10 KYSYMYSTÄ KARVILLE VARHAISKASVATUKSEN KANSALLISEN LAADUNARVIOINNIN KEHITTÄMISESTÄ

Transkriptio

1 10 KYSYMYSTÄ KARVILLE VARHAISKASVATUKSEN KANSALLISEN LAADUNARVIOINNIN KEHITTÄMISESTÄ vastaajina varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntijat Janniina Vlasov ja Laura Repo

2 1. Miksi varhaiskasvatuksen arviointia kehitetään juuri nyt? Suomesta on puuttunut kansallinen käsitys varhaiskasvatuksen yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä varhaiskasvatuksen laadun tekijöistä. Laadun ja arvioinnin käsitteistä ei ole yhteistä näkemystä. Suomella ei ole ollut yhtenäistä laadunarvioinnin ja seurannan järjestelmää. è Järjestäjien käyttämät menetelmät ovat hajanaisia. è Vertailukelpoista tietoa ei ole saatavilla. Varhaiskasvatuksen arviointiin suuntautuvia koulutussisältöjä on ollut tarjolla varsin rajallisesti. (OECD, 2016; Alila, 2013; Mikkola, Repo, Vlasov, Paananen & Mattila, 2017)

3 2. Mitä varhaiskasvatuksen itsearviointi tarkoittaa? Itsearvioinnilla tarkoitetaan järjestäjän suorittamaa arviointia omasta toiminnastaan sekä sen vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta, mutta laki ei määrittele, mitä laadunhallintajärjestelmää tai arviointimenetelmiä järjestäjien tulisi käyttää. Itsearviointi antaa tietoa toiminnan nykytilasta ja toimii siten kehittämistyön pohjana.

4 3. Kuinka varhaiskasvatuksen arviointitehtävät jakautuvat eri tasoille? Kansallinen taso 1. Karvi toteuttaa varhaiskasvatuksen ulkoisia arviointeja arviointisuunnitelman mukaisesti 2. Karvi tukee järjestäjiä varhaiskasvatuksen itsearvioinnissa Järjestäjätaso seuraa ja arvioi säännöllisesti järjestämäänsä varhaiskasvatusta, varhaiskasvatussuunnitelmia ja niiden toteutumista eri toimintamuodoissa päättää arviointimenetelmät ja julkaisukanavat osallistuu ulkoiseen arviointiin varmistaa lasten ja huoltajien osallisuuden arviointiprosessissa Toiminnan toteutumisen taso toteutetaan henkilöstön tavoitteellista ja suunnitelmallista itsearviointia toteutetaan pedagogisen toiminnan ja toimintaympäristön arviointia arvioidaan lasten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumista yhdessä huoltajien ja lasten kanssa

5 4. Mitä ovat Karvin varhaiskasvatuksen arviointiin liittyvät tehtävät? TOTEUTTAA LAATIA varhaiskasvatuksen kansallisia arviointeja arviointisuunnitelman mukaisesti ja tuottaa näin tietoa varhaiskasvatuksen tilasta ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisesta varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmä järjestäjien itsearvioinnin tueksi MÄÄRITTÄÄ varhaiskasvatukselle laadun indikaattorit eli tavoitetilaa kuvaavat ominaisuudet, jotka kertovat millaista laatua ja laatutasoa tavoitellaan TUKEA paikallisia järjestäjiä itsearvioinnissa kouluttamalla ja opastamalla

6 5. Millainen visio Karvilla on kansallisen arvioinnin kokonaisuudesta? KANSALLINEN TASO VARHAISKASVATUKSEN LAADUN JA ARVOINNIN TEOREETTINEN JÄSENNYS JA LAADUN INDIKAATTORIT Mittari ARVIOINTITIETO KEHITTÄMISTOIMET KEHITTÄVÄ ARVIOINTI VARHAISKASVATUKSEN DIGITAALINEN LAADUNARVIOINTI JÄRJESTELMÄ Mittari Mittari PAIKALLINEN TASO Repo & Vlasov, 2017

7 6. Miten arviointijärjestelmän kehittäminen etenee Karvissa? I vaihe: Varhaiskasvatuksen laadun ja sen arvioinnin teoreettisen jäsennyksen laatiminen sekä laadun indikaattorien määrittely. è taustaselvitys Varhaiskasvatuksen arvioinnin nykytila julkaistiin syksyllä 2017 è asiantuntijaryhmä aloitti työnsä syksyllä 2017 è I vaihe valmistuu syksyllä 2018 II vaihe: Digitaalisen laadunarviointijärjestelmän kehittäminen kuntien itsearvioinnin tueksi. Järjestelmän kautta Karvi voi kerätä kansallista arviointiaineistoa. è II vaiheen suunnittelutyö on käynnistynyt

8 7. Mitä arviointi tarkoittaa toiminnan toteutumisen tasolla? Toiminnan toteutumisen tasolla arviointi kohdistuu esimerkiksi henkilöstön ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen, ilmapiiriin, oppimisympäristöön sekä henkilöstön pedagogisiin valintoihin. (varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2016) Arviointi ei kohdistu lapsiin tai lasten oppimistuloksiin, vaan arvioinnin tulee tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä ja edistää lasten hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Varhaiskasvatuksessa arviointi kohdistuu siis pedagogiseen toimintaan ja toiminnan edellytyksiin

9 8. Kuinka tavoitepohjaista arviointia voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksessa? Systemaattinen arviointi edellyttää tavoitetilan asettamista è tavoitteet toiminnalle löytyy vasusta Vasusta löytyvät myös tavoiteltavan laadun indikaattorit, eli tavoitetilaa kuvaavat ominaisuudet Arviointia varten indikaattorit tulee pilkkoa sellaiseen muotoon, että niitä voidaan mitata è laaditaan kriteerit eli arviointiperusteet Kriteerien pohjalta laaditaan mittarit, joiden avulla voidaan todentaa kuinka tavoitteet on saavutettu tai mitä tulee vielä kehittää.

10 9. Millainen on tavoitepohjaisen arvioinnin rakenne? Esimerkki Tavoitetila Tavoitetilaa kuvaava ominaisuus (indikaattori) Tavoitetilaa kuvaava ominaisuus (indikaattori) (kriteeri) (kriteeri) (kriteeri) (kriteeri) ERILAISET ARVIOINTIMENETELMÄT, MITTARIT Reflektoiva keskustelu arviointituloksista, vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistaminen ja kehittämistoimet (Vaikutukset ja kehittämiskohteet)

11 9. Millainen on tavoitepohjaisen arvioinnin rakenne? Esimerkki Toimintakulttuuria kehitetään leikkiä ja Tavoitetila vuorovaikutusta tukevaksi Henkilöstö Tavoitetilaa kehittää kuvaava leikkiä ominaisuus tukevia toimintatapoja (indikaattori) ja toimintaympäristöjä Ryhmän Tavoitetilaa yhteisöllisyyttä kuvaava ominaisuus ja myönteistä tunneilmastoa (indikaattori) tuetaan leikin kautta. Päiväkodissa on pysyviä ja muuttuvia leikkialueita, joihin (kriteeri) leikin voi jättää sen jatkamista varten Henkilöstö havainnoi ja dokumentoi (kriteeri) leikkiä viikoittain Henkilöstö varmistaa päivittäin että kaikki lapset pääsevät mukaan (kriteeri) leikkiin ja liittyvät ryhmään Henkilöstö on päivittäin mukana (kriteeri) lasten leikeissä ERILAISET ARVIOINTIMENETELMÄT, MITTARIT Reflektoiva keskustelu arviointituloksista, vahvuuksien ja kehittämiskohteiden Tunnistetaan vahvuudet, päätetään kehittämistoimet. tunnistaminen ja kehittämistoimet (Vaikutukset ja kehittämiskohteet)

12 10. Millaisia haasteita arviointiin liittyy? Mitä seikkoja arviointikriteerit ja valmiit arviointimallit eivät tavoita? è Jos arviointi kohdistuu yksipuolisesti helposti havaittaviin ja mitattaviin arviointitekijöihin, monet varhaiskasvatuksen laadun kannalta olennaiset, mutta vaikeammin tarkasteltavat tekijät jäävät vähemmälle huomiolle (ks. Paananen, 2017). Kuinka varmistetaan yksittäisen lapsen kokemus ja saadaan tietoa lapsen kohtaamasta toiminnan laadusta? Jos tavoiteltavaa laatutasoa tai toimintatapaa ei määritellä, on vaara, että arviointi perustuu vain sattumanvaraisiin huomioihin ja subjektiiviseen käsitykseen laadusta.

13 Lopuksi Kaikille laadukkaan varhaiskasvatuksen osatekijöille on yhteistä se, että ne rakentuvat vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutusympäristö, joka on myönteinen, turvallinen ja myötätuntoinen, on varhaiskasvatuksen ydin. à Varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutuminen kaatuu tai seisoo vuorovaikutusympäristön varassa. à Jotta tälle vuorovaikutusympäristölle voidaan luoda hyvät puitteet, tarvitsemme monenlaista, monella tasolla ja monella menetelmällä tuotettua arviointitietoa ja yhteistä ponnistusta tiedon tulkitsemiseen ja soveltamiseen.

14 Karvin 10 kysymystä arvioinnista paikallisille järjestäjille 1. Onko arviointi suunnitelmallista ja tavoitteellista? 2. Kuinka arviointitietoa dokumentoidaan? 3. Kuinka arviointitietoa hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla? 4. Kuinka arviointituloksista viestitään kaikille asianosaisille, kuten lapsille ja heidän huoltajilleen? 5. Kuinka arviointitietoa hyödynnetään paikallisessa päätöksenteossa ja resurssien suuntaamisessa? 6. Kuinka arviointitietoa hyödynnetään johtamisen tukena? 7. Onko arviointitiedon välittäminen ja raportointi järjestäjän ja yksiköiden välillä sujuvaa? 8. Kuka vastaa laadunhallinnan kokonaisuudesta? 9. Kuinka arviointitiedon pohjalta toteutetun kehittämisen vaikuttavuutta seurataan? 10. Onko arviointi luonteva osa kaikkien työtä? (soveltaen Harjunen, Hietala, Lepola, Räisänen & Korpi 2017)

15 Lähteitä Alila, K. (2013). Varhaiskasvatuksen laadun ohjaus ja ohjauksen laatu. Laatupuhe varhaiskasvatuksen valtionhallinnon ohjausasiakirjoissa Acta Universitatis Tamperensis Tampere: Tampere University Press. Harjunen, E., Hietala, H., Lepola, L., Räisänen, A. & Korpi, A. (2017). Arvioinnilla luottamusta. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet. Julkaisut 4. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. OECD (2016) Starting Strong IV Monitoring Quality in Early Childhood Education and Care Country Note Finland. Paris: OECD Publishing. Finland.pdf Mikkola, A., Repo, L., Vlasov, J., Paananen, M. & Mattila, V. (2017). Varhaiskasvatuksen arvioinnin nykytila. Julkaisut 22. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Paananen, M. (2017). Imaginaries of early childhood education. Societal roles of early childhood education in a transnational era of accountability. Helsinki Studies in Education, 3. Helsinki: Helsingin yliopisto.