Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2014 1 (1) 236 Asianro 4336/02.02.00/2014 Vuoden 2015 talousarvion valmistelu Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen ja henkilöstöjohtaja Markku Mattila: Vuoden 2015 talousarviovalmistelu on käynnistetty kevään 2014 aikana kaupunginjohtajan johtoryhmässä, palvelualueiden yhteisseminaareissa sekä talousarviotiimissä, joka koostuu konsernipalvelujen talousarvion valmistelijoista ja palvelualueiden sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden talouspäälliköistä. Talousarvio-valmistelua on käsitelty lautakuntien omissa tilaisuuksissa sekä kaupunginvaltuuston ja lautakuntien yhteisessä strategia- ja talousseminaarissa 12. 13.5.2014. Valmistelua on ohjannut seminaarissa saadut linjaukset. 1. Talouden yleiset lähtökohdat Valtiovarainministeriö julkisti huhtikuussa arviot kansantalouden lähivuosien kehityksestä. Taloudellinen katsaus laadittiin valtiontalouden kehysneuvotteluja varten. Katsauksen mukaan maailmantalouden kasvu on palautumassa, joskin kasvu on vielä heikkoa ja vaihtelee eri alueiden välillä. Kansainvälisen talouden tilanne on herkkä negatiivisille tekijöille, erityisesti euroalueella, koska talouskasvu on vaatimatonta. Kansainvälisen talouden käänne parempaan johtaa ajan myötä myös Suomen talouden kohentumiseen. Suomen kansatalous supistui vuonna 2013 jo toista vuotta peräkkäin, alenema edelliseen vuoteen oli 1,4 %. Arviossaan valtiovarainministeriö ennakoi, että Suomen bruttokansantuote kääntyy kuluvana vuonna niukkaan, noin 0,5 prosentin kasvuun. Ennuste sisältää suhdannekäänteen parempaan ja talouskasvun takana suurimpana yksittäisenä tekijänä on ulkomaankauppa. Yksityinen kulutus ei kasva tänä vuonna lainkaan johtuen reaalisen ostovoiman heikosta kehittymisestä, vaisuista tulevaisuuden näkymistä ja työmarkkinoiden tilanteesta. Yksityiset investoinnit laskevat jo kolmatta vuotta peräkkäin. Työttömyysaste nousee edelleen ja tämän vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi ennustetaan 8,4 %, nousua edelliseen vuoteen nähden 0,2 prosenttiyksikköä. Arviossa taloudellisen aktiviteetin ennustetaan hieman piristyvän vuonna 2015 ja BKT:n kasvavan 1,4 prosenttia. Kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi ja kysyntäeristä vain julkiset investoinnit supistavat kasvua. Parempi reaaliansioiden kehitys ja vahvistuvat tulevaisuuden odotukset lisäävät yksityistä kulutusta vajaalla puolella prosentilla. Kotitalouksien velkaantumisasteen ei enää arvioida nousevan. Yksityisten investointien ennustetaan kääntyvän selvään 4,6 prosentin nousuun, kone- ja laiteinvestointien sekä rakennusinvestointien kasvaessa. Sen sijaan julkisten investointien arvioidaan alenevan edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan pysyvän lähes kuluvan vuoden tasolla 8,3 prosentissa vaikka kokonaistaloudellinen aktiviteetti kasvaa. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,8 %. Yksityisten investointien arvioidaan kasvavan edelleen reilut 4 prosenttia, julkiset investoinnit supistuvat edelleen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2014 2 (2) Työttömyysaste jatkaa hienoista laskuaan ollen noin 8 prosenttia. Kuluttajahintaindeksin muutos pysyy alle 2 prosentissa. Heikko talouskehitys on jättänyt jälkensä Suomen julkiseen talouteen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema on ollut alijäämäinen jo viisi vuotta ja pysyy alijäämäisenä myös lähivuodet. Hidas talouskasvu ei yksin riitä kääntämään julkista taloutta ylijäämäiseksi. Alijäämän vuoksi kuntatalouden velka jatkaa kasvuaan. Julkista taloutta rasittaa ikärakenteen muutos, mikä vähentää työikäisten määrää, hidastaa kansantalouden kasvua ja kasvattaa ikäsidonnaisia menoja. Julkisen talouden velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan ja velkasuhde on kohoamassa jo yli 60 prosentin rajan. Välittömien, tuloihin ai menoihin suoraan kohdistuvien sopeutustoimien avulla julkisen talouden ongelmia ei voida yksin ratkaista, vaan tarvitaan lisäksi rakenteellisia toimia. Rakenteellisilla toimilla vahvistetaan talouden kasvuedellytyksiä, kohotetaan työllisyysastetta ja lisätään julkisen talouden tehokkuutta. Valtiontalouden 2015 2018 kehyspäätöksen mukaan väestön ikääntymisestä aiheutuva sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu sekä kuntien valtionosuuksien leikkaukset aiheuttavat painetta kuntien talouteen. Hallitusohjelmaan sisältyvä tilapäinen 631 milj. euron kunnan peruspalvelujen valtionosuuden vähennys toteutettiin kokonaisuudessaan vuodesta 2012 lukien. Lisäleikkauksia valtionosuuksiin on tehty vuosittain siten, että tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksia vuositasolla 1,4 mrd. euroa vuonna 2015. Vuodelle 2015 kohdistuvaa uutta valtionosuuden leikkausta on 292 milj. euroa. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla, on tarkoitus saavuttaa miljardin euron säästö vuoden 2017 tasolla. Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältää kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisohjelman, jota toimeenpannaan mm. valtiontalouden vuosien 2015 2018 kehyspäätöksessä. Lisäksi hallitus on linjannut, että se pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävistä tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että samalla päätetään vastaavana suuruisista kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Tätä periaatetta sovelletaan kehyspäätökseen 2014 2017 nähden uusiin hankkeisiin. 2. Kuopion kaupungin taloudellinen tilanne Kuopion tilinpäätös vuodelta 2013 toteutui odotettua parempana ja hieman ylijäämäisenä. Ennustetta parempi tulos johtui osaltaan satunnaisten tuottojen ja verotulojen arvioitua suuremmista kertymistä eli kertaluonteisista tekijöistä. Verotulokertymään ovat vaikuttaneet jako-osuuksien ja tilitysaikataulujen muutokset, jotka lisäsivät verotuloja vuonna 2013. Osaltaan Kuopion kaupungin verotulokasvuun on vaikuttanut keskimääräistä parempi taloudellisen toimeliaisuuden aika, kun verrataan yritysten liikevaihdon ja työpaikkojen sekä työllisyyden muutosta. Verotulojen kasvu oli lähes 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Alkuperäinen vuoden 2013 talousarvio oli koko kaupungin osalta alijäämäinen lähes 7 milj. euroa ja talousarviomuutosten jälkeen alijäämää oli noin 12 milj. euroa. Ydinkaupungin tilikausi jäi alijäämäiseksi reilut 3 milj. euroa, kun
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2014 3 (3) koko kaupungin tilinpäätös oli ylijäämäinen 1 milj. euroa. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä lainat asukasta kohti olivat 2.339 euroa ja nettoinvestoinnit olivat noin 60 milj. euroa. Taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä on 7,8 milj. euroa. Toiminnan ja talouden tasapainottaminen etenee kaupunginvaltuuston hyväksymien tuottavuusohjelman, henkilöstö- ja hyvinvointiohjelman sekä palvelujen hankintalinjauksien mukaisesti. Näitä täydentämään kaupunginhallitus on hyväksynyt erillisiä sopeuttamistoimenpiteitä. Talouden ja toimintojen sopeuttamista on oleellisesti vaikeuttanut kuntien tehtävien jatkuva lisääminen valtiovallan toimesta ja valtionosuuksien leikkaukset. Yleisen vaikean taloudellisen tilanteen myötä perusturvan toimintamenot kasvavat ja verotulokertymän kasvu hiipuu. Palvelujen kysyntä on jatkunut voimakkaana ikärakenteen muutoksen ja kaupungin kasvun takia. Henkilöstörakenteen isot muutokset ovat mahdottomia ketjuuntuneisiin kuntaliitoksiin liittyvän työsuhdeturvan vuoksi. Kuluvan vuoden alkuperäinen talousarvio oli noin 19 milj. euroa alijäämäinen. Siten taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä muuttuu alijäämäksi kuluvan vuoden aikana. Taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä edellyttää kuntalain mukaan talouden tasapainottamista laadittavassa talousarviossa vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmassa vuosille 2015 2018. Vuoden 2014 talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaan kuluvan vuoden toiminta tulee toteuttaa siten, että talousarvioon ei tarvita valtuustoon nähden sitovien määrärahojen lisäyksiä tai tuloarvion vähennyksiä. Mikäli talousseurannassa ilmenee määrärahavajetta tai ennakoidaan tuloarvion alittuvan, tulee välittömästi valmistella ja toteuttaa toimenpiteet tilanteen oikaisemiseksi palvelualueen talousarvion puitteissa. Kuopion kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää, että suunniteltujen sopeuttamistoimenpiteiden lisäksi palvelualueilta edellytetään uusia, konkreettisia esityksiä toimintojen uudelleenorganisoimisesta, tehostamisesta ja karsimisesta. Palvelualueiden tulee myös pidättäytyä kustannuksia aiheuttavista lisäesityksistä. Vuoden 2015 raamia valmistellaan yhtä aikaa Kuopion Energia liikelaitoksen yhtiöittämisvalmistelujen kanssa. Energia liikelaitos on tasapainottanut olemassaoloaikanaan tuloksellaan kaupungin taloutta omalta osaltaan. Yhtiöittämisen jälkeen kaupungin tulokseen vaikuttaa ainoastaan yhtiön kaupungille maksama korko osakaslainasta ja mahdollinen osinko. 3. Arvio Kuopion verorahoituksen kasvusta vuodeksi 2015 Verotulot Talousarvion valmistelun ennusteet keskeisimpien tulojen (verotulot ja valtionosuudet) kehityksestä perustuvat valtioneuvoston huhtikuun alussa antamaan valtiontalouden kehykseen ja kuntapolitiikkaa toteuttavaan samassa yhteydessä hyväksynnän saaneeseen peruspalveluohjelmaan vuosille 2015-2018. Useista poikkeustekijöistä johtuen kuntien verotulot kasvoivat viime vuonna erittäin voimakkaasti, peräti 6,8 %. Kuluvana vuonna veroperustemuutokset, vaatimaton talouskehitys, matalat sopimuskorotukset sekä väestön ikäänty-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2014 4 (4) minen vaikuttavat verotulokertymiin. Kuntien verotulojen on arvioitu kasvavan tänä vuonna vain noin 2 prosenttia, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttiaan. Suomen Kuntaliiton arvion mukaan vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy vaatimattomana 1,2 %:n tasolla. Kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän kunnille ensi vuonna noin 18,7 mrd. euroa, mikä merkitsee noin 2 prosentin kasvua kuluvasta vuodesta. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta on korotettu 5 prosenttiyksiköllä vuodelle 2015. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta on 34,19 %. Yhteisöveron tilitysten vuonna 2015 arvioidaan olevan noin 1,4 mrd. euroa, kasvua noin 4 %. Kiinteistöveron tilitysten arvioidaan ensi vuonna olevan noin 1,5 mrd. euroa, mikä merkitsee noin 6 prosentin kasvua. Kuntien verotulojen arvioidaan olevan yhteensä noin 21,6 mrd. euroa, kasvua 2,6 % kuluvaan vuoteen verrattuna. Kuopion verotulojen määräksi vuonna 2015 on merkitty liitteenä olevassa tuloslaskelmassa 410,3 milj. euroa, johon ei sisälly Maaningan verotuloja. Tämä on 10,8 milj. euroa ja vajaat 3 % enemmän kuin tilinpäätösennusteessa vuodelle 2014. Valtionosuudet Vuonna 2013 kuntien valtionosuudet olivat vajaat 8,3 mrd. euroa, jossa oli kasvua 2,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2014 valtionosuudet ovat hieman pienemmät 8,2 mrd. euroa. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen tavoitteena on taloudelliseen toimintaan ja tehokkaaseen palvelujen järjestämiseen kannustava rahoitusmalli. Tavoitteena on, että järjestelmä on pääosin neutraali kuntaliitostilanteissa ja toimii muuttuvassa kunta- ja palvelurakenteessa. Valtioneuvosto hyväksyi valtionosuusuudistuksen huhtikuussa 2014. Tavoitteena on, että eduskunta päättäisi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta kevätistuntokauden aikana. Uuden valtionosuusjärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Nykyisen järjestelmän periaatteet kuten laskennallisuus, ikärakenteen mukaan määräytyminen ja muut keskeiset porrastusperusteet ja kustannustenjaon säilyttämisen seuranta ja tarkistaminen jäävät edelleen voimaana. Järjestelmän yksinkertaistamiseksi nykyisistä noin 50 kriteeristä jää jäljelle 11. Uudistuksen voimaantulolle on esitetty viiden vuoden siirtymäaika. Kahtena ensimmäisenä vuotena muutos rajoitetaan 50 euroon/asukas. Valtionosuusuudistus ei muuta kunnille maksettavien valtionosuuksien kokonaismäärää, mutta kuntakohtaiset erot ovat huomattavia. Kuopion kaupunki voittaa vuoden 2014 tasoon verrattuna 134 /asukas eli noin 14,3 milj. euroa tämänhetkisellä asukasmäärällä. Valtionosuuksien muutos on vuonna 2015 rajattu 50 euroon/asukas eli Kuopiossa 5,3 milj. euroon. Vuonna 2015 kuntien valtionosuuksien kokonaismäärä on noin 7,7 mrd. euroa. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat vuodesta 2012 alkaen yhteensä 1,4 mrd. (260 euroa/asukas) euroa vuonna 2015. Kuopion osalta leikkaukset ovat yhteensä 27,6 milj. euroa vuonna 2015, joka vastaa noin 1,6 tuloveroprosenttiyksikön tuottoa. Suomen Kuntaliitto ei ole vielä toimittanut kuntakohtaisia valtionosuuslaskelmia. Liitteenä olevan tuloslaskelman mukaan Kuopion kaupungin valtion-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2014 5 (5) osuudet ovat 148,5 milj. euroa ilman Maaningan osuutta. Kuntaliitto julkaisee myöhemmin kesäkuussa alustavat laskelmat kuntien vuoden 2015 valtionosuudesta uuden järjestelmän mukaan. Laskelmat päivitetään vielä loppuvuoden aikana. Lopulliset päätökset vuoden 2015 valtionosuuksista tehdään joulukuussa 2014. 4. Muiden rahoituserien ja poistojen muutokset Kaupungin velkamäärän jatkuvasti kasvaessa on varauduttava myös korkomenojen kasvuun. Myös laskennallisten poistojen määrä nousee kun investoinnit ovat ylittäneet poistotason. Kuluvana vuonna korkotaso on pysynyt alhaisena ja lainaa nostetaan vaiheittain, joten korkomenot tulevat toteutumaan talousarviota alhaisempana. Tästä syystä talousarviovalmistelun tässä vaiheessa on ennakoitu ydinkaupungin korkomenojen pysyvän kuluvan vuoden talousarvion tasolla. Poistojen kasvuksi arvioidaan noin 0,3 milj. euroa. Koko kaupungin tasolla poistojen vuosimuutokseksi arvioidaan 2,1 milj. euroa. 5. Toimintakatteen kehitys Vuoden 2014 talousarvion mukainen ydinkaupungin toimintakate eli käyttötalouden nettomeno on -582,0 milj. euroa. Vuoden 2014 ensimmäiseltä vuosikolmannekselta laaditun seurantaraportin mukaan kuluvan vuoden toimintakate uhkaa kuitenkin kasvaa 585,3 milj. euroon. on edellyttänyt palvelualueiden pysyvän talousarviossa, joten palvelualueiden on etsittävä yhdessä ratkaisu talousarviossa pysymiseksi. Jo sovittujen kuluvan vuoden talousarvioon sisältyvien ja uusien talouden tasapainotustoimia tulee viedä toimintaan. Ensi vuoden talousarviovalmistelua on linjattu mm. valtuustoseminaarissa 12. - 13.5. Seminaarilinjausten ja viranhaltijavalmistelun perusteella kaupunginjohtaja esittää, että vuoden 2015 talousarviovalmistelun keskeiseksi lähtökohdaksi hyväksytään, että ydinkaupungin vuoden 2015 toimintakate on 8,5 milj. euroa alempi kuin vuoden 2014 ensimmäiseltä vuosikolmannekselta laaditun seurantaraportin ennusteen toimintakate (= 563,1 milj. euroa). Tämä tarkoittaa, että toimintakate supistuu noin 1,5 % huhtikuun ennusteesta. Kun kuntien kustannustason nousuksi ennakoidaan liki 2,5 prosenttia, tavoitteen mukainen toimintakate merkitsee toiminnan reaalista supistamista. 6. Maaningan vaikutus verorahoitukseen ja toimintakatteeseen ja Maaningan investoinnit Maaningan kunta liittyy Kuopioon vuoden 2015 alusta lukien. Edellä olevissa tekstien euromäärissä, jotka on merkitty oheiseen ydinkaupungin ja koko kaupungin tulos- ja rahoituslaskelman lyhennettyyn versioon, ei ole huomioitu kuntaliitosta. Kuntaliitoksen vaikutuksen verorahoitukseen arvioidaan tämän hetkisen tiedon perusteella olevan neutraali ja vuoden 2015 verorahoituksen arvioidaan vastaavan Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettujen verotulojen ja valtionosuuksien tasoa. Molempien tuloveroprosentit ovat 20,5 %, mutta kiinteistöveroprosentit poikkeavat hieman toisistaan. Poikkeaman vaikutus ei ole merkittävä.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2014 6 (6) Valtio maksaa kuntien yhdistymisavustusta, joka käsitellään kirjanpidossa toimintatulona. Yhdistymisavustus on suuruudeltaan 4, 0 milj. euroa, josta vuonna 2015 maksetaan 1,6 milj. euroa ja vuosina 2016 ja 2017 kumpanakin 1,2 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarviovalmistelu nykyisen Maaningan toimintojen osalta perustuu 1,5 %:n toimintakatteen supistamiseen. Maaningan ja Kuopion yhdistymissopimuksessa sovitut investoinnit valmistellaan erikseen. Käyttötalousosa ja investoinnit yhdistellään kaupunginjohtajan esityksessä yhdeksi talousarvioesitykseksi. 7. Talousarviovalmistelussa huomioitava toiminnan, talouden ja henkilöstön yhteensovittaminen Talousarvion laatimisen perustana on kuluvan vuoden talousarvio ja taloussuunnitelma vuodelle 2015, jossa kaupungin alijäämä on - 7,4 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee 1,5 % supistamista huhtikuussa laadittuun tilinpäätösennusteen toimintakatteeseen. Sairaanhoitopiirin arvio sen menokehityksen kasvusta on talousarviovalmistelun tässä vaiheessa 1 %:n lisäys. Koska erikoissairaanhoidon menot kasvavat, niin kaupungin oman toiminnan toimintakatteen vuonna 2015 tulee supistua vastaavasti enemmän. Sairaanhoitopiirin ja jäsenkuntien kanssa on meneillään yhteistyöhankkeita kuten apuvälinekeskuksen perustaminen, jotka nostavat sairaanhoitopiirin kustannuksia, mutta jotka vastaavasti tuovat helpotusta kuntien oman toiminnan kustannuksiin. Kun otetaan huomioon palvelualueiden erilaiset kulurakenteet, tulevat palvelualueiden toimintakatteiden muutokset kuluvaan vuoteen verrattuna poikkeamaan toisistaan. Palvelualueilla toiminnan ja resurssien kohdentamisessa painopiste on erityisesti asiakasrajapinnassa. Palvelualueet ottavat määrärahojen ja henkilöresurssien kohdentamisessa huomioon tuottavuusohjelman ja strategian painopisteiden edellyttämät toimenpiteet ja tavoitteet. Palvelualueiden toimintatuottojen ja menojen muutoksia kuluvan vuoden ennusteeseen tullaan tarkastelemaan yhteistyössä siten, että toimintakate muodostuu raamin mukaiseksi. Vuoden 2015 talousarvion nettoinvestointitasoksi on tässä vaiheessa merkitty taloussuunnitelman mukainen 50 milj. euroa. Kaupunki ei kykene rahoittamaan investointeja tulorahoituksella vaan niitä joudutaan rahoittamaan ainakin osittain velalla ja omaisuuden myynnillä. Mikäli varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitusvaje hoidettaisiin kokonaisuudessaan velanotolla, lainakanta lisääntyisi noin 30 milj. euroa. Lainamäärä vuoden 2015 lopussa olisi tällöin noin 306 milj. euroa eli noin 2.880 euroa/asukas. Talousarvioon sisällytetään tuottavuusohjelman tavoitteet ja toimenpiteet, joiden toteuttamisen vastuuhenkilöt on määritelty tuottavuusohjelmassa. Palvelutuotannon tehostaminen edellyttää avoimeksi tulevien tehtävien täyttämisestä pidättäytymistä tai vastaavaa säästöä ostopalveluista sekä toimitilojen käytön tehostamista. Kaupunginhallituksen 3.6.2013 tekemän päätöksen mukaiset toimenpiteet kuluvan vuoden talouden tasapainottamisesta ja tuottavuuden kehittämisestä lähivuosina huomioidaan talousarviovalmistelussa. Palvelualuejohtajat ja asiakkuusjohtajat vastaavat siitä, että tavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet otetaan huomioon käyttösuunnitelmien laatimisessa ja että sovitut toimenpiteet toteutetaan. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan kaupunginvaltuuston 2.5.2012 hyväksymän Kuopion kaupungin henkilöstöohjelman tavoitteet. Henkilöstöohjelman toimenpiteet viedään käytäntöön suunnitelmallisesti ja painopisteet määräytyvät kunkin palvelualueen henkilöstötyön kehittämistarpeista ja toi-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2014 7 (7) minnan henkilöstövaikutuksista. Henkilöstösuunnittelu käsittää kokonaisvaltaisen näkemyksen siitä, 1 ) miten tuottavuustoimenpiteiden ja toimintatapamuutosten toteuttaminen vaikuttavat tulevaan rekrytointitarpeeseen (henkilöstön suunnitelmallinen vähentäminen ja rekrytointi) ja 2) miten Kuopion kaupunki työnantajana suunnitelmallisesti parantaa henkilöstönsä osaamista, työhyvinvointia, työturvallisuutta, motivaatiota sekä henkilöstöresurssien hallintaa ja joustavaa käyttöä. Tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaan palvelut on järjestettävä siten, että avoimeksi tulevista tehtävistä voidaan jättää täyttämättä neljän vuoden suunnittelujaksolla 200 htv eli keskimäärin 50 htv vuodessa tai toteuttamalla vastaava säästö asiakaspalvelujen ostoista. 8. Aikataulu Talousarviovalmistelu etenee siten, että valmistelutilannetta käsitellään kaupunginvaltuuston ja lautakuntien iltakoulussa 8.9.2014. Lautakuntien valmisteluseminaarit pidetään syyskuussa. käsittelee kaupunginjohtajan talousarvioehdotusta ensimmäisen kerran 6.10.2014 ja samana päivänä se esitellään valtuustolle ja lautakunnille. päättää ehdotuksesta 20.10.2014. Valtuuston periaatekeskustelu kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksesta on 3.11.2014 ja talousarvion päätöskokous 10.11.2014. Vaikutusten arviointi Merkitään, että asia on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan neutraali. Liitteet 2 4336/2014 Strategiset tavoitteet 2015 3 4336/2014 tulos- ja rahoituslaskelma Valmistelija Pirjo Salmelainen puh. +358 017 18 2807 Markku Mattila puh. 044 718 2231 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy esityslistatekstissä ja liitteessä esitetyt taloudelliset lähtökohdat ja strategiset painotukset talousarviovalmistelussa huomioitaviksi ja linjaa valmistelua seuraavasti: Liikelaitosten ja taseyksiköiden tuloutustavoitteet pidetään kuluvan vuoden tasolla lukuun ottamatta Kallaveden työterveys liikelaitosta, jonka tuloutustavoite 50.000 euroa. Liikelaitosten ja taseyksiköiden vuosikatteiden tulee kattaa poistot. Palvelualueet velvoitetaan suunnittelukaudella 2015 2018 toteuttamaan tuottavuus- ja henkilöstöohjelmia sekä tehostamaan tilojen käyttöä asetetun tavoitteen mukaisesti. seuraa säännöllisesti ohjelmien ja kaupungin omasta käytöstä vapautuvien tilojen myyntitoimien ja vuokrausten edistymistä.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2014 8 (8) Palvelualueet, taseyksiköt ja liikelaitokset velvoitetaan jatkamaan toimintatuottoja lisäävien, tuottavuutta kohentavien ja toimintamenojen kasvua hillitsevien toimenpiteiden valmistelua sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä toteutettaviksi, tuomaan ne tarvittaessa päätöksentekoon ja viemään niitä käytäntöön. (Kh 3.6.2013, 205, Talouden tasapainottaminen vuonna 2013 ja tuottavuuden kehittäminen lähivuosina) Talous- ja strategiapalvelu valtuutetaan laatimaan kaupunginhallituksen päätöksen perustuva tarkempi talousarvion laadintaohje. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. Merkittiin, että talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen saapui kokoukseen klo 15.40 ja poistui klo 16.15. Merkittiin, että talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen saapui kokoukseen klo 15.40 ja poistui klo 16.15.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 18/2014 9 (9)