TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari



Samankaltaiset tiedostot
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ

Läntisen saaren rantayleiskaava

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE. Taipaleenlahden ja Kolhoniemen ranta-asemakaava. ympäristöarviointi. Jouko Sipari

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi

Ruunanpäänniemen pohjoisosa

SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALAN KUNTA PÖLLÄNNIEMI, HIETANIEMI, KORTTEENNIEMI RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

SULKAVA. Varmavirta Ranta-asemakaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari

PUUMALA VÄÄRÄNIEMI, KYLKJÄRVI, MESSIJÄRVI, LAMMASSAARI, MUSTASAARI JA PITKÄPOHJANLAHTI

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALAN KUNTA ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

PUUMALA. Kitulanniemen osayleiskaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari

SULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi

LEMI SYNTYMÄINEN. Syntymäniemen leirikeskuksen suunnittelualue. luontoinventointi. Jouko Sipari

SAVITAIPALE. Karhurinteen ranta-asemakaava. luontoselvitys. Jouko Sipari

SAVITAIPALE LÄNSIOSAN RANTA-ASEMAKAAVA

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

SULKAVA. Iijärven suunnittelualueen ympäristöarviointi

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys FM biologi Minna Tuomala

TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Merkkikallion tuulivoimapuisto

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

SAVITAIPALE KUOLIMO OSAYLEISKAAVAN TAYDENNYS LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

PETÄJÄVESI ERILLISALUEET LUONTO- JA MAISEMAINVENTONTI

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

SULKAVA. Kyrsyänjärven suunnittelualueen ympäristöarviointi

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

Ruostejärven osayleiskaava (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

NILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

SULKAVA RANTAYLEISKAAVAN TÄYDENNYSKOHTEET LUONTOINVENTOINTI

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

PUIJMALANKIJNTA HAAPASELAN O SAYLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

PUIJMALA HURIS SALON O SAYLEISKAAVA MUUTO SKOHTEIDEN I.UONTO SELVIT YS. Jouko Sipiri

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: Turku,

KESKUSTAN KAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

RAPORTTI 16X KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

Liite 4. Luonnonsuojelu

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

Epoon asemakaavan luontoselvitys

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja


Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

IISALMEN LIITO-ORAVASELVITYKSET Lampaanjärvi-Pörsänjärvi, Kirmanjärvi, Vanhan kirkon ympäristö

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Sitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64217 / Kirjoverkkoperhosen esiintymisselvitys Vantaan Massaholmin YVAalueella

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

RASTILAN RASTIKANKAAN OSAYLEISKAAVA ALUEEN LUONTOKARTOITUS Ari Lehtinen

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Transkriptio:

TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen).. 5 YHTEENVETO. 7 LIITTEET Kansikuva: Kuva Myhkiön kalliomäeltä Ilkonsaarten väliseen salmeen.

3 JOHDANTO Taipalsaaren Ilkonsaarten itäisemmän saaren ja Myhkiön käsittävällä suunnittelualueella tehtiin MRL:n mukainen luonto- ja maisemainventointi touko-elokuussa 2013 (LIITTEET, Kartta 1.). Työssä inventoitiin suunnittelualueen luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvistoon ja linnustoon. Linnusto- ja kasvistoselvitysten yhteydessä selvitettiin myös mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Erillistä nisäkäskartoitusta alueella ei kuitenkaan tehty. Muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. Suunnittelualueen maaperä- ja vesiolosuhteita arvioitiin kunkin alueen ekologiaa ja käytettävyyttä silmällä pitäen. TUTKIMUSMENETELMÄT Inventointi keskittyi kasveihin ja lintuihin, muuta lajistoa (lähinnä nisäkkäät ja nisäkkäistä erityisesti liito-orava) seurattiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Kasvilajisto tutkittiin kartoittamalla alue systemaattisesti osa-alueittain kesäkuun lopulla rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien toteamiseksi. Kartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin alueen maaperä- ja vesiolosuhteita ekologiselta kannalta. Kartoitus suoritettiin käymällä suunnittelualue systemaattisesti läpi. Inventoinnissa hyödynnettiin myös suunnittelualueesta tehtyjä muita selvityksiä sekä harrastajien tekemiä havaintoja suunnittelualueella (Tiira, Hatikka), mikäli niitä oli tehty. Liito-oravan mahdollista esiintymistä suunnittelualueella seurattiin aktiivisesti tarkastamalla kaikki todetut kolopuut, kookkaat ja iäkkäät koivut, haavat ja tervalepät sekä tarkastamalla kaikki lajille sopivat elinympäristöt, jolloin seurattiin mahdollisia merkkejä lajin oleskelusta alueella. Havainnot ja arviot kirjattiin systemaattisesti ylös havainnointipaikalla. Maastotöiden yhteydessä on kerätty suunnittelualueesta myös kuva-aineisto, jota on käytetty hyväksi inventoinnin tulosten kokoamisessa sekä raportin laadinnassa. Raportissa on esitetty inventoinnin tulosten lisäksi niiden perusteella tehdyt suositukset maankäytön suunnittelua varten.

4 YLEISKUVAUS Suunnittelualue muodostuu kahdesta kalliosaaresta, joiden alavimmissa osissa on kivistä, voimakkaasti huuhtoutunutta harjuainesta. Saarten keskiosat ovat korkeaa kalliokupolialuetta, eteläja pohjoispäät puolestaan kivistä ja kallioista profiililtaan alavaa aluetta, jolla oli todettavissa hieman myös harjuainesta. Saaret ovat rakentamattomia ja mäntymetsän peittämiä. Korkeat kallioalueet todettiin kuviksi tai karuiksi kankaiksi (VT-, CT- ja ClT -kankaita) ja alavammat alueet puolestaan rantavyöhykkeiden sekalajisiksi tuoreiksi kankaiksi (MT), joilla oli todettavissa mm. rantavyöhykkeelle tyypillistä siniheinää. TULOKSET 1. Myhkiö (LIITTEET, Kartta 1.) Myhkiö on kivinen ja lohkareinen kalliosaari, jonka keskiosassa on korkea kalliokupoli (Kuva 1.). Etelä- ja pohjoispään rannat ovat alavia, kivisen harjusoran peittämiä. Myhkiön pohjoispää jatkuu pienialaisena kallioluotona matalan ja kapean salmen takana. Saari on rakentamaton. Keskiosan kalliokupoli on maisemallisesti merkittävä jäkäläpeitteinen kallioalue, joka on Metsälain tarkoittama kalliomännikkö (ClT -männikkö). Kalliokupolin ympäristön alavampien osien metsät ovat nuorta, lehtipuuvaltaista sekametsää (kuva 2.). Myhkiön pohjoispään pienialainen kallioluoto on myös maisemallisesti merkittävä tekijä Ilkonsaarten ja Myhkiön välisessä salmessa (Kuva 3.). Myhkiön rantavyöhykkeen kasvilajisto ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dysoligotrofisten reittivesien lajistoksi. Paikoin rantavedet todettiin kasvittomiksi rantojen jyrkkyyden vuoksi (Kuva 4.). Myhkiön kasvi- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi ja dys-oligotrofisten vesien lajistoksi. Liito-oravaa tai merkkejä liito-oravasta osa-alueella ei todettu. Alueella ei myöskään todettu uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Myhkiön luoteispään kallioluoto on maisemallisesti merkittävä ja Myhkiön keskiosan kalliokupoli on maisemallisesti merkittävä ja täyttää metsälain tarkoittamat karun kalliomännikön tuntomerkit, jonka vuoksi ne olisi jätettävä nykytilaansa. Myhkiö pienialaisena ja korkeana kalliosaarena on maisemallisesti merkittävä muodostaen Ilkonsaarten kanssa maisemallisesti merkittävät salmet. Em. syistä koko Myhkiö tulisi jättää nykytilaansa.

5 Kuva 1. Myhkiön keskiosan korkea kalliokupoli on maisemallisesti merkittävä. Kuva 2. Myhkiön ja Ilkonsaaren luoteis- ja kaakkoispää ovat tavanomaista rantametsää. Kuva 3. Myhkiön luoteispään kallioluoto rajaa osaltaan Myhkiön ja Ilkonsaaren välistä salmea. Kuva 4. Myhkiön (kuvassa) ja Ilkonsaarten dysoligotrofiset rantavedet ovat niukkakasvisia. 2. Ilkonsaari (itäisempi) (LIITTEET, Kartta 1.) Itäisempi Ilkonsaari on luonnonoloiltaan Myhkiön kaltainen, mutta profiililtaan hieman maltillisempi. Luoteis-kaakko -suuntaisen saaren keskiosa on laaja, korkeahuippuinen kallioalue, joka muodostaa jyrkkärinteiset ja maisemallisesti merkittävät rantakalliot saaren molemmille sivuille (Kuva 5.). Saaren luoteispäässä on kallioinen, maisemallisesti merkittävä pieni saari, joka rajaa Ilkonsaarten välistä salmea salmen koillispuolella (Kuva 6.). Saaren kaakkoisosa on kallioista, mutta profiililtaan maltillista ja alavaa aluetta päätyen kapeaan, lohkareiseen niemen kärkeen. Saaren kaakkoisosan niemen kärki on maisemallisesti merkittävä. Saaren puusto on mäntyvaltaista, alavilla alueilla osin rantametsille tyypillistä sekametsää. Kallioalueiden alarinteiden metsät todettiin kuiviksi kankaiksi (VT, paikoin CT) ja kallioalueen lakialueet sekä luoteispään pienen saaren keskiosat karuiksi kankaiksi (ClT). ClT -männiköt

6 todettiin Metsälain tarkoittamiksi kalliomänniköiksi. Alavien alueiden lajisto indikoi paikoin tuoretta kangasta (MT). Rantavyöhykkeen kasvilajisto ja niukka vesikasvilajisto indikoi dysoligotrofista vettä. Itäisemmän Ilkonsaaren lintu- ja kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja reittivesien lajistoksi. Liito-oravaa tai merkkejä liito-oravasta osa-alueella ei todettu. Alueella ei myöskään todettu uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Itäisemmän Ilkonsaaren kalliorannat, saaren luoteispään pieni kalliosaari ja eteläpään lohkareinen kallioniemi ovat maisemallisesti merkittäviä ja kallioalueet Metsälain tarkoittamia kalliomänniköitä. Lisäksi saari muodostaa läntisemmän Ilkonsaaren ja Myhkiön kanssa maisemallisesti merkittävän kallioisten salmien kokonaisuuden. Em. syistä itäinen Ilkonsaari tulisi jättää nykytilaansa. Kuva 5. Ilkonsaarten välinen kapea ja kallioinen salmi Myhkiöstä kuvattuna. Kuva 6. Itäisemmän Ilkonsaaren kaakkoispään kivistä harjusorarantaa Myhkiöstä kuvattuna. Kuva 7. Itäisemmän Ilkonsaaren kallioista lounaisrantaa Myhkiön ja Ilkonsaaren välisessä salmessa.

7 YHTEENVETO Itäinen Ilkonsaari ja Myhkiö muodostavat maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden kalliosalmineen ja kalliokupoleineen. Saarten kallioalueet ovat Metsälain tarkoittamaa kalliomännikköä. Itäisempi Ilkonsaari ja Myhkiö tulisi jättää maisemallisesti merkittävinä nykytilaansa. Saaria voisi kehittää läntisemmän Ilkonsaaren tavoin retkeilykohteina siten, että luonnonmaiseman kuluminen vältetään. Tampereella 03.03.2014 Jouko Sipari biologi FM Jouko Sipari tmi Katajikonkatu 1 F 19 33820 Tampere jouko.sipari@saunalahti.fi p. 040-7044750

LIITTEET 8