Kehittävä arviointi. Peurunka Arviointineuvokset Päivi Kamppi ja Jani Goman.

Transkriptio

1 Kehittävä arviointi Peurunka Arviointineuvokset Päivi Kamppi ja Jani Goman

2 Karvi Perustettu 2014 Toimii OKM:n hallinnonalalla Siirretään vuoden 2018 alusta OPH:n yhteyteen Toimintaa Helsingissä ja Jyväskylässä Henkilöstöä noin 50 Ulkopuolisia asiantuntijoita noin 200 Toimintaa ohjaa arviointineuvosto, pj. Tapio Huttula Johtaja Harri Peltoniemi Esityksen nimi

3 Karvin tehtävät Arviointikeskus tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä varten V a p a a s i v i s t y s t y ö Yliopistokoulutus Ammattikorkeakoulutus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Perusopetus Esiopetus Tukee opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä korkeakouluja arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa Arvioi o opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien sekä korkeakoulujen toimintaa o oppimistuloksia Kehittää koulutuksen arviointia Varhaiskasvatus ja päivähoito 3

4 Koulutuksen kansallinen arviointilaadunvarmistusjärjestelmä Valtakunnallisesti säädetyt toimintapuitteet - lainsäädäntö, päämäärät, toimijat, työnjako Ohjausjärjestelmä - hallitusohjelma, TTS, TAE - järjestämisluvat, toimiluvat - tutkinnonanto-oikeudet - rahoitusjärjestelmä - tutkintojen ja ops:ien perusteet - tuntijako - laatukriteerit /- suositukset - koulutuksen arviointisuunnitelma Koulutuksen järjestäjien itsearviointi ja laadunvarmistus - sisäiset arviointi- ja laatujärjestelmät ja - käytännöt - toiminnanohjaus KOULUTUKSEN LAATU Ulkoinen arviointi Karvi - teema- ja järjestelmäarvioinnit - oppimistulosten arvioinnit - laatujärjestelmien auditoinnit 4

5 Toimintaperiaatteet Päätöksenteko riippumatonta ulkopuolisista tahoista Aktiivinen arviointien tuloksista viestiminen Oman toiminnan ulkoinen arviointi Kehittävä arviointi 5

6 Kehittävä arviointi Valtioneuvoston asetus Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta (1317/2013) 1 : Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toiminnassa noudatetaan arvioinnin riippumattomuuden ja kehittävän arvioinnin periaatteita. Arviointikeskus julkistaa käyttämänsä arviointiperusteet ja arviointiensa tulokset sekä huolehtii tiedonvälityksestä sidosryhmille. Arvioinnissa mukana olleille oppilaitoksille, opetuksen ja koulutuksen järjestäjille sekä korkeakouluille toimitetaan niitä koskevat arviointitulokset. ( )

7 Kehittävälle arvioinnille tunnusomaista (Atjonen 2015) Osallistaminen Aktivoiminen Paljastaminen Monimenetelmäisyys Vuorovaikutuksellisuus arvioijan ja arvioitavan välillä Sovittautuminen arviointitiedon keruussa ja tulkinnoissa toimintaolosuhteisiin Arviointi- ja kehittämisprosessin aikainen palaute ja ohjaus Tulevaisuusorientaatio Tavoitteena uuden tiedon ja ymmärryksen tuottaminen kohteesta (7

8 Kehittävän arvioinnin piirteitä Enemmänkin lähestymistapa kuin yksittäinen menetelmä tai malli. Korostuu hyöty ja sovellusarvo käytäntöjen kehittämiselle. Jatkuvaa vuorovaikutusta käytännön toiminnan ja sen arvioinnin välillä. Prosessiarviointi korostuu (arviointitietoa hyödynnetään välittömästi arvioitavan kohteen kehittämisessä). Tärkeää on eri toimijatahojen osallistaminen arviointiin. Avoimuus ja läpinäkyvyys. Arviointi nähdään yhteisöllisenä oppimisprosessina. (Manninen & Kauppi 2008) 8

9 Arvioinnin erilaisia funktioita - mihin arviointitietoa käytetään? Tiedontuotanto Tilivelvollisuus Kehittäminen valvonta tarkastaminen tuloksellisuus ymmärtäminen selittäminen perusteleminen parantaminen muutosten aikaansaaminen uudistaminen Chelimsky

10 Luottamus, kontrolli, osallisuus

11 Kehittävä arviointi ja erilaiset arviointimuodot Teema- ja järjestelmäarvioinnit Oppimistulosten arvioinnit Laatujärjestelmien auditoinnit ja arvioinnit Merenkulkualan koulutuksen arvioinnit Korkeakoulujen tekniikan alan koulutusohjelmaarvioinnit 11

12

13

14 Kehittävä arviointi käytännössä Osallistaminen eri tasoilla ja vaiheissa: kansallisen arviointisuunnitelman taso / arviointihankkeiden taso Monitaho- / monitoimija -näkökulma Arviointihankkeissa suunnitteluryhmät, kuulemistilaisuudet, arviointiryhmät, tulosten levitys Monimenetelmäisyys, dialogisuus, yhteistoiminnallinen tiedontuotanto (kyselyt, haastattelut, itsearvioinnit osana prosessia, paneelit, työpajat, seminaarit) Määrällisen ja laadullisen tiedon yhdistyminen Arvioitavat mukana arviointiasetelman laadinnassa, menetelmien valinnassa, tulosten tulkinnassa, johtopäätösten tekemisessä, arvottamisessa ja kehittämissuositusten laadinnassa. Prosessin kehittävyys arviointitulosten kehittävyyden lisäksi Arvioija puolueeton, mutta lähtökohtaisesti arvioitavan puolella (arvioija kriittisenä ystävänä), pyrkien ymmärtämään mistä on kyse Tulevaisuuteen suuntautuminen: menneen/ meneillään olevan toiminnan arviointi, ennakoiva arviointi; tulossa oleviin reformeihin varautuminen arviointien avulla, muutosprosessin tukeminen Kontekstisidonnaisuus (tiedon kerääminen ja hyödyntäminen oikeassa asiayhteydessä): tiedonkeruu työlästä, olemassa olevaa tietoa ei välttämättä ole tai hankala hyödyntää Vastuuta tiedon tuottamisesta ja kehittämisen toteutuksessa osallistujilla Arvioinnin hyödynnettävyys ja vaikuttavuus: kehittämissuositukset, palaute arvioinnin kohderyhmiltä, seuranta 14

15 Toisaalta kolikon kääntöpuoli Osallistuminen velvoittavaa Kehittävä arviointi on työllistävää Onko osallistaminen aina toivottua? Koordinoinnin haasteet Kohdistuvatko arvioinnit olennaisiin kohteisiin? Säilyykö luottamus? Jatkuva arviointi: Kyllästyminen? Nopean palautteen ja raportoinnin tavoite: ovatko johtopäätökset loppuun asti pohdittuja?

16 Miten voisimme kehittää arviointia entistä kehittävämmäksi?

17 KIITOS!