Inkoonportin liikenneselvitys

Transkriptio

1 INKOON KUNTA Inkoonportin liikenneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26600

2 Raportti 1 (9) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä Suunnittelualue Ajoneuvoliikenteen nykytilanne Kävelyn ja pyöräilyn nykytilanne Joukkoliikenteen nykytilanne Liikenteen ongelmat Liikenteen toimivuus ja sujuvuus Liikenneturvallisuus Liikennejärjestelmän puutteet Liikennettä koskevat ajankohtaiset suunnitelmat ja kaavoitustilanne Suunnitelmavaihtoehdot Tähteläntien liittymän porrastaminen Tähteläntien kiertoliittymä Bollstantie Suositukset Vaikutusten arviointi... 7 Liitteet... 8 Lähteet... 8

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (8) Inkoonportin liikenneselvitys 1 Yleistä 2 Suunnittelualue Inkoonportin liikenneselvitys on laadittu Inkoon kunnan toimeksiannosta ja työtä on ohjannut Inkoon kunnan kaavoituspäällikkö Sten Öhman asti ja siitä lähtien kaavoituspäällikkö Minna Penttinen. Selvitys on laadittu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Työn projektipäällikkönä toimi DI Tuomas Miettinen ja suunnittelijoina ins. AMK Timo Alatalo sekä DI Saara Aavajoki. Suunnittelualue sijaitsee Inkoon kunnassa kantatien 51 (Helsinki Karjaa) varrella. Suunnittelualueelle sijoittuvat kantatien 51 Torppanummentien (yhdystie Torppi), Bollstantien (yhdystie Inkoo), Tähteläntien (yhdystie Tähtelä) ja Yksityistien liittymät. Suunnittelualue on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualue rajattu mustalla. (Pohjakartta: Paikkatietoikkuna 2016) Kantatien 51 ja Tähteläntien liittymän länsipuolella on huoltoasemakiinteistö ja siihen liittyviä palveluita. 2.1 Ajoneuvoliikenteen nykytilanne Suunnittelualueella kantatien 51 keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin ajoneuvoa, ja raskaan liikenteen osuus on noin 6 8 %. Torppanummentien keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin 510 ajoneuvoa, ja raskaan liikenteen osuus on noin 6 %. Bollstantien keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin ajoneuvoa vuorokaudessa, ja raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Tähteläntien keskimääräinen vuorokausiliikenne kantatien 51 pohjoispuolella

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (8) on noin ajoneuvoa vuorokaudessa, ja raskaan liikenteen osuus on noin 3 %. Liikennemäärät on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Liikennemäärät (KVL) yleisillä teillä suunnittelualueella ja sen ympäristössä. Kantatien 51 nopeusrajoitus Torppanummentien ja Yksityistien liittymien välillä on 80 km/h. Itään päin mentäessä nopeusrajoitus 80 km/h vaihtuu kuitenkin Tähteläntien liittymän jälkeen kesäajan nopeusrajoitukseen 100 km/h jo ennen Yksityistien liittymää. Talvinopeusrajoitus kantatiellä 51 Inkoossa on 80 km/h. Kantatie 51 on valaistu Torppanummentien ja Bollstantien liittymien välisellä osuudella sekä Tähteläntien liittymässä. Kantatie 51 kuuluu suunnittelualueella erikoiskuljetusten verkon reitteihin. Kantatien 51 ja Torppanummentien liittymä on avoin kolmihaaraliittymä. Kantatien 51 ja Bollstantien liittymä on nelihaaraliittymä, jossa kantatiellä 51 on kanavointi ja Bollstantiellä tulppasaareke. Liittymän neljäs haara johtaa kuntoradan pysäköintialueelle. Kantatien 51 ja Tähteläntien liittymä on nelihaaraliittymä, jossa kantatiellä 51 on kanavointi ja Tähteläntiellä tulppasaarekkeet. Kantatien 51 ja Yksityistien liittymä on avoin kolmihaaraliittymä.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (8) Liikenne-ennuste Vuoteen 2040 liikennemäärät kasvavat Liikenneviraston Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste raportin mukaan Uudenmaan maakunnassa kantateillä noin 1,45-kertaisiksi ja raskas liikenne noin 1,14-kertaiseksi. Tarkastelualueella liikennemäärät ovat tämän mukaan vuonna 2040 noin ajoneuvoa vuorokaudessa. 2.2 Kävelyn ja pyöräilyn nykytilanne Suunnittelualueella kantatien 51 varrella ei ole kävely- tai pyöräilyväyliä. Kantatien 51 ja Torppanummentien liittymän yhteydessä on kuitenkin kantatien 51 alittava kävelyn ja pyöräilyn alikulkukäytävä. Torppanummentien alkuosassa on lyhyellä matkalla alikulkukäytävän jatkeena yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Bollstantien varrella on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä kantatien 51 liittymästä Inkoon keskustaan. Tähteläntien eteläpäässä on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Yksityistien varrella ei ole kävely- tai pyöräilyväyliä. 2.3 Joukkoliikenteen nykytilanne Kantatiellä 51 on suunnittelualueella linja-autopysäkkiparit Torppanummentien, Bollstantien sekä Tähteläntien liittymissä. Inkoon rautatieasema sijaitsee Inkoon keskustan luoteispuolella noin 4 kilometrin etäisyydellä. 2.4 Liikenteen ongelmat Liikenteen toimivuus ja sujuvuus Kantatien 51 palvelutasotarkastelussa kantatien 51 liikennetekninen palvelutaso vuoden 300. vilkkaimmalla tunnilla seututeiden 186 ja 115 liittymien välillä, jolle suunnittelualuekin kuuluu, on nykytilanteessa C. Tämä tarkoittaa, että tiellä liikennevirta on tasainen ja kaistanvaihto tai ohittaminen vaatii tarkkaavaisuutta. (Uudenmaan ELY-keskus 2015) Liikenneturvallisuus Kantatien 51 palvelutasotarkastelun mukaan kantatien 51 henkilövahinkoonnettomuuksien aste (hvjo/100 milj. ajon. km) seututeiden 186 ja 115 liittymien välillä on 6,7 vuosina Onnettomuusaste on kyseisellä tiejaksolla selvästi valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Palvelutasotarkastelussa on kuitenkin todettu, että tiejakson tien ominaisuuksissa on puutteita vain vähän. Tiejakson liikennemäärä on kohtuullinen suhteessa tien leveyteen ja nopeusrajoitukseen ja liittymiä on suhteellisen vähän. Tiejakson nopeusrajoituksen ollessa pääosin 100 km/h on onnettomuuksien seurausten vakavuusaste korkea. Tämän työn suunnittelualueella nopeusrajoitus on kuitenkin 80 km/h. Vuosien liikenneonnettomuudet ovat pääosin yksittäisonnettomuuksia ja liittymäalueilla tapahtuneita onnettomuuksia. Lisäksi ohitus- ja kohtaamisonnettomuuksia esiintyy. Yleinen liikenneturvallisuusongelma kantatiellä 51 on eläinonnettomuuksien suuri määrä, mutta koska ne ovat pääosin peuraonnettomuuksia, ei niissä yleensä ole tapahtunut henkilövahinkoja. (Uudenmaan ELY-keskus 2015) Torppanummentien ja Yksityistien liittymien välillä kantatiellä 51 on vuosina tapahtunut 31 liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 16 oli peuraonnettomuuksia ja 3 hirvionnettomuuksia. Risteämisonnettomuuksia oli 4, kääntymisonnettomuuksia 2, yksittäisonnettomuuksia 3, peräänajo-onnetto-

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (8) muuksia 2 ja kohtaamisonnettomuuksia 1. Onnettomuuksista 28 johti omaisuusvahinkoon ja 3 johti loukkaantumiseen. Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet olivat yksittäisonnettomuus, risteämisonnettomuus ja kääntymisonnettomuus. Torppanummentien liittymässä ei ole tapahtunut liikenneonnettomuuksia. Torppanummentien ja Bollstantien liittymien välillä on tapahtunut 3 peuraonnettomuutta, yksittäisonnettomuus ja kohtaamisonnettomuus. Bollstantien liittymässä on tapahtunut 2 risteämisonnettomuutta ja kääntymisonnettomuus. Bollstantien ja Tähteläntien liittymien välillä on tapahtunut 6 peuraonnettomuutta, 2 hirvionnettomuutta, 2 yksittäisonnettomuutta ja 2 peräänajo-onnettomuutta. Tähteläntien liittymässä on tapahtunut 2 risteämisonnettomuutta, kääntymisonnettomuus ja peuraonnettomuus. Tähteläntien ja Yksityistien liittymien välillä on tapahtunut 6 peuraonnettomuutta ja hirvionnettomuus. Loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista 2 on tapahtunut Bollstantien liittymässä ja 1 Bollstantien ja Tähteläntien liittymien välisellä osuudella Liikennejärjestelmän puutteet Nykytilanteessa verkollisia puutteita ei ole. 3 Liikennettä koskevat ajankohtaiset suunnitelmat ja kaavoitustilanne Kantatien 51 palvelutasotarkastelussa palvelutason parantamiseksi seututeiden 186 ja 115 liittymien väliselle tieosalle esitetään liikenneturvallisuuden parantamiseen painottuvia toimenpiteitä. Jos sivuteiden toimivuutta parannetaan, myös yhteydet paranevat. Rinnakkaisteiden parantaminen ehdotetaan sidottavaksi maankäytön kehittämishankkeisiin. Tunnistetut toimenpiteet ovat: Ajosuuntien erottelu, esimerkiksi leveä keskimerkintä sekä nopeusrajoitusten tarkistaminen ( ). Mahdollisesti ohituskaistajärjestelyt liikennemäärien kasvaessa (vuoden 2030 jälkeen). Liittymien turvallisuuden parantaminen: tunnistettuja ongelmallisia liittymiä mm. Innanbäckin, Ingarskilan, Tähtelän ja Inkoon liittymät sekä lisäksi Degerbyn kohdan liittymäjärjestelyt ( ). (Uudenmaan ELYkeskus) Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa ei ole esitetty Inkooseen investointihankkeita. Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen tarveselvityksessä 2013 kantatielle 51 on esitetty jalankulku- ja pyörätietä Tähteläntien ja Torppanummentien liittymien välille. Kantatien 51 ja Tähteläntien liittymään on esitetty alikulkukäytävä kantatien 51 alitse. Torppanummentien varrelle on esitetty jalankulku- ja pyörätietä. Kaikki hankkeet ovat alimmassa kiireellisyysluokassa ja ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ne eivät ole ajankohtaisia. (Uudenmaan ELY-keskus 2015) Kaavoitustilanne Alueella on voimassa oleva Uudenmaan maakuntakaava sekä Uudenmaan 1. ja 2. vaihemaakuntakaava. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnissä. Alueella on myös voimassa oleva Mantereen yleiskaava. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Inkooseen laaditaan parhaillaan koko kunnan alueen kattavaa manneralueiden yleiskaavaa (ent. strateginen yleiskaava).

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (8) 4 Suunnitelmavaihtoehdot Suunnitelmavaihtoehdoissa on tutkittu kantatien 51 Tähteläntien ja Bollstantien liittymien parantamista sekä niihin liittyviä tie- ja liittymäjärjestelyjä. 4.1 Tähteläntien liittymän porrastaminen Tähteläntien liittymän osalta on selvitetty kahta vaihtoehtoa: liittymän porrastamista ja muuttamista kiertoliittymäksi. Liittymän porrastamisessa nelihaaraliittymä muutettaisiin kahdeksi kolmihaaraliittymäksi siten, että pohjoiseen johtava liittymähaara jäisi nykyisen liittymän kohdalle ja etelään johtava liittymähaara siirtyisi lännemmäksi (kuva 3.). Kävelyn ja pyöräilyn osalta Tähteläntien liittymän itäisemmän liittymähaaran yhteyteen esitetään alikulkukäytävää kantatien 51 alitse. Tarkempi suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 1. Tähteläntien nykyistä kevyen liikenteen väylää on liikenteen kasvaessa tarpeen jatkaa kantatielle 51 asti. Uudelta alikululta osoitetaan kävely- ja pyöräilyyhteydet linja-autopysäkeille. Kuva 3. Suunnitelmaluonnos Tähteläntien liittymän porrastamisesta. Tähteläntien liittymän parantamiseen liittyen on tarkasteltu Yksityistien liittymän katkaisua kantatieltä 51 ja rinnakkaistieyhteyden rakentamista Tähteläntieltä Yksityistielle kantatien 51 eteläpuolella. 4.2 Tähteläntien kiertoliittymä Tähteläntien liittymään tarkasteltiin myös kiertoliittymävaihtoehtoa. Siinä nykyinen nelihaaraliittymä korvataan kiertoliittymällä. Kiertoliittymän yhteyteen sijoitetaan kävelyn ja pyöräilyn alikulku.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (8) 4.3 Bollstantie Kantatien 51 ja Bollstantien liittymän osalta tarkasteltiin liittymän muuttamista kolmihaaraliittymäksi katkaisemalla kuntoradalle johtava liittymähaara sekä liittymän muuttamista kiertoliittymäksi. Bollstantien liittymään on osoitettu kävelyn ja pyöräilyn alikulkukäytävä kantatien 51 alitse (kuva 4.). Bollstantien liittymän osalta päädyttiin vain liikenneturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin ja liittymäjärjestelyihin niin, että kuntoradalle johtavan liittymän voi sulkea ja yhdistää nykyiseen jäteaseman liittymään. Alikulkua ei ole välttämätöntä toteuttaa ensivaiheessa, mutta tulevaisuudessa alikulku voi nousta tarpeelliseksi maankäytön kehittyessä. 4.4 Suositukset Kuva 4. Suunnitelmaluonnos Bollstantien liittymästä. Tähteläntien liittymään suositeltava vaihtoehto on liittymän porrastaminen. Kolmihaaraliittymä on nelihaaraliittymää turvallisempi vaihtoehto. Bollstantien liittymään suositeltava vaihtoehto on kuntoradan liittymähaaran katkaisu. Kiertoliittymävaihtoehtoja ei pidetä suositeltavina, koska niille ei ole liikenteellistä tarvetta. Liikennemäärät ovat teillä maltilliset, joten liittyminen kantatielle 51 onnistuu ilman kiertoliittymiä. Kiertoliittymät heikentäisivät päätien liikenteen sujuvuutta, ja erityisesti raskaan liikenteen sujuvuutta. Kiertoliittymät lisäävät myös ajoneuvojen polttoaineen kulutusta ja päästöjä, melua sekä matka-aikaa. Tähteläntien ja Bollstantien liittymien ympäristön maankäyttö ei myöskään edellytä kiertoliittymiä. Kiertoliittymää ei pidetä suositeltavana vaihtoehtona maaseutumaisiin olosuhteisiin, koska liittymätyyppinä se poikkeaisi muusta päätieympäristöstä. Kiertoliittymää ei myöskään suositella liittymään, jossa päätien liikennemäärä on hallitseva ja nopeusrajoitus 80 km/h tai korkeampi. Lisäksi Tähteläntien

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (8) ja Bollstantien liittymät ovat erikoiskuljetusten verkon reitillä, eikä niille suositella kiertoliittymää. 5 Vaikutusten arviointi Tähteläntien liittymän porrastus parantaa kantatien 51 liikenneturvallisuutta, sillä kolmihaaraliittymä on nelihaaraliittymää turvallisempi vaihtoehto. Liittymän porrastaminen saattaa jonkin verran heikentää liikenteen sujuvuutta. Myös Bollstantien liittymän muuttaminen nelihaaraliittymästä kolmihaaraliittymäksi parantaa kantatien 51 liikenneturvallisuutta. Yksityitien ja kuntoradalle johtavien liittymien katkaisu parantaa kantatien 51 liikenneturvallisuutta, kun liittymien määrä vähenee. Sekä Yksityistielle että kuntoradalle voidaan osoittaa yhteydet toisten läheisten liittymien kautta. Molempien liittymien yhteyteen esitetyt kävelyn ja pyöräilyn alikulut parantaisivat kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta. Alikulut vähentäisivät myös kantatien 51 estevaikutusta kävely- ja pyöräilyliikenteelle.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (8) Liitteet Lähteet Suunnitelmakartat Liikennevirasto. Tierekisteri Liikennevirasto. Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste Paaso, A. (2016). Kiertoliittymät pääteillä. Diplomityö, Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu. Tiehallinto (2001). Tasoliittymät. Uudenmaan ELY-keskus (2013). Uudenmaan ELY-keskuksen kevyen liikenteen tarveselvitys Raportteja 50/2013. Uudenmaan ELY-keskus (2015). Palvelutasotarkastelu kantatielle 51 välillä vt25 Inkilänportti ja kantatielle 50 välillä Inkilänportti-Muurala. Raportteja 120/2015. Uudenmaan ELY-keskus (2015). Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma