Kiertoliittymät. Selvitys kiertoliittymän soveltuvuudesta kahdeksaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen päätieliittymään

Transkriptio

1 Raportteja Kiertoliittymät Selvitys kiertoliittymän soveltuvuudesta kahdeksaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen päätieliittymään HILKKA PIIPPO JUHA RAAPPANA RIINA ISOLA

2

3 Kiertoliittymät Selvitys kiertoliittymän soveltuvuudesta kahdeksaan Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen päätieliittymään HILKKA PIIPPO JUHA RAAPPANA RIINA ISOLA

4 RAPORTTEJA Selvitys kiertoliittymän soveltuvuudesta kahdeksaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen päätieliittymään Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Kansikuva: Kartat: Plaana Oy Plaana Oy Maanmittauslaitos, Liikennevirasto ISBN xxx-x (painettu) ISBN (PDF) ISSN (verkkojulkaisu) URN:ISBN:

5 Sisältö 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoite Tarkasteltavat liittymät Kantatien 44 ja seututien 663 liittymä Kauhajoella Valtatien 3 ja kantatien 67 liittymä Kurikassa Kantatien 66 ja seututien 697 liittymä Kuortaneella Kantatien 68 ja 63 liittymä Evijärvellä Kantatien 58 sekä seututeiden 751 ja 775 liittymä Lestijärvellä Kantatien 68, yhdystien 6215 ja Ostolantien liittymä Ähtärissä Kantatien 68 pohjoinen ja eteläinen liittymä Vimpelissä Kiertoliittymien soveltuvuusarviointi Soveltuvuusarviointi ja arviointitekijät Soveltuvuusarvioinnin tulokset Vaihtoehdot liittymien parantamiseksi Jatkotoimenpiteet Lähteet Liitteet... 31

6 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoite Työn tavoitteena oli selvittää, soveltuuko kiertoliittymä parantamistoimenpiteeksi kahdeksaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen päätieverkon liittymään. Mikäli kiertoliittymän ei arvioitu soveltuvan kyseiseen kohteeseen, sen tilalle tuli ehdottaa muuta parantamistoimenpidettä. 2 Tarkasteltavat liittymät Selvityksessä tarkastellut liittymät sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen päätieverkolla Kauhajoella, Kurikassa, Kuortaneella, Evijärvellä, Lestijärvellä, Ähtärissä ja Vimpelissä, jossa tarkasteltiin kahta liittymää (kuva 1). Tarkasteltavana olivat seuraavat liittymät: kantatie 44/ seututie 663 / yhdystie 17109, Kauhajoki valtatie 3 / kantatie 67, Kurikka kantatie 66 / seututie 697, Kuortane kantatie 68/ kantatie 63, Evijärvi kantatie 58/ seututie 775 / seututie 751, Lestijärvi kantatie 68/ yhdystie t 6215 / Ostolantie, Ähtäri kantatie 68/ seututie 750 / yhdystie 17801, Vimpeli kantatie 68/ yhdystie 7421/ yhdystie 17757, Vimpeli. Kuva 1. Tarkasteltavat päätieverkon liittymät. 2

7 2.1. Kantatien 44 ja seututien 663 liittymä Kauhajoella Kantatien 44 ja seututien 663 kolmihaaraliittymä sijoittuu noin 1 kilometrin etäisyydelle Kauhajoen keskustasta. Osayleiskaavaehdotuksessa vuodelta 2017 yhdystie on suunniteltu linjattavaksi tarkasteltavaan liittymään, jolloin siitä muodostuisi nelihaaraliittymä. Kuva 2. Liittymän sijainti Kauhajoen tieverkolla. Tarkasteltavana on kantatien 44 ja seututien 663 kolmihaaraliittymä. Osayleiskaavaehdotuksessa yhdystie on suunniteltu linjattavaksi tarkasteltavaan liittymään, jolloin siitä muodostuisi nelihaaraliittymä. Kuva 3. Tarkasteltava liittymä ja sitä ympäröivä liikenneverkko. 3

8 Nykyisessä kolmihaaraliittymässä on pääsuunnalla väistötila ja sivusuunnalla tulppasaareke. Liittymässä on tievalaistus. Kantatien varressa kulkee erillinen kevyen liikenteen väylä. Kantatien nopeusrajoitus liittymän kohdalla on nykyisin 60 km/h. Sivusuunnalla on kärkikolmio. Liittymän läheisyydessä on huoltoasema. Kohde ei sijoitu erikoiskuljetusreitille. Kuva 4. Kuva liittymästä etelän suunnasta (Lähde: Tiekuva.com). Tarkasteltava liittymä sijaitsee taajamassa 1 asemakaava-alueella. Kuva 5. Taajama-alue ja nopeusrajoitukset. 1 YKR taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. 4

9 Kuva 6. Onnettomuudet vuosilta ja nykyiset nopeusrajoitukset. Kantatien 44 ja seututien 663 liittymässä on vuosina tapahtunut yksi poliisin tietoon tullut onnettomuus, joka on ollut yksittäisonnettomuus / suistuminen oikealle suoralla. Onnettomuudessa ei tullut henkilövahinkoja. Kuva 7. Liikennemäärät KVL 2015 ja valaistut tieosuudet. Kantatien vuoden 2015 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) vaihtelee noin ajon/vrk. Seututien liikennemäärä on noin ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus liittymässä on keskimäärin noin 7,5 %. Valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen mukaan liittymän liikennemäärät kasvavat vuoteen 2040 mennessä noin 30 %. Tällöin nykyverkolla kantatien liikennemäärä vuonna 2040 olisi noin ajon/vrk ja seututien ajon/vrk. Sivusuunnan liikennemäärä osuus on 49 % pääsuunnan liikenteestä. 5

10 2.2. Valtatien 3 ja kantatien 67 liittymä Kurikassa Valtatien 3 ja kantatien 67 kolmihaaraliittymä sijoittuu Kurikan taajaman pohjoispuolelle noin 4 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Kuva 8. Liittymän sijainti Kurikan tieverkolla. Kuva 9. Tarkasteltava liittymä ja sitä ympäröivä liikenneverkko. 6

11 Valtatien 3 ja kantatien 67 liittymässä on valtatiellä oikeaan kääntymiskaista ja kantatiellä tulppasaareke. Liittymässä on tievalaistus. Valtatien varressa kulkee erillinen kevyen liikenteen väylä ja liittymän pohjoispuolella on kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Liittymän kohdalla valtatien nopeusrajoitus on nykyisin 80 km/h ja valtatiellä on automaattivalvontakamerat. Sivusuunnalla on kärkikolmio. Valtatie 3 kuuluu TEN-T-tieverkkoon. Valtatie 3 kuuluu erikoiskuljetusten runkoreitistöön ja kantatie 67 kuuluu muihin erikoiskuljetusreitteihin. Kuva 10. Kuva liittymästä etelän suunnasta (Lähde: Tiekuva.com). Tarkasteltava liittymä sijaitsee taajaman reuna-alueella. Liittymän kohdalla ei ole asemakaavaa. Kuva 11. Taajama-alueet ja nopeusrajoitukset. 7

12 Kuva 12. Onnettomuudet vuosilta ja nykyiset nopeusrajoitukset. Liittymässä on tapahtunut vuosina yksi poliisin tietoon tullut onnettomuus, joka on ollut peräänajo käännyttäessä vasemmalle. Onnettomuudessa on tullut henkilövahinkoja. Sivusuunnassa kantatiellä 67 on tapahtunut myös henkilövahinko-onnettomuuksia. Kuva 13. Liikennemäärät KVL 2015 ja valaistut tieosuudet. Valtatien vuoden 2015 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) vaihtelee noin ajon/vrk. Kantatien liikennemäärä on noin ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus liittymässä on keskimäärin noin 8,5 %. Valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen mukaan liittymän liikennemäärät kasvavat vuoteen 2040 mennessä noin 30 %. Tällöin nykyverkolla valtatien liikennemäärä vuonna 2040 olisi noin ajon/vrk ja kantatien ajon/vrk. Sivusuunnan liikennemäärä osuus on 56 % pääsuunnan liikenteestä. 8

13 2.3. Kantatien 66 ja seututien 697 liittymä Kuortaneella Liittymä sijoittuu Kuortaneen taajaman eteläpuolelle noin 3,5 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Kuva 14. Liittymän sijainti Kuortaneen tieverkolla. Kuva 15. Tarkasteltava liittymä ja sitä ympäröivä liikenneverkko. Nelihaaraliittymässä on saarekkeellinen pääsuunnan kanavointi ja sivusuunnilla tulppasaarekkeet ja pakollista pysähtymistä osoittavat merkit. Liittymässä on tievalaistus. Liittymässä ei ole kevyen liikenteen väyliä eikä alikulkukäytäviä. Liittymän kohdalla kantatien nopeusrajoitus on nykyisin 60 km/h. Liittymän läheisyydessä on huoltoasema. 9

14 Kuva 16. Kuva liittymästä pohjoisen suunnasta (Lähde: Tiekuva.com). Tarkasteltava liittymä sijaitsee taajaman reuna-alueella. Liittymän kohdalla ei ole asemakaavaa. Kuva 17. Taajama-alueet ja nopeusrajoitukset. 10

15 Kuva 18. Onnettomuudet vuosilta ja nykyiset nopeusrajoitukset. Liittymässä on vuosina tapahtunut viisi poliisin tietoon tullutta onnettomuutta, joista kaksi on ollut henkilövahinko-onnettomuuksia. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole sattunt. Onnettomuuksista neljä on ollut risteämisonnettomuuksia ja yksi on ollut kääntymisonnettomuus. Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet ovat olleet kääntymisonnettomuus ja risteämisonnettomuus. Kuva 19. Liikennemäärät KVL 2015 ja valaistut tieosuudet. Kantatien vuoden 2015 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) vaihtelee noin ajon/vrk. Seututien liikennemäärä vaihtelee ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus liittymässä on keskimäärin noin 9,5 %. Valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen mukaan liittymän liikennemäärät kasvavat vuoteen 2040 mennessä noin 30 %. Tällöin nykyverkolla kantatien liikennemäärä vuonna 2040 olisi noin ajon/vrk ja seututien ajon/vrk. Sivusuuntien liikennemäärä osuus on 53 % pääsuunnan liikenteestä. 11

16 2.4. Kantatien 68 ja 63 liittymä Evijärvellä Kantateiden 63 ja 68 liittymä sijoittuu noin 1 kilometrin päähän Evijärven keskustasta. Kuva 20. Liittymän sijainti Evijärven tieverkolla. Kuva 21. Tarkasteltava liittymä ja sitä ympäröivä liikenneverkko. Liittymän pääsuuntana on kantatie 68. Nelihaaraliittymä on avoin eikä siinä ole kääntymiskaistoja. Sivusuunnilla on ns. pisarasaarekkeet ja pakollinen pysähtyminen. Liittymässä on tievalaistus. Liittymän kohdalla ei ole kevyen liikenteen väyliä eikä alikulkukäytäviä. Liittymän kohdalla kantatien 68 nopeusrajoitus on nykyisin 80 km/h. Liittymän läheisyydessä on huoltoasema. Kumpikaan risteävistä teistä ei ole erikoiskuljetusreitti. 12

17 Kuva 22. Kuva liittymästä pohjoisen suunnasta (Lähde: Tiekuva.com). Tarkasteltava liittymä sijaitsee taajama-alueella ja liittymän kohdalla on asemakaava lukuun ottamatta liittymän eteläpuolista neljännestä. Kuva 23. Taajama-alue ja nopeusrajoitukset. 13

18 Kuva 24. Onnettomuudet vuosilta ja nykyiset nopeusrajoitukset. Liittymässä on vuosina tapahtunut kuusi poliisin tietoon tullutta onnettomuutta, joista neljä on ollut henkilövahinko-onnettomuuksia (ei kuolleita). Onnettomuuksista kolme on ollut risteämisonnettomuuksia, kaksi kääntymisonnettomuuksia ja yksi ohitusonnettomuus. Loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista kaksi on ollut kääntymisonnettomuuksia ja kaksi risteämisonnettomuutta. Kuva 25. Liikennemäärät KVL 2015 ja valaistut tieosuudet. Kantatien 68 pääsuunnan vuoden 2015 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) vaihtelee noin ajon/vrk ja kantatien 63 sivusuuntien ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus liittymässä on keskimäärin noin 13,5 %. Valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen mukaan liittymän liikennemäärät kasvavat vuoteen 2040 mennessä noin 30 %. Tällöin nykyverkolla kantatien 68 pääsuunnan liikennemäärä vuonna 2040 olisi noin ajon/vrk ja kantatien 63 sivusuuntien ajon/vrk. Sivusuuntien liikennemäärien osuus on yli kaksinkertainen (240 %) pääsuunnan liikennemäärään verrattuna. 14

19 2.5. Kantatien 58 sekä seututeiden 751 ja 775 liittymä Lestijärvellä Liittymä sijoittuu Lestijärven taajaman luoteispuolelle noin 1,5 kilometrin etäisyydelle Lestijärven keskustasta. Kuva 26. Liittymän sijainti Lestijärven tieverkolla. Tarkasteltava liittymä sijaitsee haja-asutusalueella, mutta liittymän kohdalla on asemakaava. Kuva 27. Taajama-alueet ja nopeusrajoitukset. Liittymän pääsuunnan muodostavat kantatie 58 ja seututie 775. Kantatiellä on epäjatkuvuuskohta liittymässä. Nelihaaraliittymä on avoin liittymä eikä siinä kääntymiskaistoja. Sivusuunnilla on tulppasaarekkeet ja pakollinen pysähtyminen. Liittymässä ei ole tievalaistusta eikä kevyen liikenteen väyliä tai alikulkukäytäviä. Liittymän kohdalla kantatien nopeusrajoitus on nykyisin 80 km/h. Kumpikaan risteävistä teistä ei ole erikoiskuljetusreitti. 15

20 Kuva 28. Kuva liittymästä kaakon suunnasta (Lähde: Tiekuva.com). Kuva 29. Onnettomuudet vuosilta ja nykyiset nopeusrajoitukset. Liittymässä on vuosina tapahtunut yksi poliisin tietoon tullut henkilövahinkoihin johtanut risteämisonnettomuus. 16

21 Kuva 30. Liikennemäärät KVL 2015 ja valaistut tieosuudet. Pääsuunnan vuoden 2015 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) vaihtelee noin ajon/vrk ja sivusuuntien ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus liittymässä on keskimäärin noin 12 %. Valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen mukaan liittymän liikennemäärät kasvavat vuoteen 2040 mennessä noin 30 %. Tällöin nykyverkolla pääsuunnan liikennemäärä vuonna 2040 olisi ajon/vrk ja sivusuuntien ajon/vrk. Sivusuuntien liikennemäärän osuus on 68 % pääsuunnan liikenteestä. 17

22 2.6. Kantatien 68, yhdystien 6215 ja Ostolantien liittymä Ähtärissä Liittymä sijoittuu kantatielle 68 Ähtärin keskustaajaman länsipuolelle. Liittymän pohjoinen sivusuunta on aikaisemmin ollut maantie, mutta se on muuttunut kaupungin ylläpitämäksi kaduksi (Ostolantie) muutama vuosi sitten. Kuva 31. Liittymän sijainti Ähtärin tieverkolla. Kuva 32. Tarkasteltava liittymä ja sitä ympäröivä liikenneverkko. 18

23 Kuva 33. Nopeusrajoitukset ja taajama-alue. Tarkasteltava liittymä sijaitsee taajamassa ja liittymän kohdalla on asemakaava. Nelihaaraliittymässä on pääsuunnalla saarekkeellinen kanavointi ja sivusuunnilla tulppasaarekkeet ja pakollinen pysähtymien. Liittymässä on tievalaistus. Sivusuunnilla on kevyen liikenteen väylät ja kantatiellä on alikulkukäytävä liittymän pohjoispuolella. Liittymän kohdalla kantatien nopeusrajoitus on nykyisin 60 km/h. Liittymän läheisyydessä on huoltoasema. Tarkasteltavan liittymän kautta kulkee erikoiskuljetusreitti kantatietä 68 pitkin. Kuva 34. Kuva liittymästä idän suunnasta (Lähde: Tiekuva.com). Liittymässä on vuosina tapahtunut kaksi poliisin tietoon tullutta omaisuusvahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Toinen niistä on ollut risteämisonnettomuus ja toinen yksittäisonnettomuus (kuva 35). 19

24 Kuva 35. Onnettomuudet vuosilta ja nykyiset nopeusrajoitukset. Kuva 36. Liikennemäärät KVL 2015 ja valaistut tieosuudet. Kantatien pääsuunnan vuoden 2015 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) vaihtelee noin ajon/vrk ja yhdystien sivusuunnan ajon/vrk. Pohjoisen sivusuunnan (Ostolantie) liikennemäärä vuonna 2013 oli noin ajon/vrk ja raskaan liikenteen määrä 80 raskas ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus liittymässä on keskimäärin noin 6 %. Valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen mukaan liittymän liikennemäärät kasvavat vuoteen 2040 mennessä noin 30 %. Tällöin kantatien pääsuunnan liikennemäärä vuonna 2040 olisi ajon/vrk ja sivusuuntien Sivusuuntien liikennemäärä osuus on 98 % pääsuunnan liikenteestä. 20

25 2.7. Kantatien 68 pohjoinen ja eteläinen liittymä Vimpelissä Selvityksessä oli mukana kaksi maantieverkon liittymää kantatieltä 68 Vimpelin keskustan kohdalta. Pohjoisen liittymän sivusuuntina ovat seututie 750 ja yhdystie Eteläisen liittymän sivusuuntina ovat yhdystiet 7421 ja Kuva 37. Liittymien sijainti Vimpelin tieverkolla. Kuva 38. Liittymät ja niitä ympäröivä tie- ja katuverkko. Molemmat tarkasteltavat liittymät sijaitsevat taajamassa ja liittymien kohdalla on asemakaava. 21

26 Kuva 39. Taajama-alueet ja nopeusrajoitukset. Pohjoisessa nelihaaraliittymässä (kuva 40) on pohjoisen tulosuunnasta lisäkaista / levitys oikeaan kääntyvälle liikenteelle. Sivusuunnilla on tulppasaarekkeet ja pakollista pysähtymistä osoittavat merkit. Liittymässä on tievalaistus. Kantatien itäpuolella kulkee kevyen liikenteen väylä ja liittymän eteläpuolella on alikulkukäytävä. Liittymän kohdalla kantatien nopeusrajoitus on nykyisin 80 km/h. Liittymä ei sijoitu erikoiskuljetusreitille. Kuva 40. Kuva pohjoisesta liittymästä etelän suunnasta (Lähde: Tiekuva.com). Eteläinen nelihaaraliittymä (kuva 41) on myös avoin liittymä ilman kääntymiskaistoja. Sivusuunnilla on tulppasaarekkeet ja kärkikolmiot. Liittymässä on tievalaistus. Kantatien itäpuolella kulkee kevyen liikenteen väylä. Liittymän kohdalla kantatien nopeusrajoitus on nykyisin 80 km/h. Liittymä ei sijoitu erikoiskuljetusreitille. 22

27 Kuva 41. Kuva eteläisestä liittymästä etelän suunnasta (Lähde: Tiekuva.com). Pohjoisessa liittymässä on vuosina tapahtunut yksi poliisin tietoon tullut loukkaantumiseen johtanut kääntymisonnettomuus. Eteläisessä liittymässä ei ole tapahtunut vastaavana aikana yhtään poliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Kuva 42. Onnettomuudet vuosilta ja nykyiset nopeusrajoitukset. 23

28 Kuva 43. Liikennemäärät KVL 2015 ja valaistut tieosuudet. Pohjoinen liittymä Kantatien pääsuunnan vuoden 2015 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) vaihtelee pohjoisen liittymän kohdalla ajon/vrk ja sivusuuntien ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus liittymässä on keskimäärin noin 9 %. Valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen mukaan liittymän liikennemäärät kasvavat vuoteen 2040 mennessä noin 30 %. Tällöin kantatien pääsuunnan liikennemäärä vuonna 2040 olisi ajon/vrk ja sivusuuntien Sivusuuntien liikennemäärä osuus on 84 % pääsuunnan liikenteestä. Eteläinen liittymä Kantatien pääsuunnan vuoden 2015 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) vaihtelee eteläisen liittymän kohdalla ajon/vrk ja sivusuuntien ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus liittymässä on keskimäärin 9,5 %. Valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen mukaan liittymän liikennemäärät kasvavat vuoteen 2040 mennessä noin 30 %. Tällöin kantatien pääsuunnan liikennemäärä vuonna 2040 olisi ajon/vrk ja sivusuuntien Sivusuuntien liikennemäärä osuus on 34 % pääsuunnan liikenteestä. 24

29 3 Kiertoliittymien soveltuvuusarviointi 3.1 Soveltuvuusarviointi ja arviointitekijät Soveltuvuusarviointi perustuu pisteytysmenetelmään eri tekijöiden suhteen. Pisteytyksen perusteella kiertoliittymä soveltuu hyvin kohteeseen, mikäli se saa korkean pistemäärän ja huonosti, mikäli se saa vähän pisteitä. Valtatie 3 kuuluu Suomen kattavaan TEN-T-tieverkkoon, joten tarkastelussa mukana ollut valtatien 3 ja kantatien 68 liittymä sijoittuu eurooppalaiselle TEN-T-tieverkolle. Soveltuvuusarvioinnin yhteydessä todettiin, että TEN-tieverkon teille ei suositella kiertoliittymiä. Muita TEN-tieverkolle sijoittuvia liittymiä ei tarkasteluissa ollut mukana. Seuraavassa on kuvattu soveltuvuusarvioinnissa käytetyt päätekijät ja niiden osatekijät. Liikenneverkko ja liikennejärjestelyt tekijä sisälsi seuraavat osatekijät: Erikoiskuljetusreitti Raskaan liikenteen %-osuus Kevyen liikenteen järjestelyt Liittyvien suuntien lukumäärä Pääsuunnan kanavointi Päätien epäjatkuvuus. Erikoiskuljetustekijä ottaa huomioon, sijoittuuko kohde suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkolle (SEKV). Liikenneviraston ohjeet suosittelevat, että erikoiskuljetusreiteillä ei käytetä kiertoliittymiä. Raskaan liikenteen -tekijä ottaa huomioon liittymään saapuvan raskaan liikenteen määrän ja sen suuruuden liittymän kokonaisliikennemäärästä ajon/vrk (osuus alle 10 % tai yli 10 %). Suuri raskaan liikenteen määrä ei sinänsä sulje pois kiertoliittymän rakentamista, mutta se tulee ottaa huomioon liittymän suunnittelussa. Kiertoliittymä hidastaa ja hankaloittaa raskasta liikennettä. Pääsuunnan suuri raskaan liikenteen määrä puoltaa yleensä muita liittymän parantamisratkaisuja kuin kiertoliittymää. Kevyen liikenteen osatekijä ottaa huomioon, onko päätiellä kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Tekijä otettiin mukaan, koska se kuvaa kevyen liikenteen nykyisiä yhteyksiä ja liikennetarpeita päätien poikittaissuunnassa. Lisäksi kevyen liikenteen järjestelyillä on vaikutusta kiertoliittymäratkaisun rakentamiskustannuksiin. Liittyvien suuntien lukumäärä (kolmi- vai nelihaaraliittymä) kuvastaa liittymän verkollista asemaa ja maankäyttöä liittymän ympäristössä. Mikäli kiertoliittymässä on vain kolme haaraa ja sivusuunta on lisäksi vähäliikenteinen, kiertoliittymä ei yleensä ole paras mahdollinen parantamistoimenpide kohteeseen. Kiertoliittymä sopii parhaiten nelihaaraiseen liittymään, jossa liittymien tulohaarojen liikennevirtajakaumat ovat melko tasaiset tai liittymän sivusuunnilla esiintyy ajoittain välityskykyongelmia. Päätien epäjatkuvuus -tekijä ottaa huomioon, onko päätien suunta jatkuva kohteessa vai päättyvä/ alkava. Esimerkkinä on Lestijärven kohde, jossa kantatien 58 ja seututeiden 775 ja 751 liittymässä kantatien kahdesta haarasta toinen on sivusuunta ja toinen pääsuunta. Pisteytyksessä painotettiin liittyvien suuntien lukumäärää ja päätien epäjatkuvuutta hieman muita osatekijöitä enemmän. 25

30 Ympäristö ja maankäyttö -tekijä sisälsi seuraavat osatekijät: Pääsuunnan nopeusrajoitus Liittymä rakennetussa ympäristössä Nykyinen liikennettä synnyttävä maankäyttö liittymän ympäristössä Yleis- tai asemakaavan uusi liikennettä synnyttävä maankäyttö. Pääsuunnan nopeusrajoitus -tekijä (60 tai 80 km/h) ottaa osaltaan huomioon kohteen sijainnin taajamarakenteessa. Nykytilanteen osalta käytettiin osatekijöinä nykyistä rakennettua ympäristöä ja liikennettä synnyttävää maankäyttöä liittymän ympäristössä. Yleis- ja asemakaavatekijä ottaa huomioon tulevan maankäytön liittymä ympäristössä. Pisteytyksessä painotettiin pääsuunnan nopeusrajoitusta hieman muita osatekijöitä enemmän. Liikenneturvallisuustekijä sisälsi seuraavat osatekijät: Onnettomuuksin määrä ja vakavuus Henkilövahinko-onnettomuuksien riski. Onnettomuuksien määrä ja vakavuus -tekijä ottaa huomioon liittymässä ja korkeintaan 40 metrin etäisyydellä liittymästä edellisen 5-vuotiskauden aikana tapahtuneiden onnettomuuksien määrän ja henkilövahinkoon (heva) johtaneiden onnettomuuksien määrän. Henkilövahinko-onnettomuuksien riski -tekijä suhteuttaa vakavien onnettomuuksien määrän liittymään saapuvan liikenteen määrään. Heva-riskitekijän painotus pisteytyksessä oli hieman voimakkaampi kuin onnettomuusmäärän. Jos liittymässä on tapahtunut useita henkilövahinko-onnettomuuksia, tämä puoltaa kiertoliittymäratkaisua, koska se vähentää nimenomaan henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia ja niiden vakavuusasetta. Etenkin, jos liikennemäärään suhteutettu onnettomuusmäärä on suuri, kiertoliittymäratkaisu on perusteltu. Liikennetalous ja kustannukset -tekijä sisälsi seuraavat osatekijät: Polttoaine- ja aikakustannusten lisäys Liikenneturvallisuushyödyt (Tarva) Rakentamiskustannukset. Polttoaine- ja aikakustannus -tekijä ottaa huomioon kiertoliittymän läpi kulkevan pääsuunnan liikenteen polttoaine- ja aikakustannusten lisäykset ja kustannuslisäysten suuruuden / merkittävyyden. Liittymätyypin liikennetaloudellisia vaikutuksia arvioitaessa pääsuunnan raskaan liikenteen on suuri merkitys. Liikenneturvallisuushyödyt -tekijä kuvaa kiertoliittymän rakentamisella saatavan laskennallisen henkilövahinko-onnettomuuksien säästöä, joka on laskettu Tarva-ohjelmalla (Turvallisuusvaikutusten arviointi-ohjelma). Tarva ottaa huomioon kohteen viiden vuoden onnettomuushistorian ja onnettomuusmääräennusteen sekä laskee parantamistoimenpiteen heva-onnettomuuksien ja kuolemien määrän vähenemät käyttäen keskimääräisiä vaikutuskertoimia. Rakentamiskustannustekijä ottaa huomioon kiertoliittymähankkeen rakentamiskustannusten suuruuden, sekä muiden liittymään välittömästi liittyvien liikennejärjestelyjen kuten esimerkiksi kevyen liikenteen alikulkukäytävän rakentamiskustannukset. Tulevan tilanteeseen liittyviä, liittymää ympäröivän tie- tai katuverkon kehittämistoimenpiteitä ei ole otettu mukaan laskelmiin. Kustannusvaikutustekijöissä painotettiin eniten polttoaine- ja aikakustannustekijää. 26

31 Liikenteen toimivuus -tekijä sisälsi seuraavat osatekijät: Liittymän toimivuus liittymään v saapuvan ennusteliikennemäärän perusteella Sivusuunnan liikenteen osuus liittymään saapuvasta liikenteestä. Koska selvityksen tekemisessä ei ollut käytettävissä liikennelaskentatietoja, joista olisi saatu liikennevirtatietoja tarkempien toimivuustarkastelujen pohjaksi, liittymän toimivuutta arvioitiin ennustetilanteen v liittymään saapuvan liikennemäärän perusteella. Mikäli valo-ohjaamattomaan tasoliittymään saapuva liikennemäärä on ajon/vrk, liittymän liikenteellinen toimivuus vaatii yleensä parantamista. Tällöin liittymän kuormitusaste, liikennemäärän suhde välityskykyyn, ylittää 0,5-0,7. Sivusuunnan liikenteen osuus -tekijä ottaa huomioon liittymän saapuvan liikennemäärän suuruuden ja %-osuuden liittymän kokonaisliikennemäärästä. Pisteytyksessä painotettiin jonkin verran enemmän sivusuunnan liikenteen osuutta. 3.2 Soveltuvuusarvioinnin tulokset Soveltuvuusarvioinnin perusteella kiertoliittymä sopisi parhaiten Evijärvelle kantateiden 63 ja 68 liittymään. Liittymässä sivusuuntien liikennemäärä on suurempi kuin pääsuunnan ja lisäksi liittymässä on tapahtunut keskimääräistä enemmän onnettomuuksia ja henkilövahinkoja. Lisäksi kiertoliittymää voidaan harkita toimenpiteeksi Kauhajoen, Kuortaneen, Lestijärven ja Ähtärin liittymissä. Huonoimmin kiertoliittymä soveltuisi Kurikkaan valtatien 3 ja kantatien 67 liittymään. Lisäksi liittymäkohde sijoittuu TEN-verkolle, jolle kiertoliittymiä ei sallita. Vimpelin molempien liittymien osalta kiertoliittymän soveltuvuus jää keskimääräistä huonommaksi. Kiertoliittymän soveltuvuusarvioinnin pisteytys ja tulokset on esitetty liitteessä 1 ja tulokset on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Soveltuvuusarvioinnin tulokset tarkastelussa olleiden kahdeksan liittymän osalta. Kohde Kunta Tiet ja kadut PISTEET 1 Kauhajoki 44 / 663 / (17109) 30 2 Kurikka 3 / Kuortane 66 / 697 (STOP) 29 4 Evijärvi 68 / 63 (STOP) 33 5 Lestijärvi 58 / 775 / 751 (STOP) 27 6 Ähtäri 68 / 6215 / Ostolantie (STOP) 28 7 Vimpeli P 68 / 750 / (STOP) 25 8 Vimpeli E 68 / 7421 / soveltuu / on perusteita voidaan harkita ei sovellu / ei perusteita Soveltuvuusluokituksen pistemäärät on määritetty asiantuntija-arviona ja tarkastelussa mukana olleiden liittymien ominaisuudet ovat olleet lähtökohtana arviointitekijöitä valittaessa. Mikäli tarkasteltavia liittymiä olisi enemmän, se todennäköisesti vaikuttaisi arviointitekijöihin ja vertailupistemääriin, jolloin soveltuvuusluokituksen pistemäärän raja-arvoa pitäisi myös mahdollisesti tarkentaa. 27

32 4 Vaihtoehdot liittymien parantamiseksi Selvityksen pisteytyksen mukaan kiertoliittymä ei sovellu tarkastelluista liittymäkohteista kolmeen. Nämä kohteet ovat valtatien 3 ja kantatien 67 liittymä Kurikassa sekä kantatien 67 eteläinen ja pohjoinen liittymä Vimpelissä. Selvityksen mukaan kiertoliittymää voidaan harkita seuraavissa neljässä kohteessa: kantatie 44/ seututie 663 / yhdystie 17109, Kauhajoki kantatie 66 / seututie 697, Kuortane kantatie 58/ seututie 775 / seututie 751, Lestijärvi kantatie 68/ yhdystie t 6215 / Ostolantie, Ähtäri. Kurikan liittymä Tarkastellun liittymän liikenteellinen pääsuunta on valtatie 3 (etelä) - kantatie 67 (itä). Kantatien 67 tulosuunnasta vasempaan kääntyvä virta on suuri, mikä voi heikentää huippuliikenteen aikaan liittymän sivusuunnan toimivuutta. Saarekkeellisella kanavoinnilla saataisiin liittymän havaittavuus valtatien 3 suunnassa paremmaksi, mutta se ei paranna sivusuunnan liikenteen sujuvuutta eikä turvallisuutta. Lisätoimenpiteenä voisi tulla kyseeseen oikeaan kääntymiskaistan rakentaminen erotelluksi oikeaan kääntymiskaistaksi. Tällöin kantatieltä valtatielle liityttäessä valtatietä suoraan ajava ajoneuvo ei peity oikeaan kääntyvän ajoneuvon taakse. Toimenpide parantaa liittymän turvallisuutta ja osaltaan myös sivusuunnan liikenteen sujuvuutta. Liittymään saapumista voitaisiin kantatien 67 suunnalla korostaa ennakkovaroitusmerkillä. Samoin kantatien tulppasaareke voitaisiin parantaa pisarasaarekkeeksi. Tällöin sivusuunnasta tuleva kuljettaja huomio paremmin päätien liikenteen pohjoisen suunnasta eikä päätielle tulo ja liittyminen ole niin vauhdikas. Lisäksi T-liittymän havaittavuutta voidaan parantaa taustamerkeillä. Kurikan kaavoituksessa ei ole esitetty eritasoliittymää valtatien 3 ja kantatien 67 liittymään. Myöskään maakuntakaavassa ei ole eritasoliittymää Kurikassa. Jatkossa kaavoituksessa voitaisiin tehdä pitkän aikavälin varaus eritasoliittymän tai suoran rampin toteuttamiselle kantatien tulosuunnasta valtatielle 3 etelän suuntaan. Vimpelin pohjoinen ja eteläinen liittymä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on laatinut toimenpideselvityksen kantatielle 68 Vimpelin keskustan kohdalle välille Kehätien liittymä Isokankaantien (mt 750) liittymä (Destia, 2017). Selvityksen mukaan kantatien pohjoinen nelihaaraliittymä (kt 68/ mt 750 / mt 17801) muutetaan porrastetuksi liittymäksi (vasen-oikea porrastus). Kantatien itäpuolinen liittymähaara (mt 750) siirretään noin 100 metriä nykyistä pohjoisemmaksi. Pääsuunnalle ei rakenneta kääntymiskaistoja. Pohjoisen suunnasta kantatielle lisätään ajorataan nopeusrajoitusmaalaus ja heräteraidat. Kantatien 86 eteläiseen liittymään (kt 68/ mt 7421/ mt 17757) rakennetaan turvasaarekkeet ja samalla sivusuunnan liittymähaaroja levennetään tarvittavilta osin. Liittymän sivusuunnille lisätään pakollinen pysähtyminen liikennemerkit. Lisäksi ennen liittymää etelän suunnasta lisätään ajorataan nopeusrajoitusmaalaus ja heräteraidat. Vimpelin molemmissa liittymissä on osayleiskaavassa esitetty varauksina perusverkon eritasoliittymät yhdellä rampilla. 28

33 Kauhajoki Jos kantatiehen 44 liittyvä Lustilantie (mt 17109) linjataan osayleiskaavan mukaisesti uuteen paikkaan Panulan teollisuusalueen eteläpuolelle, muodostuu kantatielle Eteläisen Yhdystien (mt 663) kohdalle nelihaaraliittymä. Kaavoituksessa liittymän kohdalla esitetään varauduttavaksi perusverkon eritasoliittymään kahdella rampilla suuntaisliittymin (lohenpyrstöt). Eritasoliittymän ramppijärjestelyt ovat osayleiskaavaehdotuksen ja asemakaavan mukaisia. Kaavoissa olevat ramppijärjestelyjen tilavarukset on kuitenkin syytä tarkistaa. Maantien siirtyessä Panulan teollisuusalueen eteläpuolelle nykyinen Lustilantien tasoliittymä kantatieltä esitetään poistettavaksi ja korvattavaksi kantatien alittavalla risteyssillalla. Tällöin Lustilan suunnasta säilyy sujuva yhteys Kauhajoen keskustaan. Risteyssillan alikulkukorkeus voi olla rajoitettu, ts. alikulkuyhteys mahdollistaa henkilöautoliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn, mutta ei raskasta liikennettä. Panulan teollisuusalueen raskas liikenne ohjataan uudelleen linjattavan maantien kautta Eteläisen Yhdystien liittymään, joka voitaisiin välivaiheen toimenpiteenä parantaa kiertoliittymäksi. Mikäli parantamistoimenpiteeksi ei hyväksytä kiertoliittymää, kiertoliittymän sijasta voisi tulla kyseeseen porrastettu liittymäratkaisu (kaksi T-liittymää), jossa itäinen liittymähaara rakennetaan eritasoliittymän pohjoispuolisen ramppiliittymän paikalle. Kuortane Mikäli kantatien 66 pääsuunnassa kanavoidun nelihaaraliittymän parantamistoimenpiteeksi ei hyväksytä kiertoliittymää, parantamistoimenpiteeksi voisi tulla kyseeseen porrastettu liittymäratkaisu (T-liittymät), jossa maantien 697 itäinen liittymähaara rakennetaan nykyisen liittymän etelä- tai pohjoispuolelle. Porrastuksen puoli riippuu liikenneturvallisuusnäkökohdista ja liittymän liikennevirroista, jotka tulee selvittää yhdessä tarkemman jatkosuunnittelun yhteydessä. Kuortaneen liittymässä ei ole kaavallista varausta eritasoliittymälle. Lestijärvi Jos kantatien 58 nelihaaraliittymän (mt 775/ mt 751) parantamistoimenpiteeksi Lestijärvellä ei hyväksytä kiertoliittymää, parantamistoimenpiteenä voisi tulla kyseeseen nelihaaraliittymän saarekkeellinen kanavointi. Liittymän liikennemäärät ovat vähäiset eikä liittymässä ole toimivuusongelmia. Lestijärven liittymässä ei ole kaavallista varausta eritasoliittymälle. Ähtäri Mikäli kantatien 68 pääsuunnassa kanavoidun nelihaaraliittymän (6215 / Ostolantie) toimivuus Ähtärissä heikkenee, eikä parantamistoimenpiteeksi hyväksytä kiertoliittymää, toimenpiteenä voisi tulla kyseeseen porrastettu liittymäratkaisu (T-liittymät), jossa eteläinen liittymähaara rakennetaan nykyisen liittymän itäpuolelle. Jos liikennevirtalaskentojen perusteella kuitenkin todetaan, että Ostolantieltä on voimakas vasempaan kääntyvä virta, ei vasen-oikea -porrastus ole hyvä ratkaisu. Tällöin kyseeseen voisi tulla perusverkon eritasoliittymä yhdellä rampilla, jossa ramppi voisi sijoittua liittymän koillisneljännekseen. Liittymässä ei ole kuitenkaan tällä hetkellä kaavallista varausta eritasoliittymälle ja osayleiskaavassa liittymän koillisneljännekseen on esitetty asuntorakentamista. Osayleiskaavassa on liittymään esitetty kiertoliittymä. 29

34 5 Jatkotoimenpiteet Niissä kohteissa, joihin kiertoliittymän todettiin soveltuvan, jatkotoimenpiteenä kiertoliittymän tarkempi suunnittelutyö. Suunnittelutyö tehdään kiinteässä yhteistyössä liittymän vaikutusalueen maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen kanssa. Niiden liittymien osalta, joihin kiertoliittymän ei todettu soveltuvan tai sen soveltuvuutta voitiin harkita, tulee tarkentaa kohdassa 3.3 esitettyä vaihtoehtoista parantamistoimenpidettä. Liikenteellisesti kuormitetuimmissa liittymissä tulee tehdä liikennevirtalaskennat, joilla selvitetään nykytilanteen liikenteellä ja tulevan maankäytön ennustetilanteen liikenteellä liittymän liikenteellinen toimivuus. Liittymän vaikutusalueen maankäytön liikennetuotokset voidaan arvioida Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -ohjeen perusteella. Liittymän parantamissuunnittelu tehdään kiinteässä yhteistyössä liittymän vaikutusalueen maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen kanssa. 6 Lähteet Keskeisen päätieverkon toimintalinjat. Liikennevirasto. Helsinki Liikenneviraston toimintalinjoja 1/2017, verkkojulkaisu. ISSN-L X, ISSN , ISBN Kiertoliittymät pääteillä, muistio , Tiehallinto, Kehittämiskeskus, 117/96/20/TIEL/21, /20/Th-8 3 Paaso, Annika. Kiertoliittymät pääteillä. Liikennevirasto, hankesuunnitteluosasto. Helsinki Opinnäytetyö 6/2016, verkkojulkaisu. ISSN , ISBN Paaso Annika, Salonen Noora. Tasoliittymien liikenteelliset vaikutukset. Liikennevirasto, hankesuunnitteluosasto. Helsinki Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 5/2017, verkkojulkaisu. ISSN-L , ISSN , ISBN Peltola Harri, Malin Fanny, Maanteiden tasoliittymien turvallisuus, Onnettomuudet vuosina , Liikennevirasto. Helsinki 2016, Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 57/2016, verkkojulkaisu, ISSN-L , ISSN , ISBN Tasoliittymät - Suunnitteluvaiheen ohjaus, verkkojulkaisu. Helsinki. Tiehallinto ISBN Rahman, Hafizur, Eloranta, Anu & Ernvall, Timo: Raskaat ajoneuvot kiertoliittymissä. [Roundabouts and heavy vehicles] Helsinki Tiehallinnon selvityksiä 12/2000. ISBN Raskaat ajoneuvot kiertoliittymissä. Tietoa tiensuunnitteluun nro 51. Tielaitos, tie- ja liikennetekniikka Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon (SEKV) uudistaminen Liikenneviraston päätöksen mukainen verkko. 30

35 7 Liitteet Liite 1. Liite 2. Soveltuvuusarviointitaulukko. Vaihtoehtoinen soveltuvuusarviointimenettely. 31

36 LIITE 1 Kiertoliittymän soveltuvuusanalyysi Pisteytysmenetelmä Plaana Oy Pisteytystekijät Liikenneverkko ja liikennejärjestelyt Ympäristö ja maankäyttö Liikenneturvallisuus Liikennetalous ja kustannukset Liikenteen toimivuus Pisteytyksen periaate: Mitä enemmän arvioitava tekijä tukee/ puoltaa kertoliittymän rakentamista, sitä enemmän se saa pisteitä. on = 0 ei =1 Raskaan liikenteen %-osuus yli 10 % = 0 alle 10 % = 2 Kevyen liikenteen alikulku ei = 0 on = 2 Liittyvien suuntien lkm T-liitt = 0 X-liitt= 4 Pääsuunnan Päätien kanavointi epäjatkuvuus on = 0 ei = 2 Päätien suunta jatkuva = 0 Päätie epäjatkuva päättyy/alkaa = 4 Erikureitti Pääsuunnan nopeusrajoitus 80 km/h =1 60 km/h =3 Liittymä on nykyisin rakennetussa ympäristössä ei ole = 0 on = 2 Nykyinen liikennettä synnyttävä maankäyttö liittymän ympäristössä ei ole = 0 välitt. läheisyydessä huoltoasema tms. = 2 Yleis- tai asemakaavan uusi liikennettä synnyttävä maankäyttö ei ole suunniteltu uutta maank = 0 on suunniteltu uutta maank. = 2 Onnettomuuksien määrä ja vakavuus 5 vuoden aikana ei yhtään onn. = 0 ei heva-onn. = 1 1 heva-onn. = 2 2 heva-onn. = 4 Hevaonnettomuusriski liittymässä Pääsuunnan liikenteen aika- ja polttoainekustannusten lisäys pieni = 1 yli /v = 0 keskimääräinen = 2 keskimääräistä suurempi = /v = /v = 3 alle / vuosi = 5 Pääsuunnan Tarva heva-vähenemä, jos kiertoliittymä rakennetaan pieni = 0 kohtalainen = 1 merkittävä = 2 Rakentamiskustannukset 0,5 M = 2 0,5-1 M = 1 1 M = 0 Liittymään saapuva liikenne v (ajon/vrk), ennuste alle 3000 = = = 2 yli = 3 Sivusuunnan liikenteen osuus liittymään saapuvasta liikenteestä alle 30 % = %= % = 3 yli 100 %=5 Kiertoliittymän soveltuvuusanalyysi Pisteytys Plaana Oy Pisteytystekijät Liikenneverkko ja liikennejärjestelyt Ympäristö ja maankäyttö Liikenneturvallisuus Liikennetalous ja kustannukset Liikenteen toimivuus Kohde nro Kunta Tiet ja kadut Raskaan liikenteen %-osuus Kevyen liikenteen alikulku Liittyvien suuntien lkm Pääsuunnan Päätien kanavointi epäjatkuvuus Erikureitti Pääsuunnan nopeusrajoitus Liittymä on nykyisin rakennetussa ympäristössä Nykyinen liikennettä synnyttävä maankäyttö liittymän ympäristössä Yleis- tai asemakaavan uusi liikennettä synnyttävä maankäyttö Onnettomuuksien määrä ja vakavuus 5 vuoden aikana Hevaonnettomuusriski liittymässä Polttoaine- ja aikakustannusten lisäys Liikenneturvallisuus hyödyt (Tarva) Rakentamiskustannukset Liittymän toimivuus saapuvan v ennusteliikennemäärän suhteen Sivusuunnan liikenteen osuus liittymään saapuvasta liikenteestä PISTEET YHTEENSÄ Kunta 1 Kauhajoki 44 / 663 / (17109) Kauhajoki 2 Kurikka 3 / Kurikka 3 Kuortane 66 / 697 (STOP) Kuortane 4 Evijärvi 68 / 63 (STOP) Evijärvi 5 Lestijärvi 58 / 775 / 751 (STOP) Lestijärvi 6 Ähtäri 68 / 6215 / Ostolantie (STOP) Ähtäri 7 Vimpeli P 68 / 750 / (STOP) Vimpeli P 8 Vimpeli E 68 / 7421 / Vimpeli E Kauhajoki Lestijärvi Evijärvi Vimpeli soveltuu / on perusteita voidaan harkita ei sovellu / ei perusteita Kurikka Kuortane Ähtäri

37 LIITE 2 Vaihtoehtoinen soveltuvuusarviointimenettely Selvitystyössä laadittiin myös toinen arviointi, joka perustui +/- jaotteluun valittujen osatekijöiden suhteen. Mitä enemmän liittymä saa + merkintöjä, sitä paremmin siihen soveltuu kiertoliittymä ja päinvastoin. Päätekijät ja niiden osatekijät olivat seuraavat: Ympäristö ja maankäyttö onko liittymä nykyisin rakennetussa ympäristössä nykyinen liikennettä synnyttävä maankäyttö liittymän ympäristössä onko yleis- tai asemakaavassa osoitettu liittymän läheisyyteen uutta liikennettä synnyttävää maankäyttöä. Liikenteen toimivuus liittymään saapuvan liikenteen määrä ja liittymän toimivuus vilkas sivusuunta tai paljon vasempaan kääntyvää / ylittävää liikennettä raskaan liikenteen määrä (%-osuus). Liikenneturvallisuus onnettomuusmäärä suuri henkilövahinko-onnettomuuksien (heva) määrä ja riski kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Liikennetalous ja kustannukset rakentamiskustannukset pääsuunnan polttoaine- ja aikakustannusten lisäys liikenneturvallisuushyödyt (Tarva). Kiertoliittymien soveltuvuusarviointi on esitetty seuraavan sivun taulukossa. Myös tämän arvioinnin perusteella kiertoliittymä sopii parhaiten Evijärvelle kantateiden 63 ja 68 liittymään. Arvioinnin perusteella kiertoliittymä soveltuu huonoimmin Kurikkaan valtatien 3 ja kantatien 67 liittymään. Muiden kohteiden osalta erot eivät ole kovin selvät.

38 LIITE 2 ;ŝğƌƚžůŝŝƚƚljŵŝğŷɛžǀğůƚƶǀƶƶɛăŷăůljljɛŝć ρăŝśƚžğśƚžŝŷğŷăƌǀŝžŝŷƚŝŵğŷğƚğůŵć н ͲŵĞŶĞƚĞůŵć ςůăăŷăϑljϯϯ ϱ ϮϬϭϳ ϑɛăƚğŭŝũćϭ =ŝŝƚƚljŵćžŷŷljŭljŝɛŝŷ ƌăŭğŷŷğƚƶɛɛăljŵɖćƌŝɛƚƃɛɛć ;ŝğƌƚžůŝŝƚƚljŵćŷƚăƌǀğůŝŝƚƚljŵććŷ ƐĂĂƉƵǀĂŶůŝŝŬĞŶƚĞĞŶŵććƌćŶ ƉĞƌƵƐƚĞĞůůĂ ϑŷŷğƚƚžŵƶƶɛŵććƌćɛƶƶƌŝ ΨĂŬĞŶƚĂŵŝƐŬƵƐƚĂŶŶƵŬƐĞƚŶŽŝŶ ϱϭϭϭϭϭğƶƌžă ]ϑρ=χγργγ] ƌǀŝžŝŷƚŝƚğŭŝũćƚ ϑɛăƚğŭŝũćϯ LJŬLJŝŶĞŶůŝŝŬĞŶŶĞƚƚćƐLJŶŶLJƚƚćǀć ŵăăŷŭćljƚƚƃůŝŝƚƚljŵćŷ LJŵƉćƌŝƐƚƂƐƐć ρŝůŭăɛɛŝǀƶɛƶƶŷƚăƚăŝɖăůũžŷ ǀĂƐĞŵƉĂĂŶŬććŶƚLJǀćć LJůŝƚƚćǀćć ůŝŝŭğŷŷğƚƚć +ĞǀĂͲŽŶŶĞƚƚŽŵƵƵŬƐŝĂ ŚĞǀĂͲ ƌŝɛŭŝ ςććɛƶƶŷŷăŷɖžůƚƚžăŝŷğͳũă ĂŝŬĂŬƵƐƚĂŶŶƵƐƚĞŶůŝƐćLJƐ ннн Ͳнн ƐŽǀĞůƚƵƵŚLJǀŝŶ ŽŶ ƉĞƌƵƐƚĞŝƚĂ ƐŽǀĞůƚƵƵ ǀŽŝĚĂĂŶŚĂƌŬŝƚĂ ϑɛăƚğŭŝũćϯ ψůğŝɛͳƚăŝăɛğŵăŭăăǀăŷƶƶɛŝ ůŝŝŭğŷŷğƚƚćɛljŷŷljƚƚćǀć ŵăăŷŭćljƚƚƃ ΨĂƐŬĂĂŶůŝŝŬĞŶƚĞĞŶŵććƌćĂůůĞϭϬ й ;ĞǀLJƚůŝŝŬĞŶŶĞĞƌŝƚĂƐŽƐƐĂ ƉććƐƵƵŶŶĂŶŬĂŶƐƐĂ =ŝŝŭğŷŷğƚƶƌǀăůůŝɛƶƶɛśljƃěljƚ ;χăƌǀă ͲͲн ƐŽǀĞůƚƵƵŚƵŽŶŽƐƚŝ ͲͲͲ ĞŝƐŽǀĞůůƵ ĞŝƉĞƌƵƐƚĞŝƚĂ ;ŽŚĚĞ ŶƌŽ ;ƵŶƚĂ χŝğƚũăŭăěƶƚ ψŵɖćƌŝɛƚƃũăŵăăŷŭćljƚƚƃ =ŝŝŭğŷƚğğŷƚžŝŵŝǀƶƶɛ =ŝŝŭğŷŷğƚƶƌǀăůůŝɛƶƶɛ =ŝŝŭğŷŷğƚăůžƶɛ +ƵŽŵ ϭ ;ĂƵŚĂũŽŬŝ ϰϰ ϲϲϯ ;ϭϳϭϭϵ ннн ͲͲн ͲͲͲ нͳͳ χͳůŝŝƚƚljŵćŵƶƶƚƚƶƶξͳůŝŝƚƚljŵćŭɛŝ ĞŝŽůĞŚƵŽŵŝŽŝƚƵ =ƵƐƚŝůĂŶƚŝĞŶϭϳϭϬϵƐŝŝƌƌŽŶŬƵƐƚĂŶŶƵƐƚĂ ũžŭăɖğƌƶɛƚƶƶ ŵăăŷŭćljƚƃŷŭğśŝƚƚćŵŝɛğğŷũăũžɛƚăǀăɛƚăăŭăƶɖƶŷŭŝ Ϯ ;ƵƌŝŬŬĂ ϯ ϲϳ ͲͲͲ ͲͲн ͲͲн нͳͳ ρăůƚăƚŝğϯχ ͲχƚŝĞǀĞƌŬŬŽĂ ]ŝǀƶɛƶƶŷƚăǀŝůŭăɛ χͳůŝŝƚƚljŵć ƉććƚŝĞůůćĂůŝŬƵůŬƵŬćLJƚćǀć ϯ ;ƵŽƌƚĂŶĞ ϲϲ ϲϵϳ;]χϑς Ͳнн ͲͲн ннͳ ͲͲн =ŝŝƚƚljŵćɛɛćžŷŷljŭljŝɛŝŷɛăăƌğŭŭğğůůŝŷğŷŭăŷăǀžŝŷƚŝ Ğŝ ĂůŝŬƵůŬƵŬćLJƚćǀćć ůŝŭƶůŭƶŭćljƚćǀćƚăƌǀŝƚăăŷ ϰ ǀŝũćƌǀŝ ϲθ ϲϯ;]χϑς Ͳнн ͲнͲ ннͳ ннͳ ςŝğŷŝăũžŭƶɛƚăŷŷƶɛůŝɛćljɛɖććɛƶƶŷŷăŷůŝŝŭğŷƚğğůůğ ƚƶƌǀăůůŝɛƶƶɛǀăŝŭƶƚƶɛɖŝğŷŝɖććɛƶƶŷŷăůůă ƐŝǀƵƐƵƵŶŶĂůůĂ ŵğƌŭŝƚƚćǀćŵɖŝ ϱ =ĞƐƚŝũćƌǀŝ ϱθ ϳϳϱ ϳϱϭ ;]χϑς ͲͲн ͲͲͲ ͲнͲ ннͳ ςŝğŷŝăũžŭƶɛƚăŷŷƶɛůŝɛćljɛɖććɛƶƶŷŷăŷůŝŝŭğŷƚğğůůğ ƚƶƌǀăůůŝɛƶƶɛǀăŝŭƶƚƶɛɖŝğŷŝɖććɛƶƶŷŷăůůă ϲ Śƚćƌŝ ϲθ ϲϯϭϱ ϑɛƚžůăŷƚŝğ;]χϑς ннͳ Ͳнн ͲͲн ͲͲͲ =ŝŝƚƚljŵćɛɛćžŷŷljŭljŝɛŝŷɖććɛƶƶŷŷăůůăɛăăƌğŭŭğğůůŝŷğŷ ŬĂŶĂǀŽŝŶƚŝнĂůŝŬƵůŬƵŬćLJƚćǀćć ũžŭăǀžŝěăăŷɛćŝůljƚƚćć ψŭɛŝůŝŝƚƚljŵćśăăƌăžŷǀŝůŭăɛůŝŝŭğŷƚğŝŷğŷŭăƚƶ ϳ ρŝŵɖğůŝς ϲθ ϳϱϬ ϭϳθϭϭ ;]χϑς нͳͳ Ͳнн Ͳнн ͲͲͲ ςććɛƶƶŷŷăůůăăůŝŭƶůŭƶŭćljƚćǀćć ũžŭăǀžŝěăăŷɛćŝůljƚƚćć ϴ ρŝŵɖğůŝ ϲθ ϳϰϮϭ ϭϳϳϱϳ нͳн ͲͲн ͲͲͲ нͳͳ ;ĞǀLJƚůŝŝŬĞŶŶĞŶLJŬLJŝƐŝŶƚĂƐŽƐƐĂ

39

40 RAPORTTEJA Selvitys kiertoliittymän soveltuvuudesta kahdeksaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen päätieliittymään Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) URN:ISBN: