Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella

Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella Kiertoliittymien käyttöperiaatteet Sisäisiä julkaisuja 9/2006

Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella Kiertoliittymien käyttöperiaatteet Sisäisiä julkaisuja 9/2006 TIEHALLINTO Vaasan tiepiiri Vaasa 2006

Valokuvat: Juha Raappana ISSN 1457-991X TIEH 4000507 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1458-1561 TIEH 4000507-v Edita Prima Oy Helsinki 2006 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Vaasan tiepiiri TIEHALLINTO Vaasan tiepiiri Korsholmanpuistikko 44 PL 93 65101 VAASA Puhelinvaihde 020 422 11

Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella, kiertoliittymien käyttöperiaatteet, Vaasa 2006. Tiehallinto, Vaasan tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 9 / 2006. 23 s. + liitt. 3 s. ISSN 1457-991X, TIEH 4000507. Asiasanat: kiertoliittymät, maantieverkko, runkotiet, hankejoukko, priorisointi Aiheluokat: 10; 30 TIIVISTELMÄ Tässä työssä on määritetty kiertoliittymien käytön periaatteet Vaasan tiepiirin maantieverkolle. Laadittu työ on jatkoa vuonna 2005 valmistuneelle Vaasan tiepiirin maantieverkon nykyisiä rakennettuja kiertoliittymiä koskevalle selvitykselle. Työn tavoitteena oli saada määritettyä ja kirjattua kiertoliittymien käyttöperiaatteet (toimintalinjat) Vaasan tiepiirin maantieverkolla sekä myös havainnollistaa ja konkretisoida käyttöperiaatteet karttaesityksenä. Lisäksi työn tavoitteena oli koota mahdollinen kiertoliittymähankejoukko sekä määrittää hankkeiden ohjeellinen toteuttamisjärjestys. Käyttöperiaatteiden taustalla on ollut vuonna 1996 Tiehallinnon laatima valtakunnallinen linjaus kiertoliittymien käyttöperiaatteista pääteillä. Valtakunnallisen yleislinjauksen jälkeen on asiassa jääty odottamaan päätieverkon luokitusta. Käyttöperiaatteiden laatimisessa on otettu huomioon valtakunnan runkotieverkko ja sen asettamat tasovaatimukset. Työn pohjaksi kuvattiin eri tieympäristöt, joiden perusteella käyttöperiaatteet määritettiin eri teille. Tiet ryhmiteltiin neljään osaan: runkotiet, vilkkaat päätiet, muut päätiet ja vilkkaat seututiet sekä seutu- ja yhdystiet. Käyttöperiaatteita ovat työn aikana kommentoineet tiepiirien suunnittelupäälliköt ja useat asiantuntijat sekä joukko keskushallinnon asiantuntijoita. Käyttöperiaatteiden pohjalta työssä muodostettiin Vaasan tiepiirin maantieverkon mahdollinen kiertoliittymien hankejoukko. Hankejoukon hankkeet koottiin aloitteista, nykyisistä valo-ohjatuista liittymistä sekä turvallisuuden kannalta ongelmallisimmista liittymistä (onnettomuusanalyysi). Näin saadun hankejoukon hankkeet asetettiin liikenne ja liikenneturvallisuustekijöiden avulla ohjeelliseen toteuttamisjärjestykseen (priorisointi).

Åtgärdsplan för cirkulationsplatser inom Vasa vägdistrikt, principer för användning av cirkulationsplatser, Vasa 2006. Vägförvaltningen, Vasa vägdistrikt. Vägförvaltningens interna publikationer 9/2006. 23 s. + bilagor 3 s. ISSN 1457-991X, TIEH 4000507. Nyckelsord: cirkulationsplats, landsvägar, stomvägar, grupp av projekt, prioritering SAMMANFATTNING I detta arbete har man bestämt principerna för användning av cirkulationsplatser på landsvägarna inom Vasa vägdistrikt. Arbetet är en fortsättning på den 2005 gjorda utredningen om de nuvarande cirkulationsplatserna på landsvägarna inom Vasa vägdistrikt. Syftet med arbetet var att bestämma och skriva ner principerna (riktlinjerna) för användning av cirkulationsplatser på landsvägarna inom Vasa vägdistrikt samt att åskådliggöra och konkretisera användningsprinciperna i form av kartpresentationer. Syftet med arbetet var också att sammanställa en grupp cirkulationsplatser till ett projekt och att bestämma en riktgivande ordningsföljd för genomförandet. Som bakgrund har man använt de landsomfattande riktlinjerna för principerna för användning av cirkulationsplaster på huvudvägarna. Efter att de allmänna landsomfattande riktlinjerna färdigställdes har man väntat på att huvudvägarna skall klassificeras. När principerna utarbetades beaktade man det nationella nätet av stomvägar och vilka krav på standard som det ställer. Som grund för arbetet beskrevs olika vägmiljöer, och utgående från dem bestämdes olika principer för olika vägar. Vägarna indelades i fyra grupper: stomvägar, livligt trafikerade huvudvägar, övriga huvudvägar och livligt trafikerade regionvägar samt region- och förbindelsevägar. Vägdistriktens planeringschefer, många experter samt sakkunniga vid centralförvaltningen har kommenterat principerna för användning av cirkulationsplatser. Utgående från principerna bildade man en grupp av möjliga cirkulationsplatser på landsvägarna inom Vasa vägdistrikt. De projekt som ingår i gruppen sammanställdes av förslag, nuvarande trafiksignalstyrda anslutningar samt av anslutningar som är problematiska ur trafiksäkerhetssynpunkt (olycksanalys). Projekten placerades därefter i en riktgivande realiseringsordning på basis av trafiken och trafiksäkerhetsfaktorerna (prioritering).

ESIPUHE Työn tavoitteena oli selvittää kiertoliittymien soveltuvuutta ja yleisiä käyttöperiaatteita maantieverkolla. Selvityksen varsinaisena kohdealueena oli Vaasan tiepiirin alueen maantieverkko. Selvityksen tilaajana on ollut Tiehallinnon Vaasan tiepiiri. Suunnittelutyön on laatinut pääkonsulttina toiminut Plaana Oy. Työssä on ollut mukana edustaja myös Tiehallinnon keskushallinnosta. Suunnittelua varten perustettuun projektiryhmään ovat kuuluneet seuraavat tilaajien ja konsultin edustajat: Markku Järvelä, pj. Tiehallinto, Vaasan tiepiiri Jarmo Salo, Tiehallinto, Vaasan tiepiiri Pauli Velhonoja, Tiehallinnon keskushallinto Jorma Hämäläinen, Plaana Oy Juha Raappana, Plaana Oy. Plaana Oy:stä suunnittelutyöhön ovat osallistuneet Jorma Hämäläinen, Juha Raappana ja Sami Stenius. Vaasassa helmikuussa 2006 Tiehallinto Vaasan tiepiiri

Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella 7 SISÄLTÖ 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 9 1.1 Yleistä 9 1.2 Lähtökohdat ja taustaa 9 1.3 Tavoitteet 10 1.4 Lähtötiedot 10 1.5 Kiertoliittymän nykytila Vaasan tiepiirissä 11 1.6 Kiertoliittymien käytön nykytila Suomessa 13 2 KIERTOLIITTYMIEN KÄYTTÖPERIAATTEET 15 2.1 Aikaisemmat kiertoliittymien käyttöperiaatteet 15 2.2 Suunnitteluohjeet ja muut selvitykset 15 2.3 Kiertoliittymien käyttöperiaatteet Vaasan tiepiirissä 15 2.3.1 Käyttöperiaatteet eri toimintaympäristöissä 16 2.3.2 Muita kiertoliittymien käytössä huomioon otettavia asioita 17 2.4 Kiertoliittymien käyttöperiaatteiden kuvaus Vaasan tiepiirin tieverkolla 18 3 TOIMENPIDEOHJELMA 19 3.1 Kiertoliittymien hankejoukon muodostaminen 19 3.2 Kiertoliittymähankkeiden priorisointi 19 3.2.1 Priorisointitekijät 19 3.2.2 Priorisointitekijöiden painotukset 19 3.2.3 Priorisointivaihtoehdot 20 3.2.4 Hankkeiden priorisointimenetelmä 20 4 JATKOSUUNNITTELU 22 5 LIITTEET 23

8 Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella

Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella 9 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Yleistä Valtakunnallisen liikenneturvallisuusvision toteuttamisessa Tiehallinto vastaa maanteiden turvallisuuden parantamisesta. Liittymien turvallisuuden parantamisessa eritasoliittymät ovat yksi merkittävästi liikenneturvallisuutta parantava toimenpideryhmä. Rahoituksen niukkuudesta johtuen eritasoliittymiä ei kuitenkaan voida rakentaa riittävän nopeasti, jotta voitaisiin vastata lisääntyvän liikenteen ja väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Kiertoliittymä on tutkimusten mukaan erittäin turvallinen liittymätyyppi ja kustannuksiltaan parhaimmillaan vain kymmenesosa eritasoliittymästä. Suomessa on kiertoliittymiä rakennettu kohtuullisen runsaasti myös maanteille. Kiertoliittymien suunnittelua koskevat ohjeet ovat täydentyneet ja uusiutuneet samanaikaisesti kiertoliittymien rakentamisen kanssa. Myös suunnittelu- ja rakentamiskulttuurit lienevät vaikuttaneet liittymien toteutukseen. Tästä syystä tieverkolla olevien kiertoliittymien ominaisuuksissa on eroja, jotka voivat vaikuttaa liittymien toimintaan. Kiertoliittymä on todettu hyväksi ratkaisuksi alun vastustuksen jälkeen. Myös raskaan liikenteen hyväksyntä on liittymätyypille saatu. Kiertoliittymiä on käytetty ratkaisuna etenkin liikenneturvallisuussyistä ongelmaliittymissä sekä taajamien ns. sisääntulo- ja porttikohtina. Kiertoliittymät ovat yleistyneet myös vähentyneen tierahoituksen myötä, sillä kiertoliittymä on ratkaisuna selvästi eritasoliittymää halvempi. Yleensä kolmihaaraliittymiin kiertoliittymä soveltuu huonommin kuin nelihaaraliittymiin. Kiertoliittymien rakentamista esitetään yhä useammin toimenpidevaihtoehdoksi, kun tiepiiri neuvottelee kuntien kanssa liikennejärjestelyistä. Positiiviset kokemukset, suunnitteluohjeiden kehittyminen ja uudet tutkimukset ovat osaltaan lisänneet tarpeita uusien kiertoliittymien rakentamiseksi. Tiepiirillä ei ole ollut selkeästi jäsenneltyä linjausta tai valmista ohjelmaa siitä, miten kiertoliittymiä aiotaan toteuttaa lähivuosina. 1.2 Lähtökohdat ja taustaa 1990-luvulla on kiertoliittymistä tehty valtakunnallinen linjaus Tiehallinnon kirjelmä vuodelta 1996 Kiertoliittymien käyttö pääteillä. Sen jälkeen on asiassa jääty odottamaan päätieverkon luokitusta. Ministeriön työryhmän ehdotus teiden ja ratojen runkoverkoiksi on julkaistu kesäkuun puolivälissä. LVM selvittää maaliikenteen runkoverkkojen vaikutukset liikenteeseen, talouteen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä ympäristöön. Runkoverkoista on tarkoitus päättää vuonna 2006. Maantielaki on valmistunut ja astunut voimaan 1.1.2006. Muissa pohjoismaissa (Ruotsi, Norja ja Tanska) ei ole olemassa kiertoliittymien käytön politiikkaa. Kiertoliittymien käyttöä eritasoliittymien ramppiliittymissä on selvitetty mm. Tanskassa ja Norjassa. Myös Suomessa on käyttöä tarkastelu perusverkon eritasoliittymien osalta jonkin verran.

10 Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Vaasan tiepiirissä on juuri valmistunut selvitys Vaasan tiepiirin alueen nykyisistä kiertoliittymistä. Jatkotyönä on noussut esille tarve saada määritettyä kiertoliittymien käytölle yleisperiaatteet / toimintalinjat tiepiirin tieverkolla. Lisäksi tavoitteena on saada aikaan kiertoliittymien hankelistaus ja toimenpideohjelma. 1.3 Tavoitteet Tavoitteena on tehdä koskeva kokonaistarkastelu, jossa käsitellään kiertoliittymien soveltuvuutta ja käyttöperiaatteita maantieverkolla. Tavoitteena on saada aikaan määritelmä ja toimintalinja kiertoliittymien käytölle koko Vaasan tiepiirin maantieverkolla. Tavoitteena on myös havainnollistaa ja konkretisoida käyttöperiaatteet karttaesityksenä tiepiirin maantieverkolla. Lisäksi tavoitteena on koota tiepiirin maanteiden mahdollinen kiertoliittymähankejoukko ja määrittää hankkeiden ohjeellinen toteuttamisjärjestys. Tiehallinnon keskushallinto näkee työn ns. pilottityönä, josta toivotaan saatavan kiertoliittymiin liittyviä yleisiä linjauksia ja käyttöperiaatteita koko maahan. Tavoitteena työssä on löytää ns. tilannekuvaukset ja toimintaympäristöt joihin kiertoliittymä soveltuu tieverkollisesti ja liikenteellisesti. 1.4 Lähtötiedot Suunnittelun tausta-aineistona ovat olleet mm. seuraavat selvitykset ja ohjeet: Tasoliittymät (TIEH 2100001-01) S12-Liittymät o Pääteiden liittymästandardi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 7 / 2002 (TIEH 4000320) o Pääteiden liittymätyyppien liikennetaloudelliset käyttöalueet, Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 29 / 2000 (TIEL 4000249) o Perusverkon eritasoliittymien turvallisuus, Tielaitoksen selvityksiä 21/ 1999 (TIEL 3200566) ja Tietoa tiensuunnitteluun nro 47. Vaasan tiepiirin kiertoliittymien nykytilaselvitys 2005. Suunnittelun lähtötietoina on selvitetty tiepiirin eri rekistereistä tiestöä koskevat tie- ja liikennetiedot, onnettomuustiedot sekä maankäyttötiedot. Työssä on käytetty apuna paikkatietoa ja siihen liittyviä tietoaineistoja. Maantieverkon liikenneturvallisuustietoina on selvitetty poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet vuosilta 2000 2004 (5-vuotisjakso). Hankejoukon muodostamisessa on pohjana käytetty mm. kuntien kiertoliittymiä koskevia aloitteita. Selvityksen taustalla on maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyen ollut käytettävissä Vaasan tiepiirin tulevaisuuden tavoiteverkko ja eritasoliittymävaraukset.

Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella 11 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.5 Kiertoliittymän nykytila Vaasan tiepiirissä Vaasan tiepiiri on rakentanut yhteensä 24 kiertoliittymää vuosina 1993 2004. Toiminnallisesti ne sijoittuvat seuraaville väylille (kuva 1): Valtateille 5 kpl Kantateille 2 kpl Seututeille 11 kpl Yhdysteille 6 kpl. Suurin osa tiepiirin nykyisistä kiertoliittymistä on taajamateillä tai taajamien kehä- tai ohikulkuteillä. Pääteille on rakennettu seuraavat seitsemän kiertoliittymää: Vaasa, valtatie 8 Nurmo, valtatie 18 Perho, valtatie 13 (kaksi liittymää) Kauhava, kantatie 63 Kaustinen, valtatien 13 / kantatien 63 risteys sekä Kaustinen, kantatie 63. Suurin osa kiertoliittymistä (17 kpl, 74 %) sijoittuu kuntien keskustaajamiin, joissa maanteiden toiminnallinen luokka on useimmiten yhdystie. Sisääntulo-, ohikulku- tai rinnakkaisteinä toimiville seututeille sekä liikenteen solmukohtiin pääteillä on rakennettu 7 kiertoliittymää parantamaan liittymän liikenneturvallisuutta ja myös liikenteenvälityskykyä vilkkailla sivusuunnilla. Tiepiirin kiertoliittymistä on kahdeksassa nopeusrajoituksena 40 km/h ja kuudessatoista (67%) liittymässä 50 km/h. Erikoiskuljetusreitille sijoittuu kuusi kiertoliittymää, joista 1 sijoittuu seututielle ja muut valta- ja kantateille. Vaasan tiepiirin kiertoliittymissä on kevyen liikenteen järjestely toteutettu pääasiassa suojateiden avulla tasossa. Alikulkukäytäviä on vain viidessä kiertoliittymässä. Nykyisissä toteutetuissa kiertoliittymissä on jonkin verran liikenteen sujuvuus- ja liikenneturvallisuuspuutteita. Mm. kiertoliittymien läpi pääsee ajamaan liian suurella nopeudella, mikä heikentää liikenteen sujuvuutta ja välityskykyä sekä kevyen liikenteen turvallisuutta.

12 Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kuva 1. Kiertoliittymien sijainti Vaasan tiepiirin alueella (kuvaote: Vaasan tiepiirin alueen kiertoliittymät selvitys 2005).

Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella 13 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.6 Kiertoliittymien käytön nykytila Suomessa Tiehallinnon keskushallinto on vuonna 2005 tehnyt kiertoliittymien nykytilan inventoinnin. Sen mukaan koko Suomen maantieverkolla on yhteensä 192 kiertoliittymää (taulukko 1). Kuntien katuverkolla kiertoliittymiä on suurin piirtein saman verran (taulukko 4). Taulukoissa 1-5 on tarkemmin esitetty maanteiden sekä kuntien katuverkon nykyisten kiertoliittymien määrät ja jakaumat (toiminnallinen luokka, liittymähaarat). Taulukko 1. Maanteiden kiertoliittymät toiminnallisen tieluokan mukaan. Toiminnallinen tieluokka kpl osuus Valtatiet 39 20 % Kantatiet 21 11 % Seututiet 67 35 % Yhdystiet 65 34 % Yhteensä 192 100 % Valta- ja kantatiellä olevista kiertoliittymistä taajamiin sijoittuu 76 %, taajaman laidalle 13 % ja haja-alueelle 10 %. Taulukko 2. Maanteiden kiertoliittymät tiepiireittäin. Tiepiiri Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhdystiet Yht. osuus Uusimaa - 2 3 1 6 3 % Turku 1-6 14 21 11 % Kaakkois-Suomi 2 1 5 4 12 6 % Häme 6 4 22 11 43 22 % Savo-Karjala 1 6 4 5 16 8 % Keski-Suomi 6 3 3 14 26 14 % Vaasa 5 2 12 6 25 13 % Oulu 12 2 11 10 35 18 % Lappi 6 1 1-8 4 % Yhteensä 39 21 67 65 192 100 % % osuus 20 % 11 % 35 % 34 % 100 % Taulukko 3. Maanteiden kiertoliittymät liittymähaarojen lukumäärän mukaan. Liittymähaara kpl osuus 3-haara 29 15 % 4-haara 162 84 % 5-haara 1 1 %

14 Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Taulukko 4. Kuntien katuverkkojen kiertoliittymät katuluokan mukaan Kadun tyyppi / luokka kpl osuus Pääkatu 87 48 % Kokoojakatu 82 45 % Liityntäkatu 15 8 % Yhteensä 182 100 % Huom!. Muutamasta kunnasta kuntien kiertoliittymien inventointitiedot puuttuvat. Taulukko 5. Kuntien katuverkkojen kiertoliittymät haarojen lukumäärän mukaan Liittymähaara kpl osuus 3-haara 48 26 % 4-haara 130 71 % 5-haara 6 3 % Huom!. Muutamasta kunnasta kuntien kiertoliittymien inventointitiedot puuttuvat. Maantieverkolla Vaasan tiepiirin alueen pääteille on rakennettu kiertoliittymiä samassa suhteessa verrattuna koko maahan keskimäärin. Seututieverkolle on rakennettu määrällisesti jonkin verran keskimääräistä enemmän ja yhdystieverkolle vastaavasti hieman keskimääräistä vähemmän.

Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella 15 KIERTOLIITTYMIEN KÄYTTÖPERIAATTEET 2 KIERTOLIITTYMIEN KÄYTTÖPERIAATTEET 2.1 Aikaisemmat kiertoliittymien käyttöperiaatteet Kiertoliittymien käyttö pääteillä on linjanvetokysymys, joka nivoutuu pääteiden laatutavoitteisiin ja eri tavoitteiden keskinäisiin painotuksiin. Turvallisen liikennöinnin lisäksi pääteiden tehtävä on tarjota liikenteelle sujuvat ja suhteellisen nopeat yhteydet. Kiertoliittymien käyttö on ristiriidassa mainittujen tavoitteiden kanssa. Kiertoliittymä on muusta maaseudun päätieympäristöstä poikkeava, yllättävä ratkaisu ja se alentaa erityisesti pääsuunnan raskaan liikenteen sujuvuutta. Vuoden 1996 Tiehallinnon Kiertoliittymien käyttö pääteillä -muistioon on kirjattu mm. seuraavat pääperiaatteet: kiertoliittymien käyttökohteina ovat ensisijaisesti taajama-alueet ja alemman luokan väylät kiertoliittymiä ei käytetä valta- ja kantateillä taajama-alueiden ulkopuolella (maaseutualueet) Poikkeuksena voisi kiertoliittymä tulla kyseeseen myös maaseutualueiden pääteillä tapauksissa, joissa nykyistä tasoliittymää on tarpeen turvallisuus tai välityskykysyistä parantaa eikä ole varaa rakentaa eritasoliittymää. 2.2 Suunnitteluohjeet ja muut selvitykset Kiertoliittymien suunnittelua käsittelevä ohje on vuodelta 1992 ja se sisältää kiertoliittymien käytön perusteet, likimääräiset välityskykyarvot ja yksityiskohtaiset suunnittelu- ja mitoitusohjeet (TIEL 2130010). Tasoliittymien suunnitteluohje on uusittu vuonna 2001 (TIEH 2100001-01). Lisäksi on liittymien osalta tehty S12 projektin yhteydessä mm. seuraavia selvityksiä: Pääteiden liittymästandardi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 7 / 2002 (TIEH 4000320) Pääteiden liittymätyyppien liikennetaloudelliset käyttöalueet, Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 29 / 2000 (TIEL 4000249) Perusverkon eritasoliittymien turvallisuus, Tielaitoksen selvityksiä 21/ 1999 (TIEL 3200566) ja Tietoa tiensuunnitteluun nro 47. 2.3 Kiertoliittymien käyttöperiaatteet Vaasan tiepiirissä Nykyisissä suunnitteluohjeissa on kiertoliittymien käyttökohteiksi osoitettu ensisijaisesti taajama-alueet ja alemman luokan väylät. Maaseutualueiden pääteille kiertoliittymiä ei ole suositeltu. Kun tienpidon rahoitus on vähentynyt, on viime aikoina keskusteltu kiertoliittymien käytöstä myös maaseutualueiden pääteillä. Kysymys on ollut tapauksista, joissa nykyistä tasoliittymää on tarpeen turvallisuus- tai välityskykysyistä parantaa tavalla tai toisella eikä ole varaa rakentaa eritasoliittymää.

16 Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella KIERTOLIITTYMIEN KÄYTTÖPERIAATTEET Pääteiden merkitys ja siten myös tasovaatimukset vaihtelevat. Maantielaki on valmistunut ja tullut voimaan 1.1.2006. Uuteen maantielakiin on otettu runkotie käsite. Runkoteiksi nimetään merkitykseltään tärkeimmät päätiet, joita alustavan määrityksen mukaan on noin 3000 km (LVM:n julkaisu 48/2005). Runkoteitä kehitetään ensisijaisesti pitkämatkaisen liikenteen ja elinkeinoelämän kuljetusten näkökulmasta. Runkotiejaksoilla pyritään yhtenäiseen korkeaan palvelutasoon ja pääosin 100 km/h nopeustasoon. 2.3.1 Käyttöperiaatteet eri toimintaympäristöissä Käyttöperiaatteiden pohjaksi määriteltiin eri toimintaympäristöt: haja-alueet; maaseutu, harvaan asutut alueet, tienvarsiasutus, kylät taajama-alueet; tiivis rakennettu ympäristö, joka perustuu asemakaavoitukseen (palveluja, asutusta, teollisuutta), alue kytkeytyy suoraan tiehen ja maankäyttöä tien molemmilla puolilla, alue edellyttää 60 km/h tai alhaisempaa nopeustasoa o asutustaajama, palvelutaajama o keskustaajama, kaupunkialue Suunnittelutyön aikana tehtiin luonnoksia käyttöperiaatteista, joita testattiin Vaasan tiepiirin tieverkolla. Käyttöperiaatteista pyydettiin lausunto tiepiirien suunnittelupäälliköiltä ja keskushallinnon asiantuntijoilta kahdessa eri vaiheessa. Analysointien ja vuoropuhelun kautta saatiin työryhmässä muodostettua taulukon 6 mukainen kiertoliittymien käyttöperiaate Vaasan tiepiirin maantieverkolle. Maantiet on jaettu seuraaviin ryhmiin: runkotiet muilla vilkkaat päätiet muilla päätiet ja vilkkaat seututiet sekä seutu- ja yhdystiet. Taulukko 6. Kiertoliittymien käyttöperiaatteet tieluokittain ja toimintaympäristöittäin. Haja-alue asutustaajama, palvelutaajama Taajama keskustaajama, kaupunkialue Runkotiet Ei Ei Ei, poikkeuksena päätepisteissä *) Muut vilkkaat päätiet Muut päätiet ja vilkkaat seututiet Seutu- ja yhdystiet Ei Ei, poikkeuksena välivaiheessa **) Kyllä, myös pysyvänä ratkaisuna Ei Kyllä Kyllä Mahdollinen turvallisuussyistä Kyllä Kyllä

Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella 17 KIERTOLIITTYMIEN KÄYTTÖPERIAATTEET Runkoteillä ei sallita haja-asutusalueilla maaseutumaisissa olosuhteissa (runkotien nopeustaso 100 km/h) ei sallita asutus- ja palvelutaajamissa sallitaan poikkeustapauksissa esimerkiksi kaupunkialueilla runkoteiden päätepisteissä *) Muilla vilkkailla pääteillä (KVL yli 6000 ajon/vrk) ei sallita haja-asutusalueilla maaseutumaisissa olosuhteissa ei sallita asutus- ja palvelutaajamissa kuin poikkeustapauksissa ns. välivaiheen ratkaisuna **) sallitaan keskustaajamissa ja kaupunkialueilla myös pysyvänä ratkaisuna Muilla pääteillä ja vilkkailla (KVL yli 3000 ajon/vrk) seututeillä ei sallita haja-asutusalueilla maaseutumaisissa olosuhteissa sallitaan taajamissa myös pysyvänä ratkaisuna Seutu- ja yhdysteillä mahdollinen turvallisuussyistä haja-asutusalueilla maaseutumaisissa olosuhteissa sallitaan ja suositellaan käytettäväksi taajamissa. 2.3.2 Muita kiertoliittymien käytössä huomioon otettavia asioita Ratkaisuja arvioitaessa otetaan huomioon normaalit liikenteen ja maankäytön tulevaisuuden näkymät. Pääteillä on tavoitteena yhtenäinen standardi pidemmällä osuudella, mutta muilla teillä ratkaisut voivat olla vaihtelevampia. Varsinainen liittymän parantamistoimenpide ja -tyypin valinta ratkaistaan ja vertaillaan siihen soveltuvilla menetelmillä tapauskohtaisesti, ottaen huomioon mm. eri liikennevirtakomponentit. Erityisesti tulee ottaa huomioon ja teroittaa myös maankäytön suunnittelusta vastaaville, ettei kiertoliittymän läheisyyteen sallita (uusia) maankäyttöliittymiä, varsinkaan liittymän korkealuokkaisemmalle väylälle. Poikkeustapauksia (ks. taulukko 6) *) runkotien päätepisteeseen kaupunkialueella voidaan rakentaa kiertoliittymä, mikäli on olemassa kaavallinen varaus eritasoliittymälle tai ohikulkutielle (esim. Kokkola) **) Mikäli vilkkaalle päätielle haja-alueen ja taajaman reunavyöhykkeelle halutaan rakentaa kiertoliittymä välivaiheen ratkaisuna, on kyseiselle kohdalla oltava myös kaavallinen varaus eritasoliittymälle tai ohikulkutielle. Lisäksi sivusuunnan liikenteen on oltava vähintään puolet pääsuunnan liikenteestä.

18 Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella KIERTOLIITTYMIEN KÄYTTÖPERIAATTEET 2.4 Kiertoliittymien käyttöperiaatteiden kuvaus Vaasan tiepiirin tieverkolla Kiertoliittymien toimintalinjojen kuvaamisessa Vaasan tiepiirin maantieverkolle on käytetty hyväksi taulukon 6 mukaista toimintalinjausta sekä tierekisterin tiestö- ja maankäyttötietoja. Tierekisterin tietoina on kuvauksessa käytetty hyväksi tien toiminnallista luokkaa, nopeustasoa sekä verkollista asemaa ja maankäyttötietoja (taajama / haja-alue). Verkollista asemaa ja maankäyttötietoja on tarkennettu tarpeen mukaan karttatarkasteluin. Työssä ei selvitetty tarkemmin suunnittelualueen kuntien maankäyttö tai kaavoitustilannetta. Koska tierekisteritiedoissa oli joitakin puutteita ja kuntien maankäyttö on jatkuvassa muutoksessa, tulee kiertoliittymän soveltuvuus tarkistaa aina tapauskohtaisesti taulukon 6 periaatteita noudattaen. Kiertoliittymien toimintalinjaus Vaasan tiepiirin maantieverkolla on esitetty liitekuvassa 1.

Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella 19 TOIMENPIDEOHJELMA 3 TOIMENPIDEOHJELMA 3.1 Kiertoliittymien hankejoukon muodostaminen Alustavan hankejoukon pohjana on ollut tiepiirin tulleet kiertoliittymäaloitteet. Tätä hankejoukkoa on täydennetty nykyisillä liikennevalo-ohjatuilla liittymillä sekä onnettomuusanalyysin hankkeilla. Liikenneturvallisuusperusteisten hankkeiden määrittämiseksi tehtiin hankepoiminta tierekisterin viiden vuoden (v. 2000 2004) onnettomuustietojen perusteella. Onnettomuusanalyysissä poimittiin tierekisterin onnettomuustiedoista pistemäiset onnettomuuskasaumat. Poimintaehtona henkilövahinkoonnettomuuksien osalla oli vähintään 3 tapahtunutta henkilövahinkoonnettomuutta (heva) viidessä vuodessa korkeintaan 50 metrin etäisyydellä toisistaan. Vastaava poimintaehto kaikkien onnettomuuksien osalla oli vähintään 5 tapahtunutta onnettomuutta viidessä vuodessa korkeintaan 50 metrin etäisyydellä toisistaan. Varsinaisesta hankejoukosta karsittiin pois mahdolliset tielinjan onnettomuuskasaumakohteet sekä haja-alueen liittymäkohteet (nopeustaso yli 60 km/h). Lisäksi karsittiin pois mahdolliset muut päällekkäisyydet. Hankejoukon ulkopuolelle jätettiin ne liittymät, joihin kiertoliittymä ei laaditun toimintalinjauksen (kohta 2.3) mukaan sovellu (runkotiet, haja-alue jne). Lopuksi täydennettiin hankejoukon puuttuvien hankkeiden tiestö- ja onnettomuustiedot hankkeiden ohjeellista priorisointia varten. Varsinaisen hankejoukon hankkeiden määräksi muodostui 38 kiertoliittymähanketta. 3.2 Kiertoliittymähankkeiden priorisointi 3.2.1 Priorisointitekijät Hankejoukon hankkeiden ohjeellisen toteuttamisjärjestyksen selvittämiseksi laadittiin ns. pisteytykseen perustuvaa karkea priorisointimenetelmä. Menetelmässä käytettiin priorisointitekijöinä liikenneturvallisuus- ja liikennemäärätekijöitä. Liikennetekijöinä käytettiin tierekisterin KVL-liikennemäärätietoja. Toisena liikennetekijänä oli liittymään saapuva kokonaisliikenne (kaikki ajon/vrk) ja toisena liittymään saapuva raskas liikenne (rask. ajon /vrk). Liikenneturvallisuustietoina käytettiin onnettomuusrekisterin viiden vuoden onnettomuusmäärätietoja (v. 2000 2004) kohdistettuna 200 metrin etäisyydelle liittymästä. Toisena liikenneturvallisuustekijänä käytettiin henkilövahinko-onnettomuuksien (heva) määrää ja toisena kaikkien onnettomuuksien määrää. 3.2.2 Priorisointitekijöiden painotukset Em. liikenne- ja liikenneturvallisuustekijät pisteytettiin ja suhteutettiin toisiinsa nähden (painotus). Liikennemäärä- ja liikenneturvallisuustekijöiden keskinäiset painoarvot ovat olleet yhtä suuret (50 % ja 50 %).

20 Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella TOIMENPIDEOHJELMA Liikennetekijöiden väliset painokertoimina olivat kokonaisliikenteen osalta 8 ja raskaan liikenteen osalta 2. Henkilövahinko-onnettomuusmäärätekijää painotettiin kertoimella 5 samoin kuin kaikkien onnettomuuksien määrätekijääkin. Henkilövahinko-onnettomuustekijän painoarvoa ei korostettu, koska hankkeet sijoittuvat enintään 60 km/h nopeusrajoitusalueelle taajamiin, missä vakavien onnettomuuksien riski ei ole samaa luokkaa kuin haja-alueella korkeammilla nopeustasoilla. Priorisoinnin avulla saatiin muodostettua ohjeellinen kiertoliittymien kärkihankelista / toteuttamisohjelma mahdollisista kiertoliittymäkohteista / -hankkeista. Kiertoliittymien kärkihankelistaus on ohjeellinen ja varsinainen liittymän parantamistoimenpide ratkaistaan ja vertaillaan tarkemmassa suunnittelussa. 3.2.3 Priorisointivaihtoehdot Priorisoinnissa tutkittiin myös vaihtoehtoa, jossa heva-onnettomuusmäärän tilalla käytettiin toisena liikenneturvallisuustekijänä liittymän hevaonnettomuusriskiä. Analysoinnin perusteella hankejärjestys ei kuitenkaan oleellisesti muuttunut. Täten hankejoukon liikenneturvallisuustekijöiksi valittiin onnettomuusmäärätekijät. 3.2.4 Hankkeiden priorisointimenetelmä Priorisointimenetelmässä liikenne- ja liikenneturvallisuustekijöille laskettiin tekijäkohtaiset suhteelliset arvot, joita painotettiin painokertoimilla (taulukko 7). Lopuksi laskettiin tekijöiden pistemääräsummat hankkeittain ja asetettiin hankejoukon hankkeet keskinäiseen kiireellisyysjärjestykseen. Priorisointimenetelmä nosti eniten pisteitä saaneet kohteet lähivuosien mahdollisiin kiertoliittymien toimenpidekoriin. Näin on saatu selvitettyä lähivuosien kiireellisimmin parannettavat kärkihankkeet. Kiertoliittymien priorisoidut hankkeet on esitetty liitteissä 2 ja 3 (taulukko ja kuva).

Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella 21 TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko 7. Priorisointitekijät ja niiden pisteytys / painotus. Priorisoinnin liikenneturvallisuustekijä 1 200 m sisällä heva-onnettomuudet 5 v. todellinen suhteellinen maks: 6 1,000 ka: 2 0,325 min: 0 0 Priorisoinnin liikenneturvallisuustekijä 2 200 m sisällä kaikki onn. 5 v. todellinen suhteellinen maks: 15 1,000 ka: 6 0,432 min: 0 0 Priorisoinnin liikennetekijä 1 Liittymään saapuva ka KVL (ajon/vrk) todellinen suhteellinen maks: 26134 1,000 ka: 9231 0,353 min: 3279 0,125 Priorisoinnin liikennetekijä 2 Liittymään saapuva ka KVL Raskas (ajon/vrk) todellinen suhteellinen maks: 1443 1,000 ka: 542 0,376 min: 86 0,059 tekijän painokerroin tekijän painokerroin tekijän painokerroin tekijän painokerroin 5 5 8 2 Turvallisuuden vaikutus: maksimi 1 Liikennesuoritteen vaikutus: maksimi 1

22 Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella JATKOSUUNNITTELU 4 JATKOSUUNNITTELU Laadittu kiertoliittymien käytön toimintalinjaus on ohjeellinen ja se on kohdistettu Vaasan tiepiirin maantieverkolle. Kiertoliittymien käytön toimintalinjaus on eräänlainen pilottityö, jota voidaan tarpeen mukaan hyödyntää ja täydentää koko maan maantieverkkoa käsittävässä kiertoliittymien käytön yleislinjauksessa. Kiertoliittymien hankejoukko hankkeiden kiireellisyyslistaus on myös ohjeellinen. Kiertoliittymähankkeiden mahdollinen toteuttaminen ja tarkempi jatkosuunnittelu vaativat tieverkollista, liikenteellistä ja maankäytöllistä tarkastelua. Myös varsinainen liittymän parantamistoimenpide ratkaistaan tarkemmassa jatkosuunnittelussa. Tällöin on ottava huomioon tulevaisuuden tieverkon, liikenteen ja maankäytön kehittämishankkeet sekä ratkaisujen ajoitus ja rahoituskysymykset (kaavoitus, eritasoliittymävaraukset). Vaasan tiepiirin alueella on runsaasti maankäytöllisiä varauksia ja toimenpidetarpeita mm. ohikulkuteiden ja eritasoliittymien rakentamiseksi. Niiden avulla liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus sekä maankäytön kehittyminen voidaan taata pitkälle tulevaisuuteen. Eritasoliittymät ovat kuitenkin kustannuksiltaan parhaimmillaan lähes 10 kertaa kiertoliittymiä kalliimpia, joten niiden määrä kasvaa hitaasti eikä riittävää turvallisuustasoa saada ylläpidettyä tasoliittymissä. Kiertoliittymä on erittäin turvallinen liittymätyyppi ja siksi sen käyttöä tasoliittymien järjestelyissä tulisi harkita eritasoliittymää korvaavana ratkaisuna ainakin ensimmäisessä vaiheessa. Kiertoliittymiä ei suositella erikoiskuljetusten reiteille. Mikäli kiertoliittymä sijoitetaan kuitenkin erikoiskuljetusreiteille, on erikoiskuljetusten mitoitus- ym. vaatimukset aina tarkistettava tapauskohtaisesti tarkemmassa suunnittelussa.

Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella 23 LIITTEET 5 LIITTEET Liite 1. Kiertoliittymien käyttöperiaatteet Vaasan tiepiirin maantieverkolla. Liite 2. Kiertoliittymien priorisoitu hankejoukko taulukkona Liite 3. Kiertoliittymien priorisoitu hankejoukko kuvana Liite 4. Kiertoliittymien käyttöperiaatteet, kartta A0-kokoisena irtopainoksena.

Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella LIITTEET Liite 1

Liite 2a Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella LIITTEET

Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella LIITTEET Liite 2b

Liite 3 Kiertoliittymiä koskeva toimenpidesuunnitelma Vaasan tiepiirin alueella LIITTEET

ISSN 1458-1561 TIEH 4000507-v