Vt 2/Mt 2140 Peipohjan asemakaava, Kokemäki. Tilavaraussuunnitelma asemakaavamuutokseen liittyen TILAVARAUSSUUNNITELMAN MUISTIO

Transkriptio

1 Vt 2/Mt 2140 Peipohjan asemakaava, Tilavaraussuunnitelma asemakaavamuutokseen liittyen TILAVARAUSSUUNNITELMAN MUISTIO

2 Vt 2/Mt 2140 Peipohjan asemakaava, Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA Tieverkon nykytila ja ongelmat Maankäytön kehittyminen 2 2 TAVOITTEET Liikenteelliset ja maankäytölliset tavoitteet 3 3 TOTEUTUSVAIHTOEHDOT Vaihtoehtojen vertailu 3 4 TOIMENPITEET Valittu toteutusvaihtoehto Rakentamiskustannukset 7 5 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 8 LIITTEET: Liite 1 Liittymävaihtoehto 1, pihajärjestelyt vaihtoehto 1 Liite 2 Liittymävaihtoehto 1, pihajärjestelyt vaihtoehto 2 Liite 3 Liittymävaihtoehto 2 Liite 4 Toimivuustarkastelu

3 1 Vt 2/Mt 2140 Peipohjan asemakaava, 1 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA Suunnittelualue (kuva 1) sijoittuu Kokemäen kaupungissa Peipohjan eritasoliittymän läheisyyteen, valtatien 2 ja Koomanojantien/Köyliöntien (maantie 2140) risteämiskohtaan. Tämä suunnitelma on tehty asemakaavamuutoksen liikennealueen tilavarausta sekä tontin sisäisten liikennejärjestelyjen tutkimista varten. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (kartta: Maanmittauslaitos) 1.1 Tieverkon nykytila ja ongelmat Valtatie 2 kulkee nykyisellään Kokemäen keskusta-alueen eteläpuolelta ja maankäyttö levittäytyy molemmin puolin valtatietä. Suunnittelualueelle sijoittuu Koomanojantie (maantie 2140) linjaautopysäkkeineen sekä Raitalantien liittymä (kuva 2). Raitalantien liittymä on vähäliikenteinen tonttikatu. Noin 80 metriä Raitalantien liittymästä etelään sijaitsee Myllytien ja Impivaarankujan nelihaaraliittymä. Koomanojantien varressa itäpuolella kulkee erillinen kevyen liikenteen väylä. Valtatien 2 liittymässä on rombinen eritasoliittymä, jonka eteläpuolen rampeista Raitalantien liittymään on noin 160 metriä. Maantien 2140 liikennemäärä on 2181 ajoneuvoa/vrk, josta raskasta liikennettä 83 ajon./vrk (n. 4 %). Maantien 2140 nopeusrajoitus on 60 km/h. Valtatien 2 liikennemäärä eritasoliittymän pohjoispuolella on 4740 ajoneuvoa/vrk. Raitalantie, Myllytie ja Impivaarankuja ovat vähäliikenteisiä tonttikatuja.

4 2 Vt 2/Mt 2140 Peipohjan asemakaava, Kuva 2. Suunnittelualue 1.2 Maankäytön kehittyminen Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö vahvisti Maakuntakaavassa valtatie 2 on merkitty merkittävästi parannettavaksi tieksi, Peipohjan eritasoliittymän lounaispuolelle on osoitettu teollisuusalue ja maantie 2140 on osoitettu seututieksi, josta on osoitettu tieliikenteen yhteystarve Kiukaisiin (kaavassa merkitty punaisella katkoviivalla ja nuolilla). Kuva 3. Ote Satakunnan maakuntakaavasta Alueella on vireillä Kokemäen keskustaajaman osayleiskaava. Nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa asemakaavamuutosalueelle on osoitettu P-1 palvelujen ja hallinnon alue, valtatielle 2 Peipohjan eritasoliittymään yleisen tien alue ja maantie 2140 on osoitettu seututieksi. Kokemäen kaupungilla on suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava, johon laaditaan asemakaavamuutosta. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on liikennealuetta ja muutoskohteena oleva peltoalue on maatalousaluetta (M). Asemakaavamuutoksessa eritasoliittymän läheisyy-

5 3 Vt 2/Mt 2140 Peipohjan asemakaava, teen on tarkoituksena osoittaa liikerakennuksen korttialue ja seuraavia toimintoja mahdollistavaa kaavamerkintää: palvelu-/liikerakennus eli kahvila / myymälä / ravintola. Alueelle tavoitellaan lisäksi polttoaineen jakelumahdollisuutta. Asemakaavamuutosalueen pinta-ala on noin 6.8 hehtaaria. Kuva 4. Ote asemakaavaluonnoksesta. 2 TAVOITTEET 2.1 Liikenteelliset ja maankäytölliset tavoitteet Työn tavoitteena oli tutkia vaihtoehtoja tulevan liikekorttelin liittymän paikalle/liittymätyypille ottaen huomioon liikenneturvallisuus, kevyen liikenteen olosuhteet ja liittymän liikenteellinen toimivuus. Samalla tutkitaan tontin sisäisiä liikennejärjestelyjä: raskaan liikenteen ja henkilöautoliikenteen sijoittumista sekä polttoaineen jakelupisteen sijoittumista tontilla. 3 TOTEUTUSVAIHTOEHDOT 3.1 Vaihtoehtojen vertailu Uuden asemakaavamuutoksen myötä korttelin käyttötarkoitus muuttuu liikerakennusten korttelialueeksi, jolle voidaan sijoittaa ravintola, huoltoasema ja myymälätiloja. Kaava-alueen liikennetuotos on arvioitu Ympäristöministeriön ohjeen Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Suomen Ympäristö 27/2008 mukaisesti. Ohjeen mukaan päätien varressa olevan palveluaseman liikennemäärä on % päätien liikennemäärästä. Valtatien 2 liikennemäärä eritasoliittymän pohjoispuolella on 4740 ajoneuvoa/vrk, joten

6 4 Vt 2/Mt 2140 Peipohjan asemakaava, kaava-alueen maksimiliikennemäärä on n ajoneuvoa/vrk (4740*0,4), josta huipputunnin osuus on 190 ajon./h (kummatkin suunnat yhteensä). Seuraavassa kuvassa on esitetty maantien 2140 ja Raitalantien liittymän liikennemäärät iltahuipputunnin aikana. Raitalantien kummankin tulohaaran liikenteen on oletettu jakaantuvan siten, että 70 % liikenteestä ajaa valtatien 2 suuntaan. Raitalantie Uusi liittymä) Raitalantie Kuva 5. Liittymän oletetut liikennemäärät illan huipputuntina Alueelle toteutuvan toiminnan laajuus ja toteutuvien liikennemäärien ennustettavuus aiheuttavat epävarmuustekijöitä. Oletetuilla liikennemäärillä voidaan kuitenkin todeta tulppaliittymän olevan tarpeellinen uuden korttelialueen liittymään. Kääntymiskaista ei ole tarpeellinen oletetuilla liikennemäärillä ja nopeusrajoituksella, mutta mikäli päätieltä vasemmalle kääntyvien liikennevirta tulee olemaan yli 750 ajon./vrk tai pääsuunnan liikennemäärä kasvaa tasolle 3000 ajon./vrk, liittymän kanavointi (vasemmalle kääntymiskaistat) tulevat tarpeellisiksi. Maakunnittaisten liikennekasvukertoimien perusteella liikenne-ennuste (KVL) vuodelle 2030 on maantiellä 2336 ajon/vrk. Mikäli esimerkiksi maakuntakaavassa esitetty uusi tieyhteys Kiukaisiin toteutuu ja liikennemäärä lisääntyy yleisiä kasvukertoimia enemmän, liittymän toimivuutta on tarpeen parantaa. Työn laatimisen aikana on tutkittu vasemmalle kääntymiskaistojen rakentamista ja liittymien porrastamista kolmihaaraliittymiksi. Ongelmana kääntymiskaistan rakentamisessa on kuitenkin uuden liittymähaaran suuntaan viereisten liittymien (Myllytie/Impivaarankuja) läheisyys (n.70m). Kääntymiskaistan minimipituus on kokonaisuudessaan 70 metriä (mitoitusnopeus 60 km/h), joten kääntymiskaista ei mahdu liittymien väliseen tilaan. Mikäli liittymä kanavoitaisiin vasemmalle kääntymiskaistoilla, uusi liittymä olisi myös syytä porrastaa ja rakentaa lähemmäksi ramppiliittymää. Samalla Raitalantien liittymä poistaa ja liikenne ohjata uuden katuyhteyden kautta esimerkiksi Impivaarankujalle ja siitä edelleen maantielle. Uusi liittymä voisi minimissään sijaita 100 metrin (suositus 150 m) etäisyydellä ramppiliittymästä. Nämä järjestelyt ovat kuitenkin luonteeltaan suuria toimenpiteitä ja aiheuttavat huomattavaa muutostarvetta myös asemakaavamuutoksen alaisen tontin sisäisissä liikennejärjestelyissä. Ratkaisuista ei saataisi kuitenkaan yhtä toimivia. Siten selvityksessä on päädytty esittämään ns. toiseen vaiheen ratkaisuksi kiertoliittymää. Kiertoliittymä voidaan rakentaa nelihaaraliittymän tilalle.

7 5 Vt 2/Mt 2140 Peipohjan asemakaava, Seuraavassa on vaihtoehtojen kuvaukset sekä kunkin vaihtoehdon näkökohtia: VE1: Nelihaaraliittymä Liittymä toteutetaan nelihaaraliittymänä Raitalantien kanssa vastakkain. Raitalantien liikennemäärä on arvioitu olevan vähäinen (illan huipputunti 20 ajon./h). Pohjoispuolen pysäkki esitetään siirrettäväksi lähemmäksi valtatietä 2 Myllytien ja uuden liittymän välisen tilanpuutteen vuoksi Kevyen liikenteen turvallisuuden varmistamiseksi maantien 2140 ylityskohtaan on esitetty nykyisen saarekkeen jatkamista. Nelihaaraliittymä ei ole liikenneturvallisuuden kannalta suositeltavin ratkaisu. Nykyisen Raitalantien liikennemäärän arvioidaan kuitenkin olevan hyvin pieni. Liittymän toimivuustarkastelun mukaan kuormittuneimman ajosuunnan eli huoltoasemalta vasemmalle kääntyvän liikenteen välityskyvystä on käytetty 1/3 ja maksimi jononpituus on 2 autoa sekä keskimääräinen viivytys 14 s (palvelutaso B). Tontin sisäiset järjestelyt, Ve1 Kuvassa 6 on esitetty piha-alueen rakentaminen siten, että rakennus ja henkilöautojen pysäköinti sijoittuu lähelle valtatien ramppia ja Koomanojantietä ja raskaiden ajoneuvojen polttoaineen jakelu sekä pysäköinti sijoittuvat pellon puolelle. Kuva 6. Tontin sisäiset järjestelyt, vaihtoehto 1

8 6 Vt 2/Mt 2140 Peipohjan asemakaava, Tontin sisäiset järjestelyt, Ve2 Kuvasta 6 saadun palautteen myötä laadittiin tontin sisäisille järjestelyille toinen vaihtoehto, jossa tontin toiminnat ovat peilikuvana siten, että rakennus ja henkilöautojen pysäköinti sijoittuvat tontin pohjoisreunalle ja raskaiden ajoneuvojen polttoaineenjakelu ja pysäköinti Koomanojantien puolelle. Palautteen perusteella kaikkiin vaihtoehtoihin lisättiin puurivi tontin viereisen tilan reunaan. Kuva 7. Vaihtoehto 1, tontin sisäiset järjestelyt, vaihtoehto 2 VE2: Kiertoliittymä Liittymä voidaan toteuttaa kiertoliittymänä, mikäli maantien liikennemäärät ja uuden kaava-alueen liikennemäärät kasvavat ja liittymän välityskyky ja liikenneturvallisuusnäkökohdat niin edellyttävät. Kiertoliittymä korostaa tien luonteen muuttumista taajamaksi ja soveltuu eritasoliittymän reunalle Kiertoliittymä on liikenneturvallisuuden kannalta nelihaaraliittymää parempi vaihtoehto Kiertoliittymä on toteuttavissa nelihaaraliittymän tilalle, samalle kohdalle Kevyen liikenteen väylän siirto Raitalantien liittymähaaran kohdalla edellyttää rajamuutoksia Raitalantien ensimmäisten asuinkiinteistöjen kohdalla. Kiertoliittymän kiertosaarekkeen halkaisijaksi on valittu d=18 m tilanpuutteen vuoksi. Yleensä taajaman reuna-alueilla halkaisijan tavoitearvona on minimissään d=21 m.

9 7 Vt 2/Mt 2140 Peipohjan asemakaava, Maakuntakaavassa olevan tieyhteystarpeen Kiikaisiin toteutuessa ja liikennemäärien siten kasvaessa, maantien 2140 ja valtatien 2 etelän puoleisten ramppien liittymään on mahdollista toteuttaa kevyen liikenteen alikulkukäytävä korvaamaan suojatieylitystä kiertoliittymässä. Alikulun toteuttaminen edellyttää pumppaamon rakentamista ja ojajärjestelyjä sekä uusia kevyen liikenteen yhteyksiä. Kuva 8. Liittymävaihtoehto Rakentamiskustannukset Kustannusarviot sisältävät liikennealueen ja katualueen sisällä tehtävät toimenpiteet. Kustannusarvio ei sisällä tontin sisäisiä liikennejärjestelyjä. Arviot perustuvat hankeosalaskelmiin (HOLA) ja sisältävät yhteiskustannuksia 44 %, (alv.=0%). Kustannusindeksi on 112,77 (2010=100). Vaihtoehdon 1 kustannusarvio on noin Vaihtoehdon 2 kustannusarvio on noin Alikulkuvarauksen (VE2) kustannusarvio on noin TOIMENPITEET 4.1 Vaihtoehdon valinta Vaihtoehtovertailun perusteella valittiin liittymän asemakaavamuutokseen vaihtoehto 1 (VE 1). Valintaan vaikuttivat erityisesti rakentamiskustannukset, jotka vaihtoehdossa 1 ovat edullisemmat. Liikenneturvallisuuden kannalta

10 8 Vt 2/Mt 2140 Peipohjan asemakaava, vaihtoehto 2 on suositeltavampi ratkaisu (alikulku lisää edelleen liikenneturvallisuutta). Molemmat vaihtoehdot ovat nyky-yhteyksillä liikenteellisesti toimivia. Vaihtoehto 2 tulee kyseeseen erityisesti tieyhteyden Kiikaisiin toteutuessa, jolloin maankäyttö maantien 2140 lisääntyy ja liikennemäärät kasvavat. Tällöin nelihaaraliittymän toimivuus heikkenee oleellisesti eikä vasemmalle kääntyvien kaistaa maantieltä 2140 lounaasta huoltoasemalle käännyttäessä voida tilanpuutteen vuoksi voida toteuttaa. Tontin sisäisille järjestelyille (rakennus, polttoaineiden jakelupisteet ja pysäköintialueet) on tässä selvityksessä esitetty kaksi vaihtoehtoa. Tontin toiminnat ja niiden sijoittuminen on hyvin riippuvainen siitä minkälaista toimintaa tontille tulee toteutumaan. 5 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT Tämän tilavaraussuunnitelman on laatinut Finnmap Infra Oy Rejlers Oy:n toimeksiannosta. Lisätietoja suunnitelmasta antavat: FINNMAP Infra Oy Hanne Huovinen p Helsingissä 5. päivänä tammikuuta 2015