Tielaitos Keskushallinto /20/Th /96/20/TIEL/21. Tiepiirit KIERTOLIITTYMIEN KÄYTTÖ PÄÄTEILLÄ

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tielaitos Keskushallinto /20/Th /96/20/TIEL/21. Tiepiirit KIERTOLIITTYMIEN KÄYTTÖ PÄÄTEILLÄ"

Anna-Leena Sami Laakso
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

Tielaitos Keskushallinto 8.2.1996 96/20/Th8 3 117/96/20/TIEL/21 Tiepiirit KIERTOLIITTYMIEN KÄYTTÖ PÄÄTEILLÄ Yleisille teille on viime vuosina rakennettu yli 50 uudentyyppistä kiertoliittymää.

1 Tielaitos Keskushallinto /20/Th /96/20/TIEL/21 Tiepiirit KIERTOLIITTYMIEN KÄYTTÖ PÄÄTEILLÄ Yleisille teille on viime vuosina rakennettu yli 50 uudentyyppistä kiertoliittymää. Pääteille on niitä toteutettu 11 kohteessa. Kiertoliittymät sijaitsevat pääosin taajamaalueilla. Nykyisissä suunnitteluohjeissa on kiertoliittymien käyttökohteiksi osoitettu ensisijaisesti taajamaalueet ja alemman luokan väylät. Maaseutualueiden pääteille kiertoliittymiä ei ole suositeltu. Kun tienpidon rahoitus on vähentynyt, on viime aikoina keskusteltu kiertoliittymien käytöstä myös maaseutualueiden pääteillä. Kysymys on ollut tapauksista, joissa nykyistä tasoliittymää on tarpeen turvallisuustai välityskykysyistä parantaa tavalla tai toisella eikä ole varaa rakentaa eritasoliittymää. Kiertoliittymien käyttö pääteillä on linjanvetokysymys, joka nivoutuu pääteiden laatutavoitteisiin ja eri tavoitteiden keskinäisiin painotuksiin. Turvallisen liikennöinnin lisäksi pääteiden tehtävä on tarjota liikenteelle sujuvat ja suhteellisen nopeat yhteydet. Kiertoliittymien käyttö on ristiriidassa mainittujen tavoitteiden kanssa. Kiertoliittymä on muusta maaseudun päätieympäristöstä poikkeava, yllättävä ratkaisu ja se alentaa erityisesti pääsuunnan raskaan liikenteen sujuvuutta. Keskushallinto lähettää oheisena laitoksen johtoryhmässä ja johtokunnassa käsitellyn ja hyväksytyn muistion kiertoliittymien käyttöperiaatteista pääteillä. Sen mukaan kiertoliittymiä ei käytetä valta ja kantateillä taajamaalueiden ulkopuolella, vaan käytetään ratkaisuja, joissa pääsuunnan liikenteen sujuvuus säilyy riittävän hyvänä. Johtaja Jukka Isotalo Apulaisjohtaja Aulis Nironen POSTIOSOITE KÄYNTIOSOITE PL 33 Opastinsilta 12 A HELSINKI HELSINKI PUHELIN (90) TELEFAX (90)

2 LIITE: Kiertoliittymät pääteillä, muistio , Kehittämiskeskus TIEDOKSI: J Keskushallinnon yksiköt Palvelukeskukset Tiekonsultit

3 TIELAITOS Kehittämiskeskus (3) PV, AOL KIERTOLIITTYMÄT PÄÄTEILLÄ Yleistä Tielaitos on tähän mennessä rakentanut yleisille teille yli 50 uudentyyppistä kiertoliittymää. Uudet kiertoliittymät ovat pääosin seutu tai yhdysteillä ja ne sijaitsevat taajamien keskusta tai reunaalueilla. Valtateille on rakennettu 8 (Hämeenlinna 2 kpl, Iisalmi, Keuruu 2 kpl, Kaustinen ja Sodankylä 2 kpl) ja kantateille 3 (Orivesi, Kuhmo ja Sievi) kiertoliittymää. Kiertoliittymien käyttöperiaatteet Kiertoliittymien suunnittelua käsittelevä ohje on vuodelta 1992 ja se sisältää kiertoliittymien käytön perusteet, likimääräiset välityskykyarvot ja yksityiskohtaiset suunnittelu ja mitoitusohjeet (TIEL ). Pääteiden tehtävänä on tarjota liikenteelle sujuvat ja suhteellisen nopeat yhteydet. Sujuvuus tarkoittaa, että päätie on jatkuva ja yhtäjaksoisesti etuajooikeutettu ja liikennevirran häiriöt, viivytykset ja nopeusvaihtelut ovat vähäisiä. Pääteille asetetut tavoitteet heijastuvat myös liittymätyypin valintaan. Päätiet maaseutualueilla: Päätieverkon sekaliikenneteille soveltuvat liittymätyypit ovat tavanomainen tasoliittymä tai eritasoliittymä. Kiertoliittymää ei käytetä valta ja kantateillä maaseutumaisissa olosuhteissa. Myöskään liittymän valoohjaus ei ole päätien sujuvuus ja turvallisuustavoitteen vuoksi sopiva ratkaisu. Parannettaessa tai rakennettaessa uutta kahden päätien välistä liittymää tavoitteena on eritasoliittymä, kun liikennemäärät ovat suuret. Eritasoliittymä on tavoitteena myös nopeilla kaksiajorataisilla pääteillä, samoin yksiajorataisen päätien muissa liittymissä, joissa on välityskykyongelmia. Jos eritasoliittymä ei ole mahdollinen esimerkiksi kustannussyistä, on tutkittava muita keinoja, joilla ongelmia voidaan vähentää. Tällaisia ovat esimerkiksi nelihaaraliittymän porrastus, sivutien liikennekuormituksen pienentäminen uusien yhteyksien avulla, eritasoristeys tai eritasoliittymien erikoistyypit taikka nopeuksien hillintä nopeusrajoitusten tai muiden keinojen avulla. Myös sivutiellä tulevien nopeutta on hillittävä liittymän muotoilulla, nopeusrajoituksin tai STOPmerkein ja liittymän havaittavuutta parannettava. Päätiet taajamaalueilla: Taajamassa olevalla valta ja kantatiellä kiertoliittymä voi tulla kysymykseen, kun nopeustaso on alhainen ja liittymän ympäristö tukee ratkaisua, esimerkiksi ollaan selkeästi rakennetussa ympäristössä. Taajaman kohdat voidaan liikenneympäristön mukaan jakaa seuraavasti: E:\KKAOL\ WP51\ KIERTOLI\ MUISTIOT\ POLICY.96

4 2(3) Kauppakatu tai taajaman portti : Kiertoliittymä soveltuu kauppakadulla ajonopeuksien hidastimeksi. Kiertoliittymä soveltuu nopeuden alentamiskeinona taajaman porttikohdassa osoittamaan tien luonteen muuttumista. Liittymäjärjestelyjä on käsitelty mm. julkaisuissa "Taajamien keskustateiden suunnittelu" ja "Taajamakeskusten ohikulkuteiden liikenneturvallisuus ja ympäristöön sopeuttaminen". Taajama päätien päättymiskohdassa (sisääntulotiet) Kiertoliittymä tulee kysymykseen liikenteen solmukohdassa, jossa pääväylä päättyy ja/tai liikenne jaetaan toiminnallisesti alempiasteiseen verkkoon. Muut päätiejaksot taajamissa (taajamakeskustan ohikulkutie, maankäyttöä. päätien molemmin puolin): Tavoitteena on tarjota pääsuunnan liikenteelle hyvä sujuvuus. Kysymykseen tulevat tavanomaisettasoliittymät ja eritasoliittymät sekä niiden eri sovellukset (vrt. maaseutualueiden tiet). Kiertoliittymän soveltuvuus on harkittava tapauskohtaisesti. Vaihtoehtona kiertoliittymälle on tarkasteltava myös valoohjattua liittymää. Erikoiskuljetukset liittymissä Kiertoliittymien mitoitusohjeissa on otettu huomioon suurimpien Suomessa normaalissa liikenteessä sallittujen ajoneuvojen tilantarve. Ylipitkien erikoiskuljetusten tilantarve on kuitenkin näitä suurempi. Kiertoliittymissä ongelmia aiheutuu lähinnä ylipitkille erikoiskuljetuksille. Ylikorkeiden kuljetusten reiteistä tielaitos on tehnyt päivätyn karttaesitteen. Ylipitkiä ja leveitä erikoiskuljetuksia liikkuu kuitenkin muullakin tieverkolla, pääasiassa kuitenkin valtaja kantateillä. Ajoneuvolainsäädännössä erikoiskuljetuksille sallitun mitta tai massaarvon ylittävälle kuljetukselle on haettava kuljetuslupa. Luvan myöntää tielaitos tai poliisi. Erillistä tielaitoksen tai poliisin myöntämää lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos erikoiskuljetuksen enimmäismitat eivät ylitä liikenneministeriön erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista antaman päätöksen ( /1715) enimmäismittoja. Päätöksen mukaan erikoiskuljetuksissa mm. kuljetuksen enimmäisleveys voi muussa kuin konttikuljetuksessa olla 4,0 m. Lisäksi kuormaauton ja puoliperävaunun tai hinattavan laitteen yhdistelmän enimmäispituus muussa kuin konttikuljetuksessa voi olla 30 m. E:\KKAOL\ WP51\ KIERTOLI\ MUISTIOT\ POLICY.96

5 3(3) Päätielle rakennettavan kiertoliittymän mitoitus tulee suunnitella siten, että erikoiskuljetus pääsee kiertoliittymän läpi esimerkiksi oikaisemalla kiertosaarekkeen yli. Kiertosaareke on tällöin rakennettava tarpeelliselta leveydeltä reunatuen vierestäkin yliajettavaksi. Vaihtoehtoisesti erikoiskuljetukselle voidaan järjestää kiertotie kiertoliittymän ohi. Erikoiskuljetusten tilan tarpeen takia taajamien ulkopuolella suositellaan käytettäväksi suunnitteluohjeen mukaisia suuria kiertoliittymiä. Erikoiskuljetusten ongelmat voidaan tällöin helpommin hoitaa tarvittaessa erityisjärjestelyillä. Reunatuet Reunatukien käyttöä koskevat ohjeet on annettu kirjeellä Sts81/ Ohjeita uusitaan parhaillaan ja niihin tullaan sisällyttämään ohjeet reunatukien käytöstä kiertoliittymän kiertosaarekkeessa ja liittymäkaarteissa. Useissa kiertoliittymissä kiertosaarekkeessa ja liittymäkaarteissa on käytetty korkeaa reunatukea (yli 150 mm) tai reunakivityyppiä Tl1. Korkean reunatuen tai reunakivityypin, jossa on pystysuora etureuna, käyttöä tulee kuitenkin välttää, sillä ne saattavat vaurioittaa ajoneuvon renkaita. Nämä reunatuet ovat ongelmallisia etenkin ylipitkille erikoiskuljetuksille. Tämän vuoksi kiertoliittymän kiertosaarekkeen reunassa ja liittymäkaarteissa tulee käyttää matalaa viistoa reunatukea. Ajourasimulaattori Kehittämiskeskuksessa on käytössä ajourasimulaattori, jolla erikoisajoneuvojen tilantarve kiertoliittymissä voidaan tutkia. Simulaattoria voidaan käyttää myös muissa liittymissä tai tienkohdissa, joissa tarkemmat ajouratarkastelut ovat tarpeen. Tarkasteluja tehdään sopimuksen mukaan. Lisätietoja simulaattorista saa kehittämiskeskuksesta yliinsinööri Olavi Koskiselta. puhelin E: \KKAOL\ WP51\ KIERTOLI\ MUISTIOT \ POLICY.96

Samankaltaiset tiedostot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 51

Tietoa tiensuunnitteluun nro 51 Julkaisija: Tielaitos, tie- ja liikennetekniikka 5.9.2000 RASKAAT AJONEUVOT KIERTOLIITTYMISSÄ Tässä tiedotteessa kuvataan kiertoliittymissä tehdyn raskaiden ajoneuvojen