Raportin laatija: Sakari Nurmela Työnro: 22010522 TNS Gallup Oy, Miestentie C, 02100 Espoo Akavan Erityisalat Kuntien asiantuntijat Kumula Hallinnon kokemuksia kuntamuutoksesta, jäsenkysely syyskuu 2014
1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa kerrotaan keskeiset tulokset Akavan Erityisalat AE ry:n jäsenyhdistys Kumula ry:n jäsenille suunnatusta kyselystä. Yhdistyksen jäsenet ovat korkeakoulutettuja kunta- ja kirjastoalan asiantuntijoita sekä esimiehiä. Akavan Erityisalat lähestyi heitä sähköpostikyselyllä 21.. 5..2014 välisenä aikana. Tutkimuskutsu lähetettiin yhteensä 2.4 henkilölle (vastaamatta jättäneitä karhuttiin kerran, 1..), joista 21 vastasi. Kyselyn keskeinen sisältö koostui kunta- ja palvelurakennemuutokseen liittyvistä kysymyksistä. Niiden avulla pyrittiin luomaan kuva sen tilanteesta vastaajien työpaikoilla tällä hetkellä sekä siitä, miten sen katsotaan vaikuttavan kyselyyn osallistuneiden omiin työtehtäviin. Lisäksi selvitettiin vastaajien mielipiteitä siitä, kuinka eräät asiat ja tekijät vaikuttavat oman kunnan kuntaja palvelurakennemuutoksen valmisteluun. Omassa kysymyksessään tarkasteltiin hyvän hallinnollisen valmistelutyön tunnusmerkkejä ja niiden mahdollisesta toteutumisesta tutkimuksen kiinnostuksen kohteena olevassa valmistelutyössä. Kyselyyn osallistuneista vajaa kaksi viidesosaa (37 %) työskentelee kunnan kirjastotoimessa, viidesosa keskushallinnossa. Joka kymmenes (11 %) on koulu- tai sivistystoimen palveluksessa. Kolme prosenttia työskentelee nuoriso-, liikunta- tai vapaa-ajan toimessa, kaksi prosenttia ruokapalvelussa. Joka kymmenes vastaaja kertoi olevansa työssä jollain muulla kuin em. toimialalla ja yhtä moni olevansa muualla kuin kunnan palveluksessa. Melkein joka toinen (4 %) työskentelee toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävissä. Yhdeksän prosenttia toimii lähiesimiehenä, kahdeksan prosenttia kunnan johtotehtävissä. Hieman alle kolmasosa (31 %) on asiantuntijoita. Neljä prosenttia tutkimukseen osallistuneista toimii muissa kuin em. tehtävissä. Aineisto sisältää kaiken kokoisissa kunnissa työskentelevien vastauksia. Eniten (22 %) joukossa kuitenkin on yli 100.000 sekä 20.000 -.000 asukkaan kunnissa työskenteleviä. Kymmenen prosenttia työskentelee kuntayhtymän tai muun organisaation palveluksessa. Melkein joka toinen vastaaja sijoittuu ikäryhmään - 5-vuotiaat. Lähes joka neljäs on jo ylittänyt 0 ikävuoden rajapyykin, viidesosa on 40 4-vuotiaita. Vain joka kymmenes on iältään alle 40-vuotias. 2 Kunta- ja palvelurakennemuutos kunnissa Enemmistö vastaajista totesi, että heidän edustamassaan kunnassa valmistellaan kunta- tai palvelurakennemuutosta tai molempia. Yhteensä prosenttia totesi tämän.
2 KUNNAT, JOISSA VALMISTELLAAN KUNTA- JA/TAI PALVELURAKENNEMUUTOSTA (%) 0 20 40 0 0 100 KAIKKI Alle 00 asukasta 00-10000 asukasta 10000-20000 asukasta 20000-000 asukasta 000-100000 asukasta Yli 100000 asukasta Kuntayhtymä 5 71 1 7 7 1 Kuntien koko ei kovin paljon vaikuta asiaan. Tosin keskimääräistä useampi.000 100.000 asukkaan kunnissa työskentelevä totesi asian. Vastaavasti kaikkein suurimpien kuntien työntekijät mainitsivat sen keskimääräistä hieman harvemmin. Silti voi todeta, etteivät erot sittenkään olleet kovin suuria ja, että valmistelutyötä käydään tällä hetkellä käytännössä yhtä paljon niin kaikenkokoisissa kunnissa kuin kuntayhtymissäkin. ONKO VASTAAJA MUKANA KUNNASSA/KUNTAYHTYMÄSSÄ KUNTA- JA/TAI PALVELURAKENNEMUUTOKSEN VALMISTELUSSA (%) 0 10 20 30 40 0 KAIKKI 31 Alle 00 asukasta 00-10000 asukasta 10000-20000 asukasta 20000-000 asukasta 000-100000 asukasta Yli 100000 asukasta Kuntayhtymä 1 25 31 32 2 4 52 Keskimääräistä selvästi useampi pienempien kuntien palveluksessa oleva kertoi itse osallistuvansa kuntatai palvelurakennemuutoksen valmistelutyöhön. Pienimmillään tämä osuus taas on siinä joukossa, joka työskentelee kaikkein suurimmissa kunnissa. Ilmiö selittyy ainakin osittain sillä, että keskimääräistä useampi väestömäärältään pienimpien kuntien vastaaja työskentelee johtotehtävissä. Niinpä ei olekaan ihme, että juuri he ilmoittivat muita useammin osallistuvansa henkilökohtaisesti kunta- ja palvelurakennemuutoksen valmistelutyöhön.
3 Kunnan johtotehtävissä työskentelevistä 2 prosenttia kertoi valmistelevansa kunta tai palvelurakennemuutosta. Keskijohtoon kuuluvista saman kertoi suhteellisesti ottaen puolet harvempi (3 %). Asiantuntijoista vain vajaa viidennes (1 %) antaa oman työpanoksensa tähän asiaan. KUNTA- JA/TAI PALVELURAKENNEMUUTOSTA VALMISTELEVAN SELVITYSTYÖN MERKITYKSELLISYYS: niiden osuudet, jotka kokevat merkitykselliseksi (%) 0 20 40 0 0 100 KAIKKI 0 Alle 00 asukasta 00-10000 asukasta 10000-20000 asukasta 20000-000 asukasta 000-100000 asukasta Yli 100000 asukasta Kuntayhtymä 4 4 53 7 7 Enemmistö pitää kyseistä valmistelutyötä, ellei tärkeänä, ainakin merkityksellisenä. Etenkin 10.000 20.000 asukkaan kunnissa työskentelevät ovat tätä mieltä. Samantyyppinen näkemys on vielä keskimääräistäkin tyypillisempi kaikkein suurimpien kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleville. Näkemys työn merkityksellisyydestä on käytännössä sama, kysyypä asiaa missä tehtävässä toimivalta tai minkä ikäiseltä haastatellulta tahansa. 3 Kunta- ja palvelurakennemuutokseen vaikuttavat tekijät omassa kunnassa Omassa kysymyksessään tarkasteltiin eräiden tekijöiden vaikutusta kunta- ja palvelurakennemuutoksen valmisteluun vastaajan omassa (siinä, jossa työskentelee) kunnassa. Tekijöitä esitettiin yhteensä yksitoista ja kutakin pyydettiin arvioimaan viisiportaisen asteikon avulla (edesauttaa paljon, jonkin verran, ei vaikutusta, vaikeuttaa jonkin verran, vaikeuttaa paljon). Vastaukset kysymykseen on esitelty seuraavan sivun kuvioissa. Osalla tekijöistä näyttää vastausten perusteella olevan vähemmän vaikutusta kuin muilla. Esim. fyysiset työolosuhteet, työilmapiiri, viiden vuoden palvelussuhdeturva, elinkeinoelämän odotukset sekä lainsäädäntö ovat sellaisia seikkoja. Vastaajien enemmistö kyllä näkee niidenkin vaikuttavan, mutta keskimääräistä useampi on silti taipuvainen ajattelemaan, ettei niillä välttämättä ole vaikutusta kunta- ja palvelurakennemuutoksen valmisteluun.
4 Toinen huomiota herättävä piirre on se, että ne seikat, joilla useat ajattelevat olevan vaikutusta, herättivät erilaisia ajatuksia. Eräiden mielestä ne edesauttavat valmistelua ja joidenkin toisen mielestä niillä ei ole sellaista vaikutusta. ERÄIDEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUS KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSEN VALMISTELUUN OMASSA KUNNASSA 1/2 (%) Edesauttaa paljon Ei vaikutusta Vaikeuttaa paljon Edesauttaa jonkin verran Vaikeuttaa jonkin verran 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % Lainsäädäntö 15 32 32 1 5 Luottamushallinnon edustajat 14 32 21 21 Talouden reunaehdot 21 21 10 25 23 Elinkeinoelämän odotukset 34 33 17 10 Työilmapiiri 2 3 1 Poliittiset sopimukset 11 1 25 31 14 ERÄIDEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUS KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSEN VALMISTELUUN OMASSA KUNNASSA 2/2 (%) Edesauttaa paljon Ei vaikutusta Vaikeuttaa paljon Edesauttaa jonkin verran Vaikeuttaa jonkin verran 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % Kuntalaisten odotukset 3 25 30 31 11 Viiden vuoden palvelussuhdeturva 20 3 23 13 Organisaatiorakenne 5 22 27 35 11 Fyysiset työolosuhteet 4 21 53 1 4 Kunnan hallintoperinne 7 1 23 31 23
5 Talouden reunaehdot ovat kaikkein voimakkaimmin kunta- ja palvelurakennemuutoksen valmisteluun vaikuttava yksittäinen tekijä. Vain 10 prosenttia totesi, ettei sillä oikeastaan ole vaikutusta asiaan heidän kunnassaan. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdeksän kymmenestä pitää sitä asiana, joka vaikuttaa valmisteluun. Mielenkiintoista on, että noin puolet ajattelee sen edesauttavan valmistelutyötä ja samaan aikaan yhtä moni on taipuvainen ajattelemaan asiasta päinvastaisesti. Lainsäädäntö, luottamushallinnon edustajat ja elinkeinoelämän odotukset ovat tekijöitä, joiden myönteinen vaikutus vaikuttaa kielteistä suuremmalta. Kuntalaisten odotukset, poliittisen sopimukset, organisaatiorakenne ja erityisesti kunnan hallintoperinne taas näyttävät kyselynperusteella enemmänkin vaikeuttavan kuin edesauttavan valmistelutyötä. Muista tekijöistä voi todeta, että eräissä kunnissa vaikutusta pidetään myönteisenä ja niiden ajatellaan edesauttavan valmistelutyötä. Vastaavasti joissain toisissa vaikutus koetaan jopa päinvastaiseksi. Työilmapiiri, viiden vuoden palvelussuhdeturva sekä fyysiset työolosuhteet ovat hyviä esimerkkejä sellaisista. KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSEN VAIKUTUS VASTAAJAN TYÖTEHTÄVIIN (%) Työtehtävät parantuvat Työtehtävät huonontuvat Työtehtävissä ei tapahdu muutoksia 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % KAIKKI 13 57 30 Kunnan johtotehtävä 33 5 Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävä 14 5 30 Lähiesimies 17 74 Asiantuntijatehtävä 2 2 Enemmistö uskoo, ettei palvelurakennemuutoksella ole merkittäviä vaikutuksia omiin työtehtäviin. Silti, kun esim. katsoo oheista kuviota, havaitsee helposti, että selvästi kielteisiä odotuksia on selvästi suuremmalla osalla kuin myönteisiä. Etenkin johtotehtävissä työskentelevien käsitykset ovat varsin negatiiviset. Tilanne ei oleellisesti muutu, vaikka asiaa tarkastelisi kuntakoon mukaan. Tilanteen muuttumista pidetään useimmiten epätodennäköisenä ja siellä missä sitä odotetaan, kielteisiä seurausvaikutuksia pidetään todennäköisempinä kuin myönteisiä. Väestömäärältään pienet kunnat erottuvat jälleen hieman (graafinen esitys liitteenä). Siellä työskentelevien näkemys tulevaisuudesta on keskimääräistä negatiivisempi. On kuitenkin hyvä muistaa, että melkoinen osa
kyseisten kuntien vastaajista sijoittuu omassa organisaatiossaan asiasta keskimääräistä pessimistisemmin ajattelevaan johtoportaaseen. 4 Hyvän hallinnollisen valmistelutyön tunnusmerkkien toteutuminen käytännön työssä Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin ottamaan kantaa siihen, mitkä ovat heidän mielestään hyvän hallinnollisen valmistelutyön tunnusmerkit. Käytännössä asia hoitui siten, että vastaajille tarjottiin punnittavaksi yhteensä yksitoista tekijää. Tämän jälkeen he saivat arvioida kutakin erikseen neliportaisen vastausasteikon avulla. HYVÄN HALLINNOLLISEN VALMISTELUTYÖN TUNNUSMERKIT (%) Erittäin merkittävä Melko merkittävä Ei niin merkittävä Merkityksetön 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % Asiantuntemus ja osaaminen 41 Riittävä tiedonsaanti 70 20 4 Ymmärrettävyys 5 33 5 Lainmukaisuus 7 11 3 Riittävä resursointi 3 7 5 Eri näkökulmien huomioiminen, laajaalaisuus 54 34 Avoimuus, kuntalaisten kuuleminen 5 2 5 Vaikutusten arviointi 52 35 7 Riippumattomuus 5 27 Tarkoituksenmukaisuus 5 2 7 Taloudellisuus 4 3 10 Kaikki tarkastelun kohteena olleet teemat osoittautuivat tärkeiksi. Enemmistö piti erittäin merkittävänä kymmentä ja vain yksi eli taloudellisuus oli asia, jota enemmistö (silti 4 prosenttia teki niin) ei pitänyt erittäin merkittävänä. Asiantuntemus ja osaaminen puolestaan osoittautuivat kaikkein tärkeimmiksi asioiksi ( prosentin mielestä erittäin merkittävä). Myös lainmukaisuus ja riittävä tiedonsaanti lukeutuvat useimpien mielestä aivan keskeisimpiin hyvän hallinnollisen valmistelutyön elementteihin.
7 Myös ymmärrettävyys on tässä mielessä erityisen tärkeä. Saman voi kyllä sanoa melkein mistä tahansa muustakin kysymyksen yhteydessä esitetystä ominaisuudesta (kuten vaikkapa riittävästä resursoinnista, riippumattomuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta tai eri näkökulmien ottamisesta riittävän laaja-alaisesti huomioon). Muistutti vastaajien valtaosa siitäkin, kuinka sen enempää avoimuutta, kuntalaisten kuulemista kuin vaikutusten arviointiakaan ei missään nimessä tule unohtaa listattaessa hyvän hallinnollisen valmistelutyön tärkeitä tunnusmerkkejä. Näiden tekijöiden toteutumista käytännössä tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin pyydettiin arvioimaan, kuinka hyvin tai heikosti ne toteutuvat vastaajan omassa kunnassa. Toisaalta tarkasteltiin sitä, kuinka hyvin ne toteutuvat omassa kunnassa tapahtuvassa kunta- ja palvelurakennemuutoksen valmistelussa. Kolmas näkökulma asiaan oli se, kuinka hyvin kukin ominaisuus nousee esiin vastaajan omassa, kunta ja palvelurakennemuutosta koskevassa valmistelutyössä. Tarkasteleepa asiaa mistä em. kolmesta näkökulmasta tahansa, kuva asioiden tilasta muodostuu varsin samantyyppiseksi. HYVÄN HALLINNOLLISEN VALMISTELUTYÖN TUNNUSMERKKIEN TOTEUTUMINEN OMASSA KUNNASSA (%) Erittäin hyvin Kohtuullisen hyvin Heikosti Ei ollenkaan 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % Lainmukaisuus 3 42 1 4 Asiantuntemus ja osaaminen 15 57 23 5 Ymmärrettävyys 5 30 5 Riippumattomuus 13 4 33 Taloudellisuus 1 44 31 Tarkoituksenmukaisuus 5 4 40 Riittavä tiedonsaanti 5 44 41 10 Avoimuus, kuntalaisten kuuleminen 7 40 44 Riittävä resursointi 5 41 47 7 Eri näkökulmien huomioiminen, laajaalaisuus 4 41 4 7 Vaikutusten arviointi 3 3 47 11
Lainmukaisuus sekä asiantuntemus ja osaaminen ovat joka suhteessa kaksi kaikkein parhaiten toteutuvaa piirrettä. Vastaavasti vaikutusten arviointi, riittävä resursointi, eri näkökulmien huomioon ottaminen sekä avoimuus ja kuntalaisten kuuleminen ovat niitä hyvän hallinnollisen valmistelutyön piirteitä, jotka toteutuvat käytännön työssä kaikkein heikoiten. Kyllä osa joukosta uskoo, että nekin toteutuvat, mutta enemmistö on silti useimmiten asiasta toista mieltä: ne joko jäävät kokonaan ottamatta huomioon tai niihin liittyvät tarpeet pystytään täyttämään vain heikosti. Riippumattomuus, tarkoituksenmukaisuus, taloudellisuus sekä tiedonsaannin riittävyys taas ovat tyypillisesti sellaisia asioita, joiden osa kokee toteutuvan, kun osa suhtautuu niiden toteutumiseen huomattavasti pessimistisemmin. HYVÄN HALLINNOLLISEN VALMISTELUTYÖN TUNNUSMERKKIEN TOTEUTUMINEN OMASSA KUNNASSA KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSEN VALMISTELUSSA (%) Erittäin hyvin Kohtuullisen hyvin Heikosti Ei ollenkaan 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % Lainmukaisuus 31 47 1 Asiantuntemus ja osaaminen 54 31 Taloudellisuus 11 51 31 7 Riippumattomuus 11 2 10 Ymmärrettävyys 4 45 44 7 Riittävä tiedonsaanti 4 45 42 Tarkoituksenmukaisuus 4 42 43 11 Riittävä resursointi 7 3 47 Eri näkökulmien huomioiminen, laajaalaisuus 5 40 43 Avoimuus, kuntalaisten kuuleminen 33 4 15 Vaikutusten arviointi 5 34 47 14 Sivun 10 ylemmässä kuviossa on tarkasteltu tämän päivän todellisuutta suhteessa ihannetapaukseen. Kuvion luvut ovat peräisin asteikkokeskiarvoja hyödyntävästä laskutoimituksesta, jossa ihannetapauksesta (kunkin merkitsevyyttä koskevasta luvusta on vähennetty vastaava, kunnassa tällä hetkellä vallitsevaa tilannetta kuvaava luku (molemmat asteikolla 1-4). Näin voidaan havainnollisesti tarkastella sitä, missä ollaan kauimpana toivotusta. Tarkoituksenmukaisuus, taloudellisuus, vaikutusten arviointi sekä avoimuus ja kuntalaisten kuuleminen ovat tässä mielessä eniten huomiota kiinnittävät tekijät.
HYVÄN HALLINNOLLISEN VALMISTELUTYÖN TUNNUSMERKKIEN TOTEUTUMINEN OMASSA KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOSTA KOSKEVASSA VALMISTELUTYÖSSÄ (%) Erittäin hyvin Kohtuullisen hyvin Heikosti Ei ollenkaan 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % Lainmukaisuus 3 40 1 Asiantuntemus ja osaaminen 17 55 1 Riippumattomuus 15 54 22 Taloudellisuus 15 53 2 Ymmärrettävyys 52 32 7 Tarkoituksenmukaisuus 47 31 10 Eri näkökulmien huomioiminen, laajaalaisuus 45 34 Riittavä tiedonsaanti 5 34 11 Avoimuus, kuntalaisten kuuleminen 13 3 3 13 Riittävä resursointi 4 45 3 Vaikutusten arviointi 43 34 17 Eri näkökulmien huomioon ottaminen ja riippumattomuus puolestaan ovat ne tekijät, joissa tämän päivän todellisuus muistuttaa eniten ideaalitilannetta. Saman sivun alemmassa kuviossa on tarkasteltu vastaavasti ominaisuuksien toteutumista omassa kunta- ja palvelurakennemuutosta koskevassa valmistelutyössä suhteessa niiden toteutumiseen omassa kunnassa yleensä. Erot eivät ole kovin suuret. Näyttää kuitenkin siltä, että eri näkökulmien huomioonottaminen ja laajaalaisuus tulisivat arvionsa antaneiden omassa työsää keskimääräistä paremmin esiin. Muuten erot ovat suhteellisen vähäiset. Voi kuitenkin panna merkille, että useat hyvät asiat liitetään hieman useammin omaan työhön kuin kunnan tapaan hoitaa asiat yleensä.
10 HYVÄN HALLINNOLLISEN VALMISTELUTYÖN TUNNUSMERKKIEN TOTEUTUMINEN OMASSA KUNNASSA: merkitys - toteutuminen (asteikkokeskiarvot) 0 0,2 0,4 0, 0, 1 1,2 Tarkoituksenmukaisuus 1,11 Taloudellisuus Vaikutusten arviointi Avoimuus, kuntalaisten kuuleminen Asiantuntemus ja osaaminen Riittävä tiedonsaanti Ymmärrettävyys Riittävä resursointi Lainmukaisuus 0,7 0,5 0,4 0, 0, 0,2 0,72 0,72 Riippumattomuus 0, Eri näkökulmien huomioiminen, laajaalaisuus 0,44 HYVÄN HALLINNOLLISEN VALMISTELUTYÖN TUNNUSMERKKIEN TOTEUTUMINEN: omassa työssä - omassa kunnassa (asteikkokeskiarvot) Toteutuu paremmin omassa kunnassa Toteutuu paremmin omassa työssä Eri näkökulmien huomioiminen, laajaalaisuus Taloudellisuus -0,2-0,15-0,1-0,05 0 0,05 0,1 0,15 0,2 0,0 0,1 Riippumattomuus Riittavä tiedonsaanti Tarkoituksenmukaisuus Avoimuus, kuntalaisten kuuleminen Vaikutusten arviointi 0,07 0,07 0,0 0,05 0,04 Asiantuntemus ja osaaminen Riittävä resursointi Ymmärrettävyys Lainmukaisuus -0,01-0,04-0,05-0,07
11 5 Käsitykset omasta työmäärästä Työelämässä jaksamista tarkasteltiin kahden kysymyksen avulla. Ensin kysyttiin, minkälaisena vastaajat pitävät omaa työmääräänsä. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka hyvin tai huonosti he ovat jaksaneet työssään kuluneen vuoden aikana. Melkein kaksi kolmesta vastaajasta valitti työmääränsä olleen liian suuri. 1 prosentilla se oli ollut sitä jatkuvasti ja 47 prosentilla ajoittain. Runsas neljäsosa vajaa kolmannes totesi, että työmäärä oli ollut sopiva. Taulukko 1. Käsitykset omasta työmäärästä kunnan asukasluvun mukaan (%). Asukasluku Kunta- Alle 00 5-10000 10-20000 20-000 -100000 Yli 100000 yhtymä KAIKKI Jatkuvasti liian suuri... 35 21 1 1 1 1 Ajoittain liian suuri... 40 45 53 4 4 43 5 47 Sopiva... 20 24 25 32 33 32 2 2 Se, missä työtehtävässä vastaaja toimii, ei vaikuttanut käsityksiin työtaakasta. Sen sijaan iällä (tai oikeammin senioriteetilla) teki. 40-5-vuotiaat olivat kaikkein todennäköisimmin kärsineet liiasta työmäärästä. Heistä jopa 75 prosentilla työmäärä oli ollut ainakin ajoittain liian suuri. ARVIOT OMASTA TYÖSSÄ JAKSAMISESTA KULUNEEN VUODEN AIKANA (%) Erittäin hyvä Melko hyvä EI osaa sanoa Melko huono Erittäin huono 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % KAIKKI 15 4 3 1 Alle 00 asukasta 4 54 11 00-10000 asukasta 15 41 4 22 10000-20000 asukasta 13 7 17 20000-000 asukasta 20 54 1 3 000-100000 asukasta 3 2 Yli 100000 asukasta 17 47 5 1 Kuntayhtymä 37 37 1 Silti useimmat olivat jaksaneet työssään vähintään kohtalaisesti. Enemmistö piti omaa jaksamistaan vähintään melko hyvänä, vaikkakin vain 15 prosenttia piti sitä erittäin hyvänä.
Käytännössä kenenkään jaksaminen ei ollut ollut erittäin huonoa..000 100.000 asukkaan kuntien palveluksessa työskentelevien työssä jaksaminen oli ollut keskimääräistä huonompaa. ARVIOT OMASTA TYÖSSÄ JAKSAMISESTA KULUNEEN VUODEN AIKANA (%) Erittäin hyvä Melko hyvä Ei osaa sanoa Melko huono Erittäin huono 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % KAIKKI 15 4 3 1 Kunnan johtotehtävä 31 44 25 Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävä 1 5 3 21 Lähiesimies 23 4 23 Asiantuntijatehtävä 2 24 2 Asema työyhteisössä ei jakanut kovin paljon arvioita jaksamisesta. Kaikkien ryhmien koko lailla tasasuuruinen enemmistö kertoi jaksaneensa työssään vähintään melko hyvin. Kunnan johtotehtävissä olevista keskimääräistä suurempi joukko (31 %) kertoi jaksaneensa työssään erittäin hyvin.
13 LIITEKUVAT VASTAAJIEN TYÖTEHTÄVÄT: kunnan toimiala (%) 0 10 20 30 40 Kirjastotoimi 37 Keskushallinto 25 Koulu- tai sivistystoimi Nuoriso-, liikunta- tai vapaa-aikatoimi Ruokapalvelu Muu toimiala 2 3 11 11 Ei ole työssä kunnassa 4 Opiskelija 2 Työtön 1 Muu 4 VASTAAJIEN TYÖTEHTÄVÄT (%) 0 10 20 30 40 Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävä 4 Asiantuntijatehtävä 31 Lähiesimies Kunnan johtotehtävä Muu tehtävä 4
14 TYÖPAIKKANA OLEVAN KUNNAN ASUKASLUKU (%) 0 5 10 15 20 25 Alle 5 000 asukasta 5 000-10 000 asukasta 10 000 20 000 asukasta 20 000 000 asukasta 000 100 000 asukasta Yli 100 000 asukasta Kuntayhtymä Muu 1 10 11 14 14 1 22 VASTAAJIEN IKÄJAKAUTUMA (%) 0 10 20 30 40 Alle 30 vuotta 2 30 3 vuotta 40 4 vuotta 20 5 vuotta 47 0 tai enemmän 23
15 ARVIOT KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA VASTAAJAN TYÖTEHTÄVIIN (%) Työtehtävät parantuvat Työtehtävät huonontuvat Työtehtävissä ei tapahdu muutoksia 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % KAIKKI 13 57 30 Alle 00 asukasta 4 4 00-10000 asukasta 1 41 41 10000-20000 asukasta 20 30 20000-000 asukasta 10 54 3 000-100000 asukasta 7 74 1 Yli 100000 asukasta 1 2 1 Kuntayhtymä 7 21
1 HYVÄN HALLINNOLLISEN VALMISTELUTYÖN TUNNUSMERKKIEN TOTEUTUMINEN OMASSA KUNNASSA: asiantuntemus ja osaaminen (%) Erittäin hyvin Kohtuullisen hyvin Heikosti Ei ollenkaan 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % KAIKKI 54 31 Kunnan johtotehtävä 13 31 Toimialan/ yksikön johto-/ esimiestehtävä 10 55 2 Lähiesimies 5 25 Asiantuntijatehtävä 4 40 4 Alle 00 asukasta 1 33 00-10000 asukasta 17 37 33 13 10000-20000 asukasta 3 20000-000 asukasta 15 47 32 000-100000 asukasta 17 2 5 Yli 100000 asukasta 3 5 31 Kuntayhtymä 5 15
17 HYVÄN HALLINNOLLISEN VALMISTELUTYÖN TUNNUSMERKKIEN TOTEUTUMINEN OMASSA KUNNASSA: riittävä resursointi (%) Erittäin hyvin Kohtuullisen hyvin Heikosti Ei ollenkaan 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % KAIKKI 7 3 47,00 Kunnan johtotehtävä 25 13 Toimialan/ yksikön johto-/ esimiestehtävä 3 5 Lähiesimies 25 25 Asiantuntijatehtävä 11 3 45 Alle 00 asukasta 33 1 00-10000 asukasta 2 13 10000-20000 asukasta 3 52 20000-000 asukasta 44 32 000-100000 asukasta 3 44 11 Yli 100000 asukasta 3 Kuntayhtymä 42
1 HYVÄN HALLINNOLLISEN VALMISTELUTYÖN TUNNUSMERKKIEN TOTEUTUMINEN OMASSA KUNNASSA: ymmärrettävyys (%) Erittäin hyvin Kohtuullisen hyvin Heikosti Ei ollenkaan 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % KAIKKI 4 45 44 7 Kunnan johtotehtävä 44 31 13 Toimialan/ yksikön johto-/ esimiestehtävä 1 47 2 Lähiesimies 33 17 Asiantuntijatehtävä 3 43 13 Alle 00 asukasta 3 11 00-10000 asukasta 4 42 4 10000-20000 asukasta 4 44 52 20000-000 asukasta 5 2 000-100000 asukasta 45 44 11 Yli 100000 asukasta 3 3 47 14 Kuntayhtymä 42 5
1 HYVÄN HALLINNOLLISEN VALMISTELUTYÖN TUNNUSMERKKIEN TOTEUTUMINEN OMASSA KUNNASSA: lainmukaisuus (%) Erittäin hyvin Kohtuullisen hyvin Heikosti Ei ollenkaan 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % KAIKKI 31 47 1 Kunnan johtotehtävä 37 3 1 Toimialan/ yksikön johto-/ esimiestehtävä 35 44 1 5 Lähiesimies 42 42 Asiantuntijatehtävä 23 54 14 Alle 00 asukasta 22 45 22 11 00-10000 asukasta 33 42 21 4 10000-20000 asukasta 27 14 20000-000 asukasta 32 15 3 000-100000 asukasta 35 53 Yli 100000 asukasta 34 37 17 Kuntayhtymä 25 7
20 HYVÄN HALLINNOLLISEN VALMISTELUTYÖN TUNNUSMERKKIEN TOTEUTUMINEN OMASSA KUNNASSA: riippumattomuus (%) Erittäin hyvin Kohtuullisen hyvin Heikosti Ei ollenkaan 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % KAIKKI 11 2 10 Kunnan johtotehtävä 13 31 Toimialan/ yksikön johto-/ esimiestehtävä 14 4 32 5 Lähiesimies 3 Asiantuntijatehtävä 4 27 1 Alle 00 asukasta 33 11 00-10000 asukasta 25 4 25 4 10000-20000 asukasta 52 35 4 20000-000 asukasta 3 5 2 000-100000 asukasta 47 35 Yli 100000 asukasta 14 4 14 2 Kuntayhtymä 17 41 42
21 HYVÄN HALLINNOLLISEN VALMISTELUTYÖN TUNNUSMERKKIEN TOTEUTUMINEN OMASSA KUNNASSA: avoimuus, kuntalaisten kuuleminen (%) Erittäin hyvin Kohtuullisen hyvin Heikosti Ei ollenkaan 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % KAIKKI 33 4 15 Kunnan johtotehtävä 1 1 Toimialan/ yksikön johto-/ esimiestehtävä 7 3 47 10 Lähiesimies 4 23 31 Asiantuntijatehtävä 5 2 52 15 Alle 00 asukasta 33 5 11 00-10000 asukasta 25 42 21 10000-20000 asukasta 21 3 20000-000 asukasta 35 44 000-100000 asukasta 47 35 1 Yli 100000 asukasta 5 41 30 24 Kuntayhtymä 25 75
22 HYVÄN HALLINNOLLISEN VALMISTELUTYÖN TUNNUSMERKKIEN TOTEUTUMINEN OMASSA KUNNASSA: taloudellisuus (%) Erittäin hyvin Kohtuullisen hyvin Heikosti Ei ollenkaan 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % KAIKKI 11 51 31 7 Kunnan johtotehtävä 3 44 Toimialan/ yksikön johto-/ esimiestehtävä 14 51 2 Lähiesimies 5 25 Asiantuntijatehtävä 7 5 2 Alle 00 asukasta 44 00-10000 asukasta 25 42 2 4 10000-20000 asukasta 4 3 4 20000-000 asukasta 53 2 000-100000 asukasta 53 2 Yli 100000 asukasta 5 2 17 Kuntayhtymä 75 17
23 HYVÄN HALLINNOLLISEN VALMISTELUTYÖN TUNNUSMERKKIEN TOTEUTUMINEN OMASSA KUNNASSA: vaikutusten arviointi (%) Erittäin hyvin Kohtuullisen hyvin Heikosti Ei ollenkaan 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % KAIKKI 5 34 47 14 Kunnan johtotehtävä 1 3 Toimialan/ yksikön johto-/ esimiestehtävä 4 3 4 14 Lähiesimies 33 42 25 Asiantuntijatehtävä 35 43 13 Alle 00 asukasta 22 7 00-10000 asukasta 13 35 3 13 10000-20000 asukasta 4 22 5 20000-000 asukasta 41 3 000-100000 asukasta 47 24 2 Yli 100000 asukasta 5 3 3 17 Kuntayhtymä 25 25
24 HYVÄN HALLINNOLLISEN VALMISTELUTYÖN TUNNUSMERKKIEN TOTEUTUMINEN OMASSA KUNNASSA: tarkoituksenmukaisuus (%) Erittäin hyvin Kohtuullisen hyvin Heikosti Ei ollenkaan 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % KAIKKI 4 42 43 11 Kunnan johtotehtävä 25 44 1 Toimialan/ yksikön johto-/ esimiestehtävä 2 44 4 Lähiesimies 33 17 Asiantuntijatehtävä 4 4 33 17 Alle 00 asukasta 33 1 00-10000 asukasta 13 2 10000-20000 asukasta 4 35 52 20000-000 asukasta 53 35 000-100000 asukasta 47 35 Yli 100000 asukasta 3 3 3 22 Kuntayhtymä 5 42
25 HYVÄN HALLINNOLLISEN VALMISTELUTYÖN TUNNUSMERKKIEN TOTEUTUMINEN OMASSA KUNNASSA: eri näkökulmien huomioiminen, laaja-alaisuus (%) Erittäin hyvin Kohtuullisen hyvin Heikosti Ei ollenkaan 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % KAIKKI 5 40 43 Kunnan johtotehtävä 37 44 13 Toimialan/ yksikön johto-/ esimiestehtävä 7 41 4 Lähiesimies 41 42 17 Asiantuntijatehtävä 4 40 3 20 Alle 00 asukasta 33 17 00-10000 asukasta 3 42 10000-20000 asukasta 13 30 57 20000-000 asukasta 47 35 000-100000 asukasta 41 41 Yli 100000 asukasta 43 34 23 Kuntayhtymä
2 HYVÄN HALLINNOLLISEN VALMISTELUTYÖN TUNNUSMERKKIEN TOTEUTUMINEN OMASSA KUNNASSA: riittävä tiedonsaanti (%) Erittäin hyvin Kohtuullisen hyvin Heikosti Ei ollenkaan 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % KAIKKI 4 45 42 Kunnan johtotehtävä 7 40 4 7 Toimialan/ yksikön johto-/ esimiestehtävä 2 47 43 Lähiesimies 75 17 Asiantuntijatehtävä 7 3 45 Alle 00 asukasta 2 5 00-10000 asukasta 42 42 10000-20000 asukasta 22 1 20000-000 asukasta 5 2 000-100000 asukasta 53 35 Yli 100000 asukasta 47 31 1 Kuntayhtymä
27 LOMAKE Hallinnon kokemuksia kunta- ja palvelurakennemuutoksesta 1. Millä kunnan toimialalla olet työssä? * Keskushallinto Kirjastotoimi Nuoriso-, liikunta- tai vapaa-aikatoimi Koulu- tai sivistystoimi Ruokapalvelu Muu toimiala, mikä? En ole työssä kunnassa, työpaikkani on Olen opiskelija Olen työtön Muu, mikä? 2. Työtehtäväsi kunnassa/kuntayhtymässä Kunnan johtotehtävä Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävä Lähiesimies Asiantuntijatehtävä Muu tehtävä, mikä?
2 3. Minkä ikäinen olet? * 2 vuotta 30 3 vuotta 40 4 vuotta 5 vuotta 0 vuotta 4. Työpaikkanasi olevan kunnan koko Kunta alla 5 000 asukasta Kunta 5 000-10 000 asukasta Kunta 10 000 20 000 asukasta Kunta 20 000 000 asukasta Kunta 000 100 000 asukasta Kunta yli 100 000 asukasta Kuntayhtymä Muu, mikä 5. Mitkä ovat mielestäsi hyvän hallinnollisen valmistelutyön tunnusmerkit? 1 = Erittäin merkittävä, 2 = Melko merkittävä, 3 = Ei niin merkittävä, 4 = Merkityksetön 1 2 3 4 Asiantuntemus ja osaaminen
2 Riittävä resursointi Ymmärrettävyys Lainmukaisuus Riippumattomuus
30 Avoimuus, kuntalaisten kuuleminen Taloudellisuus Vaikutusten arviointi Tarkoituksenmukaisuus Eri näkökulmien huomioiminen, laaja-alaisuus
31 Riittävä tiedonsaanti Muu näkemys tai haluatko tarkentaa vastausta?. Toteutuvatko hyvän hallinnollisen valmistelutyön tunnusmerkit omassa kunnassasi? 1 = Erittäin hyvin, 2 = Kohtuullisen hyvin, 3 = Heikosti, 4 = Ei ollenkaan 1 2 3 4 Asiantuntemus ja osaaminen Riittävä resursointi
32 Ymmärrettävyys Lainmukaisuus Riippumattomuus Avoimuus, kuntalaisten kuuleminen Taloudellisuus
33 Vaikutusten arviointi Tarkoituksenmukaisuus Eri näkökulmien huomioiminen, laaja-alaisuus Riittävä tiedonsaanti Muu näkemys tai haluatko tarkentaa vastausta?
34 7. Työpaikallani kunnassa/kuntayhtymässä valmistellaan kunta- ja/tai palvelurakennemuutosta? Kyllä Ei En osaa sanoa Muu näkemys tai haluatko tarkentaa vastausta?. Olen mukana kunnassa/kuntayhtymässä kunta- ja/tai palvelurakennemuutoksen valmistelussa? Kyllä Ei En osaa sanoa Muu näkemys tai haluatko tarkentaa vastausta?. Toteutuvatko hyvän hallinnollisen valmistelutyön tunnusmerkit kunta- ja palvelurakennemuutoksen valmistelussa omassa kunnassasi? 1 = Erittäin hyvin, 2 = Kohtuullisen hyvin, 3 = Heikosti, 4 = Ei ollenkaan 1 2 3 4 Asiantuntemus ja osaaminen
35 Riittävä resursointi Ymmärrettävyys Lainmukaisuus Riippumattomuus Avoimuus, kuntalaisten kuuleminen
3 Taloudellisuus Vaikutusten arviointi Tarkoituksenmukaisuus Eri näkökulmien huomioiminen, laaja-alaisuus Riittävä tiedonsaanti
37 Muu näkemys tai haluatko tarkentaa vastausta? 10. Toteutuvatko hyvän hallinnollisen valmistelutyön tuntomerkit omassa kunta- ja palvelurakennemuutosta koskevassa valmistelutyössäsi? 1 = Erittäin hyvin, 2 = Kohtuullisen hyvin, 3 = Heikosti, 4 = Ei ollenkaan 1 2 3 4 Asiantuntemus ja osaaminen Riittävä resursointi Ymmärrettävyys
3 Lainmukaisuus Riippumattomuus Avoimuus, kuntalaisten kuuleminen Taloudellisuus Vaikutusten arviointi
3 Tarkoituksenmukaisuus Eri näkökulmien huomioiminen, laaja-alaisuus Riittyvä tiedonsaanti Muu näkemys tai haluatko tarkentaa vastausta? 11. Koetko kunta- tai palvelurakennemuutosta valmistelevan selvitystyön merkitytykselliseksi? Kyllä Ei En osaa sanoa
40 Muu näkemys tai haluatko tarkentaa vastausta?. Miten seuraavat tekijät vaikuttavat kunta- ja palvelurakennemuutoksen valmisteluun omassa kunnassasi? 1 = Edesauttaa paljon, 2 = Edesauttaa jonkin verran, 3 = Ei vaikutusta, 4 = Vaikeuttaa jonkin verran, 5 = Vaikeuttaa paljon 1 2 3 4 5 Luottamushallinnon edustajat Poliittiset sopimukset Talouden reunaehdot
41 Kuntalaisten odotukset Elinkeinoelämän odotukset Organisaatiorakenne Kunnan hallintoperinne
42 Viiden vuoden palvelussuhdeturva Fyysiset työolosuhteet Työilmapiiri Lainsäädäntö
43 Muu näkemys tai haluatko tarkentaa vastausta? 13. Kunta- ja palvelurakennemuutoksen vaikutus työtehtäviisi Työtehtäväni parantuvat Työtehtävissäni ei tapahdu muutoksia Työtehtävieni huonontuvat Muu näkemys tai haluatko tarkentaa vastausta? 14. Arvioi nykyistä työmäärääsi Työmääräni on jatkuvasti liian suuri Työmääräni on ajoittain liian suuri Työmääräni on sopiva Työmääräni on liian pieni En osaa sanoa Mikä on syynä nykyiseen työmäärääsi? Kuinka asia korjaantuisi?
44 15. Millaiseksi arvioit oman työssä jaksamisesi kuluneen vuoden aikana? Erittäin hyvä Melko hyvä En osaa sanoa Melko huono Erittäin huono Mikä on syynä työssäjaksamisen tilanteeseesi? Mikä muuttaisi työssäjaksamisesi tilannetta? 1. Mikä on yleensä palkitsevinta omassa hallintotyössäsi? 17. Mikä on yleensä haastavinta omassa hallintotyössäsi? 1. Arvostetaanko mielestäsi hallinnon valmistelutyötä? [Keskeytä]
45 AVOIMET VASTAUKSET Mikä on yleensä palkitsevinta omassa hallintotyössäsi? "- palkinnot tulevat yleensä pienistä omista ja/tai työyhteisön onnistumisista; - työkeverin tai -porukan kannustavat sanat tai kiitokset" Jos saan läpi asioita, joilla asiakaspalvelua pystytään parantamaan, asiakkailta saatu palaute palkitsee. Harvoinpa tämmöistä vain enää nykyään tapahtuu."? ei mikään! "Aikaansaannokset - käden jälki Kokemus, että hallitsee työtä Positiivinen palaute (harvoin saa!!)" Asiakaskontaktit Asiakaspalaute Asiakaspalaute oikein tehdyistä asioista tai rakentava kritiikki, jolla edetään hedelmällisesti turhan jauhamisen sijaan Asiakaspalaute, tunne, siitä että puhallamme yhteen hiileen. Asiakkaiden tyytyväisyys. Asian ja prosessin valmistuminen Asian valmistelu ymmärrettävästi ja siten,että se palvelee isoa osaa kuntalaisia Asiat asiana. Ei liikaa "vatkaamista". Täytyy olla itseohjautuva, hyväksyä yksinäisyys, kritiikki ja arvostelu. Asioiden eteneminen ja hyvä lähituöyhteisö Asioiden joustava sujuminen ja ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden saama hyvä palvelu Asioiden saaminben rullaamaan Asioiden selvittäminen ja sujuminen henkilötasolla: lähin esimies, alaiset jne. asioiden sujuminen ja yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa, tyytyväiset asiakkaat Asioiden valmiiksi saaminen. Haastavien työtehtävien loppuun asti hoitaminen. Asioiden valmiiksi saattaminen. Avoin ja rakentava ilmapiiri edistyksen aikaansaaminen Ei mikään.. "Ei minulla ole hallintotyötä enää. Tehtävät otettiin pois kun kunnat yhdistyivät viisi vuotta sitten" En koe hallintotyötä juuri lainkaan palkitsevana, se tuntuu pakkopullalta. Palkitsevinta on se, jos saa vietyä eteenpäin jotakin omalle toimialalle tärkeää asiaa tai kokee, että on saanut asialleen ymmärrystä päättäjien suunnalta. En koe hallintotyötä omaksi alueekseni, minimoisin sen mieluusti, ja siirtäisin hallinnon ammattilaisille. En ole tällä hetkellä hallintotyössä. en osallistu hallintotyöhön Esimiehen tuki God arbetsgemenskap, tro på framtiden Haasteellisuus, dynaamiseuus
Hallinnollisten päätösten hyvät vaikutukset käytännön palveluun. "Hankkeiden eteneminen Tunnustus asiantuntijatyöstä" Hyvä lopputulos. Hyvä palaute sekä oma tunne siitä, että työ onnistuu, tuottaa iloa ja itse toimii eettisesti oikein. Hyvä työilmapiiri ja yhteistyötahot Hyvä työyhteisö. hyvä yhteishenki työpaikalla. Hyvät alaiset ja oman tiimin avoimmuus Hyvät alaiset, kollegat ja esimiehet hyvät yhteistyökumppanit ja positiiivinen palaute Ihmisten ja asiakkaiden kohtaaminen ja kun onnistutaan yhdessä. Esim projektien onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen. Itsenäinen työ - olin pienen kunnan kunnansihteeri ja nyt pari vuotta asiantuntijana suuressa kunnassa. Riittävät resurssit kaupungissa. itsenäisyys itsenäisyys Itsenäisyys, palkka, oman ammattitaidon riittävyys Jokin tärkeä - vaikka pienikin - etenee; yllätyshyvä Jonkin asian saaminen päätökseen, loppuunkäsitellyksi. Ja hyvä palaute esimieheltä ja työtovereilta. Jos omasta mielestän onnistuu jossain tehtävässä Joutuu ihan itse kaivamaan työssä kiitokset, asiakkailta tulee kyllä. Järkevien, mahdollisuuksien mukaan kaikkia kuntalaisia koskevien ja kehitystä eteenpäin vievien rakentavien suunnitelmien ja ehdotusten edistäminen. Demokratian ja yhteisen edun edistäminen, ei omien etujen ajaminen Kainuulaisten innostumiset ja onnistumiset. Kehittämistyötä voi tehdä myös ilman taloudellisia panostuksia. Kello 1 kun pääsee pois Kiinnostava ja innostavan toimintaympäristö johon pystyy omalla työllä vaikuttamaan. Kiitoksen saaminen, tunne siitä, että työ on tehty hyvin. Kiitolliset asiakkaat Kokee, että onnistuu vaikeidenkin asioiden valmistelussa ja saa asiat etenemään. KUn asiat sujuvat. Kun asiat tehdään lainmukaisesti ja asiakkaiden tai henkilöstön ongelmat ratkeavat Kun huomaa, että saa joitain asioita muuttumaan, kehittymään. Kun hyvin valmisteltu ja perusteltu esitys menee läpi lautakunnassa. Kun on onnistunut tekemään niin selkeät ja ymmärrettävät perustelut jollekin hankkeelle tai asialle, että se lopulta hyväksytään alun vastustuksesta ja epäluulosta huolimatta. Kun saa oman yksikän asiat toimimaan ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Kun saa palautetta omasta työstään. Innostunut henkilöstö. Kun saa työn tehtyä määräajassa ja on omaan työnjälkeen tyytyväinen. Kun saan vaikean asian selvitetyksi Kuntalaiasten ja asiakkaiden - etenkin heikoimmassa asemassa olevien - elämässä nähtävät myönteiset muutokset. Kuntalaisten hyvä palaute palveluista. 4
Kuntalaisten ja työkavereiden palaute Kuntalaisten kohtaaminen, myönteinen palaute Kuntalaisten palveluihin liittyvien palvelujen kehittämistyön hedelmät ja palveluprosessien parantamistyö. lisäarvon tuottaminen yhteiselle hyvälle Luottamus, keskustelupartnerina toiminiminen mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja kehittää ruohonjuuritason toimintaa Mahdollisuus vaikuttaa ja tuoda eri näkökulmia ja vaihtoehtoja valmistelun tueksi. Monialaisuus ja kun on saanut joitain kehittämistoimia eteenpäin ja huomaa niiden toimivan sekä taloudellisesti järkevästi että toiminnallisesti. Yhteistyö eri hallintokuntien välillä on tiivistynyt ja tämä on antoisaa. Monipuoliset kehitystehtävät Monipuolisuus, hyvät verkostot yli sektori- ja yli kuntarajojen Monipuolisuus, vaihtelevuus Mukava työporukka. Onnistuneet projektit, asiakkaiden kiitokset. Muutokset ja uudaet haasteet. Muutosten hallinnointi Myönteine palaute asiakkaalta myönteinen asiakaspalaute. Oikeat palvelut oikeaan aikaan oikealle kohderyhmälle. Oma henkilökunta - etujensa ajaminen "Oma-aloitteisuus, asiakkaan kohtaaminen Omaan organisaatiorakenteeseen sentään pystyy jollakin tavalla vaikuttamaan, vaikka reunaehdot määritelläänkin kunnan ylimmästä hallinnosta käsin. Oman asiantuntemuksen käyttö oman alan päätöksissä. Omat alaiseni ovat asiantuntevia ja osaavia työntekijöitä. Heidän kanssaa on hyvä tehdä töitä. Onnistumiset ja saa motivoitua muut työkaverit mukaan "Onnistunut muutoksen johtaminen Hyvä palute työstä ja osaamisesta Hyvät esimiehet alaisina Tiimityö" Onnistunut yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa Oppilaat Osaaminen : kun löytää oikean tavan viedä uusi ja mutkikas asia läpi hallintoprosessissa lakien ja toimintaohjeiden mukaisesti. Siis ongelmanratkaisu. Osaavat ja idearikkaat alaiset Osallistuminen ja muutoksen alkuvaiheen kaaoksesta tasaantuminen ja vakiintuminen Osallistyun hallintotyöhön vain vähän. Palaute asiakkailta. positiivinen palaute "positiivinen palaute esimieheltä Päätetty asia toteutuu saa tehtyä asiat ajoissa valmiiksi, ja asiat etenevät sujuvasti Se että saa jonkin ihmisten arkea helpottavan asian valmiiksi ja toimivaksi. Se, että saa käyttää omaa luovuuttaan. Se, että saan tehdä työtä jolla on tarkoitus. Olennaista on itse tietää, että osaava ja laadukas hallintotyö on toimivan kunnallishallinnon ja palvelutuotannon tae. 47
Se, että saan tehtyö työni hyvin, ei ole tullut menettelyvirheitä tai laillisuusvirheitä. Saan työni valmiiksi ja olen voinut noudattaa aikataulua. Voin kehittää työtäni ja kunnan toimintaa. Yhteistyö sujuu hyvin. "Se, kun saa asioita eteen päin ja onnistuu esim. pysymään budjetissa. Mutta palkitsevinta työn kokonaisuudessa ovat yleensä monet muut asit kuin se hallinnollinen osuus, eli asiakaskontaktit." Sellainen tilanne, että kaikki sujuu suht luonnikkaasti. Näitäkin hetkiä on! Sujuva työ ja siitä saatu positiivinen palaute. Suopra asiakaspalaute Suora kiitos yhteistyökumppaneilta. Haastavien "vyyhtien" selvittäminen. Suora myönteinen palaute kirjaston asiakkailta. Tavalliset kuntalaiset ja muutkin asiakkaat Tehtävien monipuolisuus ja haasteellisuus. Tekeminen Toimivat ja sitoutuneet asiakkaat ja sidosryhmät, joiden kanssa saa asioita tapahtumaan. tulokset, työyhteisö, verkostotyö Tunne omasta onnistumisesta, kiitos esimieheltä. Tyytyväinen asiakas... Tyytyväiset asiakkaat Tyytyväiset asiakkaat, toiminnan sisällöllinen kehittäminen Työn sisällöllä on myönteistä merkitystä lähes kaikille kuntalaisille. Työn tulosten näkyminen konkreettisina muutoksina kohti parempia ja järkevämpiä toimintatapoja. Työn vaihto suunnitteluun Työssä ollessani asiakkailta saama hyvä palaute. Työtovereilta saatu ymmärrys ja kannustus. Työtoverien hyvinvointi Työyhteisöltä, asiakkailta ja yhteistyötahoilta tuleva palaute Uuden oppiminen. Uuusien ideoiden läpi vienti ja onnistuminen niissä. Vaihtelevuus. Erilaatuisten projektien valmistuminen. Tällöin näkee työnsä jäljen. Vaikutusten näkeminen, hyvä työilmapiiri ja tekemisen meininki Valmistelutyössä saa mielestäni vaikuttaa päätöksentekoon merkittävässä määrin. Palkitsevaa on työn itsenäisyys ja tehtävien laaja-alaisuus sekä ympäristön jatkuva muuttuminen joka luo omat haasteensa. Voi tehdä hyviä tekoja. Voi vaikuttaa asioihin ja kunnan kehitykseen. Yhteistyö erilaisten ihmisten kanssa. Uudet asiat. Yhteistyö ihmisen kanssa ja asiakaspalaute. Verkostoitumisen edut taloudellisuudelle ja osaamisen jakamiselle. Yhteistyö muiden kanssa yhteistyö, suunnitelmien toteutuminen siten, että kuntalaisten saama palvelu paranee Yhteistyö, tuloksellisuus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yrittää tehdä asiat helposti ymmärrettäviksi 4
4 Mikä on yleensä haastavinta omassa hallintotyössäsi? "- luutunut ylin johto; - kokemattomat pikkuesimiehet, jotka kirjaopeillaan johtavat." " Johtamisen heikkous: päätös tehdään halu- ja tarkoituksensmukaisuussyistä ja valmistelu sen jälkeen." "1. Odotusten ja resurssien epäsuhta 2. Kunta-alan työehtoasiat ovat luvattoman sekavat ja jäykät jo valtakunnallisita rakentsista ja ratkaisuista alkaen" Aika eikä ammattitaito ei tahdo riittää kaikkeen. Aikaresurssi aikatalulut Aikataulujen yhteensovittaminen muiden kunnan johtohenkilöiden kanssa. Ajatusten ja tiedon vaihtoa on liian vähän. Aikataulut Aikataulut ja byrokratia Aikataulut, työssä tarvittavien tietojen saaminen eri tahoilta. Aikataulut. Aikatauluttaminen, monen työn yhteensovittaminen: kirjasto, kulttuuri, museo, Kt-yhteyshenkilö, henkilöasiat ja työsuojelu. Ajan ja muiden resurssien (kokemuksen, tiedon, tuen) puute. Ajan riittäminen. Keskushallinnosta käsin on myös turhauttavaa, koska toimialojen ohjaukseen, neuvontaan ja valvontaan on aivan liian vähän aikaa, joka johtaa osaltaan huonoon esimiestyöhön, heikkotasoiseen hallintotoimintaan ja ongelmiin palveluiden tasapuolisessa ja legaalissa järjestämisessä - tukea ja ohjausta tarvittaisiin paljon enemmän. Ajankäyttö ja luotettavien tietojen saanti. Vaiku tusten arviointi. Ajankäyttö, työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen Ajankäytölliset ongelmat Ajanpuute Ajoittain työajan riittämättömyys. Toimenkuvan laaja-alaisuus ja moninaisuus. Alaisten kohtelu epätasavertaisesti Asiantuntijat alaisena. Asioiden kirjoittaminen ymmärrettävästi Asioiden pitkittyminen asioista ei saada päätöksiä aikaan - päätöstentekijät eivät siis tee päätöksiä Budjetissa pysyminen. Byrokraattisuus Byrokratia - päätöksenteon moniportaisuus, operatiivisen toiminnan ja strategisen johtamisen linjattomuus Ei mikään ei ole aikaa paneutua asioihin Ei ole taloudellista päätäntävaltaa Ei oo aikaa ku liukuhihnatyöhön. Epäselvät suunnitelmat ja poliittiset ristiriitaisuudet Eri näkemysten yhteen sovittaminen
Eri organisaatiotasoilta saatava tieto kangertelee, muutoinkin työyhtisöjen avoimmuus on hakusessa eri osapuolten näkemysten yhteensovittaminen Erilaisten näkemysten yhteensovittaminen, jäykkä ja hierarkinen rakenne, erityisesti terveydenhuollossa. Erityyppisten asioiden looginen vieminen eteenpäin Henkilökuntavähennykset. Tiedon kulun heikkous. Henkilöstöasiat Henkilöstöasiat ja budjetin kasaaminen. Henkilöstöasiat ja niiden tulevaisuus Henkilöstöasioiden hoitaminen ja henkilökunnan motivointi jatkuvasti vähenevillä resursseilla. Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinto sekä laaja-alaisuus Henkilöstöpolitiikka Huono tiedonkulku tiimien välillä Ihmisten sitouttaminen ja ymmärryksen lisääminen kokonaisuuksista. Jatkuva muutos ja siihen liittyvät mielestäni toistuvat tarpeettoman tuntuiset työt Johdon vaihtuva ohjeistus Jos kuntalaisten ja asiakkaiden elämisen ehdot näyttävät heikkenevän tai olevan vaarassa - jos Suomi ei pysy mukana kansainvälisen ihmisoikeustyön tavoitteissa. Esim. vaara, että hyvin edennyt vammaispolitiikka joutuu törmäyskurssille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa. Kaupunginjohtajan toiminta. keskittyminen, fokuksen löytäminen 'sälässä', Kiire kiire Kiire Kiire ja ylemmältä taholta tulevat viime tipan työmääräykset Kireät aikataulut, säästötavoitteet, rekrytointiongelmat Koittaa etsiä järjen ääntä kaiken sekoilun keskellä. Kolmen kunnan erillisten talous- ja henkilöstöhallintojen hoitaminen tiukalla aikataululla, päivittäin paikkaa vaihtaen. Tämä yhtä aikaa toimialan perusasioiden ja kehittämisen kanssa. Minulla on kolme lautakuntaa. Isäntäkunta jää vieraaksi ja muissa kunnissa olen vieraana. ks. edellinen vastaus Kun työskentelee kotipaikkakunnalla, on haastavaa toimia tasapuolisesti ja eettiseti oikein. Kunnan taloudellinen tilanne Kuntaliitoksen myötä työtehtäviä ripoteltu muille asiantuntijoille neuvottelematta niistä henkilön kanssa, joka ennen niistä vastasi Kuntarakenteen jähmeys. Se, että oman alan asiantuntijana näkee KAIKILLE tahoille syntyvän edun kuntien yhdistymisessä, mutta poliittinen päätöksenteko/poliittiset päättäjät eivät ole asialle valmiita, turhauttaa välillä. Kuntatalous. Kyläpolitikointi. lainsäädännön muutokset "Lainsäädännön surkea valmistelu ja avoimuuden puuttuminen siinä Tulevaisuus tehdään Helsingissä Kuntien saurkea talous Kehittämistyön vaikeus jokapäiväisten asioiden keskellä
Ajantasaisen tiedon valtava määrä" Liian paljon asioita, aikataulut, monenlaiset paineet. liian paljon töitä liian suuri työmäärä, työtehtävien hallitsemattomuus Liian vähäiset henkilöstöresurssit. "Loputon tasapuolisuuden vaatimus Periaatteelliset valittajat, joille itse asia ja sen perustelut ovat merkityksettömiä." Luottamushenkilöiden suhtautuminen virkamiestyöhön, kritiikkiä ja kyseenalaistamista on paljon, kannustusta hyvin vähän. Luottanmushenkiilöiden näköalattomuus Lähiesimiesasema, olla kahden tulen välissä. Löytää sille aikaa Menossa on viiden oppilaitosfuusio, jossa olen mukana. Edellisessä organisaatiossa rakensimme laatujärjestelmää kuusi vuotta ja saimme prosessit jo toimiviksi. Uuden fuusion myötä isäntäkunnan prosessit otettiin käyttöön ja kaikki se työ jota olimme rakentaneet pääosin korvattiin uusilla toimintatavoilla ja ict - järjestelmillä sekä -ohjelmilla. Luulen, että lopullista hintaa ei ole kukaan laskenut, paljonko palvelurakenneuudistukset ovat maksaneet! Monialaisuus, tiedonhankinta ja kontaktointi eri alojen ammattilaisten kanssa /kautta. monialaisuus/poikkihallinnollisuuden "suppilot" - matriisiajattelu vielä kehittymätöntä Monimuotoisuus, erilaisten toiveiden ja näkökulmien yhdistäminen Muutoksen nopeus erityisesti tietotekniikassa, asioiden jatkuva päivitys, oma ja alaisten jatkuva täydennyskoulutus, ennakoiminen ja nyt taloudellinen kurimus, josta huolimatta pitää olla kehityksen aallonharjalla; ymmärtävätkö päättäjät tai kunnan johto, että omaa alaa ei voi jättää kehittämättä? Muutosvastarinta. Jarrutus, kun haluaisi saada asioita eteenpäin. Nopeasti muuttuvat kuntapalvelujen tuottajaorganisaatiot "Näkemysten erilaisuus, osoittaa palvelun vaikuttavuus osana oppimista ja tuöelämävalmiuksia, ylemmän johdon näköalattomuus välillä ja klikkiytyminen Oikeat toimenpide-ehdotukset. tarvittaessa nopeasti. Olisi tehtävä hallinnollisia töitä ja koko kuntaa koskevia raportteja, osallistuttava työryhmiin jne. mutta oma yksikkö käy vajaalla ja tarvitsee ihmistä paikalle Oman ajan hallinta, priorisointi Oman työn ja ajankäytön organisointi, tehtävien priorisointi, tiedottaminen. Kokouksien valmistelu. Pahenevat resurssiongelmat, sekä taloudelliset, että henkilöstöön liittyvät. Palvelutoiminnan laajuuden ja (henkilöstö)resurssien yhteensovittaminen; "sälä" täyttää päivät > suunnittelu- ja kehittämistyölle ei jää tarpeeksi aikaa, organisaatioportaita on liikaa > oman yksikön asioiden valmistelu tapahtuu joiltakin osin jossakin ihan muualla kuin omassa yksikössä ja tiedonkulku tökkii pahasti "Perheen ja työelämän yhteensovittaminen. Pieni henkilöstöorganisaatio sekä suuri määrä sekalaista silppua ja juoksevia asioita jotka on pakko hoitaa, jolloin ei jää aikaa pitkäjänteiselle kehittämistyölle. Pikaisella aikataululla tulevat AD HOC asiat, joihin ei ole tarpeeksi aikaa valmistautua, Tehtäväkenttäni on laaja ja ei aikaa tehdä työtä niin hyvin kuin haluaisi Pikku hitlerit ja omien etujen jajajat, kuormasta syöjät ja paikallispolitiikkojen lyhyentähtäyksen pikavoittojen haku. Tosiasiat ja rehellisyys eivät ole suosiossa enää. Pitäisi hallita monia erilaisia osa-alueita, työyhteisön ikääntyminen, osaamisen kehittäminen 51
Pitää tietää paljon ja seurata jatkuvasti muutoksia - lisäksi olla tarkkana mitä asiakas todella tarkoittaa, hän ei aina osaa sanoa selvästi. Poliittinen ohjaus ei ole riittävän pitkäjänteistä. Valituista strategioista pitäisi poiketa melko pian eri syihin vedoten. politikernas strider, strider inom förvaltningen, personalbrist, pålagor och processer från statligt håll som gör att kommunen inte hinner anpassa sig och få tid för att utveckla sin processer innan nästa reform är på gång. Resurssien ja vaatimusten ristiriita. Resurssien pienuus Resurssien puuttuminen Resurssien väheneminen Ristiriidat kunnan osastojen ja hallinnon välillä. Poliitikkojen puuttuminen operatiiviseen toimintaan. Ristiriitatilanteet henkilöstön välillä Sirpaleisuus. Sisäinen kilpailu, valtataistelut, ihmisten väliset konfliktit Sisäisen yhteistyön sujuminen Sitä on liikaa, ja lisäystä tulossa. En ole hallinnon ammattilainen vaan sisältö/asiantuntijatyön tekijä. Sopeutuminen kunnan ylimmästä johdosta lähteviin vaatimuksiin. Talouden ristitiitaiset paineet. Pikkuhiljaa alkaa tuntumaan, että on mahdottoman yhtälön edessä: kuntalaiset odottavat, että palvelut ovat taattu totutun mukaisesti ja päätöksentekijät niin kunta- kuin valtakuntatasolla puhuvat kuntien liiallisesta työntekijämäärästä ja tehottomuudesta. Valtio vetäytyy vastuistaan ja kunta kattaa kustannuksista jo 75 %. Yhtään henkilöä emme pysty vähentämään ilman, että palvelu joko loppuu tai sen taso heikkenee merkittävästi nykyisestä. Tämän poliittisen jauhannan ydin on se, että palvelut järjestetään mutta henkilöstöä pitää vähentää. Ei vain onnistu ilman palvelutason pudottamista ja tätä ei näytetä osin tajuavan millään. Yhteistyöllä saavutetaan tuottavuutta mutta ei välittömiä niin suuria kustannusleikkauksia kuin positiivinen tai nollatulokseen yltävä talous edellyttäisi. Kuntien tehottomuuskritiikki on myös tympeä viesti. Lautakunnat kokoontuvat vähintään kerran kuukaudessa ja jokaiseen lautakuntaan viedään tarpeen vaatiessa ja jos valmistelu sen mahdollistaa, välittömästi aloitteet tai valitukset käsiteltäviksi. Hallinnossa toimii edellisvuosiin verrattuna huomattavasti pienempi ja moni osin ikääntyvä työntekijäjoukko. Vertailuna voi todeta, että yksityisellä sektorilla ei asioita saa hoidettua missään yhtä nopeasti kuin esimerkiksi kokemukseni mukaan kunnassa. "Tehtävien aikataulutus - priorisointi Myös työajan riittävyys tehdä valmistelutyöt hyvin" Tehtävän kapea-alaisuus! Tehtävät, jotka eiväl kuulu kenellekään eikä talossa ole asiantuntemusta tiedonsaannin vaikeus ns kunnan johtoryhmältä turha byrokratia Työaika ei riitä lisääntyneiden työtehtävien suorittamiseen Työilmapiiri. työmäärä ja aikataulut Työn laaja-alaisuus ja määräajat. Työn määrän ja omien resurssien yhteensovittaminen Työt eivät liity tehtävän kuvaan. Oman tehtävän kuvan mukaiset työt kärsivät. Työtä on paljon, asioihin ei ehdi keskittyä niin kuin pitäisi. Aikaa, jolloin järjestäisi paperit tai tyhjentäisi sähköpostia ei ole. Paljon koti- ja ylitöitä. Ylitöitä ei saa otettua pois. 52