Varhaiskasvatus Marja-Liisa Akselin, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Transkriptio

1 Varhaiskasvatus 2016 Marja-Liisa Akselin, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 1

2 Kehittämisen keskeiset lähtökohdat Varhaiskasvatuslain I vaiheen uudistukset Perustehtävän määrittely Uudistetut tavoitteet Ryhmäkoko Varhaiskasvatusympäristö Lapsen vasu Osallisuus Arviointi Lapsen edun huomioiminen VASU 2017 Varhaiskasvatuksen tutkimuksen ja kehittämisen painopistealueet (OKM julkaisuja 2015:19) 2

3 Varhaiskasvatuslain muutokset alkaen 3

4 Varhaiskasvatuksen perustehtävä Varhaiskasvatuslaki 1 Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. 4

5 Varhaiskasvatuksen tavoitteet (2 a ) 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5

6 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä; 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 6

7 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. 7

8 Enimmäisryhmäkoon säätäminen 5 a Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. 8

9 Varhaiskasvatusympäristö 6 Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. 9

10 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 7 a Laadittava kaikille päivähoidossa oleville lapsille. Lain mukaan suunnitelmaan on kirjattava tavoitteet varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava vähintään kerran vuodessa. 10

11 Lapsi, vanhemmat ja osallisuus 7 b Lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimintayksikössä järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. 11

12 Varhaiskasvatuksen arviointi 9 b Varhaiskasvatuksen arviointi tuli osaksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toimintaa Varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata varhaiskasvatuslain tarkoituksen toteuttamista ja tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä ja edistää lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. 12

13 Huomioitava lapsen etu 11 Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä on huomioitava lapsen etu. Subjektiivinen oikeus on ensisijaisesti lapselle kuuluva oikeus.. 11 a kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi saa varhaiskasvatusta.. 13

14 Katse tulevaan

15 Sivistysvaliokunnan mietinnön SiVM 29/2014 vp lausuma Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa uuden varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksia, vaikutuksia laatuun ja ryhmäkokoihin, ja ryhtyy varhaiskasvatuslain toisen vaiheen uudistamisen yhteydessä toimenpiteisiin laista puuttuvien keskeisten määritelmien täsmentämiseksi, jotta turvataan lasten kokonaisvaltainen hoiva, kasvu ja kehitys. Hallituksen tulee antaa asiasta sivistysvaliokunnalle selvitys vuoden 2017 keväällä.

16 Varhaiskasvatuslain Il vaihe Luonnos hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi ja arvonlisäverolain 38 :n muuttamisesta (OKM 15/010/2015) ollut lausunnoilla Lausuntokoonti osoitteesta: illa_koulutus/varhaiskasvatus/liitteet/lausuntoyhteenveto_varhaiskasvatuslak i.pdf II-vaiheessa kumottaisiin nykyiset pykälät ja annettaisiin kokonaan uusi yhtenäinen ja selkeä varhaiskasvatuslaki. Esitysluonnos pitää sisällään nykyisen varhaiskasvatuslain pykälät. Lisäksi kumottaisiin sosiaalihuoltolain kytkökset, osin siirtämällä tarvittavia pykäliä varhaiskasvatuslakiin (edelleen kuitenkin sovellettaisiin asiakasmaksulakia ja palvelusetelilakia). Luonnoksessa on uusia tai muuttuvia säännöksiä koskien mm. lapsen tukea, tietosuojaa, salassapitoa, hallintoa, valvontaa ja oikeusturvakeinoja. Lisäksi ehdotukseen sisältyy uusia tai muuttuvia pykäliä yksityisten palvelujen tuottamisesta, omavalvontasuunnitelman laadinnasta myös kunnallisessa toiminnassa sekä vuorohoidon järjestämisestä. Lain II-vaiheen valmistelu etenee virkamiestyönä.

17 Varhaiskasvatuksen tutkimuksen ja kehittämisen painopistealueet Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta (VKNK) Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä Jäsenet ovat hallinnon, tutkimuksen, koulutuksen, järjestöjen ja kuntakentän edustajia. Tavoitteena on tukea ja edistää varhaiskasvatuksen laaja-alaista kehittämistä, edistää varhaiskasvatuksen laatua ja linjata pitkän aikavälin kehittämisen ja tutkimuksen suuntaviivoja. Varhaiskasvatuksen kehittämisen ja tutkimuksen painopistealueet: varhaiskasvatuksen laadun henkilöstön osaamisen pedagogiikan tutkimuksen ja ohjauksen palvelujärjestelmän kehittäminen (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:19) 17

18 Varhaiskasvatuksen kontekstin muutos Varhaiskasvatuksen hallinnollinen siirto opetus- ja kulttuuriministeriöön kiinnittää sen osaksi kasvatus- ja koulutuspalvelujen järjestelmää. Päivähoito on aikanaan rakentunut toisenlaiseen aikaan ja maailmaan kuin varhaiskasvatuksen tämän päivän toimintaympäristö on. Kontekstin muutos luo pohjan uudelleen määritellä ja vakiinnuttaa varhaiskasvatuksen tavoitteet, tarkoitus ja tehtävät osaksi kasvatus- ja koulutusjärjestelmää ja -palveluja. Varhaiskasvatus tulee nähdä elinikäisen oppimisen tärkeänä osana. (Alila ym. 2014, ) [Tekijän nimi ja osasto]

19 Johtajuuden merkityksellisyys varhaiskasvatuksen laadulle (Hujala, E. 2015) Perustehtäväpuheen päivittäminen Päivähoidosta varhaiskasvatukseen Perhetyöstä pedagogiikkaan Erillisyydestä yhteistyöhön Heikosta asemasta vahvaan statukseen Eletään johtajuuden muutoksen ja muutosjohtajuuden aikaa Kohti yhteistä johtajuutta Ohjausjärjestelmän toimivuus Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavat ja yksikköjohtajat avainasemassa Perustehtävän selkeys laadukkaan johtajuuden perustana Varhaiskasvatuksen johtajuus on pedagogisesta perustehtävästä nousevaa strategista, yhteistä johtajuutta (Hujala, Heikka & Fonsén 2009). 19

20 AVI kouluttaa.. Varhaiskasvatuksen johdon seminaaripäivä klo Tampere-talo, Pieni Sali, Yliopistonkatu 55,Tampere VASU 2016 koulutus esimiehille, hallinnolle ja vasu 2017 prosessista vastaaville klo Tampere (paikka avoin) 20

21 Lähteet: utus/varhaiskasvatus/index.html Kahiluoto, T OKM-AVI verkoston kokous. Helsinki. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:19 Peltoniemi, H Arvioinnin toteuttaminen varhaiskasvatuksen arjessa. Luento. Helsinki. Varhaiskasvatuslaki [Tekijän nimi ja osasto]