LAATUTYÖ JA JOHTAMINEN JUHA ARIKOSKI

Samankaltaiset tiedostot
JOHTAMINEN UUDESSA MAAILMASSA kohti innostavaa ja vastuuttavaa johtamiskulttuuria DAN SOBACK

Työhyvinvoinnin johtaminen

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ

Pekka T. Järvinen Jukka Rantala Petri Ruotsalainen JOHDA SUORITUSTA

Puheenkin johtajuudesta. Aleksis Kiven päivänä 2015 Kimmo Mustonen

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!

Ajatuksia valmentavasta johtamisesta. Pasi Juvonen Aivolinko

Salo Ulla Soukainen

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet

Kenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät

VUOROVAIKUTUSHARJOITUS

Rotarypiirin 1390 PETS Hämeenlinnassa Juhani Rouhesmaa, DT, PDG

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA

Muutoksessa elämisen taidot

Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Milloin olen Päällikkö, milloin Mentor, milloin Coach?

Coaching organisaation osaamisen kehittämisen kokonaisuudessa Kehittämispäällikkö Hilma Aminoff Vantaan kaupunki henkilöstökeskus

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Opiskelu- ja työhyvinvoinnin talousmekanismit

Valmentava esimiestyö. Dan Soback BCI Business Coaching Institute

Työhyvinvoinnin johtaminen - läsnäoloa ja uudistumista. Uudista ja uudistu Marjaana Suutarinen

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

sallistavuus myötätunto voimuus dialogi arvostu

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Hyvä hetki työlle ja työhyvinvoinnille. uef.fi/tyosuojelupaivat2016

Osallisuus- / työssäjaksamiskysely henkilöstölle

MARTTI HELSILÄ & SARI SALOJÄRVI (TOIM.) STRATEGISEN HENKILÖSTÖ- JOHTAMISEN KÄYTÄNNÖT

Koulutuspäivän tavoite

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

ESIMIESTEN KOULUTUS 2017

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Sinä itse. Esimiesarvio esimiestyön kehittämisen tukena Päivi Visuri

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Johtamalla työhyvinvointia. Pirkko Mäkinen

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Työhyvinvointia ja työkykyä rakentamassa Helsingissä

Ohjausryhmän ryhmätyöskentelyn koonti: Perhekeskus

Kokemuksia etäjohtamisesta matkailumaailmasta

CxO Webinaari Mentoroiva Johtaminen Mitä se on, mitä hyötyä siitä on? Johtamisaktivisti Toni Hinkka

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Rakenteilla työhyvinvointia ja laatua etsivään nuorisotyöhön. Ira Selkälä ja Anni-Reetta sorell Tampere

Tiedosta turvaa - työsuojeluviranomaisen näkökulma. Ylitarkastaja Jari Toivonen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä:

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina

Työhyvinvointi ja johtaminen

Kehityskeskustelu Anneli Valpola, Olorin Oy Kehityskeskustelukouluttajien verkoston palaveri

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto Vaasa

Asiantuntijoiden vai ihmisten johtamista? Pohdintaa johtajuudesta, kehittymisestä ja kehittämisestä

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? Pääjohtaja Erkki Moisander

Kehitykseen suuntaava johtaminen koulujen ja oppilaitosten näkökulmasta case Lappeenranta

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Sininen Kolmio Oy. referenssejä mm

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Virtuaalisen organisaation haasteet. Jenni Nevasalo Etä- ja joustotyöseminaari

Hyvinvointia työstä. TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKOILLA Vaasa

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Transkriptio:

LAATUTYÖ JA JOHTAMINEN JUHA ARIKOSKI 4.4.2017

JOHTAMISEN JA JOHTAJUUDEN SYNTY Johtaminen on ilmiönä yhtä vanha kuin ihminen. Johtamisoppeja on säilynyt kulttuureista, joissa on osattu kirjoittaa. Lähes 3 000 vuotta vanha johtamisoppi löytyy Raamatusta, tilanteesta, jossa Mooseksen appi neuvoessaan vävyään seuraavasti:»sinä vain uuvutat itsesi ja kansan, joka on ympärilläsi, sillä tämä työ on sinulle liian raskas. Et pysty tekemään sitä yksin... Mutta sinun tulee valita kansan keskuudesta kelvollisia he voivat tästä lähin ratkoa kansan asioita. Vain tärkeät asiat tuotakoon sinun eteesi, kaikki pienemmät asiat he voivat ratkaista itse. Näin taakkasi kevenee, kun he kantavat osan siitä.» Vanha Testamentti. Toinen Mooseksen kirja. 18. luku.

JOHTAMISEN MÄÄRITELMÄ KUKA JA MILLOIN? Johtaminen on tavoitesuuntautunutta vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa. Johtamisella ohjataan ihmisten toimintaa. Johtamisen avulla pyritään siihen, että joukko ihmisiä toimii paremmin ja tehokkaammin kuin ilman johtamista. Johtaminen on toimintaa, jossa on tarkoitus saada aikaan tuloksia ihmisten avulla ja ihmisten kanssa. Tässä johtamisen määrittelyssä korostuu tulosten aikaansaaminen ihmisten avulla ja kanssa ei itse tehden. Johtaminen tapahtuu siis aina ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tämä johtamisen määrittely on yleisesti hyväksytty ja sen alkuperä on

JOHTAMISEN MÄÄRITELMÄ KUKA JA MILLOIN? Johtaminen on tavoitesuuntautunutta vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa. Johtamisella ohjataan ihmisten toimintaa. Johtamisen avulla pyritään siihen, että joukko ihmisiä toimii paremmin ja tehokkaammin kuin ilman johtamista. Johtaminen on toimintaa, jossa on tarkoitus saada aikaan tuloksia ihmisten avulla ja ihmisten kanssa. Tässä johtamisen määrittelyssä korostuu tulosten aikaansaaminen ihmisten avulla ja kanssa ei itse tehden. Johtaminen tapahtuu siis aina ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tämä johtamisen määrittely on yleisesti hyväksytty ja sen alkuperä on

JOHTAMISEN MÄÄRITELMÄ MARY PARK FOLLET Johtamisen määritelmän alkuperä on yhdysvaltalaisen tutkijan Mary Park Folletin (1868 1933) ilmaisussa the art of getting things done through people. Hän oli sosiaalityöntekijä, liikkeenjohdon konsultti ja edelläkävijä organisaation ja organisaatiokäyttäytymisen tutkijana. Follett täydensi mm. Max Weberin ajatuksia vallasta täydentämällä Weberin auktoriteettilistaa asiantuntijan vallalla.

JOHTAMINEN 1940-LUVULLA Mikko Ivalo, Henkilökohtainen työnjohto (1947):»Esimiehen tulee olla niin roteva ja voimakas tai sukkela ja näppärä, että hän keskitasoa paremmin pystyy osastonsa töihin. Hänen tulee olla vapaa kaikista himoista. Hänen kuuluu säilyttää arvovaltansa pitämällä tiukkaa kuria, puhumalla harvakseen ja hiljentämällä vastalauseet alkuunsa. Hänellä tulee olla hyvä tapa välttää kaikenlaisia tapaturmia. Hänen tulee myös säännöllisesti hoitaa terveyttään, ja hänen tulee tietenkin käydä säännöllisesti saunassa.»

Hyödyt KESKELTÄ johtamisesta KUN LÄHIJOHTAJA (ESIMIES, TIIMINVETÄJÄ TMS.) TOIMII RIITTÄVÄSTI RYHMÄNSÄ SISÄLLÄ JOHTAMISEN SYKLI läsnäolo -> havainnot -> johtopäätökset -> toimenpiteet -> seuranta: suorituksen ja ihmisten johtaminen Oppii tuntemaan ihmiset ja dynamiikan: erilaisuuden ja osaamisen johtaminen Johtaja opitaan tuntemaan: vaatii avoimuutta, luo luottamusta, arvostusta, auktoriteettia; antaa luvan olla ihminen: esimerkillä johtaminen Tuntee tilanteen, haasteet, tehtävät, delegoi, resursoi, tukee ja auttaa: tilannejohtaminen Kehittää ja kehittyy; motivointi, palautteen antaminen ja vastaanottaminen: valmentava johtaminen Me-henki Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus Ryhmän suodattimena sidosryhmille Fyysinen ja henkinen työturvallisuus: työhyvinvoinnin johtaminen

HAITAT AINOSTAAN KESKELTÄ JOHTAMISESTA MIKÄLI LÄHIJOHTAJA (ESIMIES, TIIMIVETÄJÄ TMS.) JUUTTUU RYHMÄNSÄ SISÄLLE Suurin osa edellä mainituista hyödyistä kääntyy itseään vastaan Kokonaisuuden hahmottaminen kärsii Osaoptimointi Auktoriteetti katoaa Kyylä mentaliteetti Distanssin puute -> ongelmia ei havaita Kaverijohtaminen Liiallinen tuki / kaikki langat käsissä ihmiset eivät opi kantamaan vastuuta loppuun palamisen vaara

LÄHIJOHTAJAN PAIKKA ON RYHMÄN RAJAPINNALLA; LIIKKUU TILANTEEN MUKAAN A. Rajalta sisään - lähijohtaja oppii tuntemaan työntekijät - lähijohtaja opitaan tuntemaan B. Rajalla ryhmän ohjaaminen, tukeminen, seuranta ja epäkohtiin puuttuminen C. Rajalta ulos - kokonaiskuvan hahmottaminen käymällä sidosryhmissä (vertaisryhmät, asiakkaat, ylempi johto, hallitus, kumppanit )

JOHTAMISEN RAJAFUNKTIO Yhteiskunta laki ja asetukset oikeudet ja vaateet Ylemmän johdon (ml. oma esimies) odotukset, tavoitteet ja vaateet Juha Arikoski 2010 lähde: Pekka Järvinen, 2001 (soveltaen) Asiakkaiden odotukset ja vaateet Lähijohtaja Itsensä johtaminen Johdettavien odotukset ja toiveet Muiden sidosryhmien tarpeet Perhe / siviilielämä toiveet, odotukset ja vaateet

MILLAINEN ON LEADERIN RAJAFUNKTIO? Yhteiskunta laki ja asetukset oikeudet ja vaateet Ylemmän johdon (ml. oma esimies) ja hallituksen odotukset, tavoitteet ja vaateet Juha Arikoski 2010 lähde: Pekka Järvinen, 2001 (soveltaen) Asiakkaiden odotukset ja vaateet Lähijohtaja Itsensä johtaminen Johdettavien odotukset ja toiveet Muiden sidosryhmien tarpeet Perhe / siviilielämä toiveet, odotukset ja vaateet

VAIKUTTAMISEN KEHÄT Uloin kehä: energian hukkaaminen asioihin, joihin ei voi vaikuttaa Muutoksissa johdon on kuitenkin avattava vaikuttamiskanavia henkilöstölle Keskikehä: edellyttää vahvaa toimijuutta kaikilta jäseniltä, etenkin muutoksessa Itsen ja muiden tehtävien ja vastuiden kantaminen ja kehittäminen sopivasti yli rajojen En voi päättää En voi vaikuttaa En voi päättää, silti voin vaikuttaa Voin vaikuttaa ja päättää Ydin: vaarana jumiutua mukavuusalueelle etenkin muutoksessa Ei tunneta riittävästi omia ja muiden työtehtäviä ja vastuita - poteroituminen

MINNE VASTUULLINEN TYÖNTEKIJÄ / ASIANTUNTIJA SIJOITTUU? Asiantuntija toimii ryhmänsä sisällä, vaan myös omalla rajapinnalla vastuualueen, työtehtävien ja toimenkuvansa suhteen -> jaettu / hajautettu johtajuus Ryhmänsä rajapinnalla: yhteistyön ja vastuun kantamisen vaade oman ryhmän jäsenten, muiden sidosryhmien mm. asiakkaiden kanssa -> jaettu / hajautettu johtajuus Aktiivisuuden vaade: vaikkei aina voi päättää, aina voi ja tulee vaikuttaa sekä kysyä -> jaettu / hajautettu johtajuus Tiiminvetäjän / projektipäällikön haasteet: ihmisten ja asioiden johtaminen ilman henkilöjohtamisen mandaattia

MIHIN LÄHIJOHTAJAN ESIMIES SIJOITTUU? Omalle rajapinnalleen -> Tulosvastuu on esimiehen esimiehellä ja taas vastaavasti hänen esimiehellään suurempi, ainakin linjaorganisaatioissa. Ylemmän johdon seireenien kutsu on tulosvaateen suuntaan; ihmiset voivat jäädä vailla huomiota.

ON HAASTEELLISTA NOUSTA TYÖNTEKIJÄSTÄ ETENKIN OMAN RYHMÄN LÄHIJOHTAJAKSI, TIIMINVETÄJÄKSI MITEN SIIHEN VOI VALMISTAUTUA? Halu johtaa johtaminen on ammatti Henkisen ja fyysisen työtoveruusnapanuoran katkaiseminen entisiin kollegoihin Oman esimiehen, vertaisten ja johdettavien tuki Organisaation toimivat rakenteet ja järjestelmät, esimies- ja johtamisvalmennus, työnohjaus, coaching ja mentorointi Ensimmäisen asteen ja tuoreiden esimiesten seireenien kutsu etenkin muutoksissa on oman ryhmän sisään Mitä muuta?

MISSÄ LÄHIJOHTAJAN PAIKKA ON MUUTOKSESSA? Edelleen rajapinnalla. Muutoksessa lähijohtajalla on kuitenkin normaalia suurempi liikkumisen vaade: ylempään johtoon hakemaan tietoa sekä välittämään sitä muille sidosryhmille, asiakkaille ja omalle ryhmälle. Kiusaus hakeutua hallittavimpaan tilanteeseen ja paikkaan: turvaan. Muutoksessa ensimmäisen asteen esimies saattaa jumiutua omaan ryhmäänsä, kun taas ylempi johto saattaa jäädä tuloksen tekemisen pyörteisiin, jolloin johdettavat voida jäädä vaille tukea.

MISTÄ LÄHIJOHTAJA JA TYÖNTEKIJÄ SAAVAT TUKEA? Onnistumisen ilo, tavoitteiden saavuttaminen, riittävä itsetuntemus ja elämänkokemus, itsensä johtaminen, ajan hallinta, ulkoisen ja sisäisen asiakkaan palaute Siviilielämä: lepo ja rentoutumisen taito; perhe, suku ja ystävät; harrastukset, kulttuuri, kirjallisuus, sosiaalinen media, luonto, julkisyhteisöt ja vastuut Työntekijöiden ja vertaisten tuki Oman esimiehen ja ylemmän johdon tuki (palaute ja palkitsemisjärjestelmät) Organisaation sisäinen tuki (HR, tyky, työterveyshuolto, työsuojelu, tekninen ja muu asiantuntijatuki) Organisaation ulkopuolinen tuki (liitot, ammattijärjestöt, virkamiestuki ja oman organisaation ulkopuolinen asiantuntijaverkosto) Asiantuntijatyön tekeminen sopivassa määrin Organisaation esimiestyökalut sekä johtamisjärjestelmät Organisaatio- ja johtamiskulttuuri, arvot, strategia ja prosessit Esimiesvalmennus, koulutus ja konsultointi Työnohjaus, coaching ja mentorointi