Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Transkriptio

1 Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

2 Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo

3 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten kirjastoihin liittämiä käsityksiä. Vastaajille esitettiin kymmenen kirjastoon tavalla tai toisella liittyvää väittämää ja pyydettiin kertomaan, kuinka samaa tai eri mieltä on kunkin kanssa. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä. henkilöä... välisenä aikana. Aineisto kerättiin hyödyntäen Gallup Kanavaa. Kyseessä on TNS Gallup Oy:n kotitalouspaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko vastaa kyselyihin viikoittain internetin ylitse. Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa maamme - -vuotiasta väestöä pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin, prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimus on toteutettu Akavan Erityisalat ry:n toimeksiannosta. Kirjastoja koskevat käsitykset Valtaenemmistö pitää ammattitaitoista henkilöstöä kirjastojen laadun takeena, kansa vaatii kirjastojen rahoituksen turvaamista Suomalaisten käsitykset kirjastoista ovat hyvin myönteiset. Valtaenemmistö vaatii kirjastojen rahoituksen turvaamista. Enemmistö eli prosenttia on täysin ja runsas kolmannes ( %) jokseenkin tätä mieltä. Kirjastot ovat jotain sellaista, josta kaikkien pitää päästä nauttimaan. Esim. peräti prosenttia on täysin ja prosenttia jokseenkin vakuuttunut siitä, että syrjäseutujen asukkailla tulee olla mahdollisuus kirjastopalveluihin. Niitäkin on meissä paljon, jotka pitävät kirjaston tunnelmasta niin paljon, että pitävät kirjastoa asuinyhteisön olohuoneena. Noin joka neljäs ( %) on täysin ja melkein joka toinen ( %) jokseenkin tätä mieltä. Valtaenemmistö uskoo, että kirjastopalveluiden laadun takeena on koulutettu ja pätevä henkilöstö. Tähän uskoo melkein yhdeksän suomalaista kymmenestä ( %:n ollessa täysin ja :n jokseenkin tätä mieltä). Tällaisen henkilöstön antamaa palvelu arvostetaan. Vain neljäsosa kansasta asioisi mieluummin itsepalvelukirjastoissa. Kirjat kirjastojen päätehtävä, digitaalisuus silti vahvasti kuvassa mukana Kirjat muodostavat kirjastojen toiminnan ytimen. Useampi kuin neljä viidestä ( %) suomalaisesta on vähintään jokseenkin sitä mieltä, että kirjastojen tulee keskittyä kirjastoihin ja tietopalveluihin.

4 Aivan ehdoton tämä kanta ei kuitenkaan ole. Täysin tätä mieltä on vain prosenttia. Myös digitaalisuus nähdään tänä päivänä kirjastotoiminnan tärkeänä osana. Suomalaisten enemmistö ( %) jopa toivoisi kirjastojen opettavan digitaitoja. Kirjastojen rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa sen sijaan jakaa käsityksiä. Asiaa edellyttäviä ( %) on osapuilleen yhtä paljon kuin niitä, jotka eivät pidä sitä tarpeellisena ( %). KIRJASTOIHIN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ (%) % % % % % % Kirjojen lukeminen kuuluu sivistykseen Kirjastojen rahoitus on turvattava Syrjäseutujen asukkailla tulee olla mahdollisuus kirjastopalveluihin Kirjastopalveluiden laadun takeena on koulutettu ja pätevä henkilöstö Kirjastojen tulee keskittyä kirjoihin ja tietopalveluihin Kirjasto on asuinyhteisön olohuone Kirjastojen tulee opettaa digitaitoja Kirjastojen tulee osallistua maahanmuuttajien kotouttamiseen Kirjasto ei puhuttele digiajan ihmistä, etenkään nuoria Asioisin mieluummin itsepalvelukirjastoissa Kuvio. Yksimielisyyttä on vaikea löytää silloinkaan kun pohditaan, puhutteleeko kirjasto digiajan ihmistä (etenkään nuoria) vai ei. prosenttia suhtautuu tilanteeseen pessimistisesti ja uskoo väitteen sisältämän vastaavan todellisuutta. Toisaalta jonkin verran useampi eli prosenttia on optimisisempi, eikä yhdy väitettyyn. Suomalaisten mielestä kirjojen lukeminen kuuluu sivistykseen Kaksi kolmesta suomalaisesta liittää täysin kirjojen lukemisen sivistykseen. Joka neljäs on samoilla linjoilla, ottaen tosin kantaa hieman lievemmin eli valiten jokseenkin samaa mieltävaihtoehdon.

5 Silti tulos on murskaava. Yhteensä prosenttia allekirjoittaa asian: lukeminen on osa sivistystä. Lukemisen yhteys sivistykseen tunnustetaan kaikissa väestöryhmissä. Silti voi todeta, että mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse, sitä vahvempana näiden asioiden välistä yhteyttä pidetään. Naisista useampi kuin miehistä on tätä mieltä, eläkeläisistä suurempi osa kuin opiskelijoista. Vasemmistoliittolaisten, vihreiden ja kokoomuslaisten ajatukset yhtyvät tässä asiassa: kaikkien kannattajista keskimääräistä useampi liittää lukemisen sivistykseen. Muutos kirjastoihin tulee nuorten kautta kirjasto olohuoneena miellyttää kaikkia väestöryhmiä Näin on syytä sanoa, vaikkei otsikko ehkä kerrokaan koko totuutta. Siitä huolimatta joukon nuorimmat toteavat keskimääräistä useammin mm. sen, ettei kirjasto puhuttele digiajan ihmistä tai kertoo mieltymyksestään itsepalveluasiointiin. Mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse, sitä todennäköisemmin koulutettu ja pätevä henkilöstö nostetaan avainasemaan hyvien kirjastopalveluiden takeena. Palvelun arvostuksesta kertoo sekin, että keskimääräistä useampi ikäihminen karsastaa ajatusta itsepalvelukirjastosta. Iäkkäimmät (yli -vuotiaat) ja toisaalta - -vuotiaat toivovat muita ikäryhmiä enemmän kirjastojen ottavan roolia digitaitojen opettajana. Myös esim. alemmilla toimihenkilöillä ja yrittäjillä on tällaisia toiveita. Ajatus kirjastona asuinyhteisön olohuoneena tuntuu oikeastaan yhtä hyvältä kaikkien tutkittujen väestöryhmien mielestä. Iän myötä se kuitenkin rupeaa maistumaan vielä hieman paremmalta. Perussuomalaiset eivät halua kirjaston osallistuvan kotouttamiseen, vasemmistoliittolaiset ja vihreät vaativat voimakkaimmin kirjastojen rahoituksen turvaamista Kysymys kirjastojen roolista maahanmuuttajien kotouttamisesta jakaa kaikki tutkitut väestöryhmät. Jokaisesta löytää sekä sitä edellyttäviä että niitä, joiden mielestä asia ei kuulu kirjastoille. Perussuomalaisista löytää kaikkein varmimmin jälkimmäisiä. Myös keskimääräistä useampi yrittäjä ja johtaja suhtautuu asiaan epäillen. Eniten tämä ehdotus saa tukea vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajilta. Myös moni ylempi toimihenkilö edellyttää kirjastojen osallistuvan kotouttamiseen. Samaa mieltä on keskimääräistä useampi yli ja toisaalta alle -vuotias, keski-ikäisten esittäessä eri ikäryhmistä eniten epäileviä näkemyksiä. Kirjastojen saama laaja tuki näkyy siinäkin, että väestöryhmästä riippumatta vaatimus kirjastojen rahoituksesta on voimakas. Silti voi todeta, että naisista jonkin verran useampi kuin miehistä on täysin asian kannalla. Vasemmistoliittolaiset ja vihreät erottuvat samasta syystä muiden suurimpien puolueiden kannattajista.

6 KIRJASTOIHIN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ: kirjastojen tulee keskittyä kirjoihin ja tietopalveluihin (%) % % % % % % Alle v -v -v -v +v

7 KIRJASTOIHIN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ: kirjasto ei puhuttele digiajan ihmistä, etenkään nuoria (%) % % % % % % Alle v -v -v -v +v

8 KIRJASTOIHIN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ: asioisin mieluummin itsepalvelukirjastossa (%) % % % % % % Alle v -v -v -v +v

9 KIRJASTOIHIN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ: kirjastopalveluiden laadun takeena on koulutettu ja pätevä henkilöstö (%) % % % % % % Alle v -v -v -v +v

10 KIRJASTOIHIN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ: syrjäseutujen asukkailla tulee olla mahdollisuus kirjastopalveluihin (%) % % % % % % Alle v -v -v -v +v

11 KIRJASTOIHIN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ: kirjastojen tulee opettaa digitaitoja (%) % % % % % % Alle v -v -v -v +v

12 KIRJASTOIHIN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ: kirjasto on asuinyhteisön olohuone (%) % % % % % % Alle v -v -v -v +v

13 KIRJASTOIHIN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ: kirjastojen rahoitus on turvattava (%) % % % % % % Alle v -v -v -v +v

14 KIRJASTOIHIN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ: kirjastojen tulee osallistua maahanmuuttajien kotouttamiseen (%) % % % % % % Alle v -v -v -v +v

15 KIRJASTOIHIN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ: kirjojen lukeminen kuuluu sivistykseen (%) % % % % % % Alle v -v -v -v +v

16 LOMAKE Seuraavassa on eräitä kirjastopalveluihin liittyviä väittämiä. Kerro kuinka samaa tai eri mieltä olet kunkin väittämän kanssa. VAIHTOEHDOT Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa ROTATOIDAAN VÄITTÄMIÄ Kirjastojen tulee keskittyä kirjoihin ja tietopalveluihin. Kirjasto ei puhuttele digiajan ihmistä, etenkään nuoria. Asioisin mieluummin itsepalvelukirjastoissa. Kirjastopalveluiden laadun takeena on koulutettu ja pätevä henkilöstö. Syrjäseutujen asukkailla tulee olla mahdollisuus kirjastopalveluihin. Kirjastojen tulee opettaa digitaitoja. Kirjasto on asuinyhteisön olohuone. Kirjastojen rahoitus on turvattava. Kirjastojen tulee osallistua maahanmuuttajien kotouttamiseen. Kirjojen lukeminen kuuluu sivistykseen.