Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia Työpajatyöskentely 3.2.2017 Helsinki KT Laura Repo, arviointiasiantuntija Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto. Toimii Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Toteuttaa arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Aloitti toimintansa 1.5.2014, muodostettiin yhdistämällä Korkeakoulujen arviointineuvoston, Koulutuksen arviointineuvoston ja Opetushallituksen arviointitoiminnot. Toimintaperiaatteet on täsmennetty Karvin strategiassa. Arviointineuvosto, korkeakoulujen arviointijaosto sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen arviointiyksikkö (Helsinki ja Jyväskylä) ja korkeakoulujen arviointiyksiköstä.
Arviointityypit Oppimistulosten arvioinnit Teema-arvioinnit Järjestelmäarvioinnit Laatujärjestelmien auditoinnit Maksullinen palvelutoiminta Tällä hetkellä käynnissä mm. perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi, valtiontalouden säästöpäätösten vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin, esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman toteutumisen arviointi, oppilashuoltolain muutosten vaikutusten arviointi. 24.11.2015 5
Arvioinnin viitekehyksestä Karvin toiminnassa noudatetaan arvioinnin riippumattomuuden periaatetta (asetus Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta 1317/2013, 1). Arvioinnin viitekehys valitaan arvioinnin kohteen ja tarkoituksen mukaan. Pääsääntöisesti arvioinnin tulee olla kehittävää arviointia (Patton; Developmental Evaluation) Järjestelmäarvioinnissa on aina mukana myös summatiivista- ja/tai tilivelvollisuusarvioinnin periaatteita (intelligent accountability) Kaikki arviointi tehdään kehittämismielessä Arvioinnin suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomioita osallisuuteen, avoimuuteen, kuulemiseen, keskusteluun ja tulosten hyödynnettävyyteen. Organisoidaan siten, että ne tukevat sekä arviointiprosessien että -tulosten osalta paikallista, alueellista ja valtakunnallista kehittämistä ja päätöksentekoa. 26.5.2014 4
Varhaiskasvatuksen arvioinnin suunnittelu Karvissa Ulkopuolisista asiantuntijoista koottu suunnitteluryhmä: Kehittämispäällikkö Virpi Mattila, Espoo Päiväkodin johtaja Mervi Eskelinen, Helsinki Varhaiskasvatuksen tutkija Maiju Paananen, Tampereen yliopisto Työpajat: 13.12.2016 Oulussa yhteistyössä Pohjois-Suomen AVIn kanssa 17.1.2017 Helsingissä asiantuntijapaja 18.1.2017 Helsingissä asiantuntijapaja 3.2.2017 Helsingissä kentän toimijat 5
Varhaiskasvatus murroksessa Hallinnonalasiirto 1.1.2013 Varhaiskasvatus osana koulutusjärjestelmää ja koulutuspolitiikkaa Varhaiskasvatuslaki 1.8.2015 Päivähoidosta varhaiskasvatukseen, tavoitteet, pedagoginen painotus Uusi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 18.10.2016 Keskeinen laadun suunnannäyttäjä Ohjausjärjestelmän muutos 1.1.2015 Kehittäminen ja seuranta Opetushallitukselle Arviointi Kansallisen koulutuksen arviointikeskukselle 6
Varhaiskasvatuksen arviointi Varhaiskasvatuslaki 9 b (8.5.2015/580): Varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata varhaiskasvatus lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä ja edistää lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Keskeiset tulokset tulee julkistaa. Laki Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta 1-2 (1295/2013) Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen ulkopuolisen arvioinnin riippumattomana asiantuntijaorganisaationa on Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Karvin arviointisuunnitelmassa kaksi varhaiskasvatuksen arvioinnin hanketta vuosille 2016 2019: I Varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvien prosessien ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisen arviointi Arviointi kohdistuu varhaiskasvatussuunnitelma prosesseihin kansallisella ja paikallisella tasolla sekä varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumiseen. II Varhaiskasvatuksen järjestäjien tukeminen laadunhallinnassa ja arviointimallin kehittäminen Arviointikeskus laatii varhaiskasvatuksen pitkän aikavälin arviointisuunnitelman ja laadunarvioinnin mallin, joka pitää sisällään esimerkiksi pedagogisten käytäntöjen ja pedagogisen johtajuuden arviointimallit. Karvi kehittää arvioinnin malleja ja käytänteitä sekä tukee järjestäjiä niiden käyttämiseksi. Lisäksi hankkeessa luodaan varhaiskasvatuksen auditointijärjestelmä.
Varhaiskasvatusjärjestelmä ja varhaiskasvatuksen laatu arvioinnin kohteena Varhaiskasvatuksen toimintaympäristöjen ja pienten lasten parissa tapahtuvan toiminnan omaleimaisuus nousevat esiin varhaiskasvatuksen arvioinnin suunnittelussa. Varhaiskasvatuksen arviointi poikkeaa perusopetuksen arvioinnin traditiosta, jossa oppimistulosten arviointi on tärkeä osa kokonaisuutta. Varhaiskasvatusta ohjaava kansallinen dokumentaatio ei määritä tavoitteita lapsen oppimiselle tai osaamiselle, vaan keskittyy ohjaamaan varhaiskasvatuksen toteuttamista lapsen oppimista, kehitystä ja hyvinvointia tukevalla tavalla.
Varhaiskasvatusjärjestelmä ja varhaiskasvatuksen laatu arvioinnin kohteena Suomessa kansallista varhaiskasvatuksen arviointia ja siihen liittyvää laadun jäsennystä ei ole aiemmin tehty. Varhaiskasvatuksen arviointi on toteutettu paikallisella tasolla kunkin järjestäjän omien intressien mukaisesti. yhtenäiset arvioinnin rakenteet ja pitkäjänteinen arvioinnin suunnitelma puuttuvat.
Kansallinen taso P a i k a l l i n e n t a s o L A K I S Ä Ä T E I N E N A R V I O I N T I Karvi Pitkän aikavälin arviointisuunnitelma, järjestäjien tukeminen laadunhallinnassa, ulkoiset arvioinnit Järjestäjätaso Arvioinnin kohteena mm varhaiskasvatussuunnitelmat ja niiden toteutuminen. Yksikkötaso Arvioinnin kohteena pedagoginen toiminta Yksilötaso Lapsen vasun toteutumisen arviointi v. 2017-2019 Varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvien prosessien ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisen arviointi 26.5.2014 11
I Varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvien prosessien ja varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arviointi 2017-2019 Arvioinnin lähtökohdat: Varhaiskasvatussuunnitelmien hyödyllisyys ja selkeys sekä niihin kirjattujen sisältöjen toteutuminen on yksi varhaiskasvatuksen keskeinen laadun avaintekijä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet toimii varhaiskasvatuksen laadun suunnannäyttäjänä ja sen toteutumisen arviointi on keskiössä laadunhallinnan kehittämiseksi. Startti laadunhallinnan kehittämiseksi Karvissa Esi- ja perusopetuksen OPSiin liittyvien prosessien ja toteutumisen arviointia 2017-2020. 12
I Varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvien prosessien ja varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arviointi 2017-2019 Arviointi tuottaa tietoa: varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä prosesseista. varhaiskasvatussuunnitelmista varhaiskasvatuksen strategisen ja pedagogisen kehittämisen välineenä. varhaiskasvatussuunnitelmien sisällöllisten ja pedagogisten tavoitteiden saavuttamista edistävistä tai estävistä tekijöistä. Kehittämistarpeista kansallisella, järjestelmä-, kunta-, henkilöstö- ja lapsitasolla. 13
I Varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvien prosessien ja varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arviointi 2017-2019 Arvioinnin kohteet: 1. Varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen liittyvät prosessit alkaen perusteasiakirjasta päätyen lapsen vasuun. Kuinka järjestäjät ovat kokeneet perusteasiakirjan implementointiin liittyvät prosessit? Kuinka järjestäjät ovat järjestäneet paikallisen tason suunnitelmien laatimisen ja implementoinnin? Kuinka yksikkötaso on kokenut paikallisten suunnitelmien laatimiseen ja implementointiin liittyvät prosessit? 2. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien toimivuus. Varhaiskasvatussuunnitelmien toteuttamista edistävät ja estävät tekijät? Kuinka hyvin perusteiden sisällöt näkyvät paikallisissa suunnitelmissa? 3. Varhaiskasvatustoiminnasta. Onko toiminta lapsiryhmissä varhaiskasvatuslain ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista? 4. Varhaiskasvatussuunnitelman vaikutuksista. Miten varhaiskasvatustoiminta on muuttunut suunnitelmien myötä? Mihin asioihin suunnitelmilla on ollut vaikutuksia?
I Varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvien prosessien ja varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arviointi 2017-2019 Hankesuunnitelma valmiiksi helmikuussa 2017 Toteutetaan kahdessa vaiheessa: 1. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toimeenpanoon ja paikallisten suunnitelmien laatimiseen, toimeenpanoon ja sisältöihin liittyvien prosessien arviointi syksyllä 2017 2. Paikallisten suunnitelmien toteutumisen arviointi syksyllä 2018 Reunaehtoja: resurssit arvioinnin kohteiden rajaus, aineiston keruun rajoitteet. 15
II Varhaiskasvatuksen järjestäjien tukeminen laadunhallinnassa ja arviointimallin kehittäminen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa itsearviointivelvoite järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötasolle (järjestäjä, henkilökunta, lapsen vasu) Toiminnan arvioinnin tulee olla oma-aloitteista, suunnitelmallista ja säännöllistä. Arvioinnin avulla edistetään laatua, tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja nostetaan esiin kehittämistarpeita ja kehitetään toimintaa. Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2016) 16
II Varhaiskasvatuksen järjestäjien tukeminen laadunhallinnassa ja arviointimallin kehittäminen Karvin tehtävänä on: laatia järjestäjille laadun arvioinnin malli, johon sisältyvät muuan muassa laadun kriteerit, pedagogisen johtajuuden arviointimalli ja pedagogisten käytänteiden arviointimalli. Tukee ja kouluttaa laadun arvioinnin mallin käyttöönottamisessa ja hyödyntämisessä. Suunnittelutyö alkanut 17
Varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin viitekehyksestä Kansallisia varhaiskasvatuksen laadun kriteerejä ei ole laadittu (vrt. perusopetuksen laatukriteerit). Kotimaisia laadunarvioinnin malleja mm. : Laadunarviointi opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa (2010). Kuntaliitto / Varhaiskasvatuksen laadunarviointi ja pedagoginen kehittäminen (2010). Eeva Hujala ja Elina Fonsén. Tulossa Eurooppalainen laadun arviointimalli: EU:n rahoittama CARE hanke, jossa laaditaan varhaiskasvatuksen laadun kriteerit ja indikaattorit (julkaistaan alkuvuodesta 2017) 26.5.2014 18
Varhaiskasvatuksen laadun viitekehyksestä (European Quality Framework on ECEC) EU: jäsenvaltioista koostuvan työryhmän raportissa Key principles of a Quality Framwork (2014) suositellaan käytettäväksi yhteistä Eurooppalaista laadun viitekehystä: Rakenteellinen laatu kuvaa rakenteellisiin tekijöihin liittyviä tekijöitä: esim. henkilöstön kelpoisuudet, aikuinen-lapsi suhdeluvut ja turvallisuudelle ja terveydelle asetetut vaatimukset, Prosessilaadulla kuvataan varhaiskasvatuksen käytäntöjä ja se sisältää muun muassa opetussuunnitelman sisällölliset painotukset, kuten pedagogiset käytänteet ja niiden laatu, leikin asema, lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutus, vertaissuhteet ja osallisuus millaisia kokemuksia lapsille muodostuu. Tuloslaadulla tarkoitetaan varhaiskasvatuksen hyötyjä lapsille, vanhemmille, yhteisölle ja yhteiskunnalle. Vasuprosessien ja toteutumisen arviointi keskittyy rakenteelliseen ja prosessilaatuun
Laadun arvioinnista Varhaiskasvatuksen kansallisissa arvioinneissa arvioinnin kohteena on tyypillisesti rakennelaatu. Myös vuorovaikutuksen laatu ja varhaiskasvatusympäristö ovat olleet arvioinnin kohteena - useimmiten kuitenkin paikallisella tasolla pikemminkin kuin kansallisen tason arviointina. Oppimistulosten arviointi ei varhaiskasvatuksen kentällä ole juuri ollut kansallisten arviointien kohteena, sillä sen tehtäväksi on nähty lapsen yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen oppimisen ja kehittymisen tukemiseksi (OECD, 2015). OECD:n PISA tutkimuksen pohjalta kehitetään parhaillaan viisivuotiaille omaa IELS tutkimusta ( babypisa ). Suomen osallistumista ei ole päätetty.
Laadun arvioinnin problematiikkaa Varhaiskasvatuksen laadun määrittelyssä on tarpeellista pohtia varhaiskasvatuksen toteutumisen kontekstisidonnaisuutta ja paikallisten sekä kulttuuristen arvojen merkitystä. (Alila, 2013, 26). Ei-toivotut vaikutukset Voidaanko määrittää toimintatapa, joka on muita parempi jokaisessa tilanteessa ja kontekstissa Eri toimijoiden työnjako ja roolit eri osa-alueiden ja tasojen arvioinnissa 26.5.2014 21
Varhaiskasvatuksen arvioinnin työpajat Arviointi on arvosidonnaista. Koska varhaiskasvatuksen arviointi on kansallisella tasolla uutta Suomessa, on tarpeellista keskustella näistä arvovalinnoista laajasti eri toimijoiden sekä sidosryhmien kanssa. Olennaista on linjata, mitä arvioidaan ja miksi: Millaista arviointitietoa varhaiskasvatuksen kehittämiseksi ja lapsen hyvän elämän turvaamiseksi varhaiskasvatuksessa tarvitaan, joka samalla antaa tietoa laajemmin myös poliittisen päätöksenteon tueksi? 26.5.2014 22
Työpajatyöskentelyä: Työskentelyä varten jakaannutaan noin 5 hengen ryhmiin. Jos organisaatiostanne on useampi henkilö, jakautukaa eri ryhmiin. Valitkaa ryhmälle sihteeri ja puheenjohtaja. Tilassa on neljä työskentelypistettä, kukin ryhmä kiertää kaikki pisteet. Yhdessä pisteessä työskennellään 25 min. Sihteeri kirjaa työskentelyn annin pöydällä olevalle läppärille (word tiedostoon) ja tallentaa sen lopuksi painamalla tallenna kuvaketta. Jätä dokumentti auki. Seuraava ryhmä jatkaa samaan dokumenttiin. Puheenjohtaja huolehtii keskustelun kulusta sekä ajasta. Kunkin pisteen keskustelun teema lukee pöydällä olevalla paperilla. Mukana on lyhyt johdanto teemasta ja apukysymyksiä. 23