävästi. Tilojen sisäilmassa ei havaittu poikkeavuutta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Ilmanvaihtokoneidenpuhaltimien tekninen käyttöikä on noin 10-15 vuotta (käyttö 24 h/vrk). TOIMENPIDESUOSITUS Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa sopivissa sääolosuhteissa ilman kulkeutumista esimerkiksi kellarista, alapohjasta tai muualta rakenteiden läpi. Korvausilmaventtiilien asennusta asuinhuoneisiin suositellaan. Ilmanvaihdon toimintakuntoa on syytä selvittää alan urakoitsijan toimesta. Huippuimuri. Ruokapalvelutilan ilmanvaihtokone.

24 19. Sähköt HAVAINNOT Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Sähköjärjestelmä on alkuperäisiltä osiltaan saavuttanut teknisen käyttöikänsä. Sähköjärjestelmän uusimistarvetta on syytä kartoittaa remonttien yhteydessä esimerkiksi alan urakoitsijan kanssa. Vanhoja sähköjohtoja.

25 TALOSKOOPPI Hämeenlinnassa 29.3.2017 Harri Karvonen puh. 040-502 4030 harri.karvonen@taloskooppi.fi Liitteet: - tarkastusmenettelystä - vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon

26 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

27 RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.

28