Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet

Transkriptio

1 Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Ville Saarikoski, Työturvallisuuskeskus vs

2 Työhyvinvointi on kiivennyt korkealle Työhyvinvointi menestystekijänä (Hyvinvointi = menestys) Johto Työhyvinvointi (kilpailutekijä) HR / esimies Tyky (ettei mitään menisi rikki) Jumppari / psykologi Kuntoutus (kun jotain on jo rikki) TTH / lääkäri vs

3 Tärkein asia (ainoa asia) kehittämällä työyhteisöjen toimintaa ja osapuolten yhteistyötä, edistämällä työn terveellisyyttä, turvallisuutta ja tuloksellisuutta sekä parantamalla esimiestyötä.

4 Polarisaatio on vahva kehittämisessä? Ideaalitaso Parhaimpien käytäntöjen taso Keskimääräinen taso Heikko taso vs

5 PK yritykset! (Mika Liuhamo TTL: %C3%A4minen%20ja%20ty%C3%B6hyvinvointi_uusi.pdf?sequence=1 PK-yrityksissä vain vähän resursseja ja aikaa henkilöstön kehittämiseen Kehittämispanostukset = kustannuksia, ei investointeja, ja samaan aikaan yrittäjän oma talous on vahvasti sidoksissa kustannusrakenteeseen Tiedetään huonosti mistä hankkia palveluita eikä niitä ole oikein pienyrityksille tarjolla Isot konsulttiyritykset ja pienet asiakasyritykset eivät kohtaa ja ovat huono yhdistelmä(?) Miten arjessa löydetään aikaa kehittämistyölle? tmm

6 Työhyvinvoinnin (ja kehittämisen) johtaminen (mukaillen Juhani Tarkkonen) 1. Työtapaturmien vähyys, vähäiset ammatilliset sairaudet sekä työkyvyn, jaksamisen ja henkisen hyvinvoinnin vähäiset työperäiset ongelmat ovat toimivan johtamisjärjestelmän merkki. Ne eivät ole sattumaa tai tuuria. 2. Jos ei käytetä tunnettuja ja hyväksi havaittuja periaatteita ja keinoja, syntyy työtapaturmia, sairauksia ja muita ongelmia. Niiden alkusyy on työorganisaatiossa piilevä hallinnan puute. Se ratkaistaan määritellyllä ja johdetulla turvallisuuden, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällä. 3. Työhyvinvoinnin johtaminen lähtee johtajasta. 4. Työnantaja viestii selvästi, mikä on sen tahto. Huolehditaan siitä, että yhteisesti sille voidaan sanoa: Kyllä, näin on. Kritiikille on syytä olla hyvät perusteet, sitä ei tule tehdä edunvalvontakaapista käsin. 5. Työhyvinvoinnin elementtejä johdetaan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin tärkeitä asioita. 6. Tärkeää ei ole se, että löydetään universaalisti hyväksytty määritelmä työhyvinvoinnista, vaan se että se on pätevä ja hyväksytty kyseisellä työpaikalla vs

7 Myönteinen tulevaisuus toteutuu näin Koko organisaatio mukana työhyvinvoinnin kehittämisessä. Faktat kuntoon. menestyksellisen kehittämisen täytyy perustua säännölliseen, monipuoliseen ja luotettavaan tietoon. Tämä on järjestelykysymys. Määrittelyjen selkeys. Mitä meillä työhyvinvointi ja kehittäminen tarkoittaa? Johtamisjärjestelmän keskeisyys. Kokonaishallinta voidaan luoda ja ylläpitää lopulta vain valtaa omaavan johdon keinoilla (suunnittelulla, päätöksenteolla, toimeenpanolla, seurannalla, arvioinnilla ja ohjauksella). Selvät toiminnalliset rakenteet. Kokonaishallinta edellyttää määriteltyjä päämääriä, tavoitteita, käytäntöjä sekä työolojen kehittämisen prosesseja ja osaamista. Yhteistoiminta. Kokonaishallinnan toimivuus edellyttää yhteistoimintaa niin organisaation sisällä koko henkilöstön kanssa, kuin myös ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Niihin kuuluvat esimerkiksi työterveyshuolto, viranomaiset, kehittäjät ja muut asiantuntijat. Henkilöstön edustajilla ja ts-henkilöstöllä ei ole varaa olla edunvalvontakaapissa, vaan heidän tulee olla kehittämisen kumppaneita. Tämä tarkoittaa tahtoa, luottamusta ja koulutusta. Ja investointeja, jonnin verran vs

8 Kehotus kehittämään: ulos edunvalvontakaapista (esim. Ryynänen, Loimu, Mäenpää (2004)) Monet (kuinka monet?) ovat löytäneet menestymisen tiensä? Monissa organisaatioissa ehkä halutaan kehittyä mutta sitä ei oikein osata: kehitetään vuorotellen jotain ja ostetaan erilaisia oppeja juuri oikeaan tarpeeseen Kehittämisen avain on yrityskulttuurissa ja tavassa toimia, ei pykälissä (ne ovat reunakiviä) Kehotus kehittämään: aktiivinen ote kehittämistyöhön Kouluttautuminen Yhteistyö ja yhteistoiminta Ideaalitaso Parhaimpien käytäntöjen taso Keskimääräinen taso Heikko taso vs

9 Hyvä Työ Pidempi työura hanke Suomen teknologialiittojen työhyvinvointihanke. Yhteishankkeessa mukana työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ry ja työntekijäliitot: Metallityöväen Liitto ry, Ammattiliitto Pro ry, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, Insinööriliitto IL ry Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä työhyvinvointia työpaikoilla. Työhyvinvoinnin lisääminen Työkyvyn ylläpitäminen Työelämän ja yhdessä tekemisen kehittäminen Hyvien työkalujen ja toimintamallien kehittäminen sekä levittäminen Hankkeessa mukana 95 yritystä tmm

10 TTK:n uudet työvälineet: vaikkapa niistä liikkeelle (

11 Toimintamalli Infotilaisuudet koko henkilöstölle Koko henkilöstö: Yksilö-tutka -työhyvinvointikyselyllä lähtötaso ja mittarit työhyvinvoinnin ja työkyvyn selvittämiseen. Jokainen vastaaja saa oman raporttinsa. Yrityksen projektiryhmä saa anonyymin kokonaistuloksen. Projektiryhmä: Työpaikka-tutka menetelmällä saadaan esiin kehitystoimenpiteet. Perustuu dialogiin, jossa kuunnellaan eri henkilöstöryhmien, kuten työntekijöiden edustajan ja johdon näkemys. Sitoudutaan kehittämiseen ja sovitaan yhdessä kehitystoimenpiteistä. Ks tmm

12 Kolme isoa asiaa (Lappeenrannan Teknillinen yliopisto: Tuottavuuden esteet; Suomi eilen ja tänään: +-+Suomi+eilen+ja+t%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n.pdf/127d31d5-bda7-442c-9e21-2eec483caadc ) Toimintaedellytysten parantaminen : kokonaiskustannuksen ja palkansaajan käteen jäävän summan väli Osaamisen kehittäminen, muutenkin kun perinteisellä koulutuksella (mentorointi, coaching, kehittämistaidot ) Esimiesosaaminen : resurssien puutteesta osaamisen puutteeseen tmm

13 vs