Kaupunginhallitus 14 14.01.2013 Sopeuttamisohjelma 624/02/02/00/2012 KH 14 Lähtökohdat Yleinen taloudellinen kehitys on kiristänyt kuntataloutta nopeasti. Ns. kestävyysvaje ja arvioitu jatkuva kansantalouden hidas kasvu aiheuttavat sen, ettei tilanne ole helpottumassa. Kuntien veropohjaiset tulot - kunnan saamat verotulot ja valtionosuudet - ovat kasvaneet selvästi hitaammin kuin menot. Jo vuoden 2011 alussa arvioitiin, että kuntien toimintamenot voisivat kansantalouden heikon kehityksen vuoksi kasvaa reaalisesti vuoteen 2020 saakka keskimäärin 0,4 % vuodessa. Kuntien talous on nopeasti heikentynyt parin viime vuoden aikana. Kokkolankin osalta vuodet 2009 ja 2010 olivat talouden kannalta hyviä. Kunta- ja palvelurakennetyöryhmän selvityksen mukaan kuntien talous kiristyy tulevina vuosina merkittävät ja kunnallisveroprosenttiin kohdistuu suuri kasvupaine. Väestörakenteen muutoksen lisäksi uudet valtion asettamat velvoitteet ovat lisänneet jatkuvasti kuntien menoja. Kokkolan tilanne Kokkolassa veropohjaiset tulot ovat kasvaneet huomattavasti vähemmän kuin menot ovat kasvaneet kolmen viime vuoden aikana. Vuosina 2010-2012 olisi toimintakatteen lisäyksen kattamiseen tarvittu yhteensä noin 45 milj. euron lisäys verotuloihin ja valtionosuuksiin kolmen vuoden aikana. Kolmena vuonna lisäys on ollut kuitenkin vain noin 17,5 milj.. Vuoden 2011 tilinpäätös oli alijäämäinen ja vuonna 2012 talouden epätasapaino kasvaa edelleen merkittävästi. Verotulotaloudessa tulot eivät riitä kattamaan käyttömenoja. Verotulotalouden vuosikate uhkaa vuonna 2012 jäädä noin 15 milj. miinukselle. Jotta verotalouden vuosikate olisi poistojen suuruinen, sen tulisi olla plussalla 9 milj.. Kokonaisuutena. kun liikelaitokset ovat mukana, vuosikate säilyy 2012 plussalla. Kaupungin talouteen kertynyt ylijäämä tullee kuitenkin käytettyä suurelta osin. Investoinnit joudutaan rahoittamaan verotaloudessa kokonaan uudella lainalla ilman sopeuttamisohjelmaa. Myös liikelaitosten investoinneista osa rahoitetaan lainalla. Kokkolan kaupungin velkamäärä oli vuoden 2011 lopussa 194,7 milj.. Se on 4180 /asukas. Velkamäärä asukasta kohti oli 14. suurin Suomen kunnista. Kokkolaa enemmän oli velkaa mm. Hangolla, Pietarsaarella, Raahella, Vantaalla ja Kotkalla. Kuntien velkamäärän mekaaninen vertailu on kuitenkin lähinnä suuntaa antavaa, kun se ei
ota huomioon esimerkiksi suuria eroja kuntien kesken tuloa tuottavan liikelaitosomaisuuden suhteen. Kun liikelaitosten velkaa ei oteta huomioon, velkamäärä oli 3404 /asukas. Talousarvion 2012 mukaan velkamäärä vuoden 2012 lopussa on ilman liikelaitoksia 3790 /asukas ja liikelaitokset mukaan lukien 5233 /asukas.. Kaupungin korkea lainakanta ja sen väistämätön kasvu - investointien hillinnästä huolimatta - on suuri rahoitusriski ja heikentää tulosta. Tämä korostuu varsinkin, jos korkotaso nousee nykyiseltä varsin matalalta tasolta. Investoinnit lisäävät käyttötalousmenoja. Ne ja kasvavat korkokulut heikentävät edelleen tulosta ja talouden tasapainoon saanti vaikeutuu. Kokkolan veroprosentti on jo keskimääräistä korkeampi vaikkakin vertailukelpoinen alueellisesti ja vastaavan tyyppisiin kuntiin nähden. Talouden nopea heikkeneminen suhteellisesti hyvien vuosien jälkeen on ollut tiedossa, mutta sitä ei kuitenkaan ole kaikilta osin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation eri tasoilla ja osissa sisäistetty niin, että käytännön toiminta olisi kaikilta osin ollut tilanteen vaatimusten mukaista. Huolimatta siitä, että tilikauden tulokset ovat olleet viime vuotta lukuun ottamatta ylijäämäisiä, on kaupunki velkaantunut merkittävien investointien vuoksi. Toisaalta ulkoiset paineet uusina velvoitteina ja viranomaisten vaatimuksina ja kuntalaisten palveluvaatimukset ovat olleet suuret, mikä on kasvattanut kuluja. Väestön kasvu on aiheuttanut myös lisämenoja. Valtionosuuksia leikattiin kunnilta kaikkiaan 631 milj. vuonna 2012 eli 118 /asukas ja leikkaukset lisääntyvät asteittain niin, että ne ovat 1131 milj. vuonna 2015. Tämä tarkoittaa Kokkolan osalta noin 29 milj. euron leikkausta valtionosuuksiin vv.2012-2015. Yhteisöveron tuotosta kunnille tulevan osuuden korotuksen jatkuminen 2014-2015 vähän kompensoi leikkausta. Opetustoimen indeksitarkistukset jäädytetään vuodeksi 2013. Sopeuttamistarve Tavoitteena, jotta talous olisi terveellä pohjalla, tulee olla se, että verotulotaloudessa vuosikate ylittää poistot ja myös lainakantaa voidaan alentaa. Kuntalain mukaan taseessa oleva alijäämä tulee kattaa taloussuunnitelmassa neljän vuoden aikana. Kun negatiivinen vuosikate on yksi kriisikunnan kriteeri, tulee verotulotalouden vuosikate saada ensi vaiheessa positiiviseksi vuoteen 2015 mennessä, jolloin liikelaitokset todennäköisesti tulee yhtiöittää. Ne eivät ole silloin enää peruskunnan tuloslaskelmassa mukana muuten kuin tuottojen ja vastikkeellisten korvausten osalta. Toimintaa tulee sopeuttaa kahden seuraavan vuoden aikana ja tuloperusteita tarkistaa vuoden 2012 vuosikatteen alijäämän verran. Lisäksi joudutaan edelleen pidemmän ajan sopeuttamistoimin ja tuottavuutta edistävillä toimilla parantamaan vuosikatetta vähintään
poistojen suuruiseksi. Kaupungin toimintakuluista suurin osa on sidottu varsinkin lyhyellä tähtäimellä lakien veloittamana ja erilaisiin ostopalvelusopimuksiin, vuokriin, toimitiloihin, maksuosuuksiin ym. sekä olemassa olevaan palvelurakenteeseen sekä toimintamalleihin ja subjektiivisiin oikeuksiin. Henkilöstömenot ovat suurin menoerä. Ne ovat suurelta osin sidoksissa tuotettaviin palveluihin ja normeihin. Lisäksi kuntaliitoksen seurauksena irtisanomissuoja on voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Ns. helppoja, nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä on pitkälti jo toteutettu. Tämän johdosta sopeuttaminen vaatii aikaa, mutta kuitenkin johdonmukaista etenemistä - päätöksentekokykyä ja toimeenpanokykyä. Kun sopeuttamistarve on suuri ja vaikutuksien tulee näkyä välittömästi, sopeuttaminen näkyy palveluissa. Kun lähtökohdaksi otetaan, että kahden seuraavan vuoden aikana toimintakulut eivät voi kasvaa vuoden 2012 tasosta kuin enintään puolet kustannustason muutoksesta vuonna 2013 ja 2014, on sopeuttamistarve noin 5 milj. euroa vuonna 2013 ja noin 5 milj. euroa lisää vuonna 2014. Vuoden 2016 osalta lisätarve täsmentyy. Tällöinkin verotuloperusteita joudutaan tarkistamaan vähintään yhden veroprosentin tuoton verran. Lisävelvoitteet ja muut muutokset joudutaan kattamaan kehyksestä. Sopeuttamiskeinot Toiminnan sopeuttaminen taloudellisen tilanteen mukaiseksi edellyttää sitä, että kaikki toiminnat käydään läpi systemaattisesti ja kartoitetaan erilaisia ja erityyppisiä vaihtoehtoja, joilla talous saadaan paremmin tasapainoon. Kartoituksen jälkeen tulee tehdä päätökset toimenpiteistä ja laittaa ne täytäntöön sekä valvoa toteutumista. Tarvittavat toimenpiteet ovat osin tuottavuutta parantavia keinoja, jotka voivat liittyä mm. 20 suurimman kunnan ja valtion tuottavuusohjelman tapaan - henkilöstön, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämi seen - palveluprosessien uudistamiseen, sähköisten palvelujen kehittämiseen ja uusien innovaatioiden käyttöönottoon - palveluverkon ja toimitilojen käytön tehostamiseen - organisaation, rakenteiden ja johtamisjärjestelmän kehit tämiseen - hankintojen tehostamiseen. Mutta kun tarvitaan nopeasti vaikuttavia toimenpiteitä, on tarkistettava myös palvelujen määrään, tarjontaan, laatuun, kriteereihin ja normeihin liittyviä asioita kustannuksia säästävään suuntaan. Myös työjärjestelyillä on tarkasteltava henkilöstömitoitusta ja sijaistarvetta. Kaupungin tuottavuusohjelmassa 2012 on ollut esillä tuottavuutta edistäviä hankkeita. Maksuperusteita joudutaan tarkistamaan ja pitämään ajan tasalla. Kaupungin omien ja vuokrattujen toimitilojen määrä on kasvanut ja on edelleen nopeasti kasvamassa. Tämä vaikeuttaa talouden tasapainon saavuttamista. Tilainvestoinnit tulee kohdistaa ensisijaisesti korvaaviin ja peruskorjauskohteisiin. Kokonaistilanteen saamiseksi
hallintaan toimitilojen osalta selvitetään mahdollisuudet tilojen vähentämiseen, ja mikäli mahdollista, asetetaan tavoite vuoteen 2015 mennessä toteutettavasta vähennyksestä. Kunkin toimialan sopeuttamistarve ilmenee talousarvioista. Vuoden 2014 osalta se vielä täsmentyy. Kuntayhtymien osalta käydään erikseen neuvottelut. Toimialojen sopeuttamistarpeen euromäärissä otetaan huomioon kustannustaso vertailu kuntiin nähden, pitkäaikaiset sitoumukset ym. vastaavat tekijät. Henkilöstön irtisanomissuoja on voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Se ei kuitenkaan estä tehtävien muuttamista. Luonnollinen poistuma / vaihtuvuus on kuitenkin suuri. Kaupungilla on jatkuvasti erilaisia sijaisia ja määräaikaisia työsuhteita runsaasti. Periaatteessa lomautukset ovat mahdollisia. Mutta lomautusperusteena tulisi olla se, ettei kaupungilla ole tarjota työtä. Sijaisia ei voitaisi käyttää niissä tehtävissä, joista on lomautettu, koska työnantajan pitää tarjota tehtäviä ensisijaisesti lomautetuille. Myöskään työllistämisperusteista palkkatukea ei voida myöntää niihin tehtäviin, joista työntekijöitä on lomautettu, yhdeksään kuukauteen lomautuksen jälkeen. Ensisijaisesti tulee toimia siten, että henkilöstö on panoksellaan täysillä mukana tehtävien ja toimintojen kehittämisessä sekä sopeuttamistoimissa. Lomautukset vaikuttavat työmotivaatioon ja vievät voimavaroja muuhun kuin aktiiviseen tehtävien ja toimintojen kehittämiseen. Kysymys ei ole myöskään tilapäisestä epätasapainosta vaan rakenteellisesta talouden epätasapainosta. Henkilöstömenoihin voidaan vaikuttaa mm. luonnollisen poistuman kautta ja rajoittamalla määräaikaisten sekä sijaisten käyttöä. Säästövapaiden käyttöä silloin, kun ne eivät aiheuta sijaistarvetta, tulee suosia. Lomautusvaihtoehdon selvittäminen voi tarvittaessa tulla harkintaan myöhemmin viimeisenä vaihtoehtona. Valmistelun organisointi ja aikataulu Uusi kaupunginhallitus nimeää keskuudestaan johtoryhmän johtamaan valmistelua. Kaupunginjohtaja nimeää kuitenkin kaupunginhallituksen sopeuttamisohjelmapäätöksen jälkeen virkamiesryhmän ohjaamaan käytännön valmistelua toimialoilla. Valmistelu käynnistyy silloin. Johtoryhmä päättää aikataulun. Mutta esitykset tulee olla koottuna alkuvuoden aikana niin, että toimenpiteet vaikuttavat jo vuonna 2013 tavoitteen mukaisesti. Johtoryhmä täsmentää toimialoittaista sopeuttamistarpeen euromäärää. Toimialat aloittavat välittömästi esitystensä kokoamisen: toimenpiteet, niiden vaikutukset ja mahdolliset riskit, toteuttamisen aikataulu sekä taloudelliset vaikutukset ja niiden syntymisen aikataulu. Toimi-
alat määrittelevät kriteerit ja periaatteet, joiden pohjalta ne tekevät esityksensä. Toimitilojen vähentämismahdollisuutta ja tavoitteen asettamista varten sille kaupunginjohtaja asettaa erillisen työryhmän. Työryhmä täsmentää tavoitteen ja esityksen toimenpiteistä. Mahdollisuuksien mukaan työssä käytetään vertailuaineistoa. Ohjausryhmä kokoaa toimialojen esitykset ja esittää esityksensä johtoryhmälle. Johtoryhmä tekee esityksensä kaupunginhallitukselle. Toimialat valmistelevat esityksensä omana työnä tai kaupunginhallituksen päättämän ulkopuolisen asiantuntijan avustamana. Audiator -yhtiöiltä tilattu Sosiaali- ja terveystoimen arviointi -raportti, mikä käsitellään erikseen kaupunginhallituksessa, ohjaa omalta osaltaan valmistelua. Kaupunginjohtaja Päätös Kaupunginhallitus päättää hyväksyä sopeuttamisohjelman tavoitteet, aikataulun ja organisoinnin valmistelutekstissä esitetyn mukaisesti. Kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle. KH 739 Pöydältä 10.12.2012 727 Kaupunginjohtaja Käsittely Päätös Kaupunginhallitus päättää hyväksyä sopeuttamisohjelman tavoitteet, aikataulun ja organisoinnin valmistelutekstissä esitetyn mukaisesti. Keskustelun jälkeen kaupunginjohtaja esitti, että asia palautetaan valmisteluun. Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uuteen valmisteluun. Keskushallinto: Vuoden 2012 osavuosikatsauksen toteutumaennusteen perusteella oli todennäköistä, että vuosi 2012 jää niin alijäämäiseksi, että taseessa oleva ylijäämä tulee käytetyksi. Kuntalain mukaan taseessa oleva alijäämä tulee kattaa talous-suunnitelmassa neljän vuoden aikana. Vuoden 2013 talousarvio ja vuosien 2014-2015 taloussuunnitelma on siten laadittu siten, että se sisältää huomattavan sopeuttamistarpeen toimialojen käyttö-menoihin. Tavoitteet sopeuttamiselle on siten asetettu jo hyväksytyssä taloussuunnitelmassa ja ne merkitsevät noin 5 milj. euron sopeuttamistoimia jo vuodelle 2013. Vuosien 2011-2016 talouden kehityksestä on tehty laskelma, jossa on esitetty hyväksytyn talousarvion mukaiset tulokset sekä rahoitus ja lainakannan kehitys. Vuoden 2016 laskelmat perustuvat siihen,
että toimintakate ei saa juurikaan heikentyä nykytasosta. Verotuloennusteet perustuvat nykyisiin veroprosentteihin. Liite A 16 Kumulatiivinen alijäämä on näilläkin ennusteilla noin 5,0 milj. euroa liikelaitokset mukaan lukien vuonna 2016. Tämä johtuu siitä, ettei valtuusto täysin hyväksynyt esitettyjä veronkorotuksia. Sopeuttamisohjelma tulee laatia siten, ettei ko. alijäämää synny. Valtuuston hyväksymän taloussuunnitelman 2013-2015 edellyttämästä sopeutuksesta huolimatta nykyinen investointitarve aiheuttaa sen, että lainakanta kasvaa suunnittelukautena merkittävästi. Laadittavassa sopeuttamisohjelmassa tuleekin asettaa tavoitteet mm. vuosikatteen ja lainakannan määrälle. Niiden asettaminen realistisiksi edellyttää syvempää analyysia kuin mitä tässä vaiheessa voidaan tehdä talouteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi. Vuoden 2013 talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa tullaan edellyttämään, että lautakunnat laativat käyttösuunnitelman siten, että siinä esitetään vuonna 2012 käytetyt määrärahat, vuoden 2013 määräraha ja toimenpiteet, joilla lautakunta pysyy talousarviossa. Lautakunnat ja toimialajohtajat ovat vastuussa siitä, että niiden alaiset toiminnat järjestetään siten, että määrärahat riittävät. Toimialajohtajat raportoivat kaupunginhallitukselle säännöllisesti talousarvion toteutumatilanteesta, jolloin kaupunginhallitus voi tarvittaessa päättää uusista toimenpiteistä. Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää 1 hyväksyä sopeuttamisohjelman tavoitteet, aikataulun ja organisoinnin valmistelutekstissä esitetyn mukaisesti. 2 talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa edel lyttää, että lautakunnat esittävät käyttösuunnitelman yh teydessä ne toimenpiteet, joilla se pysyy talousarviossa. Käsittely I varapuheenjohtaja Kari Urpilainen esitti seuraavan lisäyksen päätösesitykseen: Toimitaan yhdessä henkilöstön kanssa toimintatapojen muuttamiseksi taloudellisten säästöjen saamiseksi niin, että voidaan välttää henkilöstön lomauttamiset. Jäsen Haapalehto kannatti esitystä. Koska oli tehty päätösesityksestä poikkeava kannatettu esitys puheenjotaja esitti, että asiassa suoritetaan äänestys. Äänestys Suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtaja esitys sai 9 ääntä ja Urpilaisen esitys sai 3 ääntä (Urpilainen, Haapalehto ja Tastula) yk si poissa (Salo).
Käsittely II varapuheenjohtaja Pentti Haimakainen esitti Hälin kannattamana, että kaupunginhallitus päättää hyväksyä sopettamisohjelman tavoitteet, aikataulun ja organisoinnin valmistelutekstissä esitetyn mukaisesti tarkennettuna seuraavasti: 1 Verotalouden (ilman liikelaitoksia) vuosikate oltava poistojen suuruinen v. 2015. 2 Velkamäärälle /asukas asetetaan katto (ilman liikelaitoksia) tuloveroja korottamatta viimeistään v. 2014 raamista päätettäessä. 3 Sairauslomapäivien vähentämiseen valitaan selkeä mittari ja vähentämistavoite. 4 Sopeuttamisohjelman toteuttamisesta ja tuloksesta vastaa kaupunginjohtaja. 5 Henkilökunnalle jalkautetaan sopeuttamisen tarve ja keinot yt-menettelyn mukaisesti. Koska oli tehty päätösesityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja esitti, että asiassa suoritetaan äänestys. Äänestys Päätös Suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys sai 10 ääntä ja Haimakaisen esitys sai 2 ääntä ( Haimakainen ja Häli) yksi poissa (Salo). Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan päätösesityksen.